Pasi Toiviainen ja Tuukka Simonen ovat käsitelleet viimeisimmän ilmastoMOTin. Ei lisättävää. MOT taitaa lopultakin olla verrattavissa lähinnä harhaanjohdettujen pikkupoikien näpertelyyn. Luettuasi tämän, ymmärrät ehkä hiukan, miksi.
Aiheesta myös dokumentti:
Tiededokumentti: Kiistely ilmastosta, Torstaina 10.12.2009 klo 21.00, uusinta su klo 13.25
Ilmastokeskustelua leimaa käsittämätön vyyhti väärinkäsityksiä, tietämättömyyttä ja valheita, näin uskallan sanoa. Median ja yleisön keskuudessa elää voimakkaana käsitys, että tiede olisi epävarma asiasta, että tutkijat kiistelevät asiasta, ja, kuten MOT antoi ymmärtää, että tiede on korruptoitunutta ja palvelee jotakin käsittämätöntä salaliitoa väärentämällä tutkimustuloksia yms. Voisi helposti kuvitella, että tällainen hämmennys on syntynyt itsestään, silkasta tietämättömyydestä ja luontaisesta epäilystä. On jokseenkin varmaa, että näin ei ole, vaan vallitseva olotila on määrätietoisen dis-informaatiokampanjan tulosta, ainakin osittain. Maaperä on ollut otollinen kampanjan onnistumiselle, ja epäily on kerran synnyttyään tehokkaasti ruokkinut itseään, eikä alkuperäisiä syyllisiä enää edes huomaa.
Seuraavassa kaksi lainausta julkisesti saatavilla olevista teksteistä:
The latest ”crisis” – environmental tobacco smoke – has been widely criticized as the most shocking distortion of scientific evidence yet. Last December the EPA released a report, ”Respiratory Health Effects of Passive Smoking: Lung Cancer and Other Disorders,” which claimed that ”secondary smoke” is responsible for as many as 3,000 lung cancer deaths in the United States each year.
Of the 30 studies reviewed by EPA, 24 showed no statistically significant correlation between secondary smoke and cancer, and the remaining six showed a correlation too small for researchers to rule out other factors that can affect the incidence of cancer. such as diet, outdoor air pollution, genetics or prior lung disease.
Currently available scientific evidence does not support any of the results of the NACC (National Assessment of Climate Change), which should therefore be viewed merely as a ”what if” exercise, similar to the one conducted by the Office of Technology Assessment in 1993. Such exercises deserve only a modest amount of effort and money; one should not shortchange the serious research required for atmospheric and ocean observations, and for developing better climate models.
The NACC should definitely NOT be used to justify irrational and unscientific energy and environmental policies, including the economically damaging Kyoto Protocol. These policy recommendations are especially appropriate during the coming presidential campaigns and debates.
Tupakka-teollisuuden toiminta on hyvin dokumentoitu. Suuri määrä vastaavia papereita löytyy julkisesta tietokannasta.
Teollisuudella on ollut runsaasti muitakin ongelmia. Monet laajassa käytössä olleet kemikaalit on todettu vaarallisiksi, ja niiden käyttöä on rajoitettu tai kielletty kokonaan. Tällaisia ovat mm. vinyylikloridi, asbesti, dioksiinit ja CFC-yhdisteet. Teollisuus ei ole aina luovuttanut vapaaehtoisesti. Se on palkannut poliittiseen painostamiseen ja yleisön sumutukseen erikostuneita konsulttiyrityksiä hidastamaan lainsäädännön muutoksia ja kieltojen voimaantuloa, ja ennen kaikkea, muokkaamaan yleistä mielipidettä. Yksi tällainen yritys on ollut Hill & Knowlton. Sen aikanaan kokoama ”referenssilista” on vuotanut julkisuuteen, ja löytyy tästä. Tapaukset eivät toki aina sisällä mitään hämärää. Myös aiheettomat huolet ja väärinkäsitykset voivat pilata yrityksen julkisuuskuvaa, vaikka siihen ei olisi aihettakaan. Silloin asiansa osaava konsulttiyritys voi asiallisella tiedottamisella pelastaa yrityksen maineen ja varmistaa toiminnan jatkumisen. Samoilla menetelmillä voidaan kuitenkin johtaa yhteiskuntaa harhaan. Referenssilistassa sanotaan mm. Freonista näin:
Despite the fact that there was no real scientific proof of the charges, and that it would be years before facts could be assembled…
Hill & Knowlton masinoi onnistuneen kampanjan Du’Pontin laskuun. Lopputuloksesta mainitaan mm:
The government postponed any immediate actions against the use of fluorocarbons.
Public opinion against purchasing fluorocarbon aerosols was kept to a minimum.
Eli hallitus pidättäytyi nopeista rajoituksista ja yleinen mielipide saatiin pidettyä aisoissa.
Myös tupakkateollisuus käytti Hill & Knowltonia etujensa ajamiseen. Tämän tyyppinen kampanjointi oli havaivaittu tehokkaaksi.
