Ilmassa on hiilidioksidia tällä hetkellä 390 ppmv, kun sitä esiteollisena aikana 1800 luvun alussa oli 280 ppmv. Yksikkö ppmv, Parts Per Million by Volume, tarkoittaa miljoonasosaa tilavuudesta. 390 ppm on yhtä kuin 0,039 %. Hyvin suuria ja hyvin pieniä lukuja on vaikea hahmottaa, siksi teemme pari yksinkertaista havainnollistusta.
Havainnollistus pinta-alan mukaan
Ilmakehässä kaasut ovat tasaisena seoksena. Ajatellaan, että ne olisivat erillään niin, että jokainen kaasu olisi yhtenä selvärajaisena alueena maapallon pinnalla. Tällä tavalla kaasujen määrä voidaan suhteuttaa Maapallon pinta-alaan.
Maapallon pinta-ala on 510 100 000 km2
Yksi miljoonasosaa tästä on 510,1 km2
390 miljoonasosaa on 198 939 km2
Tätä pinta-alaa vastaavan neliön sivun pituus on 466 km.
Lasketaan samalla tavalla:
- Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on tänään 390 ppm <=> 466 km
- Hiilidioksidin määrä oli esiteollisena aikana 280 ppm <=> 378 km
- Ihmiskunnan aikaansaama lisäys on 110 ppm <=> 237 km
- Hiilidioksin määrä lisääntyy vuosittain 2 ppm <=> 32 km
- Suomen osuus päästöistä on 0,2 % = 0,004 ppm <=> 1,4 km
Piirretään tuloksia vastaavat pinta-alat Suomen kartalle:
Kuva 1.
Piirretään 2 ppm ja 0,004 ppm vastaavat pinta-alat pääkaupunkiseudun kartalle:
Kuva 2.
Ihmiskunnan tuottaman hiilidioksidin määrä on noin kaksinkertainen tässä esitettyyn määrään nähden, koska noin puolet siitä poistuu luonnon hiilinieluihin.
Kuvasta nähdään, että ihmiskunnan vuotuinen lisäys ilmakehän hiilidioksidiin riittäisi täyttämään koko pääkaupunkiseudun ilmatilan Helsingin eteläkärjestä lähes Järvenpään korkeudelle saakka.
Havainnollistus kerrospaksuuden mukaan
Toinen tapa havainnollistaa hiilidioksidin määrää on laskea kaasukerroksen paksuus, jos kyseinen kaasu olisi muusta ilmasta erillään ja sijaitsisi merenpinnan tasolla. Tehdään yksinkertainen laskelma, joka ei ole absoluuttisen tarkka, mutta on havainnollinen ja tähän tarkoitukseen riittävän tarkka.
Ilmakehän tiheys vähenee ylöspäin mentäessä kuvan 3. mukaisesti.
Kuva 3.
Merenpinnan tasolla keskimääräinen ilmanpaine on 1013 mb (millibaaria). Viiden ja puolen kilometrin korkeudella paine on enää 500 mb, eli puolet ilmakehän massasta sijaitsee 5,5 kilometrin alapuolella. Ylöspäin mentäessä ilman paine ja samalla tiheys vähenevät logaritmisesti, ja myös asymptoottisesti, koska selkeää ylärajaa ilmakehällä ei ole.
Tätä esimerkkiä varten oletetaan, että ilman tiheys merenpinnasta ilmakehän ylärajalle asti on vakio 1,3 kg/m3, eli yhden kuutiometrin paino on 13 N. Esimerkki-ilmakehämme paksuus on siten
101300 Pa : 13 N/m3 = 7792 m
Pyöristetään lukema 8000 metriin.
Hiilidioksidin osuus 390 miljoonasosaa tästä on
8 000 / 1 000 000 * 390 = 3,1 metriä
Samat vertailuluvut kuin pinta-alaesimerkissä ovat siten:
- Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on tänään 390 ppm <=> 3,1 m
- Hiilidioksidin määrä oli esiteollisena aikana 280 ppm <=> 2,2 m
- Ihmiskunnan aikaansaama lisäys on 110 ppm <=> 0,88 m
- Hiilidioksin määrä lisääntyy vuosittain 2 ppm <=> 1,6 cm
Havainnekuvassa mieshahmon pituus on 170 cm. Ihmistoiminnan aiheuttama hiilidioksidilisäys 88 cm on kuvassa sinisellä.
Kuva 4.
