Merijään tilanne täysin poikkeuksellinen

Kuluva vuosi tulee jälleen olemaan mittaushistorian lämpimin vuosi. Voimakas piikki lämpötilassa on seurausta voimakkaasta El Niño –ilmiöstä. Samanlaisia piikkejä on nähty aiempinakin El Niño –vuosina, ja koska ilmasto lämpenee, on voimakas El Niño –vuosi aina edeltäjäänsä lämpimämpi. Ilmiö on tällä erää jo laantumaan päin, mutta jotain todella erikoista on kuitenkin meneillään Maapallon navoilla. Mallien perusteella on tiedetty, että ilmaston lämpeneminen näkyy voimakkaimmin juuri navoilla.

Sekä eteläisen että pohjoisen merijään tilannetta on seurattu tarkasti satelliitista käsin vuodesta 1979. Tässä kuvassa nähdään pohjoisen pallonpuoliskon merijään pinta-ala. ”Extent” ilmaisee sellaisen merialueen pinta-alaa, jonka pinta-alasta vähintään 15 % on jäätä.

Kuva 1. Pohjoisen pallonpuoliskon merijään pinta-ala.

Kuva 1. Pohjoisen pallonpuoliskon merijään pinta-ala.

Tässä kuvassa nähdään vastaavasti eteläisen pallonpuoliskon tilanne.

Kuva 2. Eteläisen pallonpuoliskon merijään pinta-ala.

Kuva 2. Eteläisen pallonpuoliskon merijään pinta-ala.

Molemman kuvat löytyvät täältä: http://nsidc.org/arcticseaicenews/charctic-interactive-sea-ice-graph/

Kuten nähdään, on jään pinta-ala ollut molemmilla pallonpuoliskoilla koko marraskuun ajan pienempi kuin koko mittaushistorian aikana aikaisemmin. Yhteenlaskettuna tilanne näyttää tältä.

Kuva 3. Maapallon merijään pinta-ala.

Kuva 3. Maapallon merijään pinta-ala.

Koko maapallon merijään pinta-ala on elokuun lopusta saakka ollut pienempi kuin koskaan mitattuna aikana. Itse asiassa ero aikaisempiin vuosiin on aivan käsittämättömän iso. Tämän pitäisi olla etusivun uutinen kaikissa medioissa.

Merijään esiintymiseen vaikuttavat meriveden ja ilman lämpötilat, sekä merivirrat ja tuulet. Seuraavan kuva näyttää lämpötilat Maapallolla 20.11.2016.

Kuva 4. Maapallon lämpötilakartta.

Kuva 4. Maapallon lämpötilakartta.

Ylemmässä karttakuvassa on lämpötilat. Esimerkiksi Suomen kohdalla on vaaleanvihreää, mikä vasemmalla olevan asteikon mukaan on 0..5 °C. Pohjoisnavalla on vaalean sinistä ja vihreää, -15.. -5 °C. Alemmassa karttakuvassa on lämpötilan poikkeama ajankohdan pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Pohjoisnavalla on oranssia ja punaista, joka asteikon mukaan on 15..20 °C yli keskiarvon. Etelämantereen reunoilla lämpötila on lähempänä ajankohdan keskiarvoa. Kartta löytyy reaaliaikaisena täältä: http://www.esrl.noaa.gov/psd/map/images/fnl/sfctmpmer_01b.fnl.html

Katsotaan vielä Pohjoisnapaa vähän tarkemmin. Seuraavassa kuvassa nähdään syyskuun jään tilasto vuosilta 1979…2016.

Kuva 5. Pohjoisen merijää syyskuussa.

Kuva 5. Pohjoisen merijää syyskuussa.

Jään pinta-alaa tärkeämpi mittayksikkö on jään tilavuus. Onhan ennustettu, että jään tilavuuden lähestyessä nollaa, sen pinta-ala romahtaa. Tilavuuden näyttää PIOMAS. Viimeisessä kuvassa on Pohjoisnavan merijään tilavuuden maksimit ja minimit vuosilta 1979..2016.

Kuva 6. Pohjoisen merijään tilavuus.

Kuva 6. Pohjoisen merijään tilavuus.

