Deep Decarbonization with Advanced Nuclear Seminar – osa 14

Seminaarin aamupäivän teemana oli ongelman määrittely, iltapäivän ensimmäisen jakson teemana sen ratkaisu, ja iltapäivän toisen jakson teemana ratkaisun poliittiset haasteet.

Iltapäivän aloittaa SDP:n kansanedustaja Ville Skinnari.

Seminaarin ohjelma ja sponsorit

Videosarjan muut osat: #NuclearDecarb

Mainokset

Ilmastosopimus syntynyt – mitä sitten?

Paris_2015En vielä tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella. Maailmalla juhlitaan, mutta..

Hyvänä puolena, ja jonkinlaisena läpimurtona voitaneen pitää sitä, että ongelma nyt tiedostetaan kaikkialla. Skeptikkorintama on nujerrettu ja se saa jatkaa sekoiluaan ihan keskenään. Tiede on voittanut, ja politiikka on tieteen puolella.

Hyvin suunniteltu on kuitenkin vielä kokonaan tekemättä. Taistelu on käynnissä, mutta sitä ei voiteta ilman tehokkaita aseita. Onko niitä? Onko jo nyt muutosta tosissaan tavoitelleen maat saavuttaneet jotain merkittävää? Tulokset ovat olleen laihanpuoleisia.

Teen ennustuksen, osittain intuition pohjalta, ja osittain kokemuksen pohjalta. Toivon kuitenkin, että ennustukseni menee pieleen. Haluan olla väärässä. Edellisessä ennustuksessani olin oikeassa, vaikka toivon silloinkin olevani väärässä.

Ennustan, että tämän sopimuksen juhlinta päättyy melko lyhyeen. Se johtuu siitä, että siinä ei sovittu miten tehdään, ainoastaan mitä tehdään, tai oikeastaan vain, mitä halutaan tehdä. Se on itsessään hyvä asia, erittäin hyvä asia, vaikka tuleekin 27 vuotta myöhässä. Syytä juhlimiseen en kuitenkaan vielä osaa nähdä. On paljon helpompi päättää jotain, kuin toimeenpanna päätökset. Yhteinen tahtotila on kyllä juhlimisen arvoinen, ei vielä mikään muu.

Päästövähennyksiä on jo nyt ihan tosissaan yritetty, laihoin tuloksin. Näitä muutoksia ajaneet tahot saavat nyt vettä myllyynsä, ja tulemme näkemään voimakkaita yrityksiä tehdä enemmän ja nopeammin niitä toimia, joita nyt on jo tehty. Laihat tulokset eivät johdu yrityksen puutteesta, vaan siitä, että valitut keinot ovat riittämättömiä.

Ensimmäinen YK:n ilmastokokous järjestettiin Berliinissä 1995. Siitä on 20 vuotta aikaa. Niin kauan kesti, ennen kuin tieteen viesti ratifioitui sopimukseksi, jotai ilmeisesti voi pitää onnistuneena. Ennustan, että kuluu vielä noin kymmenen vuotta, ennen kuin riittävän tehokkaista päästövähennyskeinoista päästään yhteisymmärrykseen. Jotkut yksittäiset maat voivat löytää ne jo aikaisemmin, mutta valtavirtaa niistä tulee noin kymmenen vuoden kuluttua.

Miksi juuri kymmenen? Se vain tuntuu sopivalta ajalta, koska se on puolet siitä ajasta, mikä yhteisymmärryksen saavuttaminen itse tavoitteesta kesti. Vauhti voi nyt kiihtyä. Kymmenen vuotta saattaa riittää siihen, että myös sopimuksen toimeenpanoon tarvittavia keinoja aletaan valitsemaan tieteellisin perustein. Tähän asti ideologia on ollut määräävässä asemassa, ja tässä yhteydessä ideologia on yhtä vahingollista kuin ilmastoskeptikot olivat nyt aikaansaadulle sopimukselle.

  1. Historiallinen ilmastosopimus hyväksytty – Yle seurasi tapahtumia hetki hetkeltä
  2. Global Warming Has Begun, Expert Tells Senate

Helsingin energiapäätökset eivät ole Suomen ilmastopolitiikkaa

Helsingin kaupunki on omistajan roolissa sulkemassa energiayhtiönsä yhden voimalaitoksen. Suljettavan voimalaitoksen tuotanto on suunniteltu korvattavaksi uusilla, biomassaa polttavilla lämpökeskuksilla. Sähköntuotantoa ei ole tarkoitus korvata. Asia esitetään tässä:

Esitys päättäjille: Hanasaaren voimalaitos ajetaan alas 20-luvun alkupuolella

Perusteluja on kaksi:

Ratkaisu vapauttaa valtaosan nykyisestä Hanasaaren voimalaitosalueesta asuinalueeksi noin 6000 – 8000 asukkaalle ja mahdollistaa kantakaupungin ja Laajasalon yhdistävien Kruunusiltojen rakentamisen. Siltaa ei voi rakentaa, jos polttoainetta kuljettavien alusten täytyy päästä Hanasaareen.

ja..

Valtuusto on päättänyt, että Helsinki vähentää energiantuotantonsa kasvihuonepäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta ja nostaa uusiutuvien energialähteiden osuuden 20 prosenttiin sähkön ja lämmön tuotannossa.

Julkisessa keskustelussa ja mediassa Helsingin suunnitelma nähdään ensisijaisesti ja lähes yksinomaan päästövähennyksen näkökulmasta. Kuinka suurista päästöistä mahtaa olla kysymys? En löytänyt tuoreempaa tilastoa laitoskohtaisista päästöistä, tämä on vuodelta 2011. Osa luetelluista laitoksista on jo suljettu, kuten Inkoon voimalaitos ja Koverharin terästehdas. Merkittäviä, yhä toimivia päästölähteitä löytyy pääkaupunkiseudulta sen sijaan useita.

Suomen suurimmat laitoskohtaiset päästöt 2011

Suomen suurimmat laitoskohtaiset päästöt 2011. Lähde: Energiamarkkinavirasto.

Ympäristöministeriö julkaisee sivuillaan Suomen Kansallisen ilmastopolitiikan, jossa kerrotaan Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä. Nämä tavoitteet on siis sovittu EU:ssa jäsenmaiden kesken, eikä Suomeen kohdistu muita velvoitteita:

Vähentää päästöjä 16 prosentilla päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla (esimerkiksi rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne ja jätehuolto sekä teollisuuden fluoratut kasvihuonekaasut).

ja..

Nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta.

ja..

Näiden ohella EU:n laajuiseen päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimijat vähentävät hiilidioksidipäästöjä 21 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Energian tuotanto kuuluu päästökauppajärjestelmään, joten Helsingin mahdollista sulkemispäätöstä ei voida laskea mainittuun 16 prosentin tavoitteeseen mukaan, vaan se on edelleen saavutettava muualla, päästökauppajärjestelmän ulkopuolella. Voidaan ajatella, että Helsingin päätös jopa vaikeuttaa kansallisen tavoitteen täyttämistä, koska Helsinki tulisi polttamaan melkoisen osan saatavissa olevasta biomassasta, jolloin sen riittävyys muihin kohteisiin vaikeutuu. Biomassan kuljetus myös lisää liikennettä, jonka päästöt kuuluvat tämän 16% vähennystavoitteen piiriin.

