Uusia energia-innovaatiota esittelevien videoiden näyttömäärät lähtivät räjähdysmäiseen kasvuun

SolixiKeksijä Jyri Jaakkola latasi videot viime viikolla YouTubeen, ja jo viikonloppuna päivittäiset näyttömäärät nousivat sadoista jopa kymmeniin tuhansiin. Jaakkola kertoo seuranneensa hämmästyneenä näyttöjen leviämistä kaikille mantereille.

Suosio on poikkeuksellista, sillä kyseessä ovat tekniset ja asiapohjaiset, energia-alaa jo jonkin verran tunteville tarkoitetut esittelyvideot, joissa ei ole hittimusiikkia tai söpöjä kissoja.

Solixi-järjestelmiä on kehitetty viiden vuoden ajan. Ensimmäinen nyt julkaistuista videoista havainnollistaa auringon lämmön talteenottoa tehostavan solar concentratorin idean, tuoton sekä mallit ja asennuksen. Toisessa videossa esitellään uudenlainen vesivaraaja, joka paitsi varastoi aiempaa enemmän lämpöä myös mahdollistaa tehokkaan lämmön talteenoton ja kierrätyksen sekä kesähelteillä ilmastoinnin. Kolmannessa videossa kerrotaan järjestelmän ohjausyksikön toiminnasta, aurinkosähkön tuoton optimoinnista, esitellään omavarainen ja modulaarinen voimalaitos sekä kerrotaan tuotteistuksen edistymisestä.

Energia-ala on isojen muutosten edessä. Uusiutuvat energialähteet, lämmön kierrätys ja talteenotto sekä tuotannon paikallisuus ja omavaraisuus ovat hinnan ohella kuumia puheenaiheita ympäri maailmaa.

YouTube-suosion perusteella Jaakkola pitää mahdollisena nyt julkaistujen järjestelmien nopeaa yleistymistä. Ideat ovat melko yksinkertaisia eikä kalliita osia tai materiaaleja tarvita.

Lisätietoja: Jyri Jaakkola

www.solixi.com

Solixi concentrator (9 min)

Solixi boiler (7,5 min)

Solixi energy (7 min)

New clean energy innovations are going viral on YouTube

solixiThree videos presenting energy innovations started going viral on YouTube just a few days after they were published. Jyri Jaakkola, the inventor, uploaded the videos to YouTube last week. By weekend, the daily views had climbed from a few hundred to tens of thousands and spread to all continents.

These videos are a bit technical, and meant mainly for people who have a level of understanding about energy production and business. They do not include hit music or cute cats, so the popularity is quite exceptional.

Solixi has been under development since 2010.

The first of the videos presents a solar concentrator, its models and assembly. The second video tells about a water boiler that has both more capacity for energy storage and the ability to recycle energy and offer cooling during heat waves. The third video explains how the controller operates, shows how to optimize PV-panel productivity, presents modular and independent power plant and the progress in productization.

The energy industry is facing big challenges around the world. Renewable energy, recycling energy, local self-sufficient production and energy storage problems are all among the hot topics – with the price of course.

The new innovations presented in the videos bring all these together with simple engineering and regular materials. Mr. Jaakkola thinks that based on the surprising popularity of the videos, there are many who agree.

For more information, please watch the videos below.

Solixi concentrator (9 min)

Solixi boiler (7,5 min)

Solixi energy (7 min)

Mr. Jyri Jaakkola
www.solixi.com

Suomen suurin aurinkovoimala ja Olkiluoto 3

Solar_Nuclear

Suomen suurin aurinkovoimala on käynnistynyt Helsingin Suvilahdessa.

  • Asennettu teho: 340 kW
  • Arvioitu vuosituotto: 275 MWh
  • Laskettu kapasiteettikerroin: 9,2 %
  • Keskiteho: 32 kW
  • Voimalan hinta: 600 000 €

Voimalan käyttöönotto lisäsi maamme aurinkosähkötehoa 10 %.

