Miksi uusiutuva energia ei pärjää markkinoilla

Energiaa ei voi luoda tyhjästä. Sen sanoo termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö, joka on voimassa kaikkialla maailmankaikkeudessa.

Uusiutuvan energian osuus maailmassa vuonna 2008, kuvan valkoinen sektori. Uusiutuvasta energiasta yli puolet on vesivoimaa. Katso alkuperäinen kuva kuva Wikipediasta klikkaamalla kuvaa.

Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö pätee luonnollisesti myös energiantuotannossa. Sen takia energiaa ei voida luoda tyhjästä. Sitä voidaan ainoastaan kerätä talteen sieltä missä sitä on, muuntaa muodosta toiseen, ja siirtää paikasta toiseen. Asiaa voidaan havainnollistaa esimerkiksi vertaamalla energiaa veteen. Vettäkään ei voida luoda tyhjästä, ainoastaan kerätä talteen sieltä missä sitä on.

Vettä on monessa paikassa. Esimerkiksi sateen kastelemalla pihanurmikolla voi olla satoja, jopa tuhansia litroja vettä, mutta sen talteen kerääminen on työn ja tuskan takana, vaikkakaan ei mahdotonta. On silti paljon helpompaa hakea saunavedet ämpärillä järvestä. Veden kerääminen nurmikolta työllistää paljon enemmän. Jonkun on tehtävä työtä veden keräämiseksi. Jos siitä pitäisi maksaa palkkaa, on sanomattakin selvää, että järvivettä saa halvemmalla kuin nurmikolta kerättyä sadevettä. Tämä hintasuhde muuttuu vasta jos järvi kuivuu.

Uusiutuvia energiamuotoja ovat tuuli-, ja aurinko-, aalto- ja vuorovesienergia. Yhteistä niille kaikille on se, että niitä on hyvin runsaasti, enemmän kuin tarvitsemme, mutta ne ovat levittäytyneinä hyvin laajalle alueelle josta ne joudutaan keräämään talteen. Niitä ei myöskään ole kaikkina aikoina saatavissa. Ne vastaavat vesiesimerkin sadevettä nurmikolla. Uusiutuvaa energiaa ovat myös vesivoima, biomassa ja muut biopolttoaineet. Ne ovat kuin pieniä puroja joista vettä on suhteellisen helppoa kerätä talteen ja sitä on aina saatavissa, mutta sitä ei ole riittävästi. Vesivoiman kapasiteetti on rajallinen, kuten myös biomassan kasvu.

Vesiesimerkin järvi vastaa fossiilisia polttoaineita ja ydinenergiaa. Esimerkiksi hiilikaivoksesta saadaan suhteellisen helposti puhdasta energiaa tiiviissä muodossa. Sitä on helppo varastoida, siirtää paikasta toiseen ja muuntaa tarpeen mukaan lämmöksi ja edelleen sähköksi, tai käyttää lämpö sellaisenaan. Nämä energiamuodot ovat halpoja, koska niiden talteen keräämiseksi ei tarvitse tehdä paljon työtä. Veden ammentaminen järvestä on halpaa, ja pysyy halpana kunnes järvi kuivuu. Fossiilijärvemme osoittaa jo kuivumisen merkkejä, ydinjärvessä riittää sen sijaan vettä hamaan tulevaisuuteen.

Termodynamiikassa energian esiintymistiheyden määrittelee entropia. Se on käsitteenä vähän hankala, mutta voidaan ymmärtää epäjärjestyksenä. Hajallaan olevan energian entropia on suuri, tiiviissä muodossa olevan pieni. Energian kerääminen suuren entropian tilasta vaatii aina enemmän työtä, ja maksaa aina enemmän kuin kerääminen pienen entropian tilasta. Sen takia uusiutuva energia on kalliimpaa. Sen määrää termodynamiikka, ei politiikka eikä talousjärjestelmän lainalaisuudet. Sen takia tämä asetelma ei tule koskaan muuttumaan. Vasta uusiutumattoman energian ehtyminen muuttaa hintasuhteen.

Termodynamiikan toinen pääsääntö sanoo, että entropia aina kasvaa. Sen takia energia ei uusiudu. Energia voidaan käyttää vain kerran, sen jälkeen se on ikuisiksi ajoiksi mennyttä. Maapallolla esiintyvät uusiutuvat energiat uusiutuvat vain, koska Auringosta tulee jatkuvasti uutta energiaa tilalle.

Me tiedämme kaikki ne paikat Maapallolla, joissa vettä esiintyy. Me tiedämme myös kaikki paikat, missä on energiaa. Yhtään uutta energianlähdettä ei tulla enää löytämään. Tämä on niin varmaa kuin mikään tieteessä voi olla.

Puun polttaminen osattiin jo 300 000 vuotta sitten. Vesivoimaa on hyödynnetty 5000 vuotta, tuulivoimaa 2600 vuotta. Kivihiiltä alettiin käyttää 300 vuotta sitten, öljyä 160 ja maakaasua 120 vuotta sitten. Ydinvoimaa on hyödynnetty vasta 60 vuotta, vaikka sitä toisinaan sanotaan vanhanaikaiseksi. Suunnilleen saman ikäinen keksintö on aurinkokenno. Näin olleen me jo tiedämme, miten kaikkia eri energian esiintymismuotoja voidaan hyödyntää. Mitä siis tarkoitetaan kun puhutaan ”uudesta energiateknologiasta”? Energian hyödyntämis- ja talteenkeräämistapojen kehittymistä, ei muuta. Kehitys neandertalinihmisen nuotiosta nykyaikaiseen biovoimalaan on ollut huikea. Samaan aikaan biomassan esiintymistiheys Maapallolla ei ole muuttunut juuri miksikään. Biomassa on edelleen hajallaan suurella alueella, eikä sitä kasva riittävästi, jotta siitä saisi kerättyä talteen kaikkea kuluttamaamme energiaa. Termodynamiikan toinen pääsääntö yhdessä materiaalitekniikan rajoitusten kanssa kertovat myös, että höyryvoimalaitoksen kehitys alkaa olla niin pitkällä kuin se ylipäätään on mahdollista. Kehitystä voi toki tapahtua edelleen, mutta suuria innovaatioita tai läpilyöntejä ei ole näköpiirissä, ja sama koskee kaiken muunkin uusiutuvan energian hyödyntämistä. Rahan syytäminen kehitystyöhön ei vaikuta entropiaan tai termodynamiikkaan millään tavalla, eikä ihmeitä ole odotettavissa.

Olen tässä kirjoituksessa pyrkinyt tuomaan esiin niitä asioita, joiden vuoksi olen hyvin skeptinen uusiutuvan energian mahdollisuuksien suhteen. Järvestä on, ja tulee aina olemaan helpompi ammentaa vettä kuin sateen kastelemalta nurmikolta tai pienistä puroista. Poliittiset puheet, investointituet tai syöttötariffit eivät tätä tosiasiaa muuta, joku maksaa aina.

Tämän kirjoituksen myötä blogi jää tauolle. Hyvää kesää kaikille lukijoille!

37 thoughts on “Miksi uusiutuva energia ei pärjää markkinoilla

  1. Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna noin 1 000 kilowattituntia auringonsäteilyä (tähän ei tietenkään jakaannu tasaisesti vuoden ajalle).

    Eli energiaa ei tarvitse kerätä laajalta alueelta käyttäen paljon energiaa. Kyse on teknologiasta, jolla kerääminen, varastointi ja jakelu tehtäisiin tehokkaasti. Sitä ei vielä riittävästi ole joten se vaatii investointeja. Ei ’ydinjärvestäkään’ kauheasti hyötyä olisi ellei teknologiakehitykseen olisi investoitu miljardeja miljardin perään.

    Sama koskee merissä olevaa aaltoenergia. Siellä se on. Pitää kehittää teknologia, jolla se saadaan hyödynnettyä.

    Biomassa tuskin on globaalillta tasolla mikään ratkaisu (vrt. bioetanolin tuottaminen toiselta puolelta maapalloa). Tosin paikallistasolla se usein on ihan käytettävä juttu.

    Lopuksi, itse olen sitä mieltä, että energian ei tarvitse olla halpaa. Liian halpa energia ylläpitää kulutusvimmaa ja tuhoaa maapallomme.

