Uusiutuva energia petti Sitran

Säätövoimalle tarvetta.

Säätövoimalle tarvetta.

Jostain syystä eksyin Sitran sivuille blogikirjoitukseen, jossa oli tuore postaus otsikolla

Mitä tapahtuu, kun joukko hiilineutraaliuden tavoittelijoita sullotaan purjelaivaan?

Muutaman ihmisen porukka kertoi purjehdusmatkastaan Turusta Visbyhyn politiikkaviikolle. Matkustusmuodon valinnan motiiviksi kerrottiin:

Kulkuvälineeksi valitsimme Albanus-purjelaivan, koska halusimme matkustaa mahdollisimman vähähiilisesti, aiheuttamatta lisää painetta ilmakehälle.

Mikäs siinä. Hyvä yritys, eikä varmaan parempaakaan liikennevälinettä tällä kriteerillä ole tarjolla. Vai onko?

Matkalla ihailimme tuulen voimaa ja pohdimme, kuinka paljon uusiutuvaa energiaa maapallon ulkopuolelta, pinnalta ja sisäpuolelta olisikaan saatavissa, ja siitä käytetään vain murto-osa. Maailman energiasta kun yli 80 % tuotetaan saastuttavilla fossiililla polttoaineilla. Tämä yhtälö tuntui purjeiden puhkuessa yksinkertaisesti hölmöltä.

Niin se tuntuukin, mutta…

Albanus kulutti matkallamme alle 15 litraa dieseliä henkilöä kohden, mikä tarkoittaa monta kertaluokkaa pienempiä päästöjä kuin lentokoneella matkustaminen olisi aiheuttanut.

No paljonko se olisi lentokoneella ollut? Kulutuslukemat löydämme täältä. Pitkillä lennoilla moderni suihkukone kuluttaa kolme litraa per sata kilometriä per matkustaja. Lyhyillä reiteille lukema on viisi litraa. Potkuriturbiinikone kulkee vähemmällä, 2,5…3 litraa.

Matkaa Turusta Visbyhyn on 390 km. Turusta ei lennetä Visbyhyn, joten pitää käyttää lähtöpaikkana Helsinkiä, josta matkaa kertyy vähän enemmän, 480 km. Matkustajaa kohti polttoainetta kuluisi siis suihkukoneella 24 litraa. Se on toki enemmän, mutta se EI OLE ”monta kertaluokkaa” enemmän kuin 15 litraa, jonka Albanus käytti. Itse asiassa ero on yllättävän pieni.

Lentoajasta (1 h 25 min) päätellen Visbyhyn lennetään potkuriturbiinikoneella, jolloin kulutus onkin 14 litraa, mikä on, OHO, vähemmän kuin purjelaivalla!

Mutta miksi purjealus ylipäätään kulutti polttoainetta?

Kulutus olisi voinut olla pienempikin, mutta tyynen ilman vuoksi välillä oli käynnistettävä moottorit. Tämän vuoksi sovimme, että kompensoimme matkamme aiheuttamat päästöt.

Kas kas, eikö uusiutuva energia toiminutkaan, vaikka fossiilienergian yhtälö ”tuntui purjeiden puhkuessa yksinkertaisesti hölmöltä”. Tyynemmällä kelillä kulutus olisi voinut olla paljon suurempikin, jolloin lentokone olisi vienyt voiton aivan ylivoimaisesti, nyt se pääsi vain tasoihin.

Lyhyessä käytännön keissistä syntyneestä blogikirjoituksesta nähdään hyvin ainakin kaksi asiaa.

Fossiilienergian kulutuksen vähentäminen ei ole helppoa. Se on esim. dieselinä veneen tankissa, tai kerosiinina lentokoneessa, monella tavalla aivan ylivoimainen energianlähde. Se toimii silloinkin, kun purjeet eivät puhku.

Toisekseen, matkan aikana paljastui todella konkreettisella tavalla, miksi tuulienergia ei yksinään voi kokonaan korvata muita, perinteisiä energianlähteitä. Kun ei tuule, vene ei kulje eikä mylly pyöri. Silloin matkanteko katkeaa, tai jos ei ole aikaa eikä mahdollisuutta odottaa tuulen heräämistä, on turvauduttava ”säätövoimaan”, joka veneen tapauksessa on dieselillä toimiva apumoottori.

Miten matkan Visbyhyn sitten olisi voinut tehdä aiheuttamatta lainkaan päästöjä? Sähköjunalla sinne ei pääse. Mikäli aikataulu olisi antanut myöten, olisi voinut odotella tuulen viriämistä. Jos sen sijaan perille on päästävä sovittuna aikana, on käytettävä tuulesta riippumatonta voimanlähdettä. Tuulisähköllä valmistettu nestemäinen polttoaine voisi toimia.

Jos olisi suhteita suurvaltoihin, voisi yrittää liftata vaikkapa ydinvoimalla toimivan risteilijän kyytiin. Se ei muuten tarvitse säätövoimaakaan.

Blogijuttu liittyy uutiseen otsikolla

Suomalaiskaupungeille riittää ilmasto-neuvotteluissa vain kunnianhimoisin tavoite

Uutisen kuvatekstissä sanotaan:

Turku, Vaasa, Espoo ja Helsinki näyttävät Sitran kanssa hiilineutraaliuden mallia matkustamalla purjelaivalla Pohjoismaiden sykähdyttävimpään politiikkatapahtumaan.

Näyttävä ele kieltämättä, mutta ei nyt malli tainnut olla ihan sitä mitä ajateltiin. Sanokaa nyt, että ”kunnianhimoisin tavoite” on jotain paljon parempaa kuin potkuriturbiinikoneen tasoa. Tarkemmin ajatellen, on aika karmeaa, että ilmastoneuvotteluiden kanssa tekemisissä olevat ihmiset eivät ymmärrä asioista sen vertaa, että tajuaisivat olla kirjoittamatta sellaista soopaa mitä tässä esimerkissä nähtiin.

Aurinkovoimalasimulaatio – sähkö halvimillaan 204 €/MWh

Energian varastoinnin kehityksen sanotaan ratkaiseva uusiutuvan (sähkö)energian ehkä merkittävimmän ongelman, tuotannon vaihtelevuuden. Teoriassa se ratkaiseekin. Ongelmana kuitenkin on tehtävään soveltuvan tekniikan puuttuminen. Hiljattain esitelty Tesla-akku on yksi yritys tällä saralla. Se on kotikäyttöön suunniteltu litium-ioni-akku, jota on jo ehditty luonnehtimaan ”vallankumoukseksi” uusiutuvan energian käytössä. Aikaisemmin tässä

Tesla-akkujen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

tarkastelimme akkuja suhteutettuna mm. käytettävissä olevan litiumin määrään.

Nyt selvitetään, kuinka paljon akkukapasiteettia tarvitaan aurinkosähkön tehon tasaamiseksi. Otetaan malliksi uusi Suvilahden aurinkovoimala. Siitä on käytettävissä tuntitason tuotantotilasto, joka sopii tähän tarkasteluun mainiosti. Tilasto on ladattavissa voimalan kotisivulta.

Käytetään tarkastelujaksona huhti- ja toukokuuta. Näiden kahden kuukauden aikana voimala tuotti sähköä yhteensä 71553 kWh. Suurimman tuntituoton 259 kWh voimala saavutti 15.5. klo 14-15. Piemeään aikaan voimala ei luonnollisesti tuota mitään.

Kun tuotto 71533 kWh jaetaan tarkastelujakson tuntimäärällä 1464, saadaan voimalan keskitehoksi 48,8 kW. Kuinka suuren akuston voimala siis tarvitsisi, jos siitä haluttaisiin ottaa jatkuvasti 48,8 kW:n teho, vuorokauden jokaisena tuntina, kaksi kuukautta yhteen menoon. Sellaista sähköntuotantoa yhteiskunta tarvitsee. Mitä enemmän vaihtelevaa tuotantoa verkkoon lisätään, sen tärkeämmäksi tehon tasaaminen muodostuu. Tesla ilmoittaa akun hyötysuhteeksi on 92%, joten vähennetään tehoa vastaavasti, otetaan 45 kW tasaista tehoa voimalasta ulos.