Päästökauppajärjestelmästä olen kirjoittanut aiemmin täällä:

Euroopan unionin päästökauppa ja kansalliset vähennystavoitteet

Uusiutuvan energian määrää hiilen vaihtaminen biomassaan luonnollisesti lisää. Muutos lisäisi uusiutuvan energian määrää ehkä n. 2 TWh vuodessa, mikä lisäisi uusiutuvan energian osuutta Suomessa 0,8 prosenttiyksikköä.

Biomassan polttaminen ei ole päästötöntä. Asiaa on käsitelty täällä:

Bioenergialla on huomattavan suuret CO2-päästöt

Yhdessä päästökaupan mekanismin kanssa tästä seuraa se, että EU:n tasolla päästöt voivat kasvaa. Jos vapautuneet päästöoikeudet käytetään muualla, päästöt eivät vähene, ja samaan aikaan Helsingissä lisätään biomassan polttamista, päästöt kasvavat. Tämä tuskin on Helsingin ilmastopolitiikan tavoite?

Vihreä lanka kirjoittaa 26.10.2015 – Greenpeacea lainaten otsikolla:

”Suomen suurin ilmastopäätös” tehdään tänään Helsingissä

Kuten jo todettiin, päätös ei liity Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan päästövähennyksiin millään tavalla. Asia todetaan myös Helsingin itsensä julkaisemissa dokumenteissa. Konsernijaoston esityslistan seuraavissa liitteissä sanotaan:

Liite 1 – Esitys kehitysohjelman toteuttamisesta

Hiilidioksidipäästöjen osalta Euroopan päästöjen taso on määritetty päästökauppajärjestelmässä, joka kattaa suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt. Tällöin paikallisesti toteutetut päästövähennystoimet vapauttavat päästöoikeuksia käytettäväksi muualla EU:n alueella. EU:n päästökaupan piirissä olevat päästöt eivät siis vähene. Myös Helenin tuotanto kuuluu päästökaupan piiriin.

Liite 3 – Hajautettu energiantuotanto -raportti

Helen Oy:n koko energiantuotanto kuuluu EU:n laajuiseen päästökauppaan, joka toteuttaa EU:n yhteistä päästövähennystavoitetta. Päästökaupassa yrityksen pitää hankkia jokaiselle tuottamalleen hiilidioksiditonnille vastaavan määrän päästöoikeuksia. Päästöoikeuksia voi ostaa tarvitsemansa määrän tai vaihtoehtoisesti vähentää päästöjään. Hiilidioksidipäästöt vähenevät vääjäämättä EU:n asettamaan päästötasoon, sillä kaikki yritykset toimivat saman päästökiintiön alaisena. Jos joku toimija tekee päästövähennyksiä kalliimmalla, ostaa toinen toimija vapautuneet päästöoikeudet vastaavasti halvemmalla. Helen Oy, joka toimii kilpailluilla markkinoilla, on ainoa suomalainen päästökaupassa toimiva energiayhtiö, jolle on asetettu yhtiökohtainen päästövähennystavoite.

Poimin näistä vielä oleelliset lauseet erikseen:

..paikallisesti toteutetut päästövähennystoimet vapauttavat päästöoikeuksia käytettäväksi muualla EU:n alueella. EU:n päästökaupan piirissä olevat päästöt eivät siis vähene.

ja..

Helen Oy, joka toimii kilpailluilla markkinoilla, on ainoa suomalainen päästökaupassa toimiva energiayhtiö, jolle on asetettu yhtiökohtainen päästövähennystavoite.

Lisäksi liitteessä 1 sanotaan:

Vanhimmat Helsingissä sijaitsevat voimalaitokset ovat Hanasaari B (1974 / 1977) ja Salmisaari B (1984). Molempien laitosten käytettävyys on ollut korkea ja hyvän kunnossapidon johdosta niiden jäljellä oleva tekninen käyttöikä on edelleen yli 20 vuotta.

Pöydällä olevista vaihtoehdoista kertoo mm. tämä teksti:

Uusi vaihtoehto vastaa energiamarkkinoiden muutoksiin

Tekstin lopussa todetaan:

Vaikka Hanasaaren voimalaitoksesta luovuttaisiin, kolmen laitoksen käyttöä lisäämällä menetys pystyttäisiin kuitenkin vuositasolla aika hyvin paikkaamaan. Vuositasolla yhteistuotannon vähenemä olisi melko pieni.

ja..

Helenin hallitus totesi kesällä, että mikään kolmesta vaihtoehdosta ei ole liiketaloudellisesti kannattava, eli hallitus ei esitä niistä minkään toteuttamista. Mutta jos Helsingin kaupunki päättää jonkin näistä toteuttaa, uusi vaihtoehto rasittaa yhtiön taloutta vähiten. Tämän vaihtoehdon investoinnit olisivat noin 360 miljoonaa euroa, ja kokonaiskustannuksiltaan se olisi selvitetyistä vaihtoehdoista edullisin.

Näistä sitaateista voinee päätellä seuraavaa:

  • EU:n päästöt eivät Helsingin päätöksen myötä vähene. Ne voivat jopa kasvaa.
  • Päätös ei liity Suomen ilmastopolitiikan päästövähennyksiin mitenkään, koska energiantuotanto kuuluu päästökauppajärjestelmään. Päästökauppajärjestelmän päästöt on kiintiöity, ja ne vähenevät suunnitelman mukaisesti, riippumatta siitä, mitä yksittäiset toimijat tekevät. Suomen ilmastopolitiikan tehtävänä on vähentää päästökaupan ulkopuolisia päästöjä. 
  • Pelkästään nykyisten toimintojen siirtäminen voimalaitosalueelta muualle, suunnitellulta 6000-8000 asukkaan alueelta, maksaa 45000-60000 €/asukas.
  • Suljettavan laitoksen jäljellä oleva tekninen käyttöikä on yli 20 vuotta, ja kaikki esitetyt korvaavat vaihtoehdot ovat yhtiölle tappiollisia. Yhdellekään toiselle vapailla markkinoilla toimivalle energiayhtiölle ei ole – vieläpä omistajan taholta – kohdistettu vastaavia kilpailukykyä rajoittavia vaatimuksia. Vain Helsinki haluaa ampua itseään jalkaan.
  1. Helsingin eneriantuotanto
  2. Uusiutuva energia Suomessa

Päästöhuijaus à la Volkswagen – ja energiapolitiikka

Das Auto - der Skandaal.

Das Auto – der Skandal.