    Tykkää

  2. Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna noin 1 000 kilowattituntia auringonsäteilyä

    Mistä Vesa on peräisin tuo tietosi 1000 kWh/a Etelä-Suomessa? Jäin nimittäin miettimään tuota auringon keskimääräistä säteilyenergiaa maan pinnalla (W/m2) ja sitä, onko se todella jollakin tapaa pieni ja heikko fossiilisiin verrattuna. Keskimäärin 1000 kWh/a tarkoittaisi 0,12 kW/m2 tehoa. Näin ollen auringon lämmitysteho 95 m x 95 m alueella Etelä-Suomessa olisi noin 1 MW. Pitääkö tämä paikkansa?

    Wikipedian mukaan maan pinnalle tulee n. 0,8-1 W/m2 aurinkoenergiaa, mutten oikein saanut selville onko tämä keskiarvo koko vuoden yli yöt huomioiden. Vaiko vain se säteilyvuon maksimi kun aurinko paistaa korkealta taivaalta?

    Eli osaako joku auttaa: Jos voisimme muuttaa kaiken neliömetrille keskimäärin vuoden aikana saapuvan auringonvalon hyötyenergiaksi, niin paljonko sitä saisimme (W/m2)? Minä olen ainakin tähän asti kuvitellut, että aurinkopaneelien alhainen hyötysuhde ja toisaalta materiaalien kalleus ovat se aurinkoenergiaa vielä toistaiseksi rajoittava asia. Ei sinänsä luonnonlait, kuten Kaj edellä kirjoituksessaan esittää. Mutta mutulla siis mennään ainakin täällä päässä ellei joku osaa avittaa!

    -Tuomas

    Tykkää

  3. Tuomas, tässä on aika luotettavan näköinen paperi auringon säteilystä Suomessa, huomioiden tilastot, vuorokauden ja vuodenajan vaihtelut.

    ”Auringon säteily on voimakkaammillaan toukoheinäkuun
    välisenä aikana, jolloin Helsingissä
    saadaan auringon säteilyenergiaa kohtisuoralle
    pinnalle kuukaudessa keskimäärin 160-170
    kWh/m2, Jyväskylässä 150-160 kWh/m2 ja
    Sodankylässä 140-150 kWh/m2. Tammi- ja helmikuussa
    sekä loka-joulukuun välisenä aikana
    säteilyenergian määrä on alle 30 kWh/m2. Koko
    vuoden aikana saadaan Helsingistä auringon
    säteilyenergiaa keskimäärin 940 kWh/m2,
    Jyväskylässä 870 kWh/m2 ja Sodankylässä 780
    kWh/m2”

    http://dmkk.savonia.fi/energialabra/images/stories/aurinkoenergia.pdf

    1000 kWh/a on peräisin Ilmatieteen laitokselta ja lienee ns nyrkkisääntö.

    Tykkää

  4. Täältäpä olen etsinyt tietoa:

    http://www.groundenergy.fi/index.php?pid=108&lg=en_aurinko

    Sen mukaan neliömetrille tulee Suomessa, yöt ja sääilmiöt huomioiden, noin 1000 kWh aurinkoenergiaa per vuosi.

    Mutta se ongelma ei ole tässä, vaan tuolta sivulta löytyvässä käyrässä: auringon säteilyteho vuodenajan funktiona.

    Talvikuukausina auringonvalon määrä on vain noin kahdeksasosa kesäkuukausien määrästä. Meillä on siis keskimäärin saman verran aurinkoa kuin Saksassa, mutta kun se on jakautunut niin, että sen järkevä hyödyntäminen vaatisi useamman kuukauden energiavarastoinnin.

    ”Keskimäärin 1000 kWh” on siis vähän sama, kuin jos olisi toinen jalka jääkylmässä ja toinen kiehuvassa vedessä, niin keskimäärin olisi ihan hyvä olla.

    Tykkää

  5. Joten kaiken Suomessa käytetyn sähköenergian tuottamiseen riittää siis 500 neliökilometriä 20% hyötysuhteella toimivaa aurinkopaneelia? Tai kaiken energian tuottamiseen 1500 neliökilometriä? Sen lisäksi tarvitaan järjestelmä energian varastointiin, jollaista ei ole olemassa. Eikä näköpiirissäkään.

    Tykkää

  6. Kiitos herroille tarkentavista tiedoista!

    Olin edellä epäselvä kun toisaalta pohdin sitä miten huono energiatiheys aurinkoenergialla ylipäätään on vs. fossiiliset (tai rikastusta vaativat uraaniesiintymät) ja samalla kyselin lähdettä tuolle Vesan auringon säteilyvuon arvolle Etelä-Suomessa. Se on tosiaan monesta suunnasta jo ennenkin kuultu, että aurinkoenergia on Suomessa marginaalinen energiantuotantomuoto ja kiitos tarkennuksista miksi. Selvää on, että aurinkoenergian paikka on matalilla leveysasteilla ja siellä missä energiantarve on suurin päivisin ja aurinkoisena vuodenaikana (ilmastointi ym.).

    Se keskeisin kysymykseni oli tosiaan tarkoitus olla, että minkälainen on tuo auringon lämmittävä teho keskimäärin maailmassa koko vuoden aikana per neliömetri? Eli onko sen energiatiheys todella Kaitsun kirjoituksen mukaisesti luonnostaan matala, vai onko aurinkoenergian kannattamattomuuden syy todellisuudessa nykyisten kennostojen kalliit materiaalit ja matala hyötysuhde? Silloin Kaitsun kirjoitus ei mielestäni päde aurinkoenergialle. Biomassoille, aaltoenergialle ym. kyllä.

    Wikipedian mukaan maan pinnalle tulee n. 0,8-1 W/m2 aurinkoenergiaa, mutten oikein saanut selville onko tämä keskiarvo koko vuoden yli yöt huomioiden. Vaiko vain se säteilyvuon maksimi kun aurinko paistaa korkealta taivaalta? Jos se on se keskipäivän maksimi, niin silloin ”meille” (globaalissa mielessä) tulisi parhaimmilla hetkillä 1 MW per n. 35 m x 35 m alue (teoreettinen maksimi ennen teknisten hyötysuhteiden astumista peliin).

    -Tuomas

    Tykkää

  7. Tuomas, itse pidän aurinkoenergiaa potentiaalisimpana uusiutuvien joukossa: kennotekniikka kehittynee niin paljon, että itse kennojen valmistaminen tulee olemaan kuin paperin painamista. Harmi kyllä, se ei vielä riitä kovin suuren mittakaavan ratkaisuksi, ellei energian varastointiongelmaa saada pois alta.

    Ilmastomielessä aurinkokennot ovat siihen saakka käytännössä maakaasun viherpesua, lukuunottamatta tapauksia, joissa kulutushuiput osuvat keskipäivän tienoille (esim. ilmastointia paljon käyttävissä maissa nämä olisivat oikein eteviä). Jos tuota kulutushuippua ei saada tasattua ja/tai energiaa varastoitua, kysymykset itse kennojen hinnasta ym. ovat nähdäkseni toissijaisia.

    Noista Suomen irradiansseista kun laskeskelee, niin eikös se tekisi max 160 000 Wh/m^2 kuukaudessa ≈ 220 W/m^2. Eli oletettavasti tuo Wikipedian arvo on jonkin sortin keskiarvo, ei ainakaan huippuarvo.

    Tykkää

  8. Kaj, blogisi kirjoitus koski globaalia energiantuotantoa. Kukaan ei ole vakavissaan väittänyt että aurinkovoima olisi ainoa ratkaisu Suomessa.

    Valtaosa maapallon väestökeskittymistä sijaitsee leveyspiireillä joissa aurinkomaksimi ja kulutuspiikit ajoittuvat kauniisti päällekkäin. Globaalisti katsottuna aurinkoenergian maksimaalinen hyödyntämisen pitäisi olla kakkosprioriteetti maailman energiaongelmien ratkaisussa (sen ykkösprioriteetin ollessa energiatehokkuus) vaikka meillä Suomessa pitäisikin lähivuosina tyytyä aurinkoenergian hyödyntämisessä lähinnä käyttöveden lämmittämiseen.