Rakennetaan Excelillä, tai tässä tapauksessa LibreOffice Calcilla simulaatio, jossa kahden kuukauden jokaista tuntia tarkastellaan erikseen. Jokaisen tunnin sähköntuotanto tiedetään, samoin voimalasta verkkoon syötetty teho, joka on siis 45 kW. Ylijäämä tuotannosta ladataan akustoon, alijäämä korvataan purkamalla akustoa. Näin voidaan laskea akuston varaustila jokaisen tunnin lopussa. Tulosta käytetään seuraavan tunnin alkutilana. Akuston kapasiteetin yli menevä varaus leikataan pois.

Kaavioon piirretään akuston varaus, sekä havainnollisuuden vuoksi auringosta saatu teho, joka kerrotaan kymmenellä, jotta se skaalautuu kaavioon sopivasti. Määritellään ensimmäiseen simulaatioon 100 kpl Tesla-akkuja, yhteiskapasiteetiltaan 700 kWh. Simulaation alussa akustossa on täysi varaus. Tulos nähdään alla.

Kuva 1.

Kuva 1.

Punainen käyrä näyttää akuston varaustilan. Tarkastelujakson aikana on useita kohtia, joissa akusto tyhjenee kokonaan ja voimala lakkaa syöttämästä sähköä verkkoon. Lisätään akkujen määrä kahteen sataan.

Kuva2.

Kuva 2.

Akuston keskimääräinen varaustila kasvoi, mutta vähän yllättäen akusto tyhjenee edelleen melkein yhtä monta kertaa. Lisätään akkujen määrää neljään sataan.

Kuva 3.

Kuva 3.

Nyt voimala toimii 8.5. lähtien ilman yhtään katkosta, mutta ennen sitä niitä esiintyy edelleen useita. Syy löytyy katsomalla auringosta saatavaa tehoa, sinistä käyrää kuvassa. Huhtikuussa tehoa on Auringosta saatu selvästi vähemmän kuin toukokuussa. Osittain tähän vaikuttaa säätila, osittain päivän pituus. Lisätään akkukapasiteettia vielä kerran, asennetaan voimalaan tuhat Tesla-akkua, yhteensä 7000 kWh kapasiteettia.

Kuva 4.

Kuva 4.

Ei tästä tule mitään. Nyt nähdään selkeästi, että toukokuun 8. päivään asti akkuihin ei yksinkertaisesti saada riittävästi latausta kuin muutamana päivänä, muina päivinä varaustila laskee. Akkukapasiteetin lisääminen ei poista tätä ongelmaa. Kokeillaan vähentää voimalasta otettavaa tehoa. Otetaan tehoa vain 40 kW.

Kuva 5.

Kuva 5.

Nyt voimala toimii keskeytyksettä koko jakson yli. Akkuja on vara vähentääkin. Lyhyen iteroinnin jälkeen havaitaan, että pienin akkukapasiteetti, jolla voimala kykenee 40 kW:n jatkuvaan tehoon jakson aikana, on 614 kpl Tesla-akkua, eli 4298 kWh.

Kuva 6.

Kuva 6.

Jos tyydytään 30 kW:n tehoon, riittää 300 akkua, eli 2100 kWh.

Kuva 7.

Kuva 7.

Punaisesta käyrästä nähdään myös, milloin akusto on täynnä. Käyrä ei nouse akkukapasiteetin yläpuolelle. Mitä ylimääräiselle sähkölle tehdään? Se voidaan tietenkin syöttää verkkoon, jos siellä on kysyntää. Kun akusto on täynnä, kaikki auringosta saatava sähkö miinus haluttu jatkuva teho, on tätä ylimääräistä sähköä. Jos tehoa halutaan tasaisesti 30 kW, täydellä akulla voimala voi keskellä päivää antaakin 259-30=229 kW ylimääräistä tehoa. Jos ajatellaan, että kaikki sähkö tuotetaan vaihtelevalla tuotantomuodolla, on tuottoisana aikana tätä ylijäämää hyvin paljon tarjolla, eikä siitä voida syöttää verkkoon kuin pieni osa, jos sitäkään. Jos sen haluaa hyödyntää, täytyy ottaa käyttöön jotain uusia käyttökohteita, kuten synteettisen metaanin valmistus, tms.

Vastaavasti nollatunteja voi sallia yhtään, koska tuotannon hiipuessa kulutusta pienemmäksi, sähköverkko kaatuu. Nollatunteja varten tarvitaan korvaava tuotanto. Tällä hetkellä verkon varavoima on mitoitettu kestämään suurimman yksikön putoaminen verkosta, ja ehkä vähän päälle. Uusiutuvan energian kanssa ongelma on huomattavan paljon suurempi, koska yhden suurimman voimalan sijasta verkosta putoavat kaikki aurinkovoimalat suunnilleen samaan aikaan, eli varatehoa tarvittaisiin koko tuotantoa vastaava määrä.

Jos aurinkosähköön yhdistetään tuulisähkö, tuotannosta saadaan todennäköisesti tasaisempaa, mutta silloinkin varastointia tarvitaan niin paljon, että lyhyitäkään nollajaksoja ei pääse syntymään. Jos niitä syntyy, tarvitaan jälleen koko kulutusta vastaava määrä varatehoa.

Entä mitä Tesla-akkujen avulla tuotettu tasainen sähköteho maksaa? Tätä arviointia varten pitäisi tietää akkujen elinikä.

Toinen litium-akkuvalmistaja, Iron Edison, ilmoittaa akulleen eliniän näin:

Lithium Cycle Life vs DOD

Kuva 8. Iron Edison -litiumakun elinikä.

Tesla ei ilmoita akkujensa elinikää yhtä yksiselitteisesti. Tällä sivulla Tesla arvoi akun elinikää näin:

Tesla expects the Powerwall to last for approximately 15 years, ~5,000 cycles (but with the warranty being 10 years).

Tämän tarkempaa arviota en ole löytänyt, joten tulkitaan tämä niin, että akku kestää 5000 sadan prosentin lataus/purkusykliä, ja/tai 15 vuotta riippumatta syklien määrästä, koska akku kyllä vanhenee käyttämättömänäkin. Määritellään simulaatiossa 100%:n syklien määrä siten, että kaksi 50%, viisi 20% jne. sykliä vastaa yhtä 100% sykliä. Akun elinikä määritellään sen perusteella, kumpi tulee ensin täyteen, 5000 sykliä tai 15 vuotta. Sähkön hinta on tässä laskettuyksinkertaisesti jakamalla investointi arvioidun pitoajan tuotolla.

Aurinkopaneelien eliniäksi oletetaan 30 vuotta. Malli laskee meille sähkön hinnan. Kuvan 5 tilanteessa, jossa voimalasta otetaan 40 kW:n tehoa, sähkön hinnaksi muodostuu 366 €/Mwh. Akut kestävät täydet 15 vuotta, jona aikana 100%:n syklejä syntyy ainoastaan 646 kpl. Yllättävän vähän, mikä selittyy suurella akkukapasiteetilla. Noin vähäinen syklien määrä olisi todennäköisesti hoidettavissa laadukkailla lyijyakuillakin.

Kuvan 6 tilanteessa, 30 kW / 2100 kWh, akkuihin kohdistuu 933 sykliä. Sähkön hinnaksi muodostuu 277 €/Mwh.

Havaitaan siis, että vähentämällä tehoa, sähkön hinta putoaa. Tämä selittyy pienemmällä akkumäärällä. Suurin osa hinnasta tuleekin akuista, paneelien osuus on pienempi. Osa sähköstä kannattaa siis vaikka heittää haaskiin, ja sähkön hinta alenee siitä huolimatta.

Vähän yllättävä havainto. Nyt kiinnostaakin selvittää, millä teho/akkukombinaatiolla sähkön hinta on alimmillaan. Siispä lasketaan mallin avulla riittävän monta kombinaatiota, joilla voimalasta saadaan tasaista keskeytymätöntä tehoa koko tarkastelujakson ajan. Tulokset piirretään kaavioon. Punainen käyrä kuvaa paneelien osuutta sähkön hinnasta, sininen akkujen osuutta ja keltainen käyrä näiden summaa.