Olen yrittänyt saada jotain tolkkua Volkswagenin diesel-skandaalista, siinä toistaiseksi täysin onnistumatta. Lyhyesti, asia on yksinkertainen: VW asensi diesel-autoihinsa moottorinohjaussoftan, joka ohjaa moottoria eri tavalla normaalin ajon ja päästötestien aikana. Näin siksi, jotta autot läpäisisivät päästömittaukset JA kykenisivät täyttämään ne suoritusarvot ja kulutuslukemat, mitä asiakkaat odottavat. Ilmeisesti näiden kahden saavuttaminen samanaikaisesti on mahdotonta, koska muutenhan mitään huijausta ei olisi tarvittu.

Nykyaikainen tietokoneella ja kymmenillä mittausantureilla varustettu auto ei ole vaikea ohjelmoida ”tietämään”, milloin ajetaan maantiellä ja milloin testipenkissä. Jos rattia ei käännellä, polkimia ei paineta, vain vetävät pyörät pyörivät jne. jne. vaihtoehtoja on lukuisia, tietokone tulkitsee auton olevat testipenkissä ja asettaa päästöasetukset sen mukaisesti, jotta testi läpäistään. Liikenteessä sitten viis veisataan päästöistä, mutta annetaan kuljettajalle kaikki vääntö ja tehot käyttöön, jotta auto tuntuu hyvältä. Lisääntyneet päästöt eivät kuitenkaan ole aistinvaraisesti todettavissa, joten välitöntä kiinnijäämisen riskiä ei ole. Typenoksidit ovat kasvuhuonekaasuja, terveydelle haitallisia sekä aiheuttavat suurkaupungeissa savusumua. Peukaloituja autoja on liikenteessä 11 miljoonaa kappaletta, ongelma ei ole mitätön.

VW narahti testeissä, jotka standardista poiketen tehtiin normaalin ajon aikana. Typenoksidien päästöt olivat 10…40 kertaiset testituloksiin verrattuna. Myöhemmin paljastui, että ”ongelma” koski VW-konsernin muitakin merkkejä, Audia, SEATia ja Skodaa, ja mahdollisesti muitakin merkkejä.

Hyvä tietopaketti löytyy tästä yhdestä Auto Expressin artikkelista. Juuri enempää ei asiasta toistaiseksi tiedetä.

VW emissions scandal: latest news on EA 189 engine recalls

Hyvää tietoa tarjoaa myös Quora:

How exactly does the Volkswagen emission fraud work?

Mitä sitten tapahtuu, jos huijaussofta on käytössä myös normaalissa ajossa? Tässä artikkelissa todetaan:

According to CR, both cars added less than a second in the 0 to 60 mph time. The Jetta saw fuel economy drop from 53 to 50 mpg, and the Sportwagen went from 50 to 46 mpg.

Sivulta löytyy myös videopätkä, jossa testaajat uskovat onnistuneensa kytkemään päästöhuijauksen päälle ajon ajaksi.

Kiihtyvyys nollasta 95,6 km/h heikkeni noin sekunnin, ja kulutus kasvoi 4,44 litrasta sadalla 4,70 litraan. Kasvua oli siis 0,27 l/100 km, eli 6 %. Ovatko nämä niin suuria eroja, että niiden takia kannatti huijata? Tuossa kokeessa käsittääkseni ei mitattu päästöjä ajon aikana, joten epäselvää edelleen on, kykeneekö auto täyttämään vaaditun päästötason muualla kuin testipenkissä.

Aikanaan selviää, miten VW aikoo tilanteen korjata, pystyykö se ylipäätään sen tekemään, mitä se maksaa, ja kuka korvaa auton todennäköisesti nousseet polttoainekustannukset.

Miten tähän tilanteeseen on tultu? Asia juontaa juurensa vuosien taakse. Liikenteen päästöjä on haluttu vähentää, ja vaatimukset ovat luonnollisesti kohdistuneet autoteollisuudelle, jolla on kaikesta päätellen ollut vaikeuksia vastata asetettuihin haasteisiin. Tässä artikkelissa sanotaan, että polttoainejärjestelmiä valmistava Bosh varoitti huijaussoftan käytöstä tuotantoautoissa jo vuonna 2007.

Vuonna 2011 julkaistu vertaisarvioitu tutkimus selvitti liikenteen todellisia päästöjä ja vertasi niitä raportoituihin päästöihin. Tiivistelmässä sanotaan näin:

We find that there are significant discrepancies between current UK/European estimates of NOx emissions and those derived from the remote sensing data for several important classes of vehicle.

Ilmasta mitatut NOx-tasot olivat korkeampia kuin raportoitujen päästöjen perusteella olisi pitänyt olla. Raportoidut päästöt perustuvat liikennemääriin ja autojen teoreettisiin päästöihin, jotka siis huijauksen takia ovat vain murto-osa todellisista päästöistä. Tutkimuksessa todettiin poikkeamaa myös vanhempien bensiiniautojen kohdalla:

Current emissions of NOx from early technology catalyst-equipped petrol cars (Euro 1/2) were also found to be higher than emission inventory estimates – and comparable with NOx emissions from diesel cars.

Tässä toisessa tutkimuksessa, vuodelta 2013 todetaan samansuuntaisesti:

We conclude that the European diesel car boom did not cool down the atmosphere. Moreover, toxic NO x emissions of diesel cars have been underestimated up to 20-fold in officially announced data.

Tämä artikkeli taasen valottaa poliittisia kiemuroita autojen yhä tiukentuvien päästönormien takana. Teksti on paikoitellen vähän turhan provokatiivista, mutta kertoo kyllä selkeästi, miten monimutkaisesta systeemistä ja päätöksentekoketjusta on kysymys.

Mielenkiintoista myös, että tässä tekstissä Satu Hassi haukkuu autoteollisuuden lobbareita, puhuu CO2-päästöistä, mutta ei mainitse typen oksideista saati dieseleiden nokipäästöistä mitään.

Yhteenvetona voidaan todeta, että autojen päästövaatimukset ovat jo niin tiukat, että perinteisellä polttomoottoriteknologialla, ainakin dieselillä, on todellisia vaikeuksia saavuttaa ne. Todennäköisesti tilanne on sellainen, että jos NOx -vaatimukset täytetään, kulutus, eli CO2-päästöt ylittyvät, ja päinvastoin. Molempien saavuttaminen samanaikaisesti on ehkä mahdotonta.

Standardin mukaiset testimenetelmät ovat myös varsin puutteelliset. Ne antavat mahdollisuuden huijauksiin, eivätkä ilmeisesti muutenkaan vastaa todellista ajotilannetta. Esim. auton ilmastointilaitteen vaikutusta kulutukseen ja päästöhin testit eivät huomioi lainkaan.

Päästörajat ja testimenetelmät ovat poliittisesti sovittuja asioita. Tämä politiikka on nyt epäonnistunut pahemmat kerran. Vaikka ennusmerkit oli tutkimuksessa nähty jo ainakin neljä vuotta sitten, kaikki näytti hyvältä siihen asti, kunnes joku tänä vuonna meni mittaamaan autojen päästöt ihan oikeassa liikenteessä ja koko karmea totuus paljastui. Se olikin vain ajan kysymys.