(Pohjana oleva kuva on Pioneer 10 ja 11 -luotaimiin kiinnitty tervehdys avaruuden muukalaisille.)
Yhteenveto
Ihmisoiminnan seurauksena hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä on kasvanut määrällä, joka vastaa 88 cm paksua kaasukerrosta kautta koko Maapallon pinnan. Vertailun vuoksi, yläilmakehän otsonimäärä tällä tavalla ilmaistuna olisi vain 2-4 mm paksu kerros, ja silti se riittää suodattamaan elämälle haitallista Auringon UV-säteilyä. Hiilidioksidi suodattaa maanpinnasta säteilevää lämpösäteilyä estäen sitä pakenemasta avaruuteen.
Gaia 
Ja mitä tuon nyt sitten pitäisi todistaa?
Hiilidioksidi ei ”suodata” lämpösäteilyä, vaan pidättää tietyn spektrinosan infrapunasta. Vesihöyryn spektri peittää käytännöllisesti katsoen CO2:n piikit, vain muutama osuu sen minimikohtiin, joten hiilidioksidin pidätystä, puhumattakaan ”pakotetta” eli takaisinsäteilyä maahan päin ilmakehästä, mahdoton ilmiö jo termodynamiikan kakkosen mukaankin, ei juuri voida erottaa. Siitähän oli vasta ihan suomalainenkin tutkimus Turun yliopistolta.
TykkääTykkää
Sama asia. Otsonikaan ei ”suodata” UV-säteilyä vaan pidättää tietyn spektrinosan sähkömagneettisesta säteilystä.
Termodymaniikan pääsäännöt ovat universumin kovimpia lakeja, joita ei tiedetä missään rikotun. Kasvihuoneilmiö ei riko termodynamiikan kakkosta, mutta jos kasvihuoneilmiötä ei tapahdu, rikotaan termodynamiikan ykköstä.
TykkääTykkää
Hyvin havainnollistettu! En ole aiemmin asiaa osannut tältä kantilta ajatellakkaan.
Jos siis haluttaisiin poistaa ilmakehästä 110ppm vastaava hiilidioksidimäärä (kaikki ylimääräinen) ja tälle tehtäisiin varasto, sen tarvitsema pinta-ala olisi noin 561 690 km² ja korkeutta varastolle tulisi noin 1 km. Suomen pinta-ala on 338 424 km² joten Suomeen kilometrin korkuinen varasto ei mahtuisi.
Sata metriä korkea varasto voidaan ehkä vielä rakentaa.
Pinta-alaa tarvitaan n. 5 milj. km² eli n. puolet USAsta, jonne se ehkä pitäisikin rakentaa koska suurin osa päästöistä on sieltä lähtöisin.
Vuosittain em. varaston pinta-alaa pitäisi laajentaa lisävarastolla m. 100.000 km² jos päästöt pysyvät nykyisellä tasolla. Tähän riittää n. kolmen Belgian alue.
Tai tarvitaan kaksi lisävarastoa jos hiilinielut ovat täynnä eikä esim. meriä haluta enempää happamoittaa, se kun tappaa merielämää.
Tai ehkä tarvitaankin vuosittain kolme lisävarastoa jos hiilinielut muuttuvat hiilen lähteiksi (laajat metsäpalot yms.) ja tämäkin hiili halutaan pois jotta n. 280 ppm taso säilyy (= n. 9 Belgiaa)
No hoidetaan me täällä Suomessa vaan omat päästömme. Tehdään siis n. 200 km² laajuinen 100m korkea CO2-varasto omille ”mitättömille” päästöillemme, se mahtuukin sopivasti Helsinkiin (maa-alaa 213 km2).
Laskinkohan nyt oikein?
Sitten vaan insinöörit hommiin ja rahoitus kuntoon niin tämä ongelma on ratkaistu!
TykkääTykkää
Jos hiilidioksidi varastoitaisiin kaasuna, niin arviosi pitää paikkansa. Jos se varastoidaan nesteenä, tilavuus tietenkin pienenee melkoisesti, mutta on edelleen osapuilleen kolme kertaa enemmän kuin tähän asti polttettujen fossiilisten polttoaineiden määrä. Käytännössä tehtävä on tietenkin mahdoton, mitä varmaan tarkoititkin? Enkä juuri usko hiilidioksidin talteenottoonkaan. (CCS)
Mutta ei hätää. Meidän tarvitsee vain lopettaa hiilidioksidipäästöt, ja luonto hoitaa sotkumme pois muutamassa sadassa vuodessa. Siksi kannatan fissiilejä polttoaineita.