Kuva 9.

Kuva 9.

Havaitaan, että sähkön hinta on alimmillaan 204 €/Mwh, joka saavutetaan kombinaatiolla 16 kW / 340 kWh. Akkuja käytetään 2736 sykliä, paneelien tuottamasta sähköstä hyödynnetään vain 30 %.

Nyt kun osaamme rakentaa mahdollisimman halpaa perusvoimaa tuottavan aurinkovoimalan, korvataanpa Olkiluoto 3 auringolla. Suvilahden kokoisia voimaloita tarvitaan 90.000 kappaletta, maapinta-alaa tarvitaan 317 neliökilometriä. Kokonaisuus maksaisi yhteensä 65,5 miljardia euroa, jos maa ei maksaisi mitään.  Tesla Powerwall-akkuja tarvitaan 4.300.000 kpl , joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 30.600 MWh. Rakenteilla oleva Teslan akkutehdas Gigafactory pystyy valmistamaan viisi miljoonaa akkua vuodessa, joten tehtaan kymmenen kuukauden kapasiteetti tarvitaan rakentamaan aurinkovoimala, joka korvaa yhden OL3:n, ja tuottaa sähköä hintaa 204 €/Mwh. Melko kallista, eikä kovin nopeaakaan rakentamista.

Yksi Gigafactory ei kykenisi ylläpitämään kuin 17 kpl tällaista OL3-kokoista voimalaa, koska ensimmäiseen pitäisi akkuja alkaa uusimaan heti kun viimeinen on valmistunut.

Tämä simulaatio on tehty kahden valoisan kuukauden tilastojen perusteella. Jos pimeät talvikuukaudet otatetaan mukaan, tilanne näyttänee vielä toivottomammalta, ellei peräti mahdottomalta. Tähän aiheeseen palataan, jahka tilastoja saadaan pidemmältä ajalta. Sitä ennen tutkitaan Saksan aurinko- ja tuulisähkön mahdollista varastointia samanlaisella simulaatiolla.

Mallilla pääsee jokainen leikkimään lataamalla sen itselleen tästä. Tiedosto on Libre Office ods-tiedosto, mutta sen pitäisi toimia myös Excelissä. Sähköteho ja akkukapasiteetti syötetään Laskenta-välilehden soluihin C3 ja C4. Kaikkia muitakin soluja pääsee muuttamaan.

Taulukossa voi olla virheitä lukuisista tarkistuksista huolimatta. Olisi hyvä, että joku muukin tutkisi laskennan oikeellisuuden.

Greenpeace ei ymmärrä, mitä on bioenergia ja mistä sitä saadaan

Kuva 1. Biotaloustyöpaikka.

Hallitusohjelma alkaa hahmottua ja sitä kommentoidaan mediassa ahkerasti. Uutisvirrasta sattui silmiin Greenpeacen ristiriitainen kannanotto hallituksen energialinjauksiin otsikolla Sipilän hallitus tuhosi metsänsuojelun, energiapolitiikassa pilkottaa toivonkipinä Otsikko on hämmentävä, koska se sisältää sekä syyn että seurauksen, mutta ei näe niiden välistä yhteyttä.

On hienoa, että hallitus on lisäämässä uusiutuvaa energiaa.

En tiedä, mitä Greenpeace haluaa. Minä haluan kustannustehokasta ja mahdollisimman nopeaa päästöjen vähentämistä. Nopeudella tarkoitan lyhintä mahdollista aikaa, jossa päästöt voidaan pudottaa nollaan tai lähelle sitä. Tällä en nyt tarkoita lyhyellä aikavälillä aikaansaatavia toimia, jotka ovat vain ”askeleita oikeaan suuntaan”. On osattava nähdä koko reitti perille asti, koska muuten on vaarana ajautua umpikujaan. Nyt käynnistettävien toimien on oltava sellaisia, jotka voivat jäädä pysyviksi, ovat aidosti parannuksia vanhaan eivätkä muodostu esteiksi myöhemmin matkalla kohti nollapäästöjä. Jos päämääränä on päästä Kuuhun, ei kannata lähteä liikkeelle lentokoneella, joka kyllä vie oikeaan suuntaan, mutta ei  perille asti. Askeleita oikeaan suuntaan voidaan ottaa myös väärin, jolloin on ennen pitkää palattava taaksepäin. Havainnollistetaan asiaa kärjistäen: Rakennetaan nyt joku energiainfra x, jolla päästöön eroon fossiilisista, mutta leikkaa päästöistä vain 50 %. Kun se on tehty, ja pitää jatkaa kohti 100 % päästövähennystä, pitää vastarakennettu infra korvata kokonaan jollain infralla y, jolla tavoite saavutetaan. Infran x rakentamisen mielekkyys on syytä kyseenalaistaa. Järkevämpää olisi raketaa suoraan infra y, vaikka se edellyttäisi enemmän suunnittelua ja hitaampaa liikkeelle lähtemistä.

Kärkihanke hiilestä luopumiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi ei kuitenkaan onnistu tehottoman päästökaupan keinoin.

Tavoitteena uusiutuvien lisääminen on loogisesti virheellinen, koska se ei yksinään takaa hiilestä luopumista, saati päästöjen vähenemistä. Varoittavana esimerkkinä tästä jälleen kerran Saksa, joka on energiavallankumouksellaan sitonut itsensä hiileen hamaan tulevaisuuteen saakka, koska ydinvoimaa lukuun ottamatta tekniikkaa sen korvaamiseksi ei ole olemassa. Päästökauppa on EU:n yhteinen sopimus siitä, miten päästöjä vähennetään. Päästökauppa on kiintiöjärjestelmä, jossa päästöt on kiintiöity ja ne vähenevät suunnitelmien mukaisesti. Jos ne pienenevät enemmän kuin kiintiöt sallisivat, päästöoikeuksien hinta romahtaa, kuten nyt on käynyt. Se ei ole järjestelmän vika. Jos päästöjä vähennetään muilla ohjaustavoilla kuin päästökaupalla, päästöoikeuksien hinta pysyy jatkossakin mitättömänä, eli juuri nämä rinnakkaiset ohjaustoimet vesittävät päästökaupan. Politiikka voisi aivan hyvin jättää koko pästökauppasektorin sikseen ja keskittyä päästökauppasektorin ulkopuolisiin päästöihin, jotka muodotavat noin puolet kaikista päästöistä. Takaisin tiedotteeseen. Uusiutuvan energian lisäämistavoitteita kiitellään. Uusiutuvia ovat tuuli ja aurinko, mutta yksinään ne eivät voi olla se raketti, jolla päästään Kuuhun. Niitä voidaan käyttää, mutta lisäksi tarvitaan fossiilisia, biomassaa tai ydinvoimaa, tai niitä kaikkia. Jos uusiutuvia tavoitellaan, loogista on valita näistä biomassa ja hylätä muut. Jos päästöttömyyttä tavoitellaan, epäloogista on jättää ydinenergia käyttämättä. Ongelmana tässä on biomassa, jota pidetään täysin päästöttömänä, vaikka se ei sitä ole. Näin ollen hallitusohjelma sisältää ilmiselvän virheen sanoessaan:

Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen.

Tiedotteessaan Greenpeace kritisoi, aivan aiheesta, metsien suojelun heikentämistä, ymmärtämättä kuitenkaan, että se on looginen seuraus uusiutuvan energian käytön lisäämisestä. Greenpeacella, kuten monella järjestölläkin, on tässä pattitilanne, koska metsiä ei voida suojella ja polttaa samanaikaisesti. On valittava jompi kumpi.

Kaikista fossiilisista polttoaineista luopuminen on aloitettava välittömästi.

Niin, jos pitää mielekkäänä lähteä välittömästi taittamaan kuumatkaa lentokoneella. Saksan päätön säntäily osoittaa ”välittömän luopumisen” riskit.

Suomi ei tarvitse energiantuotantoonsa turvetta, ja hallituksen on etunenässä näytettävä tietä kohti sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla toimivaa Suomea.