Nyt voidaan perustellusti esittää kysymys; mitä muita katastrofeja nykyinen päästöpolitiikka aiheuttaa? Uusiutuvan energian politiikkaa tehdään tavoitellen päästövähennyksiä, ja peräti niiden lopettamista kokonaan tämän vuosisadan aikana. Itse tavoite on oikea. Uusiutuvan energian ongelmat ja rajallisuudet tiedetään, niihin ei ole ratkaisua olemassa, mutta politiikassa ei siitä ole välitetty, vaan miljardeja ja miljardeja on investoitu tekniikkaan, jolla toistaiseksi ei ole mahdollista saavuttaa asetettuja tavoitteita. Politiikka perustuu (parhaimmillaan) oletukseen, että nämä ongelmat saadaan joskus jollain tavalla ratkaistua, mutta mitään varmuutta asiasta ei ole. Kun tämä matolaatikko aikanaan avautuu, käsillä on VW-skandaali kertaa tuhat. Sitä odetellessa…

YLE 2013: Päästöpihit autot aiheuttavat päänsärkyä EU-maille

Greenpeace ei ymmärrä, mitä on bioenergia ja mistä sitä saadaan

Kuva 1. Biotaloustyöpaikka.

Hallitusohjelma alkaa hahmottua ja sitä kommentoidaan mediassa ahkerasti. Uutisvirrasta sattui silmiin Greenpeacen ristiriitainen kannanotto hallituksen energialinjauksiin otsikolla Sipilän hallitus tuhosi metsänsuojelun, energiapolitiikassa pilkottaa toivonkipinä Otsikko on hämmentävä, koska se sisältää sekä syyn että seurauksen, mutta ei näe niiden välistä yhteyttä.

On hienoa, että hallitus on lisäämässä uusiutuvaa energiaa.

En tiedä, mitä Greenpeace haluaa. Minä haluan kustannustehokasta ja mahdollisimman nopeaa päästöjen vähentämistä. Nopeudella tarkoitan lyhintä mahdollista aikaa, jossa päästöt voidaan pudottaa nollaan tai lähelle sitä. Tällä en nyt tarkoita lyhyellä aikavälillä aikaansaatavia toimia, jotka ovat vain ”askeleita oikeaan suuntaan”. On osattava nähdä koko reitti perille asti, koska muuten on vaarana ajautua umpikujaan. Nyt käynnistettävien toimien on oltava sellaisia, jotka voivat jäädä pysyviksi, ovat aidosti parannuksia vanhaan eivätkä muodostu esteiksi myöhemmin matkalla kohti nollapäästöjä. Jos päämääränä on päästä Kuuhun, ei kannata lähteä liikkeelle lentokoneella, joka kyllä vie oikeaan suuntaan, mutta ei  perille asti. Askeleita oikeaan suuntaan voidaan ottaa myös väärin, jolloin on ennen pitkää palattava taaksepäin. Havainnollistetaan asiaa kärjistäen: Rakennetaan nyt joku energiainfra x, jolla päästöön eroon fossiilisista, mutta leikkaa päästöistä vain 50 %. Kun se on tehty, ja pitää jatkaa kohti 100 % päästövähennystä, pitää vastarakennettu infra korvata kokonaan jollain infralla y, jolla tavoite saavutetaan. Infran x rakentamisen mielekkyys on syytä kyseenalaistaa. Järkevämpää olisi raketaa suoraan infra y, vaikka se edellyttäisi enemmän suunnittelua ja hitaampaa liikkeelle lähtemistä.

Kärkihanke hiilestä luopumiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi ei kuitenkaan onnistu tehottoman päästökaupan keinoin.

Tavoitteena uusiutuvien lisääminen on loogisesti virheellinen, koska se ei yksinään takaa hiilestä luopumista, saati päästöjen vähenemistä. Varoittavana esimerkkinä tästä jälleen kerran Saksa, joka on energiavallankumouksellaan sitonut itsensä hiileen hamaan tulevaisuuteen saakka, koska ydinvoimaa lukuun ottamatta tekniikkaa sen korvaamiseksi ei ole olemassa. Päästökauppa on EU:n yhteinen sopimus siitä, miten päästöjä vähennetään. Päästökauppa on kiintiöjärjestelmä, jossa päästöt on kiintiöity ja ne vähenevät suunnitelmien mukaisesti. Jos ne pienenevät enemmän kuin kiintiöt sallisivat, päästöoikeuksien hinta romahtaa, kuten nyt on käynyt. Se ei ole järjestelmän vika. Jos päästöjä vähennetään muilla ohjaustavoilla kuin päästökaupalla, päästöoikeuksien hinta pysyy jatkossakin mitättömänä, eli juuri nämä rinnakkaiset ohjaustoimet vesittävät päästökaupan. Politiikka voisi aivan hyvin jättää koko pästökauppasektorin sikseen ja keskittyä päästökauppasektorin ulkopuolisiin päästöihin, jotka muodotavat noin puolet kaikista päästöistä. Takaisin tiedotteeseen. Uusiutuvan energian lisäämistavoitteita kiitellään. Uusiutuvia ovat tuuli ja aurinko, mutta yksinään ne eivät voi olla se raketti, jolla päästään Kuuhun. Niitä voidaan käyttää, mutta lisäksi tarvitaan fossiilisia, biomassaa tai ydinvoimaa, tai niitä kaikkia. Jos uusiutuvia tavoitellaan, loogista on valita näistä biomassa ja hylätä muut. Jos päästöttömyyttä tavoitellaan, epäloogista on jättää ydinenergia käyttämättä. Ongelmana tässä on biomassa, jota pidetään täysin päästöttömänä, vaikka se ei sitä ole. Näin ollen hallitusohjelma sisältää ilmiselvän virheen sanoessaan:

Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen.

Tiedotteessaan Greenpeace kritisoi, aivan aiheesta, metsien suojelun heikentämistä, ymmärtämättä kuitenkaan, että se on looginen seuraus uusiutuvan energian käytön lisäämisestä. Greenpeacella, kuten monella järjestölläkin, on tässä pattitilanne, koska metsiä ei voida suojella ja polttaa samanaikaisesti. On valittava jompi kumpi.

Kaikista fossiilisista polttoaineista luopuminen on aloitettava välittömästi.

Niin, jos pitää mielekkäänä lähteä välittömästi taittamaan kuumatkaa lentokoneella. Saksan päätön säntäily osoittaa ”välittömän luopumisen” riskit.

Suomi ei tarvitse energiantuotantoonsa turvetta, ja hallituksen on etunenässä näytettävä tietä kohti sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla toimivaa Suomea.

Turpeen tilalle looginen valinta on puu. Puuta saadaan metsästä, jonka suojelemisesta GP on huolissaan. Aivan aiheellisesti onkin, mutta taaskin on valittava, ensin puun ja turpeen väliltä, sen jälkeen metsien polttamisen ja niiden suojelun väliltä. Jos näiden valintojen jälkeen ei jää mitään jäljelle, on palattava lähtöruutuun ja yritettävä päästöjen vähentämistä muilla keinoin, ilman puuta.