TykkääTykkää
Olet sinä Kaj varsinainen raukkis, tulet tuonne Uuden Suomen Puheenvuoroon herjaamaan ja väittämään perättömiä! Mutta, tuohan on teidän vihreiden vakiomenettelyä, ad hominemia tiedon sijaan ilmastoasiassakin. Kyllä teitä katsoessa tulee ”Aatua ikävä”, onneksi vaaleissa te kutistutte edelleen, kansa on huomannut petoksenne ja paskajauhamisenne, isäntänne Stasissa tuskin ovat tyytyväisiä?
TykkääTykkää
Ja tuo vastauksesi hiilidioksidiin; siellä teknikon kurssin fysiikan alkeiskirjassa puhutaan tuollaista, haepa kirjastosta joku yläluokan opus 😉 ?
TykkääTykkää
” luonto hoitaa sotkumme pois muutamassa sadassa vuodessa” eli mihin tämä määrä CO2:sta häviää?
Meren pohjaan sataa ”lumena pieneliöiden jäänteitä” vain mitättömiä määriä.
Kaikista luonnon hiilinieluista hiiltä myös vapautuu, isommista ja nopeasti syntyneistä enemmän ja nopeammin, esim . meri muuttuu hiilen lähteeksi jos suhteellinen pitoisuus ilmassa laskee, metsät palavat yms.
Fossiilisten hiilivarastojen uudelleen muodostuminen (hiili, turve, öljy yms.) on toivottoman hidasta kuten kiven rapautumisenkin sitoma hiili (miljoonia vuosia).
Hiilen muoto tietysti vaikuttaa ”tilantarpeeseen”, luonnon kiertokulussa olomuoto muuttuu joten muutos ei niin hirveästi ”auta”. Nythän tuo ylimääräinen CO2 on pääosin kaasuna ilmassa ja osin jo meressäkin sitä happamoittamassa.
Positiiviset takaisinkytkennäthän nostavat pitoisuuksia varmasti tulevaisuudessa kiihtyvästi. Metsää ja turvetta palaa jo nyt fossiilisten rinnalla kiihtyvästi ja sitten on se metaani(klatraatti) ongelma päälle yms. tässä lämpenevässä maailmassa …
Mihin luonto voi noin valtavan määrän hiilidioksidia varastoida parissa sadassa vuodessa pois ilmasta ja merestä?
TykkääTykkää
Kyllä nykyinen käsitys tietääkseni on juuri se, että jos päästöt lopetetaan, ylimäärä poistuu ja tilanne normalisoituu.
On toki muitakin mielipiteitä, joiden mukaan luonnon nielut eivät riitä vaat jotain pitäisi tehdä. Ongelma on se, että hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä vaatii enemmän energiaa kuin sen vapautuessa polttoaineita polttamalla on vapautunut. Me emme siis voi rakentaa mitään koneita hiilidioksidia poistamaan, mutta monia luonnon prosesseja voidaan auttaa tekemään tämä puolestamme. Energia tulee silloin Auringosta, ja sitähän riittää. Näyttää kuitenkin siltä, että jo päästöjen lopettaminen on ylivoimainen tehtävä. Ei siis hyvältä näytä.
Yhteenveto kasvihuonekaasujen poistumisesta löytyy täältä, kohdasta ”Kasvihuonekaasujen pitkäikäisyys”:
http://co2-raportti.fi/?page=kysy_ilmastosta
Ja Tanskanen käytti Hitler-kortin.
TykkääTykkää
Mielipiteitä, ideologioita yms. tietysti on lukuisia, mutta CO2-ongelma on kyllä pitkälti matemaattinen fakta kuten jutustasikin ilmenee.
Sekä luonto että ihminen joutuu sopeutumaan ja elämään valtavan ylimääräisen ja edelleen kasvavan hiilimäärän kanssa (ilmassa ja vedessä) jollei hiiltä saada sidottua pysyvästi takaisin maan alle tai lähetettyä avaruuteen (mahdotonta).
Jos energiaa olisi loputtomasti (sitä tosiaan riittää auringossa) hiiltä voitaisiin ehkä koneilla kerätä, mutta varastointi on siis kuitenkin käytönnössä mahdotonta.
Kun tilanne on mikä se on niin se pitää sitten vaan hyväksyä. Näillä hiilimäärillä mennään ja lisää tulee.