Aurinkosähkö on uusiutuvaa energiaa. Voimala rakennettiin noin kuukaudessa, ja siitä tuli Suomen suurin. Jos tämä suhteutetaan toiseen Suomen suurimpaan, miltä se mahtaa näyttää?

Olkuluoto 3:

  • Asennettu teho: 1 600 000 kW
  • Arvioitu kapasiteettikerroin: 90 %
  • Laskettu vuosituotto: 12 614 400 MWh
  • Keskiteho: 1 440 000 kW

Nyt voidaan laskea, kuinka monta Suvilahtea tarvitaan tuottamaan yhtä monta megawattituntia kuin OL3, kuinka kauan niiden rakentaminen kestäisi ja mitä ne tulisivat maksamaan.

Tarvitaan 45 000 Suvilahtea. Yhden rakentaminen kesti kuukauden, joten 45000 rakentaminen kestäisi 3770 vuotta, ja ne tulisivat maksamaan 27 miljardia Euroa.

Hajautettu energiaratkaisu ei takaa luotettavuutta

Toisinaan kuulee sanottavan, että hajautettu energintuotanto on parempi ratkaisu kuin keskitetty, jossa yhden voimalan häiriön oletetaan voivan pimentää koko verkon? Hajautetun uskotaan olevan tässä suhteessa luotettavampi ja varmatoimisempi ratkaisu.

Ruotsalaista kansallismaisemaa Gotlannin Näsuddenissa.

Ruotsalaista kansallismaisemaa Gotlannin Näsuddenissa.

Gotlannissa on n. 200 MW asennettua tuulivoimaa. Viime lauantaina, 12.2.2015, sähköhäiriö pimensi koko Gotlannin.

Suuri määrä säästä ja kellonajasta riippuvaista sähköntuotantoa itse asiassa tekee verkon hallinnasta vaikeampaa ja kasvattaa verkon kaatumisen riskejä. Vaikka tästä ei Gotlannissa tällä kertaa ollutkaan kysymys, on kyllä mielenkiinoista nähdä, milloin esimerkiksi Saksassa nähdään ensimmäinen, koko maan kattava sähkökatko. Sellainen voi tulla, kun tuotanto muuttuu nopeammin kuin säätö pysyy perässä.

  1. Strömavbrott på Gotland
  2. Därför blev det strömavbrott
  3. Wind Power – Gotland (Sweden)
  4. Sähkökatko pimentänyt koko Gotlannin

Miten Britit säätävät tuulivoiman?

Viimeksi todettiin, että tuulivoiman teho Isossa-Britanniassa voi painua niin lähelle nollaa, että se tarvitsee täyden kapasiteetin verran säätötehoa. Jokaista asennettua tuulimegawattia kohti on oltava megawatti jotain muuta, säästä riippumatonta tuotantoa, jolla tuulen tehonvaihtelut voidaan tasata.

Kaikki tuulivoima ohjataan markkinoille, jossa se syrjäyttää jotain muuta. Mitä muuta? Toivottavaa olisi, että tuuli syrjäyttäisi hiiltä, koska silloin se tuottaisi suurimman mahdollisen päästövähennyksen.

Imuroidaan tilastot täältä, ja katsotaan, säädetäänkö tuuli Briteissä hiilellä vai kaasulla.

Kuva 1. Tuuli- ja hiilitehon riippuvuus Isossa-Britannisassa

Kuva 1. Tuuli- ja hiilitehon riippuvuus Isossa-Britannisassa

Kuva 2. Tuuli- ja kaasutehon riippuvuus Isossa-Britannisassa

Kuva 2. Tuuli- ja kaasutehon riippuvuus Isossa-Britannisassa

Tuuli syrjäyttää siis kaasua, jonka päästöt ovat hiiltä vähäisemmät jo muutenkin. Kuva 1. näyttää, että tuulitehon lisääntyminen lisäisi hiilen käyttöä. Se ei sentään voi pitää paikkaansa. Kyse lienee siitä, että talvella tuulee enemmän, ja silloin myös käytetään hiiltä enemmän. Ero on kuitenkin selvä: Tuulivoima Briteissä korvaa maakaasua. Hiilen käyttöön se ei vaikuta.