Turpeen tilalle looginen valinta on puu. Puuta saadaan metsästä, jonka suojelemisesta GP on huolissaan. Aivan aiheellisesti onkin, mutta taaskin on valittava, ensin puun ja turpeen väliltä, sen jälkeen metsien polttamisen ja niiden suojelun väliltä. Jos näiden valintojen jälkeen ei jää mitään jäljelle, on palattava lähtöruutuun ja yritettävä päästöjen vähentämistä muilla keinoin, ilman puuta.

Jotta uusiutuva energia voi lunastaa lupauksensa uusista markkinoista ja työpaikoista, tarvitaan tiukat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi ja saastuttavasta energiasta luopumiseksi. Hallituksen on myönnettävä, että fossiilisen energian aika on ohi”, sanoo Greenpeace Suomen maajohtaja Sini Harkki.

Fossiilisen aika ei ole ohi, ennen kuin se voidaan korvata jollakin toisella energialla. Työpaikkoja ei pitäisi sotkea tähän kuvioon ollenkaan.

On huolestuttavaa, että hallitus korostaa biotaloudessa puun käyttöä ja biopolttoaineita.

Mitä tuo lause oikeastaan tarkoittaa? Eihän biotaloutta voi olla olemassa ilman bioa, eli puuta ja biopolttoaineita. Mitä biotaloudessa pitäisi korostaa? Puun polttamisen lisääntyminen on huolestuttavaa, mutta se on väistämätön seuraus Greenpeacen peräänkuuluttamalle fossiilisista luopumiselle, mikäli se halutaan tehdä ilman ydinvoimaa. On myös jossain määrin harhaanjohtavaa sanoa, että fossiilisista pitää ”luopua”. Tupakasta voi luopua, tai karkista, mutta ruuasta ei. Jos yhdestä ruoka-aineesta luopuu, pitää jotain muuta lisätä. Fossiiliset pitää korvata jollain, eikä Greenpeacella nyt näytä olla harmainta hajaukaan siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa, tai mitä sen pitäisi tarkoittaa, jos metsien suojelua samanaikaisesti halutaan lisätä, ja ydinvoima kieltää.

Ei ole mahdollista lisätä puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä ja samalla turvata luonnonsuojelun taso, ellei metsänsuojelun rahoitusta lisätä huomattavasti.

Ei ole ei. Saman voi sanoa toisin sanoin niin, että fossiilisista polttoaineista ei ole mahdollista luopua lisäämättä samalla puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä, ja vielä paljon enemmällä, mikäli fossiilisista halutaan luopua kokonaan. 15 miljoonaa kuutiometriä ei riitä kuin alkuun. Pelkkä liikenne Suomessa kuluttaa puolet metsien kasvun energiamäärästä.

Biotaloushankkeiden myötä rajusti lisääntyvät metsien hakkuut ovat todellinen uhka luonnolle ja maisemille.

Niin ovat. Biotaloushankkeista pitäisi luopua, mikäli metsien suojelua halutaan parantaa. Molempia ei voi saada, pitää valita. Mikä sitten Greenpeacen mukaan olisi hyväksyttävä biomassan lisäys, sitä ei tiedotteessa sanota. Se sanotaan kuitenkin julkaisussa energia [vallan]kumous SUOMEN KESTÄVÄN ENERGIAN NÄKYMÄT Suoraan siinäkään ei sanota, kuinka monta miljoonaa kuutiometriä biomassaa voisi lisätä, mutta tuloksissa, sivulla, 49, Suomi: Energiavallankumousmalli A, taulukko 10.11, näyttää lisäyksen.

Kuva 2. Greenpeace Energiavallankumousmalli A, pirimäärienergian kulutus

Kuva 2. Greenpeace Energiavallankumousmalli A, pirimäärienergian kulutus

Lisäystä vuodesta 2015 vuoteen 2030 on 69 PJ/a. Terawattitunneiksi muutettuna se on 19 Twh vuodessa, mikä puuksi muutettuna vastaa n. 10 miljoonaa kiintokuutiometriä. Onhan se tietenkin vähemmän kuin 15 miljoonaa… Merkillepantavaa taulukossa on myös se, että siinä hiilen käyttö jatkuu vielä vuonna 2050. Että sellaista luopumista. Saksa on uusiutuvien lisäämisellä ja ydinvoimasta luopumisella lukkiutunut hiilen käyttöön. Onko mahdollista, että Suomi lukkiutuisi nykyistä suurempaan metsäenergian käyttöön? Merkit tästä ovat ainakin olemassa. Eilinen uutinen Helsingin Sanomissa: Monia mainintoja hallitusohjelmassa – biotalous voi olla melkein mitä tahansa

Tuleva pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja muut keskustalaiset uskovat, että biotalouteen voi syntyä 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Sipilä on visioinut jopa 200 000 uudesta työpaikasta.

Työpaikkoja on käytetty uusiutuvan energian keppihevosena ennenkin. Sama HS:n artikkeli kuitenkin toteaa:

Kukaan ei ole kertonut, mistä nämä 100 000 tai 200 000 ihmistä värvätään biomassoja korjaamaan. Vaikka työttömyys riivaa Itä- ja Pohjois-Suomea, hakkuukoneiden ja kuormatraktoreiden kuljettajista on jo nyt pulaa.

Oletetaan, että ne ihmiset löytyvät jostain. Ihmiset, jotka ovat valmiita opiskelemaan uuden ammatin, ja jotka ovat valmiita tekemään työtä usein kaukanakin kotoa, koska metsäpalstathan sijaitsevat eri puolella Suomea, eikä samalla alueella olla kovin kauan aikaa kerrallaan töissä. Seuraava pullonkaula on konekanta. Nykyinen metsäkonekanta ei riitä alkuunkaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Eikä kuljetuskalusto. Oletetaan, että ne hankitaan. (Onko kukaan selvittänyt, kuinka kauan tarvittavan konekannan hankkimiseen menee ja mitä se maksaa?) Jos sitten syntyy 200 000 ihmisen joukko, jonka elinkeinona on biotalous, eli metsien kaataminen. Heillä on yhdistysten kautta paljon valtaa työmarkkinoilla. Jos sitten tulevaisuudessa myönnetään se, että metsäenergia on ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta haitallista, ja siitä halutaan ”luopua”, tämä 200 000 ihmisen joukko tietenkin taistelee oman toimeentulonsa puolesta, eikä alan alas ajaminen ole mikään läpihuutojuttu. Näin voi tapahtua lukkiutuminen biotalouteen. Sama ilmiö on yksi merkittävä hidaste myös fossiilisista luopumisessa. Liian monen ihmisen toimeentulo on alasta riippuvainen.

Teollisuuden laskelmien mukaan Itä-Suomessa kaikki koulusta valmistuvat ikäluokat pitäisi kouluttaa metsätöihin, jos biotavoitteet halutaan saavuttaa.

Niinpä. Metsätyöt ovat myös pääosin ns. matalan koulutustason työpaikkoja, joille on vaikea saada tekijöitä jo muutenkin, ja joiden suosiminen ei oikein tunnu nykymaailmassa mielekkäältä. Ehkäpä ”tehdä Nokiat” jatkossa tarkoittaakin siirtymistä matkapuhelimista takaisin vessapaperin valmistamiseen.

Edit: Sattumoisin samaan aikaan ja samasta asiasta on kirjoittanut myös Pssiivi Identiteetti otsikolla

Kaksilla rattailla ajamista

Jani on laskenut GP:n biomassalisäyksen eri vuodesta ja siten vähän isommaksi, asia josta mietin itsekin, kumpaa vuotta pitäisi käyttää. Päädyin GP:n kannalta armollisempaan vuoteen.

Kansan Uutiset puhuu palturia

Osoituksena taas siitä, miten vaikeita energia-asiat ovat, esimerkki viime maanantain Kansan Uutisten verkkolehdestä.

Costa Rica pärjää lähes kokonaan uusiutuvalla energialla

Artikkelista saa sen käsityksen, että Costa Rica pärjää kokonaan uusiutuvalla energialla. Niinhän ostikikokin lähes suoraan sanoo. Teksti kertoo vielä erikseen:

Hiili ja öljy ovat Costa Rican energiapaletissa yhä varavoiman lähteitä, mutta kuluvan vuoden 75 ensimmäisen päivän aikana niihin ei jouduttu turvautumaan kertaakaan, iloitsee ICE:n edustaja Javier Orozco.