    Tykkää

  9. Janne,

    Totta, tuo Wikin arvo on näemmä joku huippuarvo. Tässä kartassa on ilmoitettu koko vuoden summa alueittain:

    Siitä on helppo laskea, että vuosikeskiarvojen perusteella tulee auringon energiaa maan pinnalle Euroopassa keskimäärin minimissään 90 W/m2 (pohjoisessa) ja maksimissaan 230 W/m2 (välimeren rannoilla). Joten tottahan tuo on että energiatiheys ei ole häävi: Välimerellä 66 m x 66 m alue voi teoriassa (siis vain teoriassa) tuottaa keskimäärin sen 1 MW tehon vuoden ympäri. Jos nyt keskimääräisestä tehosta puhumisessa on ylipäätään yhtään mitään mieltä vaihtelevan sähköntuotannon osalta…

    Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Ausseissa sillä tullee globaalin kartan mukaan olemaan suuri merkitys energiantuotannossa 2000-luvulla, kunhan tekniikka kehittyy:

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/78/Insolation.png (alempi kuva on maan pinnalla)

    -Tuomas

    Tykkää

  10. Kalevi, jos tuota energian varastointiongelmaa ei saada tyydyttävästi ratkaistua, tai kulutusta ohjattua älykkäästi, niin aurinko ei ole ratkaisu edes optimiolosuhteissa. Se ei ole yksinkertaisesti riittävän luotettavaa, vaan silkkaa maakaasun viherpesua. Saudien päätös ostaa 16 ydinvoimalaa kertoo aika paljon aurinkosähkön nykytilasta. Onhan se edelleen lupaavaa – niinkuin se oli jo 30 vuotta sitten.

    Tiedän oikein hyvin, että teoriassa on monenlaista konstia, millä sekä energiaa voisi varastoida että kulutusta ohjattua. Montako niistä on laajassa käytössä? Mikä on niiden penetraatio 10-20 vuoden aikana? Teoreettiset mutta käytännön infraksi hitaasti muuttuvat ratkaisut lämmittävät lähinnä ilmastoa.

    En saanut kirjoituksesta ilmeisesti ihan samanlaista kuvaa. Henk. koht. en usko että mikään yksittäinen teknologia tai toimenpide, tai edes muutaman yhdistelmä, olisi se ainoa ratkaisu – joskin ydinvoiman kunniaksi on muistettava, että se olisi teknologisessa mielessä lähimpänä toteuttamiskelpoista tälläistä. (En usko, että käytännössä on toteutettavissa sen enempää kuin 100% uusiutuvatkaan.) Henk. koht. en siksi myöskään usko, että meillä olisi varaa jättää mitään potentiaalista osaratkaisua käyttämättä.

    Tykkää

  11. Janne kirjoitti:

    jos tuota energian varastointiongelmaa ei saada tyydyttävästi ratkaistua, tai kulutusta ohjattua älykkäästi, niin aurinko ei ole ratkaisu edes optimiolosuhteissa. Se ei ole yksinkertaisesti riittävän luotettavaa, vaan silkkaa maakaasun viherpesua

    Toki pitäisi täsmentää minkälaisesta aurinkovoiman osuudesta jollakin sähkömarkkina-alueella puhutaan, mutta yo. väitteeseesi en Janne usko hetkeäkään. Jos siis ei tavoitella jotakin 70-100% osuutta aurinkovoimalla. Aurinkosähkön tuotanto on ymmärtääkseni hyvin ennustettavissa ja hitaasti muuttuvaa (lähinnä vuorokauden kierto & muutokset pilvisyydessä muuttujina), joten silloin säätöä ei tarvitsisis tehdä erityisen nopeasti (ja korkein ominaispäästöin) esim. kaasuturbiineilla. Tuulivoima ja aurinko ovat sikäli toisistaan hyvinkin erilaisia, vaikka muuttuvia molemmat ovatkin. Noilla yllä mainitsemillani alueilla (Lattarit, Afrikka, Kaakkois-Aasia ja Aussit) aurinkovoiman saatavuuden varianssi lienee myös melkoisen vähäistä.

    Sanonnasta ”meillä ei olisi varaa jättää mitään potentiaalista osaratkaisua käyttämättä” olen kanssasi tietysti aina ja edelleen aivan samoilla linjoilla.

    -Tuomas

    Tykkää

  12. Kalevi Härkönen:

    Kaj, blogisi kirjoitus koski globaalia energiantuotantoa. Kukaan ei ole vakavissaan väittänyt että aurinkovoima olisi ainoa ratkaisu Suomessa.

    Kirjoituksen idea ei tainnut kaikille aivan aueta. Vaikka kyse on globaalista asiasta, käytetään nyt kumminkin Suomea esimerkkinä ja tuodaan keskusteluun vähän suhteellisuudentajua. Liekitään mahdollisuudella, että kaikki Suomessa käytettävä energia n. 300 TWh tuotettaisiin aurinkosähkönä. Tarvittava kennopinta-ala silloin olisi suunnilleen 1500 neliökilometriä. Yhtenäinen neliön muotoinen alue, jonka sivun pituus olisi 38,7 kilometriä pitäisi 100 % kattaa aurinkopaneeleilla. Alueella ei kasvaisi mikään, sillä valoa ei lankea maahan lainkaan. Vaihtoehtoisesti paneelit voitaisiin asentaa n. 1,5 kilometrin levyiseksi nauhaksi, joka ulottuisi Suomen päästä päähän.

    Jos taasen käytettäisiin 4G ydinvoimaa, tarvittaisiin 40 tonnia uraania, tai toriumia. Kaksi kuutiometriä uraania, tai neljä kuutiometriä toriumia. Siis yksi rekkalastillinen polttoainetta, verrattuna ym. aurinkopaneeli-installaatiohin on se mittasuhde-ero, jota kirjoituksessa oli tarkoitus peränkuuluttaa. Ei nyt ihan mitätön ero.

    Tykkää

  13. Kaitsu ymmärrän esimerkkisi pointin. Mutta totuuden nimessä ei kai alkuperäisessä blogikirjoituksessasi missään nimessä verrata aurinkoenergiaa Suomessa ja (luotettavimpien lähteiden arvioiden mukaan) kaupallisesti 20-30 vuoden päässä olevaa hyötöreaktoriteknologiaa? Avaat tekstin globaalilla energiantuotannolla ja pyrit perustelemaan näkemyksiäsi termodynamiikan luonnonlakien kautta.

    Jos taasen käytettäisiin 4G ydinvoimaa, tarvittaisiin 40 tonnia uraania, tai toriumia. Kaksi kuutiometriä uraania, tai neljä kuutiometriä toriumia.

    Ei sitä uraaniakaan taida siinä ydinvoimalle tarvittavassa 2-5% pitoisuudessa olla, joten jalosteen vertaaminen alkuperäiseen luonnon esiintymistiheyteen ei Kaitsu liene perusteltua?

    En muutenkaan ymmärrä low carbon tekniikoiden vastakkainasettelua – miltään kantilta.

    -Tuomas

    Tykkää

  14. No jos ne kennot nyt väkisin pitää Suomeen laittaa, niin Suomen järvien kokonaispinta-ala on 32 600 neliökilometriä. Siitä voidaan lohkaista sopiva siivu kennoille. Mataliin vesiin on helppo paaluttaa kennojen alusrakenteet. Mutta ei minun mökkijärvelle tietenkään.

    Tykkää

  15. Tuomas:

    Mutta totuuden nimessä ei kai alkuperäisessä blogikirjoituksessasi missään nimessä verrata aurinkoenergiaa Suomessa ja (luotettavimpien lähteiden arvioiden mukaan) kaupallisesti 20-30 vuoden päässä olevaa hyötöreaktoriteknologiaa?

    En tainnut kirjoittaa teknologiasta mitään. Vaan siitä, paljonko energiaa missänkin on. Konkreettisena vertailukohtana vesi järvessä tai sateen kastelemalla nurmikolla. Jos markkinat saavat valita, ne ottavat veden/energian sieltä, mistä sen helpoiten saavat.

    Ei sitä uraaniakaan taida siinä ydinvoimalle tarvittavassa 2-5% pitoisuudessa olla, joten jalosteen vertaaminen alkuperäiseen luonnon esiintymistiheyteen ei Kaitsu liene perusteltua?

    Eikä aurinkopaneeleista puhuminen mainitsematta tarvittavia energivarastoja liene myöskään perusteltua. Aina ei paista.