Tupakkateollisuuden hävittyä pelin, lobbarit ostettiin ilmastolobbyn palvelukseen. Molempien yllä olevien siteerattujen tekstien kirjoittaja on sama henkilö, maailman tunnetuimpiin kuuluva ”ilmastoskeptikko” Fred Singer. Alkuperäiset tekstit löytyvät tästä ja tästä.
Ilmastolobby perustuu pitkälti samaan vaikuttamisen strategiaan kuin kampanja tupakan puolesta, tupakointirajoituksia vastaan. Tieteellisiä faktoja kummankaan tarkoitusperän puolesta ei ole koskaan ollut olemassa. Vaikuttaminen on perustunut tieteellisen epävarmuuden korostamiseen, jota sitäkään ei varsinaisesti ole ollut olemassa. Ilmastototiede oli hyvin varma asiastaan jo 80-luvulla, jolloin James Hansen antoi kuuluisan lausuntonsa yhdysvaltain senaatissa. Omanarvontuntoinen tiedemies ei tee sellaista, ellei varmuutta ole.
Ilmastonmuutosvastaisen dis-informaatiokampanjan looginen tilaaja on tietenkin jokin sellainen taho, joka kärsisi eniten ilmastonmuutoksen vastaisista toimista. Öljy- ja muu fossiilienergiateollisuus on sellainen. ExxonMobil mainitaan usein näissä yhteyksistä. Vuonna 2007 julkaistusta raportista, How ExxonMobil Uses Big Tobacco’s Tactics to Manufacture Uncertainty on Climate cience löytyy paljon asiaa siitä, miten dis-informaatiokampanjaa on käyty js miten Exxon on syytänyt rahaa kampanjan pyörittämiseksi.
Vuonna 1995 ilmastopolitiikkaa vastustamaan perustetun teollisuuden etujärjestön Global Climate Coalitionin oma asiantuntija kirjoitti järjestön sisäisessä tiedotteessa:
The scientific basis for the Greenhouse Effect and the potential impact of human emissions of greenhouse gases such as CO2 on climate is well established and cannot be denied,
”Kasvihuoneilmiön tieteellinen perusta ja käsitys ihmisperäisten kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin vaikutuksesta ilmastoon, on hyvin vakiintunut, eikä sitä voida kieltää”
Oli siis selvää, että tieteellisin argumentein tätä taistelua ei voinut voittaa. Tarvittiin jotakin muuta. Maailman suurin huijaus ei loppunut tähän.
Keskityttiin silkkaan sumutukseen. Ilmiötä paljon tutkinut Naomi Oreskes on listannut käytetyt taktiikat näin:
- ”No proof” strategy: science is uncertain
- Argue over significance of facts (we can adapt)
- Argue against credibility of environmentalists
- Hysterical (Chicken Little)
- Communists (”Watermelons”, George Will: ”Green trees with red roots”)
- Anti-Christian
- Argue whether facts are facts
- Supply alternative facts
Ilmastokeskustelua seuratessaan nämä kaikki on helposti löydettävissä ja tunnistettavissa. Samoin nämä, julkisuuteen vuotaneen asiakirjan kohdat:
Erityisesti kohdat 1, ilmastonmuutoksen esittäminen ”vain” teoriana, ja kohta 9, ”hanki puhemies tiedeyhteisöstä”. Näillä periaatteilla, varsinkin puhemiehen käyttämisellä, on luotu ja ylläpidetty mielikuvaa, että tieteessä vallitsisi jonkinlainen ”debatti” ja epävarmuus asiasta, vaikka näin ei ole. Naomi Oreskes on tutkinut sitäkin.
Puhemiesten hankkimisesta tiedeyhteisöstä käynee todisteeksi tämä kirje, jossa AIP, American Enterprise Institute tarjoaa $10.000 ”IPCC-kriittisestä” artikkelista.
American Enterprise Institute lobbasi 80-luvulla tupakkateollisuuden puolesta. Siirtyi sittemmin ilmastonmuutoksen sumutuskampanjaan, saanut 1,6 miljoonaa dollaria ExxonMobililta. 20 järjestön työntekijää on toiminut Bushin hallinnon konsultteina.
Amerikan Petroleum Insitute, API on yhdysvaltain öljyteollisuuden etujärjestö. Siltä on joskus vuotanut julkisuuteen dis-informaatiokampanjan strategiapaperi, jossa strategiaksi yksinkertaisesti määritellään epävarmuuden korostaminen ja hämmennyksen aiheuttaminen:
Develop and implement a national media relations program to inform the media about uncertainties in climate science; to generate national, regional and local media coverage on the scientific uncertainties, and thereby educate and inform the public, stimulating them to raise questions with policy makers.