Tuulivoima petti britit pakkasessa – taas

Royd_MoorTammikuussa 2011 kirjoitin yllä olevalla otsikolla, silloin ilman ”taas”. Teksti luettavissa tästä.

Silloin referoidussa The Telegraphin artikkelissa sanottiin:

Even yesterday, when conditions were slightly breezier, wind farms generated just 1.8 per cent of the nation’s electricity — less than a third of usual levels.

Asennettua tuulivoimatehoa Briteissä oli silloin n. 5000 MW. Nyt sitä on jo yli 10000 MW, mutta The Telegraph julkaisi eilen aivan saman sisältöisen uutisen otsikolla

Proof that the wind industry cannot be relied upon for our electricity

UK demand hit 52.54 gigawatts (GW) between 5pm and 5.30pm on Monday, according to official data from the National Grid. But wind contributed just 0.573GW during the same time, just over 1pc of the total.

Kolmen tuoden takainen pohjanoteeraus 1,8 % oli nyt vieläkin vähemmän kaksinkertaistuneesta kapasiteetista huolimatta.

Tuulivoima Briteissä toimii suunnilleen kapasiteettikertoimella 0,22, mutta tulee tilanteita, joissa tuulivoima on kokonaan poissa pelistä, kuten The Telegraph kirjoittaa:

For all the vast subsidies it has been given, the wind industry is not fit for purpose. While it is clearly able to contribute during some periods, it cannot always do so and its cost is high, hitting the poor and taxpayers in an unacceptable manner. We will always need to rely on fossil fuel for the vast bulk of our energy consumption.

Tuulivoima on hyvä keino vähentää muuta tuotantoa, mutta sen korvaajaksi siitä ei näiden kokemusten perusteella ole, mikä on toki tiedettykin koko ajan. Brittien on edelleen pidettävä käytettävissä kaikki hiili-, kaasu- ja ydinlaitoksensa huolimatta siitä, kuinka paljon tuulivoimaa rakennetaan. Vaikka tuulivoima itsessään on suhteellisen halpaa, tällainen kokonaisuus, jossa kaikki vanhat laitokset säilytetään, ei voi olla halpa.

Pysyvyyskäyrästä nähdään, miten tuulivoiman tuottama teho jakautuu jakson ajalle. Vuonna 2011 katsottiin, miltä joulukuun 2010 tuulivoiman pysyvyyskäyrä näytti.

Kuva 1.

Kuva 1.

Vuoden 2014 joulukuu näyttää tältä:

Kuva 2.

Kuva 2.

Maksimiteho on kasvanut, mutta käyrän muoto on samanlainen, koska tuuliolosuhteet molemissa joulukuissa ovat olleen samankaltaiset. Maksimiteho on alle 60 % asennetusta tehosta, ja noin neljäsosan joulukuusta teho on alle 10 %. Tuulitilastot ovat täältä.

Jos tuulivoiman pienin odotettavissa oleva teho on yksi prosentti asennetusta kapasiteetista, sitä pitäisi rakentaa sata kertaa tarvetta enemmän, jotta siihen voisi kaikissa tilanteissa ainoana tuotantomuotona luottaa. Tässä tapauksessa tarve oli 52,54 GW, eli 52.000 MW. Jos tuulivoimaa olisi asennettuna 5.200.000 MW, se olisi kattanut myös tämän tarpeen, mutta tämä on lähinnä teoreettinen pohdinta, kuolleena syntynyt ajatus.

Tuulivoima ei poista riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ilman sellaista sähkön varastointia, joka riittää kattamaan kaikki tuulen tuotantokatkokset. Sellaista varastoa ei ole olemassa, eikä myöskään suunnitteilla, koska riittävän kustannustehokasta, riittäviin mittoihin skaalattavissa olevaa menetelmää sellaisen rakentamiseksi ei ole keksitty. Sähkön varastointi on ollut yksi suurimpia alan haasteita ainakin viimeiset sata vuotta, ja on sitä edelleen. Lämpimurtoja ei ole näköpiirissä.