    Mutta verrataan vaan raaka-ainetta jalosteen sijaan. Käytetään ihan tavallista suomalaista graniittia, jossa on keskimäärin 6,5 miljoonasosaa uraania, ja 19,5 miljoonasosaa toriumia. Tarvittavan uraanimäärän tuottamiseen tarvitaan n. 6 miljoonaa tonnia graniittia, ja toriumin tuottamiseen 2 miljoonaa tonnia. Vastaavien graniittikuutoiden sivujen pituus olisi 130 metriä ja 90 metriä. Sijoitettuna kartalle yllä maininun aurinkopaneeli-installaation kanssa näyttää edelleen aika pieneltä. Käytännössä metalleja saadaan helpommin rikkaammista esiintymistä. Maailmassa on kaivoksia, joiden sivutuotteena muodostuva torium riittäisi sähköistämään koko planeetan. Yksi kaivos, ja sähköt koko planeetalle. Esim. Talvivaaran uraanipotentiaali 300 tonnia vuodessa riittäisi Suomelle melkein kymmeneksi vuodeksi. Tässä se entropiaero näkyy. Eikä siitä pääse yli eikä ympäri. Mikään määrä rahaa tai tutkimusta tai tuotekehitystä ei muuta tätä asetelmaa miksikään.

    Tykkää

  16. J.M.

    Kalevi, jos tuota energian varastointiongelmaa ei saada tyydyttävästi ratkaistua, tai kulutusta ohjattua älykkäästi, niin aurinko ei ole ratkaisu edes optimiolosuhteissa. Se ei ole yksinkertaisesti riittävän luotettavaa, vaan silkkaa maakaasun viherpesua.

    Jos vaihtoehto on maakaasu ja aurinkovoima, tai yksin maakaasu, kumman valitset?

    Kaj

    Tarvittava kennopinta-ala silloin olisi suunnilleen 1500 neliökilometriä. Yhtenäinen neliön muotoinen alue, jonka sivun pituus olisi 38,7 kilometriä pitäisi 100 % kattaa aurinkopaneeleilla. Alueella ei kasvaisi mikään, sillä valoa ei lankea maahan lainkaan.

    Tuo ei ole paljon suurempi läntti kuin mitä nyt käytetään turpeen tuotantoon. Mutta aurinkovoimaa kannattaa sijoittaa paikkoihin, jotka on muuten jo mentetetty. Rakennusten katot ja julkisivut, pysäköintialueet, joutomaa. Sahara olisi tietysti loistava paikka, tosin ei Suomessa…

    Siis yksi rekkalastillinen polttoainetta, verrattuna ym. aurinkopaneeli-installaatiohin on se mittasuhde-ero, jota kirjoituksessa oli tarkoitus peränkuuluttaa.

    Aurinkopaneeleita saa sentään ostaa kaupasta, vaikka kalliita ovatkin. Mistä voin ostaa toriumvoimalan? Onko energiansäästö turhaa jos kerran saadaan riittoisaa toriumvoimaa?

    Tykkää

  17. Jos markkinat saavat valita, ne ottavat veden/energian sieltä, mistä sen helpoiten saavat.

    Ymmärrän kyllä edelleen sen piilotetun pointin, että maailmassa rakennetaan niin pitkään hiilivoimaa kun se vaan on muita energialähteitä edullisempaa (ennen välillisiä kustannuksia). Tämän IEA:n tällä viikolla julkaiseman, maailmanlaajuisesti rakenteilla olevaa sähköntuotantoa kuvaavan graafin mukaisesti:

    http://www.iea.org/Textbase/nptable/2011/Climate_Elec_Annual2011_f6p65.pdf

    Ideologisista syistä ydinvoimaa vastustavien, mutta silti ilmastonmuutoksesta huolestuneiden on hyvä ymmärtää tämä pointtisi. Mutta se ei tarkoita sitä, etteivätkö rikkaat länsimaat voisi aivan hyvin toteuttaa jotakin muuta energiapolitiikkaa kuin sitä kapealla katsantotavalla edullisimmalta vaikuttavaa hiilivoimaa.

    Mutta se mitä kritisoin, on kaikkien uusiutuvien yleistäminen yhdeksi energiatiheydeltään kilpailukyvyttömäksi massaksi ja toisaalta eri tuotantomuotojen vertailu epätasapainoisilla kriteereillä. Ympäristöjärjestöt tekevät vertailua puolueellisesti ydinvoimaa vastaan. Mutta huolestuttavia merkkejä on myös ilmassa toiseen suuntaan uusiutuvien energiamuotojen kritisoijilla. Mielestäni myös sinulla Kaitsu esimerkiksi edellä. Jos kaikkia energialähteitä ml. aurinkoenergiaa lähdetään katsastamaan termodynamiikan tai muiden luonnon vakioiden asettamien rajoitusten kautta, niin silloin on mielestäni syytä pitäytyä siinä. Toki tämä koskee kommenttiketjua, ei lukujen osalta kirjoitustasi, mutta puolueetonta vertailua ei ole se, että aurinkoenergiaa tarkastellaan nykytekniikan rajoituksilla ja samalla ydinenergiaa mahdollisesti 20-30 vuoden päästä käytössä olevan tekniikan spekseillä. Varsinkaan välivalmisteen spekseillä. Ymmärtänet miksi kritisoin tällaista kirjoittelua, on se puolueellinen asioiden käsittelytapa havaittavissa sitten suunnasta tahi toisesta. Varsinkin kun ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevaa on energiantuotannon rakenteen kehitys nyt lähimpinä vuosikymmeninä ja siksi kaikkia low-carbon teknologioita tarvitaan niin paljon kuin on taloudellinen, sosiaalinen ja muiden ympäristönäkökohtien kestävyys mielessä pitäen mahdollista.

    Suomen sähkönkulutusta (90 TWh) vastaava määrä auringon säteilyenergiaa tulee Etelä-Suomessa karkeasti 9300 m x 9300 m (alle 90 km2) alueelle. Mutta kukaan ei väitä että aurinkoenergia olisi Suomessa jokin ratkaisu, ketjussa edellä mainituista syistä. Etelä-Euroopassa taas, siis alueella jossa vuorokauden pituuden vaihtelu ja pilvisyyden muutokset ovat pienempiä ja ennustettavampia (ja kulutushuiput todellakin päiväsaikaan aurinkoisena aikana), vastaava ala on 6700 m x 6700 m. Puhumattakaan sitten edellä mainitsemistani, aurinkoenergian kannalta optimaalisimmista alueista. Tämä on se luonnonlakien asettama teoreettinen maksimi johon verrata, ei nykytekniikka Suomen oloissa. Samalla kun on muistettava, että näillä matalilla leveyspiireillä ei ydinjätteen loppusijoitus (tai varastointi tulevaisuuden tekniikoita varten, miten vaan) välttämättä ole yhtä hyvin toteutettavissa kuin meillä Suomessa.

    -Tuomas

    Tykkää

  18. Ja tässä vielä joskus aiemmin sulasuolareaktorikirjoituksen kommentteihin laittamani tiedot siitä, mihin lähteisiin nojaan 4. gen ydinvoimaloiden toteutumisaikatauluista ja joita pidän hyvästä syystä luotettavina.

    2009 koostamassa Energy Visions 2050 kirjassa käsitellään muutaman sivun verran neljännen sukupolven ydinvoimatekniikoita (summary-pdf koko kirjasta ladattavissa täältä:
    http://www.vtt.fi/research/technology/energysystems/energy_book_series.jsp )

    Sen lähteistä löytyi kaksi kansainvälistä organisaatiota, jotka koordinoivat kehitystyötä IV gen. voimaloiden saamiseksi 2030-2050 paikkeilla teollisen mittakaavan ratkaisuiksi.

    Toinen on Generation IV International Forum (GIF), joka on tunnistanut 6 edistettävää teknologiapolkua.
    http://www.gen-4.org/

    Tiivistetyt esittelykalvot järjestöstä ja 6 teknologiapoluista:
    http://www.gen-4.org/PDFs/GIF_introduction.pdf

    EU:n oma taho, Sustainable Nuclear Energy Technology Platform (SNETP) taas täällä:

    http://www.snetp.eu/

    Tykkää

  19. Jos vaihtoehto on maakaasu ja aurinkovoima, tai yksin maakaasu, kumman valitset?

    Jos olen energiafirma jonka pitää tuottaa sähköä markkinaehdoin, eli mahdollisimman edullisesti ja luotettavasti, niin todennäköisesti pelkkä kaasu, koska investoinnit kaasun infraan pitää tehdä joka tapauksessa ja ne ovat varsin mittavat.(kuljetus ja säilytys, turbiinit ja pelit ja vehkeet). Jos siis sähköyhtiön on tarkoitus tehdä voittoa, niinkuin nykysysteemissä on (jos vaihdamme tätä oletusta niin se on eri keisi) niin puoliteholla käytettävä kaasuvoima ei ole kaikista paras sijoitus.