Jotta uusiutuva energia voi lunastaa lupauksensa uusista markkinoista ja työpaikoista, tarvitaan tiukat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi ja saastuttavasta energiasta luopumiseksi. Hallituksen on myönnettävä, että fossiilisen energian aika on ohi”, sanoo Greenpeace Suomen maajohtaja Sini Harkki.

Fossiilisen aika ei ole ohi, ennen kuin se voidaan korvata jollakin toisella energialla. Työpaikkoja ei pitäisi sotkea tähän kuvioon ollenkaan.

On huolestuttavaa, että hallitus korostaa biotaloudessa puun käyttöä ja biopolttoaineita.

Mitä tuo lause oikeastaan tarkoittaa? Eihän biotaloutta voi olla olemassa ilman bioa, eli puuta ja biopolttoaineita. Mitä biotaloudessa pitäisi korostaa? Puun polttamisen lisääntyminen on huolestuttavaa, mutta se on väistämätön seuraus Greenpeacen peräänkuuluttamalle fossiilisista luopumiselle, mikäli se halutaan tehdä ilman ydinvoimaa. On myös jossain määrin harhaanjohtavaa sanoa, että fossiilisista pitää ”luopua”. Tupakasta voi luopua, tai karkista, mutta ruuasta ei. Jos yhdestä ruoka-aineesta luopuu, pitää jotain muuta lisätä. Fossiiliset pitää korvata jollain, eikä Greenpeacella nyt näytä olla harmainta hajaukaan siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa, tai mitä sen pitäisi tarkoittaa, jos metsien suojelua samanaikaisesti halutaan lisätä, ja ydinvoima kieltää.

Ei ole mahdollista lisätä puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä ja samalla turvata luonnonsuojelun taso, ellei metsänsuojelun rahoitusta lisätä huomattavasti.

Ei ole ei. Saman voi sanoa toisin sanoin niin, että fossiilisista polttoaineista ei ole mahdollista luopua lisäämättä samalla puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä, ja vielä paljon enemmällä, mikäli fossiilisista halutaan luopua kokonaan. 15 miljoonaa kuutiometriä ei riitä kuin alkuun. Pelkkä liikenne Suomessa kuluttaa puolet metsien kasvun energiamäärästä.

Biotaloushankkeiden myötä rajusti lisääntyvät metsien hakkuut ovat todellinen uhka luonnolle ja maisemille.

Niin ovat. Biotaloushankkeista pitäisi luopua, mikäli metsien suojelua halutaan parantaa. Molempia ei voi saada, pitää valita. Mikä sitten Greenpeacen mukaan olisi hyväksyttävä biomassan lisäys, sitä ei tiedotteessa sanota. Se sanotaan kuitenkin julkaisussa energia [vallan]kumous SUOMEN KESTÄVÄN ENERGIAN NÄKYMÄT Suoraan siinäkään ei sanota, kuinka monta miljoonaa kuutiometriä biomassaa voisi lisätä, mutta tuloksissa, sivulla, 49, Suomi: Energiavallankumousmalli A, taulukko 10.11, näyttää lisäyksen.

Kuva 2. Greenpeace Energiavallankumousmalli A, pirimäärienergian kulutus

Kuva 2. Greenpeace Energiavallankumousmalli A, pirimäärienergian kulutus

Lisäystä vuodesta 2015 vuoteen 2030 on 69 PJ/a. Terawattitunneiksi muutettuna se on 19 Twh vuodessa, mikä puuksi muutettuna vastaa n. 10 miljoonaa kiintokuutiometriä. Onhan se tietenkin vähemmän kuin 15 miljoonaa… Merkillepantavaa taulukossa on myös se, että siinä hiilen käyttö jatkuu vielä vuonna 2050. Että sellaista luopumista. Saksa on uusiutuvien lisäämisellä ja ydinvoimasta luopumisella lukkiutunut hiilen käyttöön. Onko mahdollista, että Suomi lukkiutuisi nykyistä suurempaan metsäenergian käyttöön? Merkit tästä ovat ainakin olemassa. Eilinen uutinen Helsingin Sanomissa: Monia mainintoja hallitusohjelmassa – biotalous voi olla melkein mitä tahansa

Tuleva pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja muut keskustalaiset uskovat, että biotalouteen voi syntyä 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Sipilä on visioinut jopa 200 000 uudesta työpaikasta.

Työpaikkoja on käytetty uusiutuvan energian keppihevosena ennenkin. Sama HS:n artikkeli kuitenkin toteaa:

Kukaan ei ole kertonut, mistä nämä 100 000 tai 200 000 ihmistä värvätään biomassoja korjaamaan. Vaikka työttömyys riivaa Itä- ja Pohjois-Suomea, hakkuukoneiden ja kuormatraktoreiden kuljettajista on jo nyt pulaa.

Oletetaan, että ne ihmiset löytyvät jostain. Ihmiset, jotka ovat valmiita opiskelemaan uuden ammatin, ja jotka ovat valmiita tekemään työtä usein kaukanakin kotoa, koska metsäpalstathan sijaitsevat eri puolella Suomea, eikä samalla alueella olla kovin kauan aikaa kerrallaan töissä. Seuraava pullonkaula on konekanta. Nykyinen metsäkonekanta ei riitä alkuunkaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Eikä kuljetuskalusto. Oletetaan, että ne hankitaan. (Onko kukaan selvittänyt, kuinka kauan tarvittavan konekannan hankkimiseen menee ja mitä se maksaa?) Jos sitten syntyy 200 000 ihmisen joukko, jonka elinkeinona on biotalous, eli metsien kaataminen. Heillä on yhdistysten kautta paljon valtaa työmarkkinoilla. Jos sitten tulevaisuudessa myönnetään se, että metsäenergia on ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta haitallista, ja siitä halutaan ”luopua”, tämä 200 000 ihmisen joukko tietenkin taistelee oman toimeentulonsa puolesta, eikä alan alas ajaminen ole mikään läpihuutojuttu. Näin voi tapahtua lukkiutuminen biotalouteen. Sama ilmiö on yksi merkittävä hidaste myös fossiilisista luopumisessa. Liian monen ihmisen toimeentulo on alasta riippuvainen.

Teollisuuden laskelmien mukaan Itä-Suomessa kaikki koulusta valmistuvat ikäluokat pitäisi kouluttaa metsätöihin, jos biotavoitteet halutaan saavuttaa.

Niinpä. Metsätyöt ovat myös pääosin ns. matalan koulutustason työpaikkoja, joille on vaikea saada tekijöitä jo muutenkin, ja joiden suosiminen ei oikein tunnu nykymaailmassa mielekkäältä. Ehkäpä ”tehdä Nokiat” jatkossa tarkoittaakin siirtymistä matkapuhelimista takaisin vessapaperin valmistamiseen.