Kaksi uutta ydinvoimaratkaisua lähellä kaupallistamista

Ydinvoimasta kannattaa puhua, koska sen pontentiaali päästöjen vähentämisessä on aivan liian suuri, jotta se voitaisiin jättää huomioon ottamatta energia- ja ilmastokriisin ratkaisemisessa. Ydinvoimaa on opittu pitämään liian kalliina, vaarallisena, ja hitaana rakentaa, jotta siitä olisi mitään hyötyä. Osittain väitteet pitävät paikansa, osittain eivät. Ydinvoima on väärin käytettynä vaarallista, oikein käytettynä ei. Tämä pätee moneen muuhunkin teolliseen toimintaan. Ydinvoima on kallista rakentaa, mutta halpa käyttää. Investoinnit ovat kalliita, ja alkavat tuottaa selvästi hitaammin kuin useimmat uusiutuvan energian investoinnit. Siksi vapaa raha hakeutuu helpommin uusiutuvaan energiaan, vaikka ydinvoiman potentiaali on käytännössä niitä suurempi monistakin syistä.

kuva

Kuva 1. ThorCon reaktorilaitos on kokonaan maanpinnan alapuolella.

Nykyisin eniten käytetty ydinvoimalatyyppi perustuu painevesireaktoriin (PWR=Pressurized Water Reactor), joka alun perin kehitettiin sukellusveneen voimanlähteeksi. Se toimii hyvin, sen käytöstä on pitkä kokemus, ja se tuottaa tällä hetkellä vesivoiman jälkeen eniten päästötöntä sähköä maailmassa, ja neljä kertaa enemmän kuin tuuli- ja aurinkovoima yhteensä. Koska ydinvoiman turvallisuutta on haluttu parantaa, muodostuu suurin osa uuden PWR-voimalan kustannuksista erilaisista suojarakenteista ja – järjestelmistä, joilla on kaksi tarkoitusta: estää sydämen ylikuumeneminen ja sulaminen, sekä estää radioaktiivisten aineiden päästy ympäristöön, mikäli sydän kaikesta huolimatta sulaisi. PWR ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto ydinenergian hyödyntämiseksi. Muista vaihtoehdoista on blogissa kirjoitettu ennenkin, esim. seuraavissa artikkeleissa:

Sulasuolareaktori – energiaa toriumista

IFR – menetetty mahdollisuus, vai tulevaisuuden pelastaja?

Vaikka ydinvoimaa sanotaan vanhanaikaiseksi, se on käyttämistämme energiamuodoista uusin, ja ainoa, joka keksittiin 1900-luvulla. Kaikki muut on keksitty 1800-luvulla tai paljon ennen sitä. Alalla on kaikessa hiljaisuudessa tapahtumassa lähivuosina paljon. Kiina on päättänyt kaupallistaa sulasuolareaktorin (MSR=Molten Salt Reactor) kymmenessä vuodessa, koska hiilivoiman aiheuttamat ilmasaasteet ovat toden teolla alkaneet riivaamaan kansalaisia. Seuraavassa esittelemme kaksi hanketta Kiinan ulkopuolelta, joissa tavoitteena on tuoda MSR markkinoille lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. Kanadalaiset Terrestrial Energyn suunnitelman nimi on Integral Molten Salt Reactor (IMSR). Se on kuvan mukainen, vähän kuplavolkkaria isompi moduuli, joka pitää sisällään kaikki aktiiviset osat.

teksti

Kuva 2. Terrestial Energy, Integtal Molten Salt Reactor (IMSR), vasemmalla 25 MWe ja 300 MWe mallit.