    Kyseisten järjestelmien ilmastovaikutukset ovat sitten oma asiansa. Valtaosa kaasun kasvihuonekaasupäästöistä tulee tuotannosta ja kuljetuksesta. Myös niiden tehoton käyttö (siis räppääminen päälle/pois) on päästöiltään suhteessa huonompi juttu kuin se että niitä pidetään koko ajan päällä. Tai näin olen lukenut. Voi siis olla, että aurinkopaneelien vaikutus kokonaispäästöissä on vähäinen, jos kaasua kuitenkin pitää käyttää säätölvoimana. Jopa niin vähäinen, että kyseessä voi hyvinkin olla ”maakaasun viherpesu”.

    Siitä olen samaa mieltä muiden kanssa että lämpimissä maissa aurinko-systeemit ovat täysin eri asemassa, sillä jossain kaliforniassa kulutuspiikki tulee siitä, kun ihmiset laittavat ilmastoinnin päälle päivällä. Eli silloin kun paistaa. Suomessa pitäisi kehittää se vehje jolla tehdään sähköä pimeydestä ja kylmyydestä… Toinen hyvä kohde lienee paikat joissa ei sähköverkkoa ole. Vähäinenkin sähkön saanti voi nostaa elintasoa valtavasti jossain afrikkalaisessa kylässä jossa ainoa muu energianlähde on risut ja kuiva paska.

    Tykkää

  20. Kaikenhuippu:

    Jos siis sähköyhtiön on tarkoitus tehdä voittoa, niinkuin nykysysteemissä on (jos vaihdamme tätä oletusta niin se on eri keisi) niin puoliteholla käytettävä kaasuvoima ei ole kaikista paras sijoitus.

    Voiton teko lienee sallittua vaikka puhdas kapitalismi helposti johtaa lyhytnäköisiin ratkaisuihin (mitä mm. fossiilisten poltto suurelta osin on). Oikein toimiessaan päästökauppa korjaisi oivasti tämän vääristymän, mutta valitettavasti lobbarit ja populistit ovat liikaa päässeet sen tehoa vesittämään.

    Investointi kaasuvoimalaan ei silti välttämättä ole hukkainvestointi, sillä siinä voi käyttää sekä biopohjaista että synteettistä kaasua, kun päästöoikeuksien hinta nousee riittävästi.

    Summa summarum: IPCC linjaa maailman energiaongelmien ratkaisuksi ensisijaisesti energiatehokkuuden, toissijaisesti uusiutuvat ja vasta kolmanneksi ydinvoiman. Satoja blogikirjoituksia luettuani en vieläkään ole löytänyt perustetta, miksi IPCC olisi tässä väärässä. Vaikka kernaasti soisinkin toriumvoimalan mahdollisimman pikaisesti tulevan ’kauppojen hyllyille’.

    Vähäinenkin sähkön saanti voi nostaa elintasoa valtavasti jossain afrikkalaisessa kylässä jossa ainoa muu energianlähde on risut ja kuiva paska.

    Sähkövalo ja puhtaan veden saanti ratkaisisi monta ongelmaa ja tässä aurinkosähkö on oiva ratkaisu.

    Mistä tuli mieleen, että uusiutuville energiamuodoille loistavasti sopisi makean veden tekeminen merivedestä. Tämä kun on hyvin energiaintensiivinen prosessi, mutta lopputuotetta on helppo varastoida.

    Tykkää

  21. Kalevi, niinpä. Kapitalismin perusoletukseen kuuluui se, että isoimpienja rikkaimpien firmojen (ja sitä kautta yleensä toimintatavoiltaan karmeimpien) lobbarit ovat parhaita ja niitä on eniten, joka tekee mielekkäästä tai tehokkaasta päästökaupasta parhaimmillaankin liian hitaasti etenevän ja pahimmillaan hamaan tulevaisuuteen jäävän tavoitteen.

    Kaasuvoimaloiden kanssa oman käsitykseni mukaan isoimpia ongelmia taloudellisesti on se, että niitä ei säätövoimana päästä käyttämään tehokkaasti investoinnin hintaan nähden. Koko systeemistä tulee siis kapasiteettiinsa nähden merkittävästi kalliimpaa kuin pelkästä tuulesta tai pelkästä kaasusta tulisi. Toisaalta, kaasuvoimaloita lienee myös muista syistä hankittuna säätövoimaksi jo pelkkien kulutuspiikkien tasaukseen, joten ei tämä mikään shown pysäyttäjä varmaan ole.

    IPCC ja nämä muut isot lafkat katsovat onäitä ongelmia usein varsin mielenkiintoisista vinkkeleistä. He voivat ottaa jossain raportissa huomioon, että millä saadaan kansakuntien kasvava energianälkä mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti tyydytettyä. Toisessa raportissa fiilistellään fossiilisten käytön kasvulla ottamatta lainkaan huomioon sitä, että näistä fossiilisista tulisi mitään pulaa tai tuotannon kasvattamisen vaikeuksia vastaan vielä 40 vuoteen, joka on täysin utopistista. IPCC ja IEA elävät usein edelleen planeetalla jolla ei tule fyysisiä rajoitteita juuri mihinkään, tosin IEA:n viimeaikaiset lausunnot ovat olleet kiitettävän huolestuneita (huh?) ja tunnustaneet tosiasioita aika hyvin. Kenties viime lokakuinen julkinen öljyhuipun tunnustaminen vuodelle 2006 on avannut IEA:n maltillisuuden padon ja jatkossa saamme nähdä tältä organisaatiolta jotain todellisuuteen perustuvia raportteja? Ken tietää.

    Mutta tosiaan, kaikki toimivat ratkaisut tulee olla käytössä.

    Ylimääräisellä sähköntuotantokapasiteetilla, oli se sitten ydinvoimalasta tai tuulipuistosta, voi jatkossa ajatella tekevänsä myös ammoniakkia (helpompi säilyttää ja käyttää kuin vety), jolloin sitä ei tarvitse valmistaa fossiilisista/maakaasusta (se kun on maailman käytetyin kemikaali, esim maataloudessa vaikka minkä raaka-aineena). Ennenkuin ”löysimme” maakaasun, ammoniakkia valmistettiin sähköllä ilmasta ja vedestä (en muista menetelmän nimeä). Sivutuotteena tulee puhdasta happea. Tuo makea vesi on, varsinkin tietyillä alueilla myös tietysti hyvä kohde.

    Tykkää

  22. Kalevi:

    Summa summarum: IPCC linjaa maailman energiaongelmien ratkaisuksi ensisijaisesti energiatehokkuuden, toissijaisesti uusiutuvat ja vasta kolmanneksi ydinvoiman. Satoja blogikirjoituksia luettuani en vieläkään ole löytänyt perustetta, miksi IPCC olisi tässä väärässä.

    Jos ydinvoima on kolmanneksi tärkein, miksi sitä pitää vastustaa? Ovatko vastustajat aivan varmoja, että kaksi ensimmäistä riittävät? Minä en ole.

    Sähkövalo ja puhtaan veden saanti ratkaisisi monta ongelmaa ja tässä aurinkosähkö on oiva ratkaisu.

    Aurinkosähkö on monessa paikassa oiva ratkaisu. Kyllä se minustakin on varsin potentiaalinen. Huomannet, että en vastusta uusiutuvia, ainakaan siksi, että ne ovat uusiutuvia. Kaikkeen niistä ei ole, kuten ei ydinvoimastakaan. Tästä lienemme samaa mieltä? Vaikka aurinkoenergiaa sähkön muodossa on runsaasti tarjolla, se on toistaiseksi, ja näköpiirissä olevan tulevaisuuden aikana mm. ydinvoimaa kalliimpaa. Siksi tämän artikkelin otsikko on mielestäni pätevä. Aurinkolämmön hyödyntäminen on kannattavaa jo nyt monessa paikassa.