Jää on syyskuussa hävinnyt kokonaan, kun punainen käyrä tavoittaa kuvan alareunan. Kuuden vuoden takaista ennustetta ei ole tarvetta korjata: Pohjoisnapa voi olla jäätön jo tämän vuosikymmenen aikana. Tai hetikohta seuraavan vuosikymmenen alussa.

Lisää analyysiä erikoisesta tilanteesta meteorologi Bob Hensonin kirjoittamana:

Crazy Cryosphere: Record Low Sea Ice, An Overheated Arctic, and a Snowbound Eurasia

Edit – 21.11.2016 klo 18:40:

Twitterissä minulle linkattiin sentään yksi aihetta käsittelevä artikkeli Suomalaisessa mediassa marraskuun alusta. Kiitos Henripekka Kallio.

Pohjoisessa rikotaan taas jääennätyksiä – ”Jäämeri muodostuu vähitellen Itämeren tyyppiseksi”

Solar Impulse numeroina, ja miksi mahdoton on mahdotonta

Noin viikko sitten aurinkolentokone Solar Impulse 2 sai päätökseen maailmanympärilentonsa viimeisen etapin. Matka alkoi jo viime vuoden maaliskuussa, ja teknisten ongelmien takia venähti aiotusta kolmesta kuukaudesta yli vuoden mittaiseksi.

Joissain keskusteluissa on uumoiltu, kuten vähän tuonkin uutisjutun lopussa, että Solar Impulsen saavutus voisi kenties merkitä uuden aikakauden alkua lentomatkustamisessa. Varmuudella voidaan kuitenkin ennustaa, että lentoliikenne ei tulevaisuudessakaan tule toimimaan suoralla aurinkosähköllä. Ennustus on helppo perustella. Ensin muutamia avainlukuja Solar Impulse 2:sta.

  • Pituus: 21,82 metriä
  • Kärkiväli: 63,4 metriä
  • Paino: 2300 kg
  • Moottoriteho: 4 x 7,35 kW, sähkö
  • Akusto: litium-polymeeri 220 Wh/kg, 663 kg
  • Aurinkopaneelit: 269,5 m2, huipputeho 66 kW
  • Matkanopeus: 90 km/h valossa, 60 km/h pimeässä

Akkujen kokonaiskapasiteettia en mistään löytänyt, mutta sen voidaan päätellä olevan noin 0,22 kWh/kg x 663 kg = 146 kWh. Tämä vastaa n. 45 kg kerosiinia, olettaen suihkumoottorin hyötysuhteeksi 25 %. Sillä energiamäärällä Solar Impulsen pitää selvitä pimeän yön läpi, kunnes Aurinko alkaa jälleen antamaan energiaa. Jumbojetti, Boeing 747-8 polttaa tämän määrän matkalennossa viidessätoista sekunnissa. Nousukiidossa määrä riittäisi vain kolmeksi-neljäksi sekunniksi.

Aurinkopaneelien huipputeho on 66 kW. Se vastaa kerosiinin kulutusta n. 20 kg/tunnissa. Boeing 747-8 lentäisi sillä energiamäärällä matkalentoa kuusi sekuntia. Vaikka aurinkopaneelien hyötysuhde olisi 100%, ja aurinko paistaisi niihin koko ajan kohtisuoraan, pitäisi paneelien pinta-alan olla sata kertaa suurempi kuin mitä Solar Impulse 2:ssa. Sellainen määrä paneeleita ei mahdu mihinkään lentokoneeseen. Tässä kuvassa on Solar Impulse 2 ja Boeing 747-8 samassa mittakaavassa.

Sorar_Impulse_vs_Boeing_747-8

Vaikka koko 747:n siipi ja runko peitettäisiin kauttaaltaan aurinkopaneeleilla, paneelit tuottaisivat korkeintaan pari prosenttia matkustajakoneen tarvitsemasta tehosta, olettaen paneelien hyötysuhteeksi siis 100 %, ja ajankohdaksi keskipäivän päiväntasaajan seuduilla. Tämä riittänee todistamaan, että matkustajien tahi painavan rahdin kuljetuksessa aurinkolentokoneita emme koskaan tule näkemään. Sellaisen rakentaminen on yksinkertaisesti mahdotonta. Nyt ja aina. Samankaltaisista syistä monet muutkin asiat vaan ovat mahdottomia. Riippumatta siitä, kuinka paljon rahaa ja poliittista tahtoa hankkeeseen syydetään, mahdoton ei muutu mahdolliseksi. 100 % uusiutuvan energian skenaariot voivat olla näitä mahdottomia. Meillä ei ole teknologiaa niiden toteuttamiseksi, emmekä tiedä, tuleeko sitä koskaan olemaankaan.

