Fennovoima perustettiin 6.6.2007 – tasan 15 vuotta sitten. Tarkoituksena oli rakentaa ydinvoimala Pyhäjoelle, Hanhikiven niemelle. Aluksi yhtenä suurosakkaana oli myös saksalainen energiajätti E.ON. Vaihtoehdot laitostoimittajiksi olivat Toshiba ja Areva. Vuonna 2012 E.ON vetäytyi hankkeesta. Seuraavana vuonna laitostoimittajaksi valikoituikin venäläinen Rosatom, jonka suomalaiselle tytäryhtiölle RAOS Voima Oy:lle siirtyi kolmasosa Fennovoiman omistuksesta. Samana vuonna hyväksyttiin eduskunnassa täydentävä periaatepäätös laitostoimittajan vaihtumisen johdosta.
Heti 2015 alkoivat valmistelevat työt laitosalueella, vaikka laitoksen suunnitelmat saati niiden hyväksynnät STUK:issa eivät olleet vielä valmiita.
2016 turbiinitoimittajaksi valikoitui GE Steam Power Systems (Entinen Alstom Arabelle) Turbiinin valmistus aloitettiin ja roottorien takeet valmistuivat Japanissa 2020, josta ne kuljetettiin 2021 koneistettaviksi Ranskaan.
24.2.2022 Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan. Muu maailma reagoi nopeilla ja massiivisilla talouspakotteilla Venäjää vastaan. Keskustelu Fennovoiman tulevaisuudesta alkoi lähes välittömästi.
23.3.2022 Maaliskuussa elinkeinoministeri Mika Lintilä ilmoitti, että rakentamisluvan myöntäminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeelle on ”täysin mahdotonta” nykytilanteessa.
2.5.2022 Fennovoima ilmoitti purkaneensa Rosatomin kanssa tehdyn sopimuksen vedoten toimittajan merkittäviin viivästyksiin sekä kyvyttömyyteen hankkeessa. Tiedotteessa mainitaan myös Ukrainan sodan pahentaneen hankkeen riskejä.
Nyt Fennovoiman täyttäessä 15 vuotta, ollaan palattu lähtöruutuun. Käynnissä oleva projektia ei ole, ja periaatepäätöskin on kumoutunut.
Mitä seuraavaksi
Fennovoima ei ole ilmoittanut jatkoaikeistaan mitään. Yhtiöllä on Pyhäjoella pitkälle valmisteltu, ydinvoimala-alueeksi kaavoitettu alue, jonka hylkääminen tuntuisi hullulta ja johtaisi kaiken jo investoidun rahan menettämiseen.
Oma ajatukseni on, että koska sähkön tarve tulevaisuudessa kuitenkin lisääntyy paljon, Pyhäjoen projektia pitäisi jatkaa toisen laitostoimittajan kanssa. Olkoonkin, että Olkiluoto 3 meni aikataulun osalta niin päin seiniä kuin olla ja voi, se on nyt valmis ja toinen samanlainen laitos voidaan rakentaa varmasti puolessa siitä ajasta, mikä OL3:een kului, ellei nopeamminkin. Kaikki suunnitelmat ovat jo valmiina ja STUK on ne kertaalleen hyväksynyt. Osa laitoksen suunnittelusta on tosin uudistettu, joten ihan suoraan hyväksyntään tätäkään tuskin saisi, mutta todennäköisesti kuitenkin nopeammin kuin muut laitosvaihtoehdot.
Toinen mielenkiintoinen mahdollisuus voisi olla useampi pieni SMR-laitos. Esimerkiksi 300 MW:n GE Hitachin BWRX-300 on jo lähes valmiiksi suunniteltu. Se perustuu aiemmin yhdysvalloissa lisensoituun 1520 megawattiseen ESBWR-laitokseen, josta monet BWRX-300:n osat on otettu suoraan tai pienennettynä.
BWRX-300 on herättänyt runsaasti kiinnostusta maailmalla, mm. Kanadassa, Puolassa, Tsekeissä, Virossa ja Ruotsissa.
Kanadaan on suunnitteilla neljän BWRX-300 -yksikön kompleksi yhteisteholtaan 1200 MW, jonka hinnaksi arvioidaan 4,8 miljardia dollaria. Tämä alittaa selvästi Hanhikivi 1:n hinta-arvion. Etuja neljällä 300 MW yksiköllä vertattuna yhteen yli tuhannen megawatin yksikköön on useita.
- Rahoituksen löytäminen pienelle yksikölle on helpompaa kuin isolle.
- Kun ensimmäinen yksikkö valmistuu, se alkaa tuottaa kassavirtaa, jolla voidaan rahoittaa seuraavan yksikön rakentamista.
- Useampi pienempi yksikkö voidaan huoltaa yksi kerrallaan, eikä tuotantoa koskaan tarvitse keskeyttää kokonaan.
- Kaikki yksiköt tuskin koskaan ajautuvat häiriöön samanaikaisesti. Tämä helpottaa huomattavasti kantaverkon hallintaa, josta yhden ison yksikön putoamiseen varautuminen ei ole ihan yksinkertaista.
- Kaiken kaikkiaan, pienemmän projektin riskit ovat pienempi ja helpommin hallittavia.
Jostain syystä Suomeen on ajautunut näitä epäonnisia ydinvoimalahankkeita. Fennovoiman olemassa olon aikana maailmaan on rakennettu 56 kpl uutta ydinvoimalaa (Kuva 1.). Nykyiset suuret laitosratkaisut ovat kalliita, eikä yksityisen rahan löytyminen niihin näin pienessä maassa ole helppoa. Hiilettömän ja säästä riippumattoman energian tuotannon lisääminen on kuitenkin niin tärkeää ja valtakunnallisesti merkittävä, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa valtion pitäisi ehkä tulla avuksi Fennovoiman jatkumisen turvaamiseksi. Ei välttämättä taloudellisesti, vaan takaamalla mahdollisimman nopean ja viivytyksettömän poliittisen käsittelyn tarvittaville lupahakemuksille.
Alla olevalla videolla Christer Dahlgren GE Hitachilta esittelee BWRX-300 laitoksen. Video on kolmen vuoden takaa ja suunnitelmat ovat sittemmin edenneet ja joiltain osin hieman muuttuneet.
Gaia 