    Toriumvoimalan kaupallistaminen on tällä hetkellä tavoitteena ainoastaan Kiinassa. Olen aivan varma, että jos poliittista vastusta ei tule, Kiina onnistuu tavoitteessaan. Ehtymättömän ja edullisen hintaisen energian saatavuus Kiinassa voi aiheuttaa mielenkiintoisia tilanteita maailmantaloudessa, mikäli muut maat laittavat kaikki munat yhteen koriin, ja luottavat yksistään uusiutuviin.

    Tykkää

  23. Jos ydinvoima on kolmanneksi tärkein, miksi sitä pitää vastustaa

    En vastusta ydinvoimaa, mutta prioriteettijärjestys on tuo. Ensin pitää kääntää jokainen kivi energiatehokkuuden parantamiseksi. Nythän niin ei tehdä, vaan toitotetaan, että kulutus kasvaa, koska se on aina kasvanut.

    Vihreiden päätösten arvostelu (mitä tälläkin palstalla on riittämiin nähty) pohjautuu usein puutteelliseen kokonaiskuvaan. Otetaan esimerkiksi paljon räksytystä osakseen saanut jätteen polton vastustaminen. Nythän on EU-tasolla sovittu, että ensisijaisesti pitää välttää jätteen muodostumista ja toissijaiseksi kierrättää syntynyt jäte. Joten jätteen polttoa pitäisi ympäristöjärjestöjen mielestä harkita vasta sitten kun on nähty, että nämä kaksi ensinmainittua keinoa on otettu täysimittaisena käyttöön. Tässä on selvä analogia energiakeskusteluihin.

    Kulutusjoustot on yksi keskeinen kehittämiskohde. Tiesitkö muuten että jopa Ranskassa, ydinvoiman mallimaassa, jousto kuluttajien sähköliittymissä on hyvin suosittua? Edullisin sähkösopimus on sellainen, joka sallii muutaman (10-20) hyvin kalliin päivän vuodessa, ja sähköyhtiö ilmoittaa kalliit päivät viimeistään edellisenä iltapäivänä. Ihmiset voivat reagoida kalliiseen päivään lämmittämällä takkaa, säätämällä termostaatteja, välttämällä pyykinpesua jne.

    Jos todella saisimme energian käytön vaikkapa puolitettua v. 2050 mennessä ja paremman kulutusjouston siihen päälle, on paljon helpompi lähteä ynnäämään, mistä tuo energia otetaan. No, ehkäpä joku Tornion terästehdas ei tuollaiseen säästöön yllä, mutta monessa muussa toiminnossa jopa suurempikin säästö on mahdollinen. Esimerkkinä mainittakoon rakennukset, jotka kuluttavat 40% käyttämästämme energiasta EU:ssa. Pelkästään talotekniikan saneerauksella rakennuksen energiankulutus on usein mahdollista jopa puolittaa, ilman että vaippaan edes kosketaan.

    Nythän ratkaisuksi monesti tarjotaan reipasta lisäydinvoiman rakentamista luottaen siihen, että uudet voimalateknologiat saadaan kaupallistettua ennen nykyisten uraanivarojen ehtymistä. Tämä mielestäni vasta yhden munakorin toimintaa olisikin.

    Visio, että Kiinassa olisi pian maailman puhtain sähkö ja lähestulkoon maailman kaikki bulkkitavaratuotanto, on kieltämättä mielenkiintoinen. Milloin luulet, että siellä on saatu Toriumvoimalat merkittävässä laajuudessa käyttöön?

    Tykkää

  24. Vihreiden päätösten arvostelu (mitä tälläkin palstalla on riittämiin nähty) pohjautuu usein puutteelliseen kokonaiskuvaan.

    Vihreät päätökset perustuvat siihen, miten ihmisten toivotaan toimivan, kun päätökset pitäisi tehdä sen perusteella, miten ihmiset todennäköisimmin toimivat.

    Tykkää

  25. Olen Kalevin kanssa suurin piirtein samaa mieltä. Kuten jätteenpoltossakin, jossa on tärkeintä vähentää jätteen syntyä, niin energiakysymyksissä olisi tärkeintä vähentää energiantarvetta. Se on edullista, helppoa ja nopeasti toteutettavissa ja se auttaa ongelman ytimeen joka on ylisuuri energiantarve. Olen jonkun verran seurannut näitä ydinvoimaa puoltavia blogeja (tämän lisäksi m.m. kaikenhuipun blogi) ja minusta on surullista katsoa kun nämä herrat eivät osaa yhdistää energiankulutusta maapallonrasitukseen eivätkä näin ollen ymmärrä ongelman ydintä. Tämä vaikka ne toistuvasti kehuu olevansa muita paljon järkevämpiä ja fiksumpia ihmisiä ; )

    Koska ei osata tai ei viitsi suhtautua itse ongelmaan, joka on liian suuri energiantarve, tälläiset artikkelit ovat aika arvottomia. Jos tehdään aidosti se mitä kuuluisi tehdä eli panostettaisiin kunnolla energiantarven vähentämiseen niin tilanne ei ole ollenkaan sama kuin yllä mainittu. Jos tietää että tällä hetkellä eletään ”velalla” maapalloa rasittuu liikaa on vastuutonta vaatia enemmän energiaa ja virheellistä tehdä laskelmia tämän vuoden kulutuksen mukaan. Mitä järkeä on suunnitella tulevaisuutta jonka tietää etukäteen olevan kestämätön?

    Koska en jaksa toistaa laskelmaani, tässä linkki (http://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/05/18/miksi-ymparistojarjestot-vaikeuttavat-ilmastonmuutoksen-hallintaa/#comment-748) .

    Kaikki ne, Monbiotista lähtien, jotka ovat käyttäneet Fukushima todisteena ydinvoiman turvallisuudesta ovat kyllä hurranneet aivan liian aikaisin.

    ”Fukushima is the biggest industrial catastrophe in the history of mankind,” Arnold Gundersen, a former nuclear industry senior vice president, told Al Jazeera.
    http://www.aljazeera.com/indepth/features/2011/06/201161664828302638.html

    Tyhmä ei opi virheistä koskaan
    Normaali ihminen oppii omista virheistä (japani)
    Fiksu oppii muiden virheistä (saksa)

    http://thinkprogress.org/romm/2011/06/16/246665/ipcc-renewables-2/#more-246665

    Tykkää

  26. Renewables, otan osaa suruusi. Kaikke me yritämme tehdä parhaamme, ja valitettavasti omien tavoitteiden ja niihin pääösemiseksi pohdittujen realististen keinojen kommunikointi ei ole täydellistä. Vikaa löytyy niin lähettäjästä, mediasta kuin vastaanottajasta. Voin vakuuttaa että yritän yhdistää juuri nuo mainitsemasi tehkijät, ja yritän yhdistää niihin myös reaalimaailmassa tapahtuvan, Kaitsun mainitseman ”miten ihmiset toimivat, eikä miten ihmisten haluttaisiin toimivan” -yhtälön. Se ei ole helppoa. Paljon helpompi on suunnitella skenaariot sen perusteella, että ihmiset toimivat niinkuin niiden halutaan toimivan. Saksan esimerkki jossa rakennetaan hiilivoimaa korvaamaan ydinvoima toimikoot esimerkkinä tästä, olisin kovasti halunnut Saksan pystyvän korvaamaan sekä fossiiliset että ydinvoiman uusiutuvilla, nyt he korvaavat ydinvoiman pääosin fossiilisilla. On mielestäni hieman irvokasta sanoa että Saksa on viisas ja oppi muiden virheistä, paitsi tietysti jos ilmastonmuutos on yhdentekevää omasta näkökannasta.

    Jatkan linkittämääsi keskustelua tuolla omassa blogissani myös. En ole vielä saanut oikein kunnollista vastausta siihen, miten saadaan valtaosa planeetan ihmisistä ymmärtämään ja ottamaan Degrowth-ajattelu olennaiseksi osaksi elämäänsä ja valintojaan, niin hyvää ja tarpeellista, jopa välttämätöntä kuin se onkin. Ja tekemään se mielummin jo tänään, tai ainakin todella nopeasti.

    Tykkää

  27. Kaikke me yritämme tehdä parhaamme

    Ei lähellekkään, ei ollenkaan, ihminen joka tietää planeetan rasitusrajoista mutta silti suunnittelee tulevaisuutta jossa käytetään enemmän energiaa kuin tänäpäivänä on tekopyhä eikä mitään muuta! Sitten käytetään erilaiset järjestöt syntipukkina kun ei saa lobattua omaa kestämätönta kehitystä.