Laskelmista nähdään lisäksi, että kerosiinin energiatiheys on, sähkö- ja suihkumoottorin hyötysuhde-ero huomioon ottaen, noin kymmenkertainen akkuun verrattuna. 747-8 tankkeihin mahtuu 180000 kg polttoainetta. Jos sen paikalle sijoitettaisiin saman painoinen akusto, energiaa olisi käytettävissä kymmenesosa kerosiinin energiasta. Kone voisi periaatteessa lentää kymmenen tuhannen kilometrin sijasta tuhat kilometriä. Mutta se ei voisi laskeutua ollenkaan, koska suurin sallittu laskeutumispaino on sata tonnia pienempi kuin suurin lentoonlähtöpaino. Akustoa täytyisi siis pienentää noin puolella, jolloin toimintasädekin lyhenisi noin puolella. Tai sitten koneeseen ei mahtuisi rahtia ollenkaan. Akkujen tehotiheys tulee luonnollisesti paranemaan kehitystyön seurauksena, mutta kuinka paljon? Kokonaan oma haasteensa on rakentaa teho/painosuhteeltaan lentokoneeseen sopivat sähkömoottorit, jotka tarjoavat nousussa tarvittavat toistasataa megawattia.

Solar Impulse 2 on eittämättä tekninen saavutus ja merkittävä PR-temppu. Mihin tätä teknologiaa sitten voisi käyttää? Matkustajakoneisiin siitä ei ole. Akkukäyttöisiä pienkoneita sen sijaan on jo olemassa. Tässä slovenialaisen Pipistrel Alpha Electron tyylinäyte.

Kaksipaikkaisen kevyen koneen toiminta-aika on tunnin verran puolen tunnin reservillä. Se sopii hyvin koulukoneeksi, harrastekäyttöön ja lyhyeen matkalentoon. Kone on hyvin hiljainen sopien näin ollen mainiosti myös kaupunkiympäristöön.

Missä varsinaisia aurinkolentokoneita tullaan hyvin todennäköisesti näkemään, ovat erilaiset tutkimus- ja tietoliikennesovellukset. Lentäjää ei tarvita, kone voi lentää täysin automaattisesti, jolloin saadaan heti muotoilu paremmaksi ja reilut sata kiloa painoa pois, koska ei tarvita lentäjää eikä edes ohjaamoa. Kone voi lentää yhtäjaksoisesti kuukausikaupalla, niin kauan kuin akut pysyvät kunnossa ja muu tekniikka kestää. Koneita voidaan käyttää monenlaisessa tutkimuskäytössä, sään havainnointiin ja tietoliikenteen välittämiseen. Näissä tehtävissä ne voivat korvata ja täydentää satelliitteja.

Tätä juttua kirjoittaessani löysinkin videon, jossa Facebook jo kokeilee aurinkolentokonettaan. Julkaistu viikko sitten.

Näillä on tarkoitus tuoda internet sinne, missä sitä ei vielä ole. Siihen ne ilmeisesti soveltuvat paremmin kuin Googlen suunnittelemat heliumpallot, koska lentokonetta voi ohjata, pallo kulkee tuulen mukana.

Seuraava ennätys mikä tullaan näkemään, on varmastikin yhtäjaksoinen maailmanympärilento ohjaajattomalla aurinkolentokoneella. Sen jälkeen voidaan kilpailla kierrosten lukumäärällä. Sitä odotellassa….

