Mitatut lämpötilat vastaavat hyvin malliennusteita

Ilmastoennusteet perustuvat tietokonesimulaatioihin. Ne tehdään numeerisilla malleilla, jotka jäljittelevät ilmakehän toimintaa. Mallit koostuvat suuresta joukosta matemaattisia laskentakaavoja, joilla simuloidaan ilmakehässä, maanpinnalla ja valtamerissä tapahtuvia fysikaalisia ilmiöitä. Osa ilmiöistä tunnetaan hyvin ja voidaan laskea tarkasti. Toiset tunnetaan huonommin ja joudutaan määrittelemään malleihin eri tavoin.

Mallit eivät tiedä mitään, ne ovat vain laskentatyökaluja. Periaatteessa samat laskelmat voisi tehdä kynällä ja paperilla, mutta laskentaa on niin paljon, että se ei ole mahdollista ilman tietokonetta.

Ilmastomallit ovat periaatteessa samoja, joita käytetään sään ennustamiseen. Sääennusteiden luotettavuus vähenee nopeasti mitä pidemmälle ennustetaan. Viiden vuorokauden jälkeen ennusteen luotettavuus on jo aika huono. Jos vaikkapa tehdään 30 vuorokauden sääennuste, sen luotettavuus on olematon. Ennusteen tuottama säätyyppi on kuitenkin edelleen oikea. Jos siis kesäkuun ensimmäisenä päivänä yritetään ennustaa juhannuksen säätä, saadaan tulokseksi juhannukselle tyypillinen säätila. Se voi olla mitä tahansa, mutta kuitenkin vain sellainen säätila mikä oikeasti voi juhannuksena toteutua. Ennuste ei tuota talvikeliä, vaan tyypillisen juhannuksen sään. Ihan millaisen tahansa, kuitenkin vain sellaisen mikä voisi oikeastikin juhannuksena toteutua.

Tällä periaatteella voidaan siis ennustaa ilmastoa kauaskin tulevaisuuteen, vaikka säätä ei voida ennustaa kuin muutamia päiviä.

Alla olevassa kuvassa on tulokset 55 malliajosta, joilla on ennustettu globaalilämpötilaa vuosille 1950-2020. Eri ajot tuottavat samoille vuosille hyvin erilaisia lämpötiloja, mutta sillä ei ole merkitystä kun ennustetaan ilmastoa. Musta viiva keskellä on eri ajojen keskiarvo. Vuoden 1991 notkahdus johtuu Pinatubo-tulivuoresta. Mallin ennuste tässä tapauksessa on eri ajojen tuottama ”putki”, jonka sisällä lämpötilan ennustaan kehittyvän. Päästöskenaariona on ”business as usual”, eli tilanne, jossa päästöt jatkavat kasvuaan eikä vähennyksiä tehdä.

Seuraavassa kuvassa mallien käyrästöön on sijoitettu mitatut lämpötilat GISS-, HadCRUT3- ja NCDC -mittaussarjoista vuosilta 1990-2008. Nähdään, että mitatut lämpötilat kulkevat malliennusteiden keskiarvon alapuolella, mutta täysin ”putken” sisällä, joten toteutuma vastaa hyvin ennustetta. Tämän tarkemmin ennusteita ei voida tehdä.

MOT on näyttänyt meille tällaisen kuvan

josta itse malliennuste,  ”putki” , on poistettu, jäljellä on enää joitakin keskiarvoja, punaiset käyrät kuvassa. Mitattu lämpötila on vihreällä käyrällä. Näin MOT loi katsojille mielikuvan, että mallit eivät ole ennustaneet toteutunutta lämpötilakehitystä oikein. Väite on aivan yksiselitteisesti virheellinen. Samaa väitettä on esitetty yleisesti muuallakin. On sanottu, että mallit ovat väärässä, koska lämpötila ei ole noussut yhteentoista vuoteen.