Asia on siis kunnossa? Costa Rica on siirtynyt kokonaan uusiutuvaan energiaan, eikä tarvitse fossiilisia enää yhtään? Väärin. IEA näyttää totuuden.

Costa Rica tuottaa kyllä suurimman osan sähköstään vesivoimalla, loput tuulivoimalla ja biomassalla.

Kuva 1. Costa Rican sähköntuotanto.

Kuva 1. Costa Rican sähköntuotanto.

Suomalainen media sekoittaa jatkuvasti termistöä. Englanninkielen sana power tarkoittaa sähköenergiaa, mutta se käännetään usein väärin – energia. Energia on englanniksi energy, jonka kyllä englanninkielinenkin media toisinaan sekoittaa sanaan power, ja niin ovat käsitteet jo sekaisin sielläkin. Kansan Uutisten juttu voisi olla hätäinen käännös englanninkielisestä mediasta, koska saman asian kanssa on sekoiltu sielläkin:

Costa Rica went 100% renewable — then saw energy prices fall

Costa Rica is now running completely on renewable energy

Costa Rica goes 75 days powering itself using only renewable energy

Costa Rica Uses Only Renewable Energy for the First 75 Days of 2015 in a Cost-Cutting Initiative

Energia ja sähkö menevät railakkaasti sekaisin. IEA:n tilasto Costa Rican primäärienergian lähteistä kertoo karun totuuden.

Kuva 2. Costa Rican  primäärienergia.

Kuva 2. Costa Rican primäärienergia.

Noin puolet Costa Rican käyttämästä energiasta on peräisin öljystä. Kyseessä lienee pääosin liikenteen käyttämä energia, koska lämmitystä maassa ei juuri tarvita, eikä teollisuuttakaan liiemmin ole.

Melkoinen ristiriita siis uutisen ja todellisuuden välillä. Ihmiset muodostavat käsityksensä todellisuudesta paljolti median välityksellä, joten tällaiset uutiset johtavat vääriin käsityksiin ja usein aiheettomaan optimismiin. Toki 100 % uusiutuva sähkökin on positiivinen saavutus, olkoonkin, että Costa Rican kulutus on pieni, noin 15 % Suomen kulutuksesta, ja vesivoiman osuus on aina ollutkin suuri, kuten kuvasta 1. voimme nähdä.

Medialla ei ole ammattitaitoa kirjoittaa energia-asioista. Ilmatieteenlaitos on järjestänyt koulutusta toimittajille, jotta he ymmärtäisivät ilmastouutisia ja osaisivat kirjoittaa niistä oikein. Vastaava koulutus energiasta olisi enemmän kuin tarpeen.

The Guradian osaa paremmin. Otsikon

The truth behind Costa Rica’s renewable energy

alla sanotaan näin:

Even if Costa Rica were able to sustain 100% clean electricity production, the country still relies on petroleum for transportation, and emissions from this sector are the largest hurdle the country faces in reaching its carbon neutrality goal.

The fact that even a country like Costa Rica, which has made major investments to produce clean energy, still struggles with these obstacles, shows just how difficult it would be for larger, more industrialised nations to follow in its footsteps.

Juuri näin. Todelliset koitoksen Costa Ricalla ovat vasta edessäpäin. Korkeamman elintason maissa haasteet ovat vastaavasti suurempia.

Tesla-akkujen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Tesla Powerwall

Tesla Powerwall

Tesla julkisti toukokuun alussa jokin aika sitten lupaamansa uuden ”keksinnön”, kotikäyttöön tarkoitetun suurikokoisen Litium-akun. Tesla Power Wall -akusta on tarjolla kaksi versiota, kapasiteetiltaan 10 kWh ja 7 kWh. Suurempi 10 kWh on tarkoitettu varatehoksi sähkökatkosten varalta ja se on suunniteltu kestämään vain yhden lataus-purkaussyklin viikossa. 7 kWh malli soveltuu päivittäiseen käyttöön. Isompi maksaa $3500, pienempi $3000.

Some ja media ja ottivat Powerwallin innolla vastaan, Suomessakin:

Mikä ihmeen mullistava Powerwall-akku? Selvitimme, mistä on kyse

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professorin Peter Lundin puheessa vilisevät sanat läpimurto ja vallankumous, kun aiheena on Teslan uusi keksintö, kotikäyttöinen akku. Professori näkee mahdollisen mullistuksen energiantuotannossa.

Litiumiin perustuvan akkukemian kehitystyö on alkanut 1970-luvulla. Se tuli kaupalliseen käyttöön 1991, ja on tällä hetkellä eniten käytetty akkutyyppi lähes kaikissa sovelluksissa, kameroista sähköautoihin. Tesla on tuotteistanut akusta sähköverkkoon soveltuvan version, tehnyt siitä houkuttelevan näköisen ja kilpailijoitaan halvemman.

Näinkin uutisoitiin:

Mayday, Mayday – Tesla’s battery just killed fossil and nuclear power

Tesla Energy’s new mains power battery has just transformed the energy market – giving a huge boost to small scale renewable energy and killing off both fossil fuelled and nuclear power in the process.

Joitain soraääniäkin on kuulunut:

SolarCity won’t be offering Tesla’s smaller home battery right away

Tesla Power Wall: Close But No Cigar?

Lyjyakkuja on ollut olemassa 1800-luvulta lähtien. Biltema myy esim. 55 Ah lyijyakun hintaan 54,90 €. Lyijyakun käyttökelpoinen kapasiteetti on noin puolet ilmoitetusta ampeerituntimäärästä, koska tätä syvemmät purkamiset kuluttavat akun loppuun nopeasti. Tällä lyijyakulla toteutettuna 7 kWh:n akustoon tarvittaisiin 21 kpl Bilteman akkuja yhteishintaan 1153 €. Tesla antaa akulleen kymmenen vuoden takuun, Biltema neljän, ja sekin oletettavasti vain starttiakkukäytössä, joten Bilteman akut varmasti jouduttaisiin ainakin kertaalleen uusimaan kymmenen vuoden aikana.

Entäpä ihan oikea aurinkoaku? Aurinkosähköjärjestelmiin suunniteltu 200 Ah lyijyakku hintaan 419 €. Näillä syntyy 7 kWh akusto hintaan 2514 €. Tästä Ritar RA12-200D -akusta löytyy täydelliset speksit täältä, joista käy ilmi, että akku kestää n. 800 sykliä 50 %:n purkuasteella ennen kuin sen kapasiteeti putoaa 60 %:iin alkuperäisestä. Pienemmillä purkuasteilla kestoikä kasvaa. Teslan akusta ei ole vielä näkynyt vastaavia speksejä, ei sekään ikuinen ole. Kymmenen vuoden takuu lienee sidottu johonkin esim. 60 %:n kapasiteettiin, joka on jäljellä kymmenen vuoden käytön jälkeen.

Teslan uutuus on kyllä hinnaltaan kilpailukykyinen lyijyakkuun verrattuna, mutta ei sentään niin paljon parempi, että se olisi mikään vallankumous. Samanlainen sähkövarasto on tähänkin asti ollut toteuttavissa 1800-luvun lyijyakulla.

Entäpä tulevaisuus? Tesla on rakentamassa maailman suurinta litiumakkutehdasta yhdessä Panasonicin kanssa. Tämä Gigafactory tulee valmistamaan akkukennoja yhteiskapasiteetiltaan 35 GWh vuodessa. Niistä saisi viisi miljoonaa kappaletta 7 kWh:n Powerwallia, tai puoli miljoonaa Tesla-sähköauton akustoa.

Tesla Gigafactory.

Tesla Gigafactory.

Paljonko yksi Gigafactory tarvitsee litiumia vuodessa?

How Much Lithium does a LiIon EV battery really need?

Tuossa paperissa sanotaan:

In a recent Reuters article a claim is made that “one million tonnes of Lithium is enough to produce 395 million Chevrolet Volts (16 kWh)”, i.e. 158 grams of Lithium metal or 840 g LCE per kWh.