SEM: Suomen etu on perustaa bioenergiakanta tieteeseen

SUOMEN EKOMODERNISTIT

Suomen Ekomodernistien kevätkokouksen 2016 julkilausuma

Suomen Ekomodernistit ry piti sääntömääräisen kevätkokouksensa 5.3.2016 Turussa. Yhdistys valitsi vuodelle 2016 kolme kärkiteemaa. Ne tulevat olemaan keskustelun avaaminen seuraavan sukupolven ydinreaktoreiden mahdollisuuksista ja käyttöönotosta; uudet ruoantuotannon mahdollisuudet kuten GMO, keinoliha tai hyönteiset; sekä luonnon suojeleminen biotaloushuuman ylilyönneiltä.

Kolmas teema on erityisen akuutti nyt, kun EU:ssa valmistellaan bioenergian kestävyyskriteerejä. SEM on huolestuneena seurannut, miten heikkoja asia-argumentteja Suomen europarlamentaarikot ovat esittäneet [1]. Mepit ovat vedonneet lähinnä Suomen kansalliseen etuun, ottamatta lainkaan kantaa siihen, mikä on tieteellinen näkemys bioenergian eri jakeiden päästövaikutuksista [2-5].

Suomalaiset edustajat pelaavat “upporikasta tai rutiköyhää” vaatimalla että kaikkea puubiomassaa on kohdeltava päästöneutraalina. Suomen ajama linja tuskin toteutuu, sillä se ei vastaa tieteen näkemystä, eikä sitä pysty uskottavasti puolustamaan tutkimukseen pohjautuen. Samalla Suomi riskeeraa jäävänsä jäävänsä neuvotteluissa marginaaliin tai tulevansa kokonaan sivuutetuksi, sillä monilla muilla mailla ei ole yhtä merkittäviä metsävarantoja. Nyt on riskinä, että kriteeristö säädetään Suomen kannalta epäedullisen yksinkertaiseksi. Suomen tulisikin ajaa…

View original post 167 more words

Hei me hillitään ilmastonmuutosta – Lappeenranta

Ari Jokimäki kirjoittaa asiaa. Hänen bloginsa on seuraamisen arvoinen.

Arskan ympäristö

Lappeenrannan kaupunki on juuri julkaissut tiedotteen, jonka mukaan kaupunki on ehdolla maailman parhaaksi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kyseessä on WWF:n Earth Hour City Challenge -kilpailu. Koska tiedän, että Suomessa on ennenkin pelattu puubiomassalla näennäispäästövähennyksien aikaansaamiseksi, niin päätin tarkistaa, millä keinoin Lappeenranta on nyt liikkeellä.

Puubiomassan käyttö bioenergiaksi on tutkimuksissa osoittautunut ilmaston kannalta yhtä huonoksi kuin fossiiliset polttoaineet. Bioenergiaa käsitellään silti nollapäästöisenä virallisessa päästölaskennassa. Tämän vuoksi saadaan kuvitteellisia päästövähennyksiä, kun esimerkiksi siirrytään hiilen poltosta puubiomassan polttoon. Tätä vääryyttä käytetään politiikassa surutta hyväksi. Niinpä meillä Suomessa onkin tällä hetkellä massiiviset pyrkimykset metsien käyttöön – voihan metsien kaatamista nyt kutsua ympäristöteoksi ja sehän sopii vallan kahvassa tällä hetkellä olevalle Keskustalle. Jopa ympäristöpuolueeksi joskus profiloitunut Vihreät on liputtanut metsien energiakäytön puolesta. Heidän sloganissaankin vuonna 2013 vaadittiin kotimaista puuta kunniaan. Kotimainen puu kunniaan polttamalla metsät?

Suomen työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2014 Energia- ja ilmastotiekartta 2050 -nimisen mietinnön. Mietinnön oli kirjoittanut ”Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea”…

View original post 368 more words

Skeptikoiden selitykset meni uusiksi

Tämä olikin vain ajan kysymys, ja se aika on helmikuu vuonna 2016. Tähän asti ilmasto ei ole lämmennyt viimeiseen 17 vuoteen, jolloin ilmasto alkoi viiletä. Näin ilmastoskeptikot ovat tulkinneet UAH-satellittimittauksia ilmakehän lämpötilasta. Nytpä paukahti edellinen, vuoden 1998 ko. mittaussarjan kuukausiennätys rikki.

UAH_LT_1979_thru_February_2016_v6-1

UAH-satellittimittaussarja.