Tanskasen kortteja ja juttuja en edes vilkaise, Hannu pelaa peliä jota en ymmärrä.
TykkääTykkää
Minun pelini nimi on reilusti aiheesta, ei potkita munille eli herjata henkilönä pitkin nettiä, onko se kovin vaikeasti ymmärrettävää edes viherfyysikolle?
Kaj ei nyt oikein ole perillä fysiikasta. Kyllä sellainen ”kasvihuoneilmiö”, jossa kylmästä säteilee kuumaan rikkoo termo kakkosta. Termo ykkösen rikkomiseksi pitäisi taas luoda tai hävittää energiaa tyhjästä, miten ilmakehä sen muka tekee?
Hiilidioksidin sitoo biosfääri, kasvit kasvavat paremmin, jo nyt havaitaan viidakkojen vihertymistä (Nature 2009). Jonkun Straniuksen höpötykset tuhansista vuosista kumoaa peräti 33 vertaisarvioitua tutkimusta, jotka prof. Stenman (fysiikka -HY) mainitsi HS:n kirjoituksessaan.
Tuosta CO2n maahanpanosta nesteenä olen Kaj´n kanssa samaa mieltä, idioottimaista. Jo nyt se pursuaa ulos Kanadassa ja tappaa lampaita, myöhemmin ihmisiä (Winnipeg News – blogissani).
TykkääTykkää
Hienoa tuomita herjaamisesta ja vedota alentavaan sävyyn ”Straniuksen höpötyksiin” samassa viestissä. Jes! Stranius oli kaiken lisäksi oikeassa.
Taitaa olla kemistille liian vaikeaa, mutta otetaan nyt vielä kerran: Termon kakkonen puhuu entropian kasvusta, eikä kasvihuoneilmiö riko sitä. Säteily voi siirtyä sekä lämpimästä kylmään että kylmästä lämpimään, mutta lämpövuo vain lämpimästä kylmään. Jos olet sitä mieltä, että tämä ei pidä paikkaansa, joudut selittämään, mihin ilmakehästä alas suuntauva säteily päätyy? Jos et osaa, rikot termon ykköstä.
TykkääTykkää
Sen verran puolutaisin Kaitsua, että käsittääkseni hän ei ole ”vihreä” vaan on kritisoinut vihreitä itseasiassa.
Olisin vähän samaa mieltä Kaitsusta kuin nimimerkki Saku tuolla toisessa ketjussa, että näistä energiajutuista on ihan fiksuja ja asiallisia kirjoituksia, mistä olen paljolti samaa mieltä.
TykkääTykkää
Juuri samaa olen Hannulle vängännyt sivukaupalla Tiede-palstalla. Yhtä hyvin olisin voinut lähteä mukaan ja alkaa riehumaan kuinka kasvihuoneilmiötä ei ole.
Ja sanon tämän ihan siksi, että ymmärrätte että en oikeasti lähde sellaiseen matkaan, minkä tiedän vääräksi.
TykkääTykkää
Tuota en ole epäillytkään. Lähdet sen sijaan mielestäni aivan liian helposti väittämään sellaista, mitä et tiedä todeksi. Ehkä tässä se, mikä näyttäytyy angstina?
TykkääTykkää
Taitaa mennä sinne heliumpallo-osastolle. Trolli mikä trolli.
TykkääTykkää
Entäs sitten muut? Enkä tarkoita nyt sinua tai Heliniä tai Jokimäkeä, vaan yleisesti. Väitetään, että pallo tulee lämpenemään useita asteita, vaikka ei oikeasti tiedetä. Tämä on se ydinasia, mikä minua vaivaa.
Joku tuola sanoikin muualla tehneensä havainno, että fokusoitumiseni on tieteen epävarmuuksissa. Epävarmuus tarkoittaa nimenomaan epävarmuutta, eli olen (erittäin)epävarma siitä, että todellisuudessa olisi kyse vakavasta (tai erittäin vakavasta) ongelmasta. Ei minun mielipiteeni ole se, että 100% varmasti pallo lämpenee asteen tai alle, tai muuta vastaavaa. Se mikä minut (ja hyvin ison osan ilmastoskeptikoista) erottaa yleisestä mielipiteestä on se mihin herkkyyden todennäköisyysjakauma asetetaan. Asetteluun vaikuttaa kontroversiaaliset tieteelliset paperit, tutkijoiden asenne sekä se, miten asioita on perusteltu. Näistä voi olla toki montaa mieltä.