Tästä voidaan arvioida, että yksi Gigafactory tarvitsee 5530 tonnia litiumia vuodessa.

Maailman litiumtuotannon kertoo U.S. Geological Survey

Mailmantilasto vuodelta 2014:

  • Tuotanto: 36 000 tonnia
  • Tunnetut varat: 13 500 000 tonnia

Gigafactory käyttäisi 15 % maailman litiumin tuotannosta.

Toisinpäin ajateltuna, maailman nykyinen litiumin tuotanto riittäisi ruokkimaan Gigafactoryä, eli Poweswalleja voisi teoriassa valmistaa 32 miljoonaa kappalletta, tai 3,25 miljoonaa Tesla-sähköautoa. Autoja valmistetaan maailmassa nykyään 90 miljoonaa kappaletta vuodessa, joten teoreettinen maksimi sähköautoja tästä määrästä voisi nykyisellä litiumin tuotannolla olla 3,6 %.

Jos kaikki tunnetut litiumvarat käytettäisiin Tesla-sähköautoihin, niitä voisi valmistaa 1,2 miljardia kappaletta. Viime vuonna autoja oli maailmassa 1,2 miljardia, joten teoriassa ne voisivat kaikki olla sähköautoja, jos litiumia ei käytettäsi mihinkään muuhun kuin sähköautojen akkuihin.

IEA:n tilaston mukaan vuonna 2012 maailmassa kulutettiin 43 GWh sähköä minuutissa. Jos Gigafactory tuottaa akkuja 35 GWh:n edestä, tarkoittaa se sitä, että yhden vuoden aikana valmistettuihin akkuihin varastoitulla sähköllä voitaisiin tuottaa koko maailman kuluttama sähkö n. 50 sekunnin ajan.

Käyttämällä vuoden koko litiumtuotanto akkuihin, aika kasvaisi viiteen minuuttiin.

Kaivamalla kaikki tunnetut litiumvarat ja valmistamalla niistä akkuja, aika kasvaisi jo 33 tuntiin. Nykyisellä litiumin tuotantovauhdilla tähän kuluisi 375 vuotta.

Jos akut kestävät 10 vuotta käytössä, ne pitää kierrättää kerran kymmenessä vuodessa. Tätä varten tarvitaan 245 Gigafactoryä.

Se joka väitää, että Tesla Powerwall ”just killed fossil and nuclear power”, ei ole näitä laskutehtäviä tehnyt.

Litiumiin pätee tietysti sama mikä muihinkin kaivostuotteisiin. Kun kysyntä kavaa, hinta nousee ja tarjonta lisääntyy. Kuinka paljon, se jää nähtäväksi.

Isoja numeroita hahmotellessa sattuu helposti virheitä. Tässä artikkelissa esitetyt numerot laskuineen on koottu tähän Excel-taulukkoon, jota saa vapaasti etsiä mahdollisia virheitä.

Palaamme tähän aiheeseen pian, ja käytämme nyt laskettuja lukuja arvioidessamme litium-akkujen mahdollisuuksia sähkön varastointiin sähköverkossa. Tunnettu tosiasia on, että uusiutuvat energiat, tuuli- ja aurinkosähkö, eivät kilpaile fossiilisten tai ydinvoiman kanssa ilman, että sähkön varastointiin löytyy riittäviin mittoihin kustannustehokkaasti skaalautuva menetelmä. Onko Teslan akut sellainen menetelmä? Pysy kuulolla.

Edellistä artikkelia on päivitetty eilen lisäämällä siihen käyttöturvallisuustiedotteessa luetellut ainesosat.

PARI – Polttoöljyn lisäaineen mainontaa humpuukiväittämillä

fooling-yourself

EDIT: 17.5.2015 – Lisätty ainesosat, ks. artikkelin lopusta.

PARI light -nimistä polttoöljyn lisäainetta mainostetaan parhaillaan aktiivisesti ainakin radiossa. Mainosspoteissa sanotaan, samoin kuin ainetta myyvän yrityksen sivuilla:

PARI lightia käyttämällä vähennät 40 % kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutuksesta ilman kalliita investointeja.

Tällainen väite on täyttä roskaa, eikä perustu yhtään mihinkään. Jos väite olisi 4 % voisi miettiä pitääkö se paikkansa. Nyt ei tarvitse miettiä, kyse on silkasta huijauksesta. Edes teoriassa ei ole mahdollista millään lisäaineella saavuttaa näin suuria säästöjä. Jos olisi, se olisi kaikkialla jo tehty.

Nettisivulta löytyvässä esitteessä pistetään vielä paremmaksi, yli 40 %:

Säännöllisellä käytöllä on merkittävä vaikutus polttoöljyn kulutukseen, sillä kattavissa asiakaskokemuksissa on todettu, että PARI lightia oikein käyttämällä on mahdollista vähentää energian kulutusta yli 40 %.

Lisäaineita käytetään lähes kaikissa nestemäisissä polttoaineissa. Niillä parannetaan polttoaineen ominaisuuksia. Lisäaineistettu polttoaine palaa puhtaammin, liekki nokeaa vähemmän, karstaa syntyy vähemmän ja kattila pysyy puhtaampana. Myös savukaasun hiukkaspäästöt vähenevät. Etenkin raskasta polttoöljyä lisäaineistamalla voidaan saavuttaa hyötyjä, mutta ei sentään mitä tahansa. Jos kattilalaitos on kunnossa ja oikein säädetty, lisäaineen suora vaikutus polttoaineen kulutukseen on hyvin vähäinen. Polttoaineessa on se energiamäärä mikä siinä on, eikä sitä voi lisäaineilla kasvattaa.

Mainostekstit ovat aivan humpuukia. Ne rikkovat kuluttajasuojalakia, joka sanoo näin:

6 § (29.8.2008/561)

Kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja

Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.

Kemikaaliasetuksessa sanotaan näin:

Kemikaalin valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin markkinoille tai käyttöön luovuttamisesta, on laadittava ja toimitettava käyttöturvallisuustiedote kemikaalin vastaanottajalle vaaralliseksi luokitellusta aineesta ja seoksesta; tai aineesta, joka on hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen (PBT) tai erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vPvB); tai erityistä huolta aiheuttavasta aineesta eli luvanvaraisten aineiden kandidaattilistan aineesta.

Tässä on esimerkin vuoksi moottoribensiini 95E10:n käyttöturvallisuustiedote.

NESTE OIL tarjoaa kaikkien omien tuotteidensa käyttötorvallisuustiedotteet avoimesti netissä, PARI Ligt:in tiedotetta sen sijaan ei löydy yrityksen nettisivulta. Google ei löydä sitä muualtakaan. Sitä ei tarvitse toki netissä ollakaan, mutta siitä olisi kenties nähnyt, mitä aine sisältää, koska vaaraa aiheuttavat ainesosat on ilmoitettava. Jos jollain lukijalla tämä tiedote on, sen saa lähettää sähköpostissa osoitteeseen kaj.luukko@gmail.com. En julkaise lähettäjän nimeä, enkä välttämättä tiedotettakaan, haluaisin vain katsoa mitä siinä sanotaan. Koska en ole tuotetta ostanut, myyjä ei ole velvollinen tiedotetta minulle toimittamaan.

Kolmen litran kannu näkyy maksavan 290 €, mikä on tietenkin vähän, mikäli lupaus 40 % säästöstä pitäisi paikkansa, mutta koska se ei pidä, kyse on huijauksesta.

lataus

Tuotteesta löytyy nettikeskusteluja ainakin jo vuodelta 2012:

Suomi24: Kokemuksia polttoöljyn lisäaineesta ja 40% säästöstä

Agronet: Kauran kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Yläneeltä

Google löytää niitä lisääkin. Melko kauan kuluttajasuojalain vastaista markkinointia saa siis harrastaa ilman, että kukaan viranomainen puuttuu asiaan.