MOT sanoi myös, että mallit eivät ennustaneet näin voimakasta lämpötilan vaihtelua. Mutta kun yllä olevista kuvista katsotaan yksittäisien malliajojen käyriä, nähdään, että niistä löytyy vielä voimakkaampaa vaihtelua kuin mitatuissa lämpötiloissa.

MOT:n tuottajan Matti Virtasen suomentamassa Ilmastoskeptikon käsikirjassa sanotaan:

Maapalloa kahdesti päivässä kiertävät satelliitit ovat osoittaneet, ettei maailma ole lämmennyt vuoden 2001 jälkeen. Kuinka monta vuotta lämpeneminen saa vielä olla pysähdyksissä? Ja samaan aikaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut, eli suunnanmuutos on aiheutunut jostakin muusta kuin hiilestä. Tietokonemallit eivät tätä syytä tunne.

Tietokonemallit eivät tunne yhtään mitään. Ne sisältävät vain tunnetut ilmastoon vaikuttavat tekijät. Vuoden 2001 jälkeinen mitattu lämpötila ei mitenkään osoita, että malleissa olisi jotakin vikaa. Se joku muu mikä on aiheuttanut ”suunnanmuutoksen” on yhteistulosta ilmastoon vaikuttavista luonnollisista tekijöistä.

Entäpä tämä:

Kuinka monta vuotta lämpeneminen saa vielä olla pysähdyksissä?

Vastaus selviää seuraavasta kuvasta. Siinä on malliajojen perusteella laskettu todennäköisyyksiä, joilla edellinen lämpötilaennätys ylittyy milläkin aikavälillä. X-akselilla on vuodet, Y-akselilla todennäköisyys. Seurataan punaista käyrää, katsotaan kohdasta 8 vuotta ja saadaan vastaukseksi 60 %. Eli edellisen ennätyksen pitäisi 60 % todennäköisyydellä ylittyä 0,1 asteella kahdeksan vuoden kuluessa.

95 % todennäköisyys saavutetaan vasta 18 vuoden kohdalla. Jos nyt edellinen ennätys on vuodelta 1998, on siitä kulunut vasta 11 vuotta. Uuden ennätyksen olisi pitänyt jo syntyä 80 % todennäköisyydellä, eli nykyinen tilanne ei ole ristiriidassa mallien kanssa tässäkään suhteessa.

Musta käyrä kuvassa tarkoittaa vähäistä ennätyksen ylitystä, punainen merkittävää ylitystä, joka on siis 0,1 astetta.

Viimeisessä kuvassa havainnollistetaan malliennusteiden jakaumaa jaksoille 2000-2007 (punainen) ja 1995-2014 (musta). X-akselilta nähdään ennustettu lämpenemisnopeus, yksikkönä astetta vuodessa (yleisemmin käytetty yksikkö on astetta vuosikymmenessä). Y-akselin arvo ilmaisee mallien lukumäärän, jotka tätä arvoa ennustavat.

Kahdeksan vuoden jaksolle saadaan ennusteita arvoille -0,23..0,61 ºC/vuosikymmen. Pidemmälle 20 vuoden jaksolle mallit tuottavat ennusteita välille -0,04..0,19 ºC/vuosikymmen. Molemmissa keskiarvot ovat n. 0,2 ˚C/10 vuotta.

Merkillepantavaa siis on, että 20 vuoden malliajoista yksi ennustaa 0,04 astetta vuosikymmenessä VIILENEVÄÄ trendiä.

Globaalilämpötilan nousun tasaantuminen tällä vuosituhannella ei ole ristiriidassa malliennusteiden kanssa. Tilanne ei ole poikkeuksellinen, eikä se aseta malliennusteita kyseenalaisiksi.

Eli vastauksena kysymykseen:

Kuinka monta vuotta lämpeneminen saa vielä olla pysähdyksissä?

Kahdenkymmenen vuoden viilenevä trendi menee vielä malliennusteiden sisään. Tämä aika umpeutuu vuonna 2018, jonka jälkeen malleissa voidaan alkaa epäillä olevan virhettä.