Tieteellinen tieto on oksymoroni jos sillä tarkoitetaan varmuutta. Ellei siihen osaa liittää osaksi epävarmuutta.
TykkääTykkää
No väitetään mitä väitetään. Sitten katsotaan kokonaisuutta, kuten IPCC ja todetaan että epävarmuusväli on 1,1..6,4 astetta. (http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/syr/ar4_syr.pdf, taulukko 3.1 sivulla 45) Eri projektioiden alueetkin on sanottu olevan ”Likely range”. Tämä ei ole minun käsitykseni totuutena väitetystä useiden asteiden lämpenemisestä.
Samalla sivulla sanotaan myös mm.
Silti monet ”skeptikot”, ottavat IPCC:n raportin mainitseman merenpinnan nousun enemmän tai vähemmän totuutena lytätessään uudempia, suurempia, ja todennäköisesti realistisempia arvioita, joissa aikaisempia puuttuneita tietoja on ollut käytettävissä. Osaatko sanoa, miksi näin tehdään? Koska se sopii heidän agendaansa?
Minä en esimerkiksi ole lainkaan varma siitä, ymmärtävätkö kaikki yhden asteen lämpenemisen esittäjät kaikkia useiden asteiden lämpenemistä esittäviä? Eivät tutkijat ole ihmistä kummempia. Luotan siihen, että useimmat ymmärtävät riittävästi omasta osaamisalueestaan ja omista tutkimuksistaan, jotta tuloksiakin voi pitää luotettavana. Mutta en luota siihen, että he ymmärtäisivät kaiken sen, mitä heidän tutkimuksensa ja osaamisensa ei kata. Siksi tarvitaan yhteenvetoraportteja, kuten IPCC:n tekeleet, jossa kaikki niputetaan. Mitä muuta mahdollisuutta olisikaan? Tiedämme jotain, senkin, että emme tiedä kaikkea. Jos sitten yksi tutkimus eroaa selvästi muista, yleensä viileämpään suuntaan, se nousee heti ”skeptikoiden” suosikiksi, jota heilutellaan todisteena AGW:tä vastaan. Osaatko sanoa miksi? Eihän tietellistä totuutta pitänyt olla olemassa?
Ja miten minä reagoisin, katsoisin miten muut tutkijat reagoivat ja antaisin ajan kulua. On päivänselvää, etten minä pysty jotain Lindzenin papereita arvioimaan. Luotan siihen, jos riittävän moni löytää sieltä samat virheet, tai sitten jos ei löydetä. Pidän tätä ”konsensusta” todennäköisesti, en varmasti, totuudenmukaisempana. Koko keskustelua vaivaa juurikin se ongelma, että kaikki kuvittelevat olevan päteviä sanomaan. Ihan muun tieteenalan edustajatkin saavat ylen määrin palstatilaa heidän kommentoidessa asioita, joiden kanssa itse eivät koskaan ole työskennelleet. Minusta on aivan päivänselvää, että esim. ydinfyysikko ei voi arvioida lääketieteen tutkimustulosta, eikä päinvastoin. Ilmastotutkimus sen sijaan näyttää olevan vapaata riistaa kaikille. Koska media ei ymmärrä mistään mitään, se pitää näitä yhtä pätevinä ja siksi Boykoff&Boykoff paperi ”Balance as Bias” selittää minusta oleellisimman nykytilanteesta.
Syy ilmastotieteen politisoitumiselle on ilmiselvä. Jos reilut muutokset toteutuvat, niillä on vaikutusta planeettamme olosuhteisiin, asteikolla vähän-erittäin haitallisesti. Minä pidän riskiä liian suurena, vaikka todennäköisyys olisi pienikin. Syistä, joista olen monta kertaa kirjoittanut, päästövähennyksiä vastustetaan mm. syöttämällä julkisuuteen dis-informaatiota, joka tekee poliittiset päätökset mahdottomiksi. Se on venäläistä rulettia lajimme tulevaisuudella. Epävarmuus nimenomaan on syy ottaa asia vakavasti.