    …nyt he korvaavat ydinvoiman pääosin fossiilisilla.

    Vähän liian aikaista puhua saksalaisten onnistumisesta eikö vain, niin kuin pari päivää Fukushiman jälkeen oli vähän liian aikaista puhua onnettomuuden pienistä tuhoista…

    Jatkan linkittämääsi keskustelua tuolla omassa blogissani myös. En ole vielä saanut oikein kunnollista vastausta siihen, miten saadaan valtaosa planeetan ihmisistä ymmärtämään ja ottamaan Degrowth-ajattelu olennaiseksi osaksi elämäänsä ja valintojaan, niin hyvää ja tarpeellista, jopa välttämätöntä kuin se onkin. Ja tekemään se mielummin jo tänään, tai ainakin todella nopeasti.

    Jaa, varmaa on ettei se onnistu tarjoamalla lisää halpaa energiaa tai huutamalla sen perään. Mutta ainakin olet nyt siirtynyt esittämään ne oikeasti olennaiset kysymykset.

    Tykkää

  28. Renewables, Olenko jossain suunnitellut, että jatkossa käytämme enemmän energiaa? Ainoa, mitä olen tuonut ilmi, on se, että ns. kehittyvien maiden asukkaat tulevat pyrkimään lisäämään energiankäyttöään omista haluistamme huolimatta, sillä heillä se korreloi melko suoraan hyvinvoinnin nousuun.

    Tuolla omassa blogissani tarjosin jo, että fossiiliset poistetaan / poistuvat energiavalikoimistamme. Se on yli 80 % nyt maapallon ihmisten käyttämästä energiasta. Millä ihmeen laskuopilla lasket, että olen tarjoamassa ihmisille enemmän halpaa energiaa, jos ehdotan, että ydinvoimaa ei pitäisi ajaa alas ennenkuin fossiilisten aiheuttama lovi on korvattu uusiutuvilla, energiatehokkuudella ja säästöllä? Varsinkin kun joka puolelta ydinvoiman vastustajat väittävät että ydinvoima on kallista (ja itse linkkaat jatkuvasti juttuihin, joissa sanotaan että uusiutuvat ovat halpoja, eli olet itse tarjoamassa ihmisille halpaa energiaa?).

    Olen, yksinkertaistettuna, huolissani siitä, että koko paska romahtaa jos energiansaanti tehdään liian nopeasti liian vaikeaksi ja kalliiksi. Joka tarkoittaa, että sillä välin kun poistamme fossiilisten käytön mahdollisimman tarkasti, niin pidämme huomattavasti vähäpäästöisen ydinvoiman käynnissä, kunnes uusiutuvat & energiatehokkuus & energiansäästö riittävät korvaamaan myös ydinvoiman.

    Jos yhteiskuntarakenteet romahtavat, niin olen melko varma siitä, että sinäkin haet läheiseltä luonnonsuojelualueelta polttopuuta, jotta lapsesi (jos niitä on/olisi) eivät jäätyisi kuoliaaksi. Noin kärjistäen, viimeistään siinä vaiheeessa kun aurinkopaneelisi menevät epäkuntoon, eikä uusia saa koska niiden valmistamiseen vaaditaan hi-tech yhteiskunta. Luonto ei säästy yhtään sen varmemmin, jos elintasomme romahtaa liian nopeasti. Vai oletko eri mieltä, että kuolemme mielummin nälkään kuin haemme järvestä kalan, vaikka tiedämmekin että se ei ole kestävää kun kaikki muutkin ovat kalastamassa ja saaliit pienenevät uhkaavasti?

    Saksasta ei ilmeisesti saisi siis puhua, ennenkuin sitten, kun hiilivoimalat otetaan käyttöön ja ydinlaitokset on lopullisesti ajettu alas ja täytetty betonilla? Eikös silloin ole vähän myöhäistä voivotella sitä, että kumpa joku olisi silloin 10-15 vuotta sitten tuonut ilmi tai uskonut, että Saksa todellakin aikoo korvata valtaosan ydinvoimasta hiilivoimalla, eikä keskeytä hiilivoimaloiden rakentamista vaikka uusiutuvia saatiinkin rakennettua kohtalaisesti? Tulevaisuuden toteutumisesta ei siis saa puhua kuin silloin, kun se liittyy johonkin IPCC:n tai Greenpeacen esittämään optimistiseen skenaarioon, jossa 80 % energiasta tuotetaan uusiutuvilla 2050? Eikö ole vähän liian aikaista puhua siitä, että tuo skenaario toteutuu, jos on vähän liian aikaista puhua siitä että saksa sulkee ydinvoimalansa ja rakentaa tilalle hiiltä?

    Toivon että Saksa ei aja alas ydinvoimaansa kuin vasta sitten, kun ne voidaan korvata ilman fossiilisten merkittävää lisäystä.

    Tykkää

  29. Mutta ainakin olet nyt siirtynyt esittämään ne oikeasti olennaiset kysymykset.

    No, kiitos. Tosin se, että sinä törmäät tähän esittämääni kysymykseen tässä vaiheesa, ei tarkoita sitä ettenkö olisi tätä kysymystä esittänyt itselleni jo ajat sitten. Kuten arvata saattaa, realistista ja toimivaa vastausta ei vielä ole tullut, ainakaan sellaista, joka ei johtaisi erittäin todennäköisesti romahdukseen ja yllä kuvaamaani Pääsiäissaari-skenaarioon.

    Samalla kun edelleen pohdin vastausta siihen, ja yritän kysellä sinulta ja muilta ovatko he keksineet tähän ongelmaan vastausta, yritän miettiä myös keinoja, joilla saisimme ostettua hieman lisäaikaa, lähinnä pitäen silmällä fossiilisten polttoa ja sen vähentämistä ja sitäkautta ilmastonmuutosta. Yksi näistä vastauksista sattuu valitettavasti olemaan ydinvoima, sillä edelleen, se tarjoaa yhden toimivan keinon vähentää fossiilisten polttoa.

    Yksi kysymys ehkä pelkistää ihmettelyni ympäristöjärjestöjen ja uusiutuvien lobbareiden käytöksestä:
    Fakta: Saksa tuottaa noin 2 kertaa enemmän energiaa fossiilisilla kuin ydinvoimalla.
    Fakta 2: Fossiiliset edistävät ilmastonmuutosta huomattavasti enemmän kuin ydinvoima.
    Fakta 3: Ilmastonmuutos on ihmiskunnan huoli nro 1. Ei ainoa, mutta tärkein.
    Kysymys:
    Miten se, että ydinvoima ajetaan alas, edistää uusiutuvien tuotantoa enemmän kuin se, että (kaksinkertainen määrä) fossiilista energiantuotantoa olisi ajettu alas?

    Puhumattakaan siitä, että ydinvoima suunnitellaan korvattavaksi fossiilisilla.

    Tykkää

  30. Renewables:

    on surullista katsoa kun nämä herrat eivät osaa yhdistää energiankulutusta maapallonrasitukseen eivätkä näin ollen ymmärrä ongelman ydintä.

    Saattaa johtua esim. siitä, että energian tuotannon ja maapallonrasituksen yhteys ei ole likimainkaan suora. Kärjistettynä esimerkkinä, voimme tuottaa jonkin määrän energiaa polttamalla likaisinta ruskohiiltä vanhimmassa löytyvässä hiilivoimalassa. Tai voimme tuottaa saman verran energiaa näppärimmällä uusiutuvalla tai uusimmalla ydinvoimalalla.

    Tällä hetkellä maapallonrasituksen suurin yksittäinen komponetti on nimenomaan likainen energiantuotanto. Ympäristöongelmamme eivät poistuisi mutta helpottuisivat oleellisesti, mikäli fossiiliset korvattaisiin kokonaan. Vaikkei mitään muuta tehtäisi ja energiankulutus jatkaisi nykyistä kasvuaan. Loputtomiinhan se ei kasva, ellei ihmisten lukumäärä kasva loputtomasti. Nykytiedon valossa ihmispopulaation huippu saavutetaan 2050-luvun tienoilla.