Etsin myyjän sivuilta jotain riippumatonta tutkimusta siitä, että luvattu 40% säästö voidaan saavuttaa. Sellaista sivuilta ei löydy, tietenkään, koska sellaista ei ole olemassa. Löytyy vain kymmenkunta referenssiä, joissa käyttäjät kehuvat ainetta, mutta niistäkin vain yksi puhuu 40% säästöistä. Muut puhuvat lähinnä polttimien toimintavarmuuden paranemisesta ja kattilan vähentyneestä nuohoustarpeesta. Nämä voivatkin olla lisäaineen ansioita. Mikäli kyseessä nyt edes on mikään oikea lisäaine, vaiko pelkkää tärpättiä toisella etiketillä, sen verran kummallista touhua tämä on.

Pikkufirmat usein perustelevat puoluettomien testien puuttumista sanomalla, että testit ovat niin kalliita. Tähän tarvittu testi ei olisi kovin kallis. Olen varma siitä, että esim. Tekniikan Maailma voisi tehdä puolueettoman testin aivan ilmaiseksikin.

Luulin löytäneeni nettisivulta jo kaiken mielenkiintoisen, kunnes avasin tämän:

Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille

Se millä osuuksilla lämmönsiirtymisen eritavat toteutuvat kasvihuoneessa on paljon kiinni siitä, miten energia vapautuu lämpöä tuottavasta polttoaineesta lämpökattilassa. Mitä korkeampi palamislämpötila ja mitä hiilipitoisempi polttoaine, sitä enemmän kasvihuoneeseen siirtyy lämpöä säteilyn kautta, joka on kasvihuoneen tuotantohyötysuhteen kannalta tärkein lämmönsiirtymisen muoto.

Lämmön vapautuessa suurelta osin polttoaineesta säteilemällä siirtyy se myös kattilaveteen ja sitä kautta putkistoa pitkin tehokkaammin säteilyn muodossa kasvihuoneeseen, jolloin kasvit saavat enemmän kasvulle tarpeellista lämpösummaa.

Siis mitä?? Jos nyt oikein ymmärsin, tuossa yritetään selittää, että lämpö siirtyy liekistä säteilemällä vesiputkia pitkin kasvihuoneeseen. Ei siirry. Putkissa ei kulje lämpösäteilyä, niissä kulkee vettä. Lämpö siirtyy liekistä osittain säteilemällä tulipesän seinämiin ja siinä se muuttuu, noh, lämmöksi kattilaveteen. Kattilasta tulee kuumaa vettä kasvihuoneen pattereihin, tai kuumaa ilmaa putkia pitkin kasvihuoneen sisään jos kasvihuoneessa on ilmalämmitys. Millä ja miten se vesi tai ilma on lämmitetty, on yhdentekevää, kasvuun se ei vaikuta. Koska se ei voi vaikuttaa. Ei talon asukaskaan pysty patteria kokeilemalla sanomaan millä vesi on lämmitetty, öljyllä vai lämpöpumpulla, vai jollain muulla.

Edelleen täällä:

Kasvihuoneen lämmitysmuodon vaikutus viljelyn kannattavuuteen

Kun kasvihuoneen lämmityksessä siirrytään öljyltä vaihtoehtoisille polttoaineille kuten kaasulle, turpeelle tai biopolttoaineisiin aiheutuu siitä kasvun hidastumista, sillä kasvihuoneeseen tuleva lämpösäteilyn määrä eli lämpösumma on näillä polttoaineilla öljyä heikompaa. Tämän vuoksi satomäärät pienentyvät. Kyseinen ilmiö toteuttaa itsensä aina jos muita kustannuksia selvästi lisääviä muutoksia ei toteuteta samanaikaisesti kasvuvauhdin ylläpitämiseksi. Esimerkiksi valaistuksen lisäys ja hiilidioksidin tuotanto ovat kyseisiä kalliita apumuutoksia ja ne luovat kustannuksia.

PARI polttoöljyjen lisäaineella kasvatetaan lämpösäteilyn määrää öljyliekistä ja näin kasvien lämpösummaa. Kokemuksien mukaan energiatehokkuuden kasvun ansiosta öljyn kulutus pienenee yli 23 % samalla kun kasvu nopeutuu n. 42 %. Nämä arvot ovat toteutuneet useilla viljelijöillä eripuolella Suomea.

Tämä on parasta viihdettä pitkään aikaan! En tiedä kasvihuoneviljelystä juuri mitään, mutta sen tiedän, että kasvit eivät tiedä, onko niiden kasvihuone lämmitetty öljyllä, pelletillä, tai vaikka kamelinpökäleillä.

Näin ollen polttoaineen lisäaineetkaan eivät vaikuta kasvuun, koska polttoaineen liekin säteilyllä ei ole rahtusenkaan merkitystä kasvulle. Tuskin kukaan sitä liekkiä sentään kasvihuoneen sisällä polttaa?

Ajattelin, että nyt olen nähnyt kaiken, mutta paras oli vielä edessä:

Leipomot

Leipomoissa PARI tehostaa lämmönsiirtymistä paistokseen, jonka ansiosta paistoajat nopeutuvat.

Teollisesta leipomisesta tiedän vain sen, että en halua syödä paistoksia, joka on paistettu uunin polttimen tulipesässä. En usko, että kukaan muukaan haluaa, eikä tarvitsekaan syödä, koska sillä tavalla paistoksia ei paisteta. Pitääkö tuon tekstin kirjoittajat lukijoita tyhminä? Ostaako joku oikeasti tuotetta näiden kirjoitusten perusteella?

Radiomainoskampanja ei ole aivan halpa, joten kauppa Turun Pari Oy:llä varmasti käy, ja mainoskampanjan ansiosta varmaan paremmin kuin aikoihin. Huijaaminen ja valehtelu ovat yleisiä myynninedistämistemppuja mm. kosmetiikassa, luontaistuotteissa, ravinnelisissä ja etenkin laihdutusvalmisteissa. Mutta joku tolkku niissäkin yleensä on. Miten kauan radiossa saisi mainostaa laihdutusvalmistetta, joka lupaa 40% painonpudotuksen?

EDIT – 17.5.2015

Kiitos aktiivisen lukijan, tässä on nyt tuotteen käyttöturvallisuustiedotteen osa, jossa vaaraa aiheuttavat ainesosat on lueteltu.

PARI-lisäaineen ainesosat

PARI-lisäaineen ainesosat

Tuote sisältää:

90 % teollisuusvensiiniä, joka ei ole kovin yksiselitteisesti määritelty tuote. Esim. useat valopetrolit ja sytysnesteet pohjautuvat teollisuusbensiiniin. Myös mineraalitärpätti / lakkabensiini voi olla teollisuusbensiiniä, ḱuten tässä Kiilto Oy:n tiedotteessa sanotaan.

1..2 % ksyleeniä, jota käytetään mm. liuottimena.

2..4 % 1,2,4-Trimetyylibentseeniä, jota käytetään myös liuottimena, esim. tässä Shellin lakkabensiinissä. Itse asiassa Shellin lakkabensiinin koostumus on melko lähellä PARI:a.

Shell lakkabensiinin ainesosat

Shell lakkabensiinin ainesosat

PARI:n käyttöturvallisuustiedotte määrittelee minimi- ja maksimirajat huomioonottaen 93..96 % tuotteesta. Se jättää 4..7 % ”tilaa” jollekin salaiselle ainesosille, tai sitten loppu on tarkemmin määrittelemätöntä epäpuhtautta. Luetellut aineostat ovat halpoja, eivätkä selitä lähes sadan euron litrahintaa.

  1. Turun Pari Oy
  2. PARI polttoöljyjen lisäaine

Vihreää haihattelua – vielä kerran

Saksa_180

Tämä Antero Vartian innoittama artikkeli

Vihreiden etu ei ole kenenkään etu

keräsi muutamassa päivässä yli 50000 näyttöä ollen tämän blogin luetuin teksti. Aihe herättää keskustelua, provokatiivinen otsikko näkyy kauas ja houkuttelee klikkaamaan sekä jakamaan. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole ärsyttää, vaan osoittaa se järjettömyys, jolla tärkeitä asioita hoidetaan ja halutaan hoitaa. Turhautumistani en aina kykene piilottamaan.

Tässä esimerkin vuoksi yksi ihan tavallinen mielipidekirjoitus Etelä-Saimaassa:

Suomen energiapolitiikka historiaa jo syntyessään

Otsikon mukaista syytöstä kuulee ja näkee tämän tästä. Peter Lund on noussut tämänkaltaisen haihattelun eräänlaiseksi keulakuvaksi, ja siitä on käyty polemiikkia ennenkin:

Juuttunut vai eikö juuttunut?