Se mikä CRU-sähköposteista tuli paremmin kuin hyvin esiin, oli tutkijoiden turhautuminen median, julkisuuden ja ”skeptikoiden” tapaan käsitellä tieteen tuloksia. Tutkijat jos ketkä näkevät sen. Ja he ymmärtävät myös riskit, ja sen, että epävarmuus ei ole syy olla tekemättä mitään. Kuvittele nyt itse jos yrität kertoa jotain, ja huomaat, miten sanomaasi vääristellään, vähätellään, saat sata sähköpostia päivässä jossa sinulta penätään jotain tietoja joita tiedät käytettävän itseäsi vastaan, lopulta herjauksia, tappouhkauksia jne. jne. Ymmärrän täysin, jos se on vaikuttanut tutkijoiden tapaan kohdata julkisuus. Tahallisiin tulosten vääristelyyn en silti usko. Niistä ei ole myöskään näyttöä.
Minäkään en ole Nostredamus, enkä ole väittänyt tietäväni milloin Pohjoisnapa on sula. Olen vain näyttänyt, että jos sulaminen jatkuu kuten tähänkin asti, se on sula about 5..10 vuoden päästä. Mutta tuolla jossain väitit minun väittäneen tietäväni. En myöskään ole muuttanut SkepticalScience-suomennoksissa mitään, en poistanut enkä lisännyt niihin mitään. Nimeni on niissä, koska olen ne suomentanut. Ei kirjan kääntäjään välttämättä ole samaa mieltä koko tekstin kanssa, mutta ei siitä huolimatta mene muuttelemaan sitä. Katsos näin ne perättömät syytökset syntyvät, ja skeptikko-blogosfääri lyö lisää löylyä kiukaalle. Etkö huomaa miten itse haksahdat samaan?
Kyllä minä myönnän, että saatan olla yliherkkä ja heittää toisinaan lapsen pesuveden mukana. Esimerkkejä totaalisesta huuhaasta ei tarvitse kaukaa hakea, ja kasvihuoneilmiön ovat ”todistaneet” perättömäksi sentään jotkut fyysikotkin hiljattain, nimet eivät nyt muistu mieleen. ”Skeptikot” nappasivat paperin heti omakseen, ja kun asiasta ei ymmärretä mitään, käsissä on omasta mielestä AGW:n kumoava todiste. Näitä umpi-idiootteja on netti väärällään. Samalla tavalla, sinun kirjoituksesi ruokkivat tätä umpi-osastoa, oli se sitten tarkoituksesi tai ei.
Jos olet edes jostain asiasta kanssani samaa mieltä, kirjoita blogiisi juttu jossa vaihteeksi lyttäät jonkun idioottimaisen skeptikko-väittämän, joita hörhö-blogit tursuavat.
Tiedeuskovainen on oksymoroni.
TykkääTykkää
Okei, kiitos tästä vähän pidemmästä vastauksesta. Se oli mielestäni kerrankin kirjoitettu ja perusteltu sillä tavalla asiallisesti, että se herätti uskottavuutta mielipiteellesi. Ja olen monesta kohtaa itse asiassa samaa mieltä. Yritän nyt vastata joihinkin ajatuksiisi.
Paljon pointeistasi liittyy enemmän tai vähemmän politiikkaan – minä en rehellisesti sanottuna osaa itse sanoa, miten suhtautuisin varovaisuusperiaatteeseen ja mitä päättäjille suosittelisin. Jätän päätökset heidän tehtäväkseen mutta tohdin vähän epäillä, että onko meille nyt tarjotuista ratkaisuista paljoakaan hyötyä (siis siinäkään tilanteessa, että totuus herkkyydestä olisi vaikkapa 4,5 astetta). Tässä on kääntöpuolena aina kuitenkin se, että me emme tiedä olemmeko päästöillämme mahdollisesti estämässä ilmastokatastrofia (kylmeneminen, hrr, kuka haluaa, en minä). Koska pidän noita yläpään skenaarioita niin epätodennäköisinä, en osaa sanoa kumpi on todennäköisempi, sisäisten syklien johtaminen jääkauteen vaiko voimakas lämpeneminen. Siksi tässä minusta panikoidaan vähän aikaisessa vaiheessa, kun tiedeala on vielä suhteellisen nuori ja epävarmuuksia paljon. Eli bottom linenä minulla tässä on vähän se, että minusta ei oikein voida sanoa että mitä se epävarmuusperiaate oikein käskee tekemään, muutakuin että sitä pitäisi noudattaa. Liittyy tähän vielä paljon muutakin mitä jätän nyt käsittelemättä, mutta ”Wicked problem”, indeed.