31 thoughts on “Mitatut lämpötilat vastaavat hyvin malliennusteita

  1. Tämä oli paras suomenkielellä esitetty kansantajuinen selvitys ilmastomalleista ja niiden periaatteista mitä ikinä olen nähnyt.

    Suurkiitos.

    Tykkää

  2. Tuosta MOTin kuvasta sen verran, että siinä on vertailtu kahta yhteensopimatonta asiaa; IPCC:n mallien ennusteissa on muistaakseni käytetty 20 vuoden keskiarvoja, mutta tuossa niiden päälle läntätyssä UAH:n käyrässä on käytetty pienempää keskiarvoa, veikkaisin kyseessä olevan yhden vuoden keskiarvo. Yhden vuoden keskiarvossahan näkyy paljon suurempaa vaihtelua kuin 20 vuoden keskiarvossa, joten kuva on tällä kikkailulla saatu dramaattisemman näköiseksi. Tuo väite, että mallit eivät ole ennustaneet näin voimakasta vaihtelua, asettuu tässä oikeaan kontekstiinsa; kyseessä alkaa olla aika selkeä valehtelu. Tässä vielä UAH:n 20 vuoden keskiarvokäyrä, eipä näy paljon vaihtelua siellä:
    http://woodfortrees.org/plot/uah/mean:240

    Lisäksi siinä MOTin kuvassa on Y-akselin alin arvo hiukka kummallinen muihin verrattuna, siihen on laitettu 1.0 0.1:n sijasta. Mielellään osoittelevat virheitä muiden työssä, mutta omat tuotokset ovat tälläisiä juosten kustuja.🙂

    Tykkää

  3. En nyt vielä kerennyt syventyä tuohon loppuosaan, mutta minusta sinun otsikko Kaj on jo suoraan virheellinen. Ei tuo ole mikään ennuste, että ajetaan kymmeniä ajoja ja sanotaan, että tuohon väliin se osuu. Tuollaisen haarukan eli noin asteen verran suurelle alueelle voi heittää vaikka hatusta. Ei siihen tarvita mitään tietokonetta tai edes laskentaa. Miksikö, koska on epätodennäköistä, että tuollaisen asteen haarukan yli 10 vuodessa tuo keskilämpötila poikkeaisi.

    Toisinsanoen ei nuo ennusta yhtikäs mitään tuolla menetelmällä. Tai jos tuo on se menetelmä ei siitä ole meille mitään iloa, koska se ei kerro tulevasta ilmastosta mitään. Ei edes sitä lämpeneekö.

    Kaikenlisäksi tuo ensimmäinen kuva on sellainen sotku, jotka ei pitäisi liittää mihinkään kun eihän tuosta voi päätellä yhtään mitään.

    Jos Kaj haluaa puhua ennustuksesta niin sitten otetaan yksi ennustus sekä se asettaa ne parametrit oikein ja sitä tarkkaillaan , että meneekö oikein vai ei.

    Mallien luotettavuuden vertaus menneeseen taas ei minusta suoraan kerro mitään sillä senhän voi vaikka koodata käsin, että sieltä tulee juuri sellainen tulos kuin mitä on mitattu. Käsittääkseni nuo malliajojen logiikat, parametrit ja koodit ovat yllätys yllätys salaisia, joita ei voi veridioida.

    Olisin kuitenkin toivonut sen satelliitti mittaukset tuohon verifiointiin, koska ne minusta kuvaavat parhaiten oikeaa globaali lämpötilaa.

    ”Tämän tarkemmin ennusteita ei voida tehdä.”

    Jos näin on niin voidaan ihan todeta yhdessä, että ennusteita ei voida tehdä luotettavasti.