Samaa epävarmuutta käytetään myös tulosten mittaamisessa. Paperissa luetellaan määritelmät onnistuneella kampanjalle:
Victory Will Be Achieved When
- Average citizens ”understand” (recognize) uncertainties in climate science; recognition of uncertainties becomes part of the ”conventional wisdom”
- Media ”understands” (recognizes) uncertainties in climate science
- Media coverage reflects balance on climate science and recognition of the validity of viewpoints that challenge the current ”conventional wisdom”
- Industry senior leadership understands uncertainties in climate science, making them stronger ambassadors to those who shape climate policy
- Those promoting the Kyoto treaty on the basis of extent science appears to be out of touch with reality.
Eli voitto on saavutettu, kun enemmistö ihmisistä ei enää tiedä, mikä on totta ja mikä ei. Voiko tämän selkeämpää todistetta tietoisesta huijauksesta enää olla?
Yhdysvaltain hallinto on ollut mukana sumutuksessa, ja käyttänyt tietojen vääristelyä taktiikkanaan välttääkseen tarvetta puuttua ilmastonmuutokseen. George W. Bushin ensimmäisen kauden alussa vuonna 2002 muistiossa Valkoiseen Taloon Frank Luntz kirjoittaa:
The scientific debate is closing [against us] but not yet closed. There is still a window of opportunity to challenge the science.
”Tieteellinen debatti on päättymässä, mutta vielä on mahdollista haastaa tiede.”
Muistiossa käydään seikkaperäisesti läpi erilaisia taktiikoita, joilla halutut asiat saadaan uskoteltua kansalle.
Bushin hallinnon ympäristöyksikön päällikkö Philip A. Cooney jäi kiinni tieteellisen tekstin vääristelystä. Esimerkkinä kohta vuoden 2002 ”Our Changing Planet” –raportin tekstistä, joka kuului alun perin näin:
Many scientific observations indicate that the Earth is undergoing a period of relatively rapid change.
Cooneyn käsittelyn jälkeen se näyttä tältä:
Many scientific observations point to the conclusion that the Earth may be undergoing a period of relatively rapid change.
Cooney on koulutukseltaan talous- ja lakimies, tieteellistä taustaa hänellä ei ole. Ennen siirtymistään Valkoiseen Taloon, Cooney toimi kymmenen vuotta yllä mainitun öljyteollisuuden lobbarijärjestön, American Petroleum Instituten palveluksessa, jossa hän toimi ilmastotiimin johtajana. Jätettyään Valkoisen Talon vuonna 2005, hän siirtyi Exxon Mobilin palvelukseen.
Alla yksi esimerkki julkisuuteen päätyneestä Cooneyn käsittelemästä luonnoksesta, jossa asian vakavuutta on lievennetty epävarmuutta lisäämällä. Kyse voi olla hyvin pienistä sanavalinnoista, joilla on kuitenkin suuri vaikutus tekstin sanomaan.
Kampanja jatkuu. CRU-tietomurto/-vuoto kohahdutti maailmaa marraskuun lopussa. Julkisuuteen ilmaantunut data oli ilmeisesti hankittu jo lokakuussa, tai vieläkin aikaisemmin. Syy, miksi se julkaistiin vasta marraskuussa, on tietenkin Kööpenhaminan ilmastokokous, koska dis-informaatioliikkeen ainoa taktiikka on ilmastopolitiikan häirintä, keinolla millä hyvänsä. Ja hyvin näkyy onnistuvan, kun vuoden meppikin on hypännyt ”skeptikoiden” kelkkaan. Sumutus toimii juuri niin kuin oli tarkoitus, eivätkä uhrit edes huomaa mitään.
Fyysikko ja tieteen historioitsija Spencer Weart totesi haastattelussa:
The theft and use of the emails does reveal something interesting about the social context. It’s a symptom of something entirely new in the history of science: Aside from crackpots who complain that a conspiracy is suppressing their personal discoveries, we’ve never before seen a set of people accuse an entire community of scientists of deliberate deception and other professional malfeasance.
Even the tobacco companies never tried to slander legitimate cancer researchers. In blogs, talk radio and other new media, we are told that the warnings about future global warming issued by the national science academies, scientific societies, and governments of all the leading nations are not only mistaken, but based on a hoax, indeed a conspiracy that must involve thousands of respected researchers. Extraordinary and, frankly, weird. Climate scientists are naturally upset, exasperated, and sometimes goaded into intemperate responses… but that was already easy to see in their blogs and other writings.
Ilmastopolitiikan vastainen sumutus on ennennäkemätöntä tieteen historiassa. Tämä, TÄMÄ, on Maailman suurin huijaus, jonka seuraukset voivat olla karmeat. Todisteet ovat aivan silmiemme edessä, mutta kampanja saa rauhassa jatkua, ilman että siihen puututaan. Löytyisikö jostain sellaista ennakkoasenteista vapaata tutkivaa journalismia, joka voisi näyttää maailmalle, mistä on kysymys?
Kirjallisuutta löytyy, James Hoggan, Richard Littlemore: Climate Cover-Up The Crusade to Deny Global Warming.
Mitä tämän jälkeen tulee tapahtumaan? Olen oman ennustukseni tehnyt.
Gaia 