Sanotaanko näin, että en kuitenkaan vastusta toimia, kunhan ne tehdään fiksusti ja liikaa köyhiä entisestään köhdyttämättä. Köyhyyteenkin kuolee paljon ihmisiä. Esimerkiksi energia-alan kirjoituksistasi olen paljon samaa mieltä eivätkä ne pääpiirteissään ole liian radikaaleja ja hyvä että ymmärrät GP:n ja vihreiden järjettömyyden näissä asioissa.
En tiedä oletko huomannut, mutta enemmän minua tosiaan kiinnostaa tähän asiaan liittyvä tiede kuin politiikka, ja minua monesti alkaa nyppimään se että esim minun tarkoitusperiäni väitetään poliittisiksi vaikka niillä ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Olen vain kiinnostunut.
On totta, että julkisuudessa ja blogosfäärissä pyörii henkilöitä, jotka levittävät tahallaan disinformaatiota. Osa varmaankin tietää puhuvansa palturia, osa taas ajattelee vain olevansa oikeassa. Useimmat tuntuvat repivän sen osan todistusaineistosta, mikä sopii käsityksiin, ja tämä valitettavasti koskee myös osaa tiedemiehistä (ihmisiä nekin ovat…). Vaikea vetää rajaa aina siihen, kummasta on kyse. Osa on jopa sellaisia että puhuu sekä asiaa mutta välillä myös roskaa. Ja nyt en siis puhu tietynsuuntaisen informaation levittäjistä, vaan asiasta tiedottamisesta aivan yleisesti. Olen seurannut esim näitä debatin blogeja ahkerasti molemmin puolin ja ainakin mielestäni olen oppinut sinä aikana lukemaan molempia puoliskoja kriittisesti. Seuraan edelleenkin esim WUWT:ia, mutta en läheskän yhtä innolla kuin ennen. Lähinnä seuraan sitä siksi, että sielä voi olla jokin tutkimusvinkki, mistä ei (syystä tai toisesta) kuule muualta. Vakavammalla mielellä pyrin lukemaan enemmänkin tekstejä henkilöiltä kenellä on kompetenssia, ja mielellään ilmastotieteeseen. Curry on näistä ns. paremmista blogeista hyvä esimerkki, vaikka sielläkin keskustelu on välillä huonoa, mutta siellä on muutamia todella hyviä aktiivisia kirjoittajia eikä mitenkään yksipuolisesti (yksipuolisuudella tarkoitan nyt sitä, ettei pelkät skeptikot ole edustettuna).
Itse asiassa olen tässä päivänä jos muutamanakin miettinyt juuri tuota ehdotustasi, että voisin kirjoittaa blogiini jonkin idioottiväittämän lyttäyksen – siis sieltä epäilijäpuolelta. Varsinkin, kun varsinkin tuolla Usarin puolella molemmin puolin tunnutaan heittävän jos kuinka uskomattomia väitteitä. Ei huono idea, kunhan tulee inspis jostakin kirjoittamisen arvoisesta esimerkistä. Itse asiassa tuolla Gröhnin blogissa juuri pari tuntia sitten lyttäsin erään epäilijän ajatuksia siitä ettei ilmasto ole lämmennyt koska juuri nyt (siis tässä KUUSSA) on yhtä lämmintä kuin 80-luvulla. No, jostakin syystä kommentti ei kelvannut Laurille vaikka puolustin hänen kantaansa, tiedä häntä.
TykkääTykkää
Jahas,että päästiin jo heliumpalloon asti, great! (sekin on vailla uskottavaa selitystä, mutta annetaan olla).
Jaa Kaj, että se sinun CO2-molekyylisi ylhäällä ilmassa säteilee kaiken lämpimämpään maahan päin? Aika ovela se molekyyli. Yleensä ne säteilevät 360 astetta joka suuntaan, ehkä vihreä molekyyli tekee poikkeuksen? Paljonko tuosta tulee maahan päin, sanotaan neljännes korkeintaan. Ja sekin pidättyy naapurimolekyyleihin ja menettää energiaa lämpöliikkeenä kaikille kaasumolekyyleille, myös hapelle, typelle argonille ja erityisesti vesihöyrylle.