    Myöskään energian käytön ja maapallonrasituksen yhteys ei ole suoraviivainen. Energiaa voidaan käyttää maapalloa enemmän tai vähemmän rasittavalla tavalla. Esimerkiksi ympäristöjalanjäljeltään erittäin kevyen suljetun kierron talouden toteuttaminen helpottuu oleellisesti, mikäli käytössä on riittävästi riittävän edullista energiaa.

    Suljetun kierron taloudessa ja vastaavissa ratkaisuissa on aggressiiviseen degrowthiin verrattuna se ylivoimainen etu, että se on huomattavasti helpompi markkinoida tavallisille ihmisille.

    Jos vaadit kulutuksen vähentämistä ratkaisuksi, ole hyvä ja kokeile ensin itse, mitä se käytännössä tarkoittaa. Tällä hetkellä Suomessa kestävä kulutustaso tarkoittaisi pienessä kaupunkiasunnossa asuvalle noin 1500 euron vuosikulutusta kaikkeen muuhun kuin asumiseen, kasvisruoan kasvattamista itse, ja kaiken liikkumisen hoitamista jalan tai polkupyörällä. Sekä suihkun jättämistä väliin neljänä päivänä viikossa. Ja kaiken mahdollisen energiaa kuluttavan (valaistus, jääkaappi) vaihtamista mahdollisimman vähän energiaa kuluttavaan. Televisiosta, stereoista, pakastimesta tai omasta pesukoneesta ei tarvitse haaveillakaan.

    Kun olet kokeillut tälläistä elämää noin vuoden, kerro toki meillekin, kuinka hyvin se toimii. Ja kerro myös, mikä on arviosi siitä, kuinka monta prosenttia ihmisistä saadaan tälläiseen ryhtymään, ja kuinka pian niin tapahtuu.

    Jos et tälläistä ole valmis edes itse kokeilemaan, degrowthista ratkaisuna puhuminen ja sen vaatiminen muilta on silkkaa suunpieksentää.

    Tykkää

  31. Olin viikonlopun rastien perässä metsässä ja missasin yo. keskustelun. Toivottavasti vielä ehtii mukaan.

    Renewables, laitoit tämän linkin: http://thinkprogress.org/romm/2011/06/16/246665/ipcc-renewables-2/#more-246665

    Ehdin sen vain selailemaan, mutta siinä ”blogisodassa” on keskitytty ihan epäolennaiseen asiaan tuohon ”IPCC:n mukaan liki 80% globaalista energiatarpeesta voitaisiin tuottaa uusiutuvilla” viestintään liittyen.

    Tuo kyseinen SRREN-raportti on näemmä saatavilla kokonaisuudessaan (http://srren.ipcc-wg3.de/report ) ja tässä hyvä 21 dian esittelydiashow kiireisille tiedonjanoisille:
    http://srren.ipcc-wg3.de/ipcc-srren-generic-presentation-1

    Keskeinen ongelma on se, että IPCC:n SRREN porukka esittelee tuon raportin
    ”keskeisenä viestinnän kärkenä” mahdollisuutta jopa yli 80%
    uusiutuvien läpilyöntiin kokonaisenergiankulutuksesta (ei siis vain
    sähkön). Toistuu jatkuvasti keskustelun lisäksi jatkuvasti eri uutisissa:

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article643343.ece

    Yo. esityksen (http://srren.ipcc-wg3.de/ipcc-srren-generic-presentation-1) dialla 20 on esitelty nuo kuvaajat uusiutuvien määrästä
    2030 ja 2050 eri malliajojen peruseella. Yhteensä kaksi(!) malliajoa
    161:stä pääsee tuohon 400 EJ/yr määrään, joka vastaa n. 80% nykyisestä
    energiankulutuksesta. Joku olisi voinut valita vähän toisenlaisenkin
    viestin tuosta malliajojen otoksesta. Analogia ilmastoherkkyydestä viestimisessä olisi se, että IPCC:n viestinnän kärkenä olisi ilmastoherkkyyttä kuvaavan viuhkan ylä tai alaraja, eikä se keskimääräinen +3C / CO2-pitoisuuden tuplaus. Tämä on se asia, josta IPCC:n viestintää pitää kritisoida SRREN:n osalta, ei se mikä tutkimusorganisaatio on minkäkin malliajon noista 160:stä tehnyt.

    Tykkää

  32. Renewables kirjoitit:

    Olen jonkun verran seurannut näitä ydinvoimaa puoltavia blogeja […] ja minusta on surullista katsoa kun nämä herrat eivät osaa yhdistää energiankulutusta maapallonrasitukseen eivätkä näin ollen ymmärrä ongelman ydintä.

    […]

    Jos tietää että tällä hetkellä eletään “velalla” maapalloa rasittuu liikaa on vastuutonta vaatia enemmän energiaa ja virheellistä tehdä laskelmia tämän vuoden kulutuksen mukaan. Mitä järkeä on suunnitella tulevaisuutta jonka tietää etukäteen olevan kestämätön?

    Millä mittareilla Renewables mittaat ”maapallon rasitusta”? Velalla elämiseen viittauksestasi päättelisi, että viittaat ”Earth Overshoot Day’hun” ja globaaliin ekologiseen jalanjälkeen. Osunko läheskään oikeaan? Kaitsukin on samasta aiheesta ainakin pariin otteeseen päivän kohdalle osuessa kirjoittanut:

    https://planeetta.wordpress.com/2009/09/25/taman-vuoden-luonnonvarat-loppuvat-tanaan-2/

    Kuvitellaanpa Renewables hetki meidän ympäristöihmisten Nirvana, eli lähes täysin CO2-vapaa energiantuotanto vaikkapa 2040 mennessä. Ja lisäksi sellainen, jossa meidän ei tarvitsisi polttaa biomassoja energiaksi. Jos tämä onnistuisi, niin mitä olet(te) mieltä: tarvitsisiko silloin vielä pyrkiä nollakasvuun tai degrowth’iin?

    Tällaisessa maailmassa ei järjestettäisi ”Earth Overshoot Day”:ta joka syksy, koska sen pohjalla olevan ekologisen jalanjäljen mukaan käyttäisimme vain noin 60% käytettävissämme olevista uusiutuista luonnonvaroista. Kuvaaja tämän linkin takana: http://www.andrewgray.com/essays/footprinting.htm

    Ekologisesta jalanjäljestä, jota siis pidetään luonnonvarojen käytön kestävän määrän mittarina, vain noin puolet kuvastaa sitä luonnonvarojen käyttöä. Toinen puoli ja lähes kaikki kasvu kuvastaakin CO2-päästöjen kasvua. Tämä oli minullekin aikanaan melkoisen suuri yllätys.

    Samalla siis kun ihmispopulaatio on kaksinkertaistunut 3Mrd -> 6Mrd 1960-2010, on luonnonvarojen kulutus (ekologisella jalanjäljellä mitattuna) kasvanut 50%:sta 60%:iin vs. globaali luonnonvarojen saatavuus (pl. CO2-päästöt). Materiaalitehokkuus on siis kehittynyt valtavasti 50 vuoden aikana mikäli Global Footprint Networkin lähestymistapaan on uskominen.

    Yksinkertaistan yllä tarkoituksella, näin ruusuisena en todellakaan näe tulevaisuutta. Mutta minusta tämä hieman kyseenalaistaa ajatusta siitä, että olisimme jo ylittäneet luonnonvarojen käytön rajat ja CO2-päästöjen vähentäminen ja teknologia olisivat vain tekohengitystä ennen nurkan takana häämöttävää romahdusta (ellei lähdetä degrowthin tielle).

    -Tuomas

    Tykkää

  33. Kirjoitin edellä: Yhteensä kaksi(!) malliajoa 161:stä pääsee tuohon 400 EJ/yr määrään, joka vastaa n. 80% nykyisestä energiankulutuksesta. Joku olisi voinut valita vähän toisenlaisenkin viestin tuosta malliajojen otoksesta.

    Noista n. 160 malliajoista on juuri julkaistu vertaileva analyysi Climate Policy lehdessä (paywallin takana, mutta monilla tätä blogia seuraavilla lienee pääsy). Krey & Clarke. 2011. Role of renewable energy in climate mitigation: a synthesis of recent scenarios.

    http://www.ingentaconnect.com/content/earthscan/cpol/2011/00000011/00000004/art00005

    Voisi kuvitella, että siinä johtopäätökset pyörivät jonkun muun kuin yhden äärilaidan mallinnustulosten ympärillä. Täytyy tutustua.

    -Tuomas

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s