Edit: Sattumoisin samaan aikaan ja samasta asiasta on kirjoittanut myös Pssiivi Identiteetti otsikolla

Kaksilla rattailla ajamista

Jani on laskenut GP:n biomassalisäyksen eri vuodesta ja siten vähän isommaksi, asia josta mietin itsekin, kumpaa vuotta pitäisi käyttää. Päädyin GP:n kannalta armollisempaan vuoteen.

Bioenergialla on huomattavan suuret CO2-päästöt

Bioenergiaa pidetään nollapäästöisenä, mutta se ei ole sitä. Palaessaan puu vapauttaa hiilidioksidia jokseenkin saman verran kuin kivihiili. Päästöttömyys perustuu oletukseen, että kaadetun ja poltetun puun tilalle kasvaa uusi puu, joka sitoo poltetun puun hiilidioksidin uudelleen pois ilmakehästä. Toinen päästöttömyyttä näennäisesti tukeva oletus on se, että kuoltuaan puu lahoaa, jolloin hiilidioksidi vapautuu ilmakehään joka tapauksessa.

Molemmat olettamukset ovat periaatteessa totta. Mutta – puun lahoaminen kestää yli sata vuotta. Poltettaessa hiili vapautuu heti, eikä uusi puukaan kasva poltetun tilalle samantien, vaan se kestää vuosikymmeniä.

Vuonna 1995 julkaistussa IPCC:n raportissa CLIMATE CHANGE 1995 Impacts, Adaptations and Mitigation of Climate Change: Scientific-Technical Analyses sanotaan vielä näin:

There is no net atmospheric CO2 build-up from using biomass grown sustainably because CO2 released in combustion is compensated for by that withdrawn from the atmosphere during growth.

Tätä asiaa on sen jälkeen tutkittu paljon ja käsitys asiasta on muuttumassa – huonompaan suuntaan.

Uusin IPCC:n raportti vuodelta 2014 kappale 7, sivu 539 kuva 7.6.

Kuva 1.

Kuva 1. Working Group III Report ”Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change”, part of figure  7.6.

Isompi kuva tässä. Tässä osakuvassa kolme alinta riviä ovat biomassaa, ylemmissä on hiili ja maakaasu. Raportissa esitetään biomassan elinkaaripäästöt, johon sisältyvät biomassan polton suorat ja epäsuorat päästöt, mutta tässä ei oleta kantaa tarkastelujakson pituuden vaikutukseen. Metsäbiomassan päästöt ovat tämän mukaan vähän vajaa puolet maakaasun päästöstä.

Puolitoista vuotta sitten julkaisimme Sampo Soimakallion seminaariesitelmän biopolttoaineiden energiakäytöstä.

Esitelmässä käy selkeästi ilmi, että hiilineutraali ei ole sama kuin ilmastoneutraali, että bioenergian lisääminen ei aina ole kestävän kehityksen mukaista, ja että bioenergia ylipäätään ei ole niin ongelmatonta ja ilmastoneutraalia kuin yleisesti uskotaan.

Nyt tämä aihe on jo päässyt valtamediaan. YLE julkaisi 25.4.2015 uutisen otsikolla

Bioenergian päästöt – nolla vai ihan muuta?

Päästöt pitäisi saada laskuun mahdollisimman nopeasti, mielellään heti. Siksi biomassan kohdalla on otettava huomioon aikaväli, jolla päästötase lasketaan. Kuten edellä todettiin, nykyinen olettamus perustuu siihen, että poltetun biomassan päästöt sitoutuvat takaisin biosfääriin eikä päästöjä näin ole. Tämä olettamus pätee pitkällä, yli sadan vuoden tarkastelujaksolla, edellyttäen silloinkin, että biomassa kerätään kestävällä tavalla ja uuden kasvuston syntymiselle luodaan edellytykset.

Kun asiaa tarkastellaan ilmastonmuutoksen kannalta jollain relevantilla aikavälillä, tilanne muuttuu aivan oleellisesti.

Medialta kesti tässä tapauksessa neljä vuotta noteerata uusin tutkimus. YLEn uutinen perustuu Suomen ympäristökeskuksen julkaisuun vuodelta 2011:

Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa

Lainaamme raportista kaksi kuvaa. Ensimmäisessä kuvassa (raportin kuva 4.) nähdään kuusipuun eri osien lahoamisnopeus siinä tapauksessa, että ne jätetään metsään.

Kuva 2.

Kuva 2. Eräiden energiakäyttöön sopivien kuusen biomassaositteiden lahoaminen metsään jätettynä Etelä- ja Pohjois-Suomessa 100 vuoden aikana Yasso07-mallin mukaan. Oksien läpimittana käytettiin 2 cm, rankapuun 10 cm ja kantojen 30 cm.

Kuvasta nähdään, että esimerkiksi Pohjois-Suomessa metsään jätetystä rankapuusta on kahdenkymmenen vuoden kuluttua jäljellä vielä 55 %. Kannoista on 35 % jäljellä vielä sadan vuoden kuluttua. Poltettaessa hiili olisi vapautunut ilmakehään heti.

Toisessa kuvassa (rapotrin kuva 6.) nähdään edellisen kuvan tietojen perusteella lasketut eri puulajien ja jakeiden ilmastovaikutukset fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun energian tuotanto on aloitettu. Toisin sanoen, jos fossiilinen polttoaine korvataan biomassalla, tilanne ilmastopäästöjen osalta kahdenkymmenen vuoden kuluttua on tämän kuvan mukainen.

Kuva 3. Metsäbioenergian tuottamisesta aiheutunut ilmakehän hiilimäärän lisäys tuotettua energiayksikköä kohti 20 vuotta energiantuotannon aloittamisen jälkeen tuotettaessa 1 PJ energiaa joka vuosi (E-S Etelä-Suomi, P-S Pohjois-Suomi). Luvut sisältävät metsän hiilivajeen vaikutuksen (pylväiden vihreä osa) ja bioenergian tuotantoketjun päästöt (pylväiden tumma osa). Fossiilisten vertailupolttoaineiden päästöt sisältävät tuotantoketjun ja polton päästöt.

Kuva 3. Metsäbioenergian tuottamisesta aiheutunut ilmakehän hiilimäärän lisäys tuotettua energiayksikköä kohti 20 vuotta energiantuotannon aloittamisen jälkeen tuotettaessa 1 PJ energiaa joka vuosi (E-S Etelä-Suomi, P-S Pohjois-Suomi). Luvut sisältävät metsän hiilivajeen vaikutuksen (pylväiden vihreä osa) ja bioenergian tuotantoketjun päästöt (pylväiden tumma osa). Fossiilisten vertailupolttoaineiden päästöt sisältävät tuotantoketjun ja polton päästöt.

Raportista löytyy sama kuva viidenkymmenen ja sadan vuoden ajalle laskettuna. Tilanne niissä on tietenkin parempi, mutta kahtakymmentä vuotta voitaneen pitää ilmaston kannalta perustellumpana aikavälinä. Biomassa ei näin tarkasteluna ole juurikaan maakaasua ilmastoystävällisempi polttoaine.