Satelliittimittaukset näyttävät reagoivan pintamittauksia voimakkaammin El-ninoon, josta edellinenkin huippu johtui. Sen jälkeen ilmasto on lämmennyt edelleen, ja tämän kertainen huippu ylittää edellisen. El-ninon laannuttua lämpötilat tasaantuvat, kunnes joidenkin vuosien kuluttua seuraava huippu nousee taas tätäkin ylemmäs, jne jne. Toisin sanoen ilmaston lämpeneminen päättyy vielä monta kertaa, skeptikot joutuvat ainoastaan vaihtamaan vuosilukua välillä.

Tässä esimerkkinä pintamittauksista Japanin ilmatieteenlaitoksen mittaussarja.

an_wld

Japanin ilmatieteenlaitoksen mittaussarja.

Viimeisen lukema tässä kuvassa on tammikuu 2016, helmikuun lukemaa ei ole vielä julkaistu. Kuten nähdään, pintamittauksista on vaikeampi nähdä mitään varsinaista viilemistä, siksi satelliittmittaukset ovat skeptikoiden suosiossa.

Katsotaan vielä pohjoisen pallonpuoliskon merijään tilanne. Kuva: National Snow and Ice Data Center

N_stddev_timeseries

Pohjoisen merijään ulottuvuus.

Samalla kun lämpötilat kasvavat, jään määrä vähenee. Se kävikin helmikuussa jälleen uudessa ennätyksessä. Mielenkiintoista nähdä, mihin jään määrä asettuu kesän minimissä, jos El-nino pysyy päällä siihen saakka. Sitä odotellessa.

  1. Ilmastoskeptikot olivat väärässä viimeksikin
  2. Ilmastoskeptikot ovat taas väärässä
  3. Mitä ilmastoskeptikot sanoivat merenpinnasta?

13 väärinkäsitystä ilmastonmuutoksesta

Ilmastoaiheet tässä blogissa ovat jääneet viime aikoina vähemmälle huomiolle. Ilmastonmuutos kuitenkin etenee ns. ”käsikirjoituksen mukaan”, vuoden 2015 ollessa lämpimin koskaan mitattu, niin maailmalla kuin meillä Suomessakin.

Säävuosi 2015 toi mukanaan useita ennätyksiä Suomessa ja muualla maailmalla
Vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin

Ilmastoskeptikot vielä jossain määrin jatkavat omaa hömppäänsä, mutta tämä omituinen ilmiö näyttäisi hyvää vauhtia pienenevän kuin pyy maailmanlopun edellä. Siltä varalta, että tähän keskusteluun vielä vahingossa jossain törmää, voi tästä videosta kerrata keskeisimmät, vahingossa tai tahallaan väärinymmäretyt asiat ilmastonmuutoksen teoriasta ja havainnoista.

Historiassa on toki muitakin esimerkkejä siitä, miten tieteen teoriat on otettu aluksi varsin penseästi vastaan, kunnes ne on lopulta jouduttu hyväksymään. Tunnetuin esimerkki tästä lienee Galileo Galilein tuomitseminen kotiarestiin vuonna 1633 hänen puolustaessaan Kopernikuksen sata vuotta aiemmin esittämää teoriaa Aurinkokeskisestä maailmankuvasta. Ilmastoskeptikoiden hörhöily on tämän päivän versio tuosta episodista, aihe vain on toinen. Silloin oli vastakkain tiede ja kirkko. Nyt olivat vastakkain tiede ja … jaa, ketkähän olivatkaan? Ainakin omaa liiketoimintaansa puolustava fossiiliteollisuus, sekä muut, jotka vain luulivat tietävänsä paremmin.

  1. Aiempia kirjoituksia ilmastoskeptismistä
  2. Muuta huuhaata

2015 in review

Hyvää uutta vuotta blogin lukijoille!

The WordPress.com stats helper monkeys prepared a 2015 annual report for this blog.

Here’s an excerpt:

The Louvre Museum has 8.5 million visitors per year. This blog was viewed about 150,000 times in 2015. If it were an exhibit at the Louvre Museum, it would take about 6 days for that many people to see it.

Click here to see the complete report.