Kuvassa vasemmalla on pienin lämpöteholtaan 60 MW, toisena 650 MW malli. Kaiksi oikeanpuoleista ovat saman teholuokan painevesireaktoreita. Terrestial Energy tekee yhteistyötä Oak Ride Laboratoryn kanssa. Toinen yrittäjä on yhdysvaltalainen Martingale Inc, jonka suunnitelma kantaa nimeä ThorCon Power. Ratkaisuna on samankaltainen moduulirakenne kuin kilpailijalla. Teknisesti nämä ovat hyvin lähellä toisiaan, joten niiden erillinen esittely ei ole tarpeen. Molemmat perustuvat nestemäisen polttoaineen käyttöön. Tämä tekniikka kehitettiin ja testattiin Oak Ride Laboratoryssä kahdella toimivalla reaktorilla vuodesta 1946 vuoteen 1973, jolloin projekti keskeytettiin poliittisin perustein. Tästä enemmän artikkelissa Sulasuolareaktori – katsaus historiaan Nesteenä on suola, johon polttoaineena käytetty uraani on liuotettu. Neste toimii paitsi polttoaineena, myös jäähdytteenä, jolla reaktorin tuottama lämpö siirretään ja otetaan talteen. Tällä ratkaisulla on useita etuja. Itse asiassa kevytvesireaktorin ”isänä” tunnettu fyysikko Alwin Weinberg piti MSR:ää siviilikäyttöön PWR:ää parempana vaihtoehtona, mutta tämä kannanotto jäi aikanaan vaille sitä huomiota, minkä se olisi ansainnut. Tekniikan edut ovat huomattavat: Suurin kevytvesireaktorin riski, sydämen sulaminen, on eliminoitu täysin, koska polttoaine on jo sulassa muodossa. Nestemäinen polttoaine myös eliminoi tarpeen valmistaa polttoainesauvoja, mikä alentaa kustannuksia. Suolan sulamislämpötila on useita satoja asteita, ja kiehumispiste vielä huomattavasti tätäkin korkeampi. Reaktoria ei sen takia tarvitse paineistaa, se voi toimia ilmakehän paineessa. Reaktoria ei tarvitse rakentaa paineastiaksi, jonka seinämän vahvuus PWR:ssä voi olla parikymmentä senttimetriä. Tällainen paineastia on vaikea, hidas ja kallis valmistaa. MSR:n astia voidaan valmistaa parin sentin vahvuisesta teräksestä. Tällä hetkellä maailmassa on vain muutamia terästehtaita, jotka ylipäätään kykenevät valmistamaan PWR:n paineastian. MSR eliminoi tämän ongelman kokonaan. Koska rakenteissa ei ole paksuseinämäisiä teräsosia, MSR on tunteeton nopeille tehonmuutoksille. Sen tehoa voidaan säätää nopeasti, yhtä nopeasti kuin kaasuturbiinia, jollaiseen yhdistettynä se olisi käyttökelpoinen esim. tuuli- ja aurinkovoiman säädössä. Yksi kevytvesireaktorin tehonmuutosnopeutta rajoittava tekijä on ksenonin muodostuminen polttoainsauvoihin. Ksenon absorboi neutroneja, joten se voi tietyissä tilanteissa pysäyttää reaktorin kokonaan. Koska ksenon on kaasu, se poistuu helposti suolaliuoksesta, eikä käyttöä estävää ksenon-myrkytystä voi tapahtua. Koska reaktorissa ei ole painetta, eikä vettä, höyryräjähdys ei ole mahdollinen. Tämä eliminoi massiivisen, paineenkestävän suojarakennuksen tarpeen. PWR:ssä voi tietyissä onnettomuustilanteissa muodostua tulenarkaa vetyä. Näin kävi Fukushimassa, jonka seurauksena reaktorihallin yläosat räjähtivät. MSR:ssä ei voi muodostua vetyä, eli tämä riski eliminoituu kokonaan. MSR on passiivisesti turvallinen. Itse fissioreaktio voi tapahtua vain grafiittisydämen sisällä tietyssä lämpötilassa. Jos sydän lämpenee liiaksi, suolan lämpölaajeneminen ajaa osan suolasta ja polttoaineesta sydämen ulkopuolelle, jolloin jäljelle jäävä fissiilin polttoaineen määrä ei enää kykene ylläpitämään fissiota, vaan reaktio hidastuu itsestään. Säätösauvoja MSR:ssa on vain muutama, eikä niitä normaalisti tarvita tehon säätämiseen. Reaktorin pohjassa on kiinteästä suolasta muodostettu tulppa (alla olevassa kuvassa harmaalla). Se pidetään kiinteänä jäähdyttämällä sitä. Jos omakäyttösähkö laitokselta häviää, pysähtyy myös suolatulpan jäähdytys, jolloin se sulaa, ja reaktorissa oleva suola valuu alla olevaan varastosäiliöön. Se on rakennettu niin, että radioaktiivisen hajoamisen muodostama ns. jälkilämpö poistuu ympäristöön itsestään, ilman mitään aktiivisia jäähdytysjärjestelmiä, jotka tarvitsisivat sähköä tai muuta ulkopuolista toimenpidettä. Tämä ominaisuus eliminoi täysin PWR:n moninkertaisten ja kalliiden hätäjäähdytysjärjestelmien tarpeen.