Mutta itse mielipidekirjoitukseen:

Tuli esille, että Saksa on luopumassa ydinenergiasta vuoteen 2022 mennessä. Saksassa on jo suljettu monia ydinvoimaloita, ja moderneimmat sulkeutuvat viimeisinä.

Niin on tekemässä, ja sitä on hyvin vaikea käsittää. Saksa aiheuttaa tällä tavoin haittaa ilmastonsuojelulle, koska maahan rakennettu tuuli- ja aurinkosähkökapasiteetti on mennyt toisen päästöttömän korvaamiseen, eikä hiilivoiman määrä saati päästöt ole Saksassa muuttuneet miksikään. Paikalleen jämähtäminen näkyy hyvin tässä IEA:n kuvassa, jossa on Saksan sähköntuotannon polttoaineet.

Saksan sähköntuotannon lähteet vuosina 1972...2012.

Tunnustin Suomen näin alistuvan venäläisten energiapolitiikan alaisuuteen. Kerroin, etteivät suomalaiset näe, tai halua nähdä tässä yhteistyössä mitään ongelmaa.

Olisin mieluusti itsekin nähnyt jonkin toisen toimittajan Fennovoimassa, mutta kun tietää, miten tolkuttoman kauan koko suunnitelman auki repiminen ja uudelleen luvittaminen/hyväksyttäminen olisi kestänyt, tämä on nyt vähemmän huono vaihtoehto. Ja kyllä Loviisa 1&2 ovat toimineet hyvin, joten samaa on lupa odottaa jatkossakin.

Vaikka ydinteknologia on kehittynyt, ei Tshernobyl näytä hyvältä Rosatomin CV:ssä.

Ei tänne olla Tshernobyl-tyyppistä laitosta rakentamassa. Sellaista ei ole siviilikäyttöön koskaan länsimaihin saanutkaan rakentaa, koska sellainen voi käyttäytyä kuten Tshernobylissä. Jos nyt ajatellaan Rosatomin jotenkin olevan huono toimittaja Tsernobylin takia, uskaltaako joku lentää vaikkapa Boeing 737 -lentokoneella? Niitä on pudonnut jo aika liuta.

Saksan tavoitteeseen liittyvät toimet ovat kuin kappale Suomen vihreiden vaaliohjelmasta.

Valitettavasti. Käsittämätöntä, miten kokonainen kansakunta voi hölmöillä noin. Jälki on karmeaa!!

Kuulin myös, että Saksassa keskiluokan suosittu sijoituskohde on juuri tuulienergia.

Suosittu sijoituskohde – sekö nyt on tärkeää? On se Suomessakin suosittu sijoituskohde. Alalla on tapahtunut varsinainen rynnistys, kun kaikki tuulivoimayhtiöt kiirehtivät ammentamaan valtion maksamaa syöttötariffia. Ei tuulivoimaa Saksassakaan ilman tukia rakennettaisi, eikä siitä olisi sijoituskohteeksi.

Ongelmaton tämä mullistava muutos ei tietenkään ole.

Ei tämä kirjoitus täysin metsässä ollutkaan, tämä yksi lause on ihan oikein. Muutos ei ole ongelmaton, mutta ongelmia ei tietyissä piireissä nähdä tai haluta nähdä, tai ei ymmärretä niiden luonnetta ja suuruutta. Ongelmiin ei ole ratkaisua olemassa, ja siksi koko mullistava muutos Saksassa kaatuu aikaa myöten omaan mahdottomuuteensa. Tässä ennusteeni:

Saksan energiavallankumous mahdottoman edessä

Joskus kuvittelin, että Suomi olisi energia-asioissa ainakin Euroopan mittakaavassa luova ja edistyksellinen.

Ei tarvitse kuvitella, kun voi katsoa tilastoista, mitä Suomessa on tähän mennessä tehty. Katsotaan vaikka uusiutuvan energia osuutta EU-maissa:

Suomi on sijalla 3, Saksa kaukana perässä sijalla 17. Mitä muuta halutaan verrata? Emme me toki täydellisiä ole. Käytämme törkeän paljon energiaa, osittain teollisuutemme, osittain kylmän ilmastomme, ja osittain pitkien välimatkojemme takia. Asioita voidaan aina tehdä paremmin. Saksan energiakäänteestä pitää ottaa oppia, muttei mallia.

Suomi haluaa jatkaa linjaa, jonka tulevaisuus on täysi arvoitus.

Tähän yhteen lauseeseen kiteytyy ehkä koko vihreän ymmärryksen käsittämättömyys. Se on 180 astetta väärässä. Tulevaisuus on täysi arvoitus nimenomaan siellä ylistetyssä Saksassa, koska kukaan ei oikeasti tiedä, miten energiavallankumous saatetaan valmiiksi siten, että tulos on tavoitteiden mukainen. Siihen tarvittavaa teknologiaa ei ole olemassa, eikä ole tietoa siitäkään, että se joskus olisi olemassa. Toisin sanoen, Saksalla ei ole harmainta hajuakaan siitä, miten SEKÄ ydinvoimasta ETTÄ hiilestä päästään eroon. Ilman luontaisia edellytyksiä suurimittaiseen vesivoiman tuottamiseen, missään ei sähköä tuoteta ilman ydinvoimaa TAI hiiltä, tai muuta fossiilista. Saksa ei ole tästä poikkeus. Siellä voi olla paljonkin tämän kirjoittajan edustamaa ”tietämystä”, mutta se on 180 astetta väärässä. Me Suomessa tiedämme, että ydinvoimalla voidaan luopua sekä sähkön tuonnista että fossiilisähköstä. Tuulella ja auringolla niistä ei voida luopua. Piste. Saksan esimerkki tulee todistamaan tämän.

Se mitä Suomessakaan emme tiedä on se, miten muun kuin sähköntuotannon fossiilisesta energiasta päästään eroon. Vain kolmannes energiasta käytetään sähkönä. Saksassakaan ei tiedetä, eivätkä vihreät tiedä sitä. Jos kaikki huomio kiinnitetään tuuli- ja aurinkoenergiaan, eli sähköön, emme koskaan saakaan tietää sitä.

Vallankumousten lopputulos ei aina ole sellainen kuin on ollut tarkoitus. Saksan energiavallankumous on todennäköisesti yksi esimerkki lisää sellaisesta vallankumouksesta.

Mieleeni välähti viisaus: ”Perinteiden nimissä toistetaan valistumattomien sukupolvien tekemiä virheitä.”

Edelliset sukupolvet ovat saattaneet olla monissa asioissa valistumattomampia kuin me. Tietenkin ovat olleet, koska tietämyksemme kasvaa koko ajan. Jostain syystä vihreä politiikka on täysin sokea omille virheilleen, eikä se ymmärrä, vaikka asiat vääntäisi rautalangasta. Tällainen ehdoton varmuus omasta erinomaisuudesta ja räikeä ristiriita tavoitteiden ja keinojen välillä on ehkä se, mikä ärsyttää eniten. Massiivisen tulipalon saammuttamista vaaditaan äänekkäämmin kuin muut, mutta seuraavassa lauseessa sanotaan, että sammutukseen ei saa käyttää vettä, pitää huitoa risuilla ja puhaltaa. Jos joku yrittää selittää, että vesi on hyvin tehokas sammutusaine, hänet leimataan vesiteollisuuden kätyriksi, menneisyyteen jämähtäneeksi dinosaurukseksi, joka ei ymmärrä uusien menetelmien mahdollisuuksia ja parempaa työllistävyyttä.

Ei keskustan halu polttaa suot ja metsät ole sen viisaampi idea, mutta kuten PassiiviIdentiteetti totesi:

Tässä mielessä pidän Keskustan kantaa vähemmän raivostuttavana kuin Vihreiden. Ainakin se on jossain määrin älyllisesti konsistentti.

Jätän (yritän jättää) vihreän politiikan kommentoimisen vähäksi aikaa, totuus paljastuu kuitenkin aikanaan.