Näin laadukas raportti suomen kielellä on harvinaista herkkua. Jokaisen päättäjän ja muun, joka asiasta on kiinnostunut, tulisi se lukea.

Ristiriitainen politiikka

Kauppalehti kirjoittaa 14.4.2014 otsikolla:

Härmälä: Biomassan päästökertoimen oltava nolla

”Suomi voi saavuttaa vuodelle 2050 asetetun 80–95 prosentin päästövähennystavoitteen vain siinä tapauksessa, että energiantuotantoon käytettävän biomassan päästökerroin on jatkossakin nolla, hiilidioksidin erotus- ja varastointiteknologiat otetaan käyttöön ja ydinvoima on edelleen osa energiantuotantovalikoimaa”, kommentoi työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä IPCC:n viikonloppuna julkaistua raporttia.

Voisiko tuon sanoa toisin: Biomassan päästöjä ei pidä ottaa huomioon jatkossakaan?

Myös Vihreiden Oras Tynkkynen on ottanut asiaan kantaa. Vihreä Lanka 16.10.2014

Suomi hakee päästövähennyksensä metsästä ja teknologiasta

Koko biomassan hyödyntäminen nojaa kuitenkin siihen, että sitä pidetään päästöneutraalina energianlähteenä. Toistaiseksi kiinteät biopolttoaineet on sellaiseksi katsottukin, mutta mikään ei takaa, etteikö niille voisi tulla tulevaisuudessa jonkinlaista päästökerrointa. Miten tällaiseen tilanteeseen on varauduttu tiekartassa?

”Ei mitenkään. Jos tilanne muuttuu, laskelmat menevät uusiksi”, Tynkkynen sanoi Vihreälle Langalle.

Tynkkynen myöntää, että jos biomassan todelliset päästöt ja ilmastovaikutukset otetaan politiikassa huomioon, nykyiset laskelmat ja suunnitelmat menevät uusiksi.

Päästöjen lisäksi biomassan käytön lisääminen vaikuttaa negatiivisesti metsäluonnon monimuotoisuuteen. WWF Suomi on äskettäin julkaissut raportin:

Metsäluonnon monimuotoisuus on mahdollista säilyttää nykyisillä hakkuumäärillä – mutta vain tiukoin reunaehdoin

Tässä viitatun raportin on tehnyt Gaia Consulting Oy, ja se löytyy tästä.

Mitä metsä kestää?

Raportti on ilmeisesti ensimmäinen, jossa maamme metsien käyttöä kokonaisuudessaan tarkastellaan luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.

Jani-Petri Martikainen on havainnollisesti esittänyt, miten eri puolueiden ja muiden tahojen bioenergiavisiot suhteutuvat tuoreeseen WWF:n raporttiin. Tässä kuvassa nähdään eri bioenergiasuunnitelmien vaatima biomassan määrä nykyisen kulutuksen päälle miljoonina kuutiometreinä.

Kuva 4. Eri tahojen bioenergia tavoitteita verrattuna kestävään määrään.

Kuva 4. Eri tahojen bioenergia tavoitteita verrattuna kestävään määrään.

Vihreä pylväs on WWF:n tuoreessa rapostissa todettu ekologisesti kestävä lisäys, n. 3 miljoonaa kuutiota lisää. Palkeissa on epävarmuutta mm. sen osalta millainen puumäärä vaaditaan puusta tehtävän biokaasun tuotantoon. Tarkempi selostus lähteineen blogista PassiiviIdentiteetti:

Olen toistuvasti kritisoinut ilmastotoimien hitautta. Nyt kun ilmastonsuojelu on noussut pysyvästi yhdeksi politiikan aiheeksi, näemme samanlaisen hidastelun päästövähennyskeinojen kanssa. Politiikka ja kansainväliset sopimukset eivät toistaiseksi ota näitä tieteen tuloksia huomioon millään tavalla, vaikka ne ovat olleet tiedossa jo useita vuosia. Biomassaa pidetään edelleen nollapäästöisenä.

Kun tutkimukset enenevät, tilanne saattaa muutua edelleen. Tähän mennessä uudet tutkimukset ovat lisänneet bioenergian todettuja päästöjä. On aivan mahdollista, että tulevaisuudessa biomassan polttaminen siirretään päästökaupan piiriin fossiilisten polttoaineiden joukkoon. Olen useassa yhteydessä korostanut faktojen merkitystä politiikassa. Tässä esitetty asia on kouluesimerkki faktasta, joka sivuutettuna johtaa virhelliseen tai jopa vahingolliseen ilmasto- ja energiapolitiikkaan.

Lisää utkimustietoa biomassan ilmastovaikutuksista löytyy Ari Jokimäen blogista AGW Observer kohdista

 

Antero Vartia ja argumentointivirheet

FailurePikkunäppärällä ad hominem –argumentilla alkava, ja sellaiseen päättyvä vastine tiistaiseen Antero Vartian tekstiä kritisoivaan postaukseeni on täällä:

Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt

Jos sairastun, voinko luottaa lääkäriin, koska hän on sairaalassa töissä? Tai jos autoni piiputtaa, uskallanko kysyä neuvoa autoasentajalta, koska hänen palkkansa maksaa korjaamo? Vartijan logiikan mukaan alan ammattilaiseen ei voi luottaa hänen alaansa liittyvissä asioissa. Ehkä jatkossa hoidatankin itseni autokorjaamossa, ja vaihdatan autoni nivelet vaikka ortopedillä. Kuulostaako järkevältä? Ei minustakaan. Noteeraisiko Vartija minut eri tavalla, jos sanoutuisin irti nykyisestä työpaikastani ja kirjoittaisin samat asiat uudelleen?

Argumentointivirheitä

Ad hominem

Työnantajallani ei ole mitään tekemistä minun blogikirjoitteluni kanssa. Teen tätä vapaa-ajallani, koska pidän asiaa tärkeänä ja koska koen, että minulla on korteni kannettavana kekoomme. Vartia voi halutessaan lukea blogiani, jonka parissa vierähtää taatusti tunti jos toinenkin. Se alkaa helmikuusta 2008, samoihin aikoihin kun Vartija aloitteli kahvilatoimintaa Esplanadin puiston lippakioskissa. Ilmastonmuutoksesta muistan kuulleeni ensimmäisen kerran joskus 80-luvulla, Vartian ollessa ehkä menossa ala-asteelle. Alkusysäyksen blogilleni antoi arkkitehti Pasi Toiviaisen vaikuttava, ja erittäin asiantunveva kirja Ilmastonmuutos. Nyt. Sekä tiedemies, kirjailija, ympäristönsuojelija ja tulevaisuudentutkija James Lovelockin teos Gaian kosto. Suosittelen lämpimästi molempia, ne ovat edelleen ajankohtaisia.