Ota nyt joku hyvä termodynamiikan alkeiskirja käteen (voin suositella) ja lue pari lukua. Ingenjöörin pikakurssilla mainitaan termo kakkosesta vain Carnot, mutta se on paljon kattavampi universumin laki. Mainitset hienosti entropian, mutta ymmärsitkö? Onnettomuudeksi Arhennius vertasi kasvihuoneeseen, siinä ei kuitenkaan pidätys tapahdu hiilidioksidin johdosta vaan konvektion estymisestä lasin johdosta. Avoimessa ilmakehässä ilmiö on mahdoton, se toimii pikemminkin lämpöpumpun tavoin, syöttäen, kuten uusimmat tutkimukset kertovat, päiväntasaajalla virtauksin valtavia energiamääriä yläilmakehään. Hiilidioksidin vaikutus tuohon verrattuna on NIL.
TykkääTykkää
Voi voi hannu. Se kyllä säteilee 360 astetta joka tarkoittaa sitä että se fotoni mikä lähtee maahan kohti vaikuttaa sieltä lähtevään nettovuohon eli toisinsanoen säteilylämpötilaan.
Jos sitä ”vihreää molekyyliä” ei olisi, _kaikki_ se säteily karkaisisi avaruuteen.
Tämä on jo aika montakin kertaa käyty läpi lukuisin erilaisin havainnollistuksin.
TykkääTykkää
Juho kirjoitti:
Sinusta viime kesänä syntynyt kuva silloisten ”herkkyys varmasti alle 1 C ja todennäköisesti selkeästi” -kommenttiesi perusteella taitaa siis olla jo vanhentunut. Tällainen ehdoton lähestymistapa kun minulle jäi silloin päällimmäiseksi mieleen ja se mielikuva on voinut jäädä muillekin leimaamaan sinua. Todennäköisyyksien ja vedonlyönnin ystävänä tuolloin teki mieli lyödä asiasta vaikka ison autolainan verran vetoa nykytiedon valossa mukavalla odotusarvolla.
-Tuomas
TykkääTykkää
Kiitokset Kaj:lle erinomaisesta blogista. Täällä on valmiiksi jäsenneltyä ja osin pureskeltyakin tietoa, jonka aika helposti kaltaiseni maallikkokin ymmärtää. Ja lähteistä voi aina tarkastaa, jos siltä tuntuu.
Fysiikan peruskurssien pohjalta otan kantaa tuohon lämpenemiseen. Kun puhutaan yleisesti kuumasta ja kylmästä kappaleesta, molemmat lähettävät lämpösäteilyä toistensa suuntaan. Lämpövuo on kuumemmasta kylmempään, koska kuuma säteilee enemmän kuin kylmä kappale. Eli kuuman kappaleen säteily miinus kylmän kappalen säteily > 0, joten nettosäteilyvuo on kuumemmasta kylmempään. Tätä ajattelua maapallon ja sen vastaanottaman ja lähettämän säteilyn suhteen sotkee ilmakehä ja erityisesti ns. kasvihuonekaasut. On aivan sama miten se säteily poukkoilee ilmakehässä, jos se lopulta absorboituu ilmakehän molekyyeihin, olipa ne mitä tahansa. Termodynamiikan 1. pääsäännön mukaan energia ei häviä, joten absorboituessaan ilmakehän molekyyleihin lämpösäteilyn energia jää ilmakehään eikä häviä mihinkään. Siksi ilmakehän sisällä oleva ilmasto lämpenee. Absorboituessaan lämpösäteilyä varastoituu ilmakehään koko ajan lisää. Tästä seurauksena ovat mm. aina vaan hurjemmat myrskyt, joista saimme maistiaisia viime kesänä Suomessakin.
Anteeksi vaan, tiedän että kirjoitin asioista, jotka ovat itsestäänselvyyksiä useimmille. Minua harmittaa vain se, että jollain molekyylitason tiedoilla yritetään häivyttää näkyvistä sitä tosiasiaa, että ilmasto lämpenee.
TykkääTykkää
Kiitoksia palautteesta, juhak.
Saahan molekyylitason tiedoillakin perustella, mutta se pitäisi tehdä oikein, eikä keksiä fysiikkaa uudelleen. Näitä keksijöitä suosittelen kirjoittamaan havaintonsa tiedelehtiin, sen jälkeen niistä voidaan keskustella lisää.
TykkääTykkää
En minä Tuomas tässä erikseen eritellyt että mihin sen todennäköisimmän välin tällä hetkellä laittaisin. Enkä ala juuri nyt erittelemäänkään koska en jaksa tingata, mutta siellä samalla suunnalla se on.
TykkääTykkää
Juakola, olisi ollut syytä lukea teksti loppuun!
TykkääTykkää