loop_fdt_20141207

Kuva 3. Martingale Inc (ThorCon Power). Itse reaktori on kuvassa oranssi. Alhaalla vihreällä on säilö, johon polttoainesuola häiriötilanteessa tyhjennetään.

Näiden kahden ominaisuuden takia MSR on passiivisesti turvallinen. Käyttöhenkilökunnan ei tarvitse tehdään mitään, eikä mitään aktiivisia, sähkönsyötöstä riippuvaisia järjestelmiä tarvita. Turvajärjestelmää ei voi edes kytkeä pois päältä, koska turvallisuus perustuu suolatulpan sulamiseen ja painovoimaan, joka on aina ”päällä”. Käyttöhenkilökunta voi lähteä vaikka kotiinsa, ja laitos ajaa häiriön sattuessa itsensä turvalliseen tilaan ja jää siihen. Maanjäristyksen kestävä suolasuolareaktori olisi Fukushimassa ainoastaan pysähtynyt. Se olisi voitu käynnistää uudelleen heti kun tsunamin aiheuttamat muut sotkut olisi siivottu pois tieltä. Nämä molemmat reaktorimoduulit voidaan rakentaa tehtaassa sarjatuotantona. Martingale Inc:n strategiana on suunnitella, tuotteistaa ja tyyppihyväksyttää yksi ainoa 250 MWe:n kokoinen moduuli. Erikokoisia voimaloita voidaan rakentaa yhdistämällä näitä moduuleita. Esim. tuhannen megawatin laitokseen asennetaan neljä moduulia. Terrestrial Energyn suunnitelmissa on kehittää useampia kokovaihtoehtoja, joista pienin olisi lämpöteholtaan 80 MW. Sähköä siitä saisi n. 30 MW. Martingale Inc käyttää esimerkkinä Korealaista telakkaa, joka rakentaa sata laivaa vuodessa. Reaktorimoduulin materiaalit ja rakenne ovat sellaisia, että telakka voisi valmistaa niitä siinä missä laivamoduulejakin. Yksi suuri telakka kykenisi vuodessa valmistamaan reaktorimoduulit sataan tuhannen megawatin voimalaan. Voimala on täysin moduulirakenteinen. Moduulit rakennetaan sarjatuotantona ja kootaan paikan päällä. Alla oleva animaatio havainnostaa moduulirakentamisen.

shall_demo_20141113

Kuva 4. ThorCon moduulirakentaminen.