Seitsemän-vuotiselta blogitaipaleeltani ennakkoluulottoman lukijan mieliin välittyy vakava huoli tulevaisuudestamme. Olen ilmastonmuutokseen perehtymisestä siirtynyt kokolailla ratkaisujen pohtimiseen, ja niistä energiaan, joka on toki vain yksi osa ongelmaa, mutta ainoa mistä voin insinöörikoulutukseni ja 25-vuotisen työurani kokemuksella sanoa ymmärtäväni jotain, vaikka tämän tästä tuleekin eteeni asioita, joihin en ole koskaan aikaisemmin törmännyt. Olen varovainen sanomisissani, enkä sano mitään, mitä en ymmärrä. Virheitä toki sattuu ihan kaikille, ne yritän korjata. Ei väliä, kuka kyseenalaistaa sanomiseni, professori tahi salkkaritähti, otan kritiikin tosissani, tarkistan mielipiteeni faktojen perusteella ja otan opikseni jos on aihetta.

Koko blogihistoriani ajan olen puhunut mm. oman työnantajani käyttämien fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisen puolesta. Tähän nähden Vartian vastineen ad hominem -hyökkäys on suorastaan törkeä! Vihreiden arroganssi ja besserwisseröinti on häirinnyt minua ennenkin.

Auktoriteetteihin vetoaminen

Tieteestä kuin tieteestä löytyy änkyröitä. Voimme täysin vakuuttavasti kiistää ihmisperäisen ilmastonmuutoksen vetoamalla valikoitujen professorien lausuntoihin. Fred Singer, Villie Soon, Roy Spencer, John Christy, muutamia mainitakseni, joiden sanomisiin vetoamalla voi väittää ilmastonmuutoksen olevan huiputusta. Suomestakin löytyy jokunen tähän käytetty auktoriteetti.

Kun etsin vastauksia itseäni kiinnostaviin kysymyksiin, en koskaan usko enkä luota vain yhteen tai kahteen lähteeseen, juuri yllä mainitusta syystä. Luen useita lähteitä, kuuntelen useita ihmisiä, asiantuntijoita, ammattilaisia, ja vaikka harrastajia, jos heillä on asiasta sanottavaa. Peilaan kuulemaani omaan pohjatietooni, enkä koskaan koe olevani täysin varma mistään. Oma kompetenssini on melko kapea-alaista, mutta aiheista joista itsekin kirjoitan, osaan kyllä nähdä, ymmärtääkö sanoja oikeasti mitä sanoo, vai onko kyse ulkoa opetellusta retoriikasta, vai jostain muusta.

Peter Lundin kannanotot ovat kiistanalaisia yleisemminkin. Vartialle varoitus ja neuvo: Älä usko minua kun sanon näin. Usko muita saman alan asiantuntijoita. Kysy muilta energia-alan professoreilta, mitä he tietävät asiasta. Lue kirjoja, lue IPCC:n raportteja. Tee kooste Lundin lausunnoista, poista lausunnon esittäjän nimi ja kysy, mitä muut asiantuntijat ovat niistä lausunnoista mieltä. Saatat yllättyä, takaan sen. Tällainen menettely on ikään kuin kevennetty versio vertaisarvioinnista, mutta tahtoo sanoa sitä, että tiedeyhteisön näkemykset ovat paljon todennäköisemmin oikeassa kuin yksittäisten tutkijoiden mielipiteet, vaikka kuinka professoreita olisivatkin. Lund nauttii kyllä ympäristöväen suosiota, ymmärrän sen. Hän on kuin Spencer ilmastoskeptikoille.

Kirsikanpoiminta

Tämä tulikin osittain jo käsiteltyä. En tiedä, oliko harkittu teko vai silkka vahinko, että vastineeseen oli valikoitunut juuri nimenomaan nämä kaksi tutkijaa, joiden mielipiteet tukevat Vartian edustaman puolueen virallista linjaa. Sen lauluja laulat… vai miten se meni?

Vartia on ihan oikeassa sanoessaan, että hyvä poliitikko ”…tukeutuu päätöksissään parhaiden sekä riippumattomien asiantuntijoiden näkemyksiin.” Mutta nimenomaan asiantuntijoiden, eikä vain yhden. Näin ihan riippumatta siitä, tukeeko asiantuntijoiden lausunto omaa ideologiaa vai ei. Hyvän poliitikon pitää pystyä muuttamaan mielipitetään kun faktat muuttuvat.

Substanssi

Itse asiakritiikkiini Vartia ei itse ota kantaa millään tavalla. Minulla ei ole aikaa eikä resursseja kommentoida ja oikaista kaikkea huuhaata maailmassa, joten jätän siteerattujen professorien mielipiteiden todistamisen tahi kiistämisen tuomareista ankarimman; ajan virran ratkottavaksi. Totuus tulee lopulta julki, aina. Vastineen kommenteissa on kyllä paljon sellaista, mitä olisin itsekin voinut sanoa, erityisesti tässä, ja samoin tässä fb ketjussa, kiitos osallistujille!

Vartian motiivit jäävät myös hämärän peittoon. Ilmasto ja ympäristö mainitaan tekstissä tasan yhden kerran, Lundin kommentin sivulauseessa. Päästöjen vähentämisestä ei puhuta mitään. Sen sijaan huoli taloudesta, työpaikoista, kilpailukyvystä, kotimarkkinoista ja maailmanmarkkinoille mukaan pääsystä välittyy lukijalle sekä suoraan että rivien välistä.

Mistä Vartia on tiennyt, että juuri Lundin visio on varmasti, ja aivan varmasti, kaikkein nopein tapa nollata päästöt? Se täytyy tietää, koska olememme 30 vuotta myöhässä. Niin kauan olemme odottanee Lundin ja muiden ”uuden teknologian” valmistumista. Tähän saakka monet poliittiset pätökset ovat hidastaneet päästöjen vähentämistä, vihreän ideologian mukaiset päätökset erototen, vaikka muutkaan eivät toki ole syyttömiä. Katsokaa varoittava esimerkki Saksasta.

Ajattelemisen aihetta

Vuonna 2015 – Antero Vartia:

Me tiedämme jo nyt, että juuri uusiutuva energia lyö itsensä läpi. Tämä tapahtuu, sillä paikallisesti tuotettu uusiutuva energia on monin paikoin jo nyt halvinta tarjolla olevaa energiaa. Tulevaisuudessa uuden teknologian hintaetu vain kasvaa. Tämä murros on nopea ja laaja-alainen; meitä kuluttajia on paljon ja innostumme varmasti itse tuotetusta energiasta samalla tavalla kuin aikoinaan innostuimme kännyköistä.

Vuonna 1976 – Amory Lovins:

Äskettäinen tutkimus osoittaa, että suurimmaksi osaksi tai kokonaan aurinkoenergiaan perustuva energiajärjestelmä voidaan rakentaa Yhdysvalloissa käyttäen yksinkertaisia, kokeiltuja ja jo nyt taloudellisesti kannattavia tai liki kannattavia ratkaisuja.

 Vuonna 1916 – New York Times:

Olemme todistaneet, että aurinkovoima on jo päiväntasaajan seudulla kaupallisesti kannattavaa ja ihmiskunta voi saada auringosta loputtoman paljon energiaa.

Lukemista