Yhteen tuhannen megawatin PowerCon Energy voimalan reaktorilaitokseen tarvitaan 17000 tonnia terästä. Vastaavan tehoisen tuulivoima-installaatioon (kapasiteettikertoimella 33 %) terästä tarvitaan 24-kertainen määrä, n. 400.000 tonnia. MSR voi toimia hyvin korkeassa lämpötilassa, selvästi korkeammassa kuin vesijäähdytteiset reaktorit. Niiden yhteydessä voidaan käyttää samoja höyryturbiinikoneistoja kuin hiilivoimaloissa. Niitä maailmassa on paljon jo valmiina. MSR voisi suoraan korvata hiilivoimalan kattilan ja muuttaa laitoksen nollapäästöiseksi voimalaksi. Molemmat yritykset ovat laskeneet, että tällä teknologialla sähköä voidaan tuottaa halvemmalla kuin tällä hetkellä halvimmalla, eli kivihiilellä. ThorCon Powerin sivuilta löytyvät tarkat kustannuslaskelmat, joiden mukaan reaktorilaitos olisi halvempi rakentaa kuin hiilivoimalan kattila. Tämä yhdessä hiiltä halvemman polttoaineen kanssa, tekisi sähkön hinnaksi 27,50 €/MWh, verrattuna hiilen hintaan 50 €/MWh. Hinnassa on otettu huomioon laitosten rakentaminen, käyttö, polttoaineet oletetulla 32 vuoden eliniällä ja 10 % diskonttauskorolla. Jos tässä esitetyt suunnitelmat hyödynnetään maailman päästöjen vähennyksessä ja rakennettaisiin 39 kpl tuhannen megawatin MSR-voimalaa vuodessa, ne voisivat korvata hiilivoimalat 40 vuodessa.

kuva

Kuva 3. Rakentamalla kolme ThorCon 250 MWe moduulia viikossa, hiilivoimalat voidaan korvata 40 vuodessa.

Kivihiili sähkön tuotannossa aiheuttaa yli 25 % kaikista energian tuotannon CO2-päästöistä. Hiilen voi syrjäyttää markkinoilta tehokkaimmin tuomalla tilalle vielä halvemman vaihtoehdon, jota toistaiseksi ei ole. MSR:n hyvä säädettävyys tekee siitä vaihtoehdon myös maakaasulle. MSR:n korkeaa lämpötilaa voidaan hyödyntää myös muuhun kuin sähkön tuotantoon. Sillä voidaan esimerkiksi valmistaa vedestä vetyä, joka voidaan edelleen muuntaa hiilivedyksi, ja näin korvata öljyä polttoaineena tai kemian teollisuuden raaka-aineena. Riittävän edullista lämmönlähdettä tähän tarkoitukseen ei kemian teollisuudella toistaiseksi ole käytettävissä. MSR:n polttoainetalous on vähän parempi kuin PWR:n. Martingale Inc ilmoittaa, että yksi 1000 MW:n laitos tarvitsee 208 tonnia luonnonuraania vuodessa, kun vastaavan tehoinen PWR tarvitsee 250 tonnia. Suolaan liuotetun polttoaineen jälleenkäsittely on helpompaa kuin PWR:n oksidipolttoaineen. Jälleenkäsittelyllä MSR:n uraaninkulutus voidaan puolittaa. Martingale Inc:n suunnitelmissa on käyttää toriumia uraanin seassa, joka vähentää uraanin kulutusta. MSR voi teoriassa hyötää kaiken käyttämänsä polttoaineen toriumista, mutta näissä molemmissa suunnitelmissa se mahdollisuus on jätetty pois, koska tekniikka siihen ei ole valmis. Näissä kummassakaan ei ole mitään sellaista uutta tekniikkaa, mitä ei olisi jo testattu. Siksi ne voivat olla valmiita ja kaupallisessa käytössä lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. Tämä tekniikka on lupaava, että se tulee jossain muodossa käyttöön ennemmin tai myöhemmin. Kun se on käytössä, voidaan sitovia ja merkittäviä ilmastosopimuksiakin saada aikaiseksi, koska hiilelle on realistinen vaihtoehto tarjolla. Vielä toistaiseksi hiilen käyttö kasvaa joka vuosi enemmän kuin tuuli- ja aurinkosähköä tuotetaan.

  1. Molten Salt Reactors: The Future of Green Energy?
  2. Terrestrial Energy
  3. ThorCon Power
  4. Integral Molten Salt Reactor targeting blueprint stage in late 2016
  5. Eri energiamuotojen toteutuneita päästövähennyksiä
  6. Terrestrial Energy Announces Strategic Collaboration with University of Tennessee