    Sen verran nuo skenaariot kuitenkin kertovat, että jos lämpötila laskee 2020 vuoteen mennessä niin silloin ilmeisesti voidaan sanoa koko sakin menneen huti, paitsi jos tuonne taas tuodaan uusi kasa skenaarioita…

    Tykkää

  4. En tiedä MOTin kuvasta, mutta useinhan tuonkaltaisissa kuvaajissa esitetään useiden malliajojen keskiarvoa, kuten tälläkin sivulla näkyvässä RealClimaten kuvassa. Eri malliajoissa lämpenemiset ja viilenemiset sattuvat eri aikoihin, ja keskiarvoistamisen tulokseksi jääkin kauniin tasaisesti nouseva käyrä. Tälle käyrälle ehkä lähin vastine olisi se, että käytettävissämme olisi 55 (lähes) identtistä planeettaa, joiden tilassa tarkastelun alussa voisi olla eroja (erilaiset sääolot). Määrittäisimme sitten ensin keskilämpötilat kullekin planeetalle erikseen, ja lopuksi ottaisimme keskiarvon kaikkien planeettojen keskilämpötilasta ja piirtäisimme siitä kuvaajan.

    Eihän moinen koe tietenkään ole tehtävissä, mutta onneksi on silti asioita, joita voi mielekkäästi verrata mallien tuloksiin. Esimerkiksi riittävän pitkällä aikavälillä odotettu lämpeneminen ylittää ”satunnaisvaihtelun”. Ja voidaanhan myös mallien sisäistä vaihtelua verrata todellisen maailman vastaavaan yms.

    Tykkää

  5. Näin maallikon silmään näyttäisi siltä, kuten Sakukin jo mainitsi, että nämä ennusteet eivät paljoa ennusta. Periaatteessa, jos 80-luvulla lämpötila olisi ollut malliajojen lämpimämmästä päästä (en tiedä mitä se on ollut), voisi lämpötila pysyä suunnilleen samana 40 vuotta ja se edelleen pysyisi ”putken” sisällä. On aika luontevaa, että myös denialistit käyttävät mediassa putken keskiarvokäyrää vertailukohteena, koska niin tekevät alarmistitkin. Koko putken esittely ei välttämättä olisi niin vakuuttavaa, koska sen sisälle mahtuu lähes vaakasuora viiva.

    Tykkää

  6. Minusta vaikuttaa siltä, että uuden keskilämpöennätyksen odotusaikaa koskevassa kuvaajassa ei oteta huomioon vuoden 1998 poikkeuksellisen suurta poikkeamaa yleisestä lämpötilakehityksestä vaan tarkastellaan tilannetta kaikkien malliajoissa tapahtuneiden lämpöennätysten suhteen. Ero on siis se, että huomattavan korkea ennätys on vaikeammin rikottava kuin ”tavanomaisempi” ennätys. Kovin suurta merkitystä asialla tuskin on.

    Tykkää

  7. Saku näyttää oivaltaneen oleellisen asian: ”Tuollaisen haarukan eli noin asteen verran suurelle alueelle voi heittää vaikka hatusta. Ei siihen tarvita mitään tietokonetta tai edes laskentaa. Miksikö, koska on epätodennäköistä, että tuollaisen asteen haarukan yli 10 vuodessa tuo keskilämpötila poikkeaisi.”

    Tämähän on juuri se syy, miksi lyhyiden ajanjaksojen lämpötilatrendeistä harvemmin ollaan kiinnostuneita. Kun arvaus ja muunlainen ennuste eivät ole erotettavissa toisistaan odotettavissa olevan lämpötilojen vaihtelun puitteissa, kyseessä ei ole merkityksellinen malleja koskeva testi.

    Tykkää

  8. Jos ei muuta, niin odotelkaa ”jäitä hattuun”-miehet vuoden 2009-2010 lämpötiloja. Voitte tietysti jatkaa suun pieksentää senkin aikaa, mutta ottakaa talteen omat epäilyt mallien luotettavuudesta (esim. nämä kommentit), jotta olisi opiskelumateriaalia oman ajattelun syventämiseksi sitten noin vuoden päästä.

    Tykkää

  9. Suosittelen Nikille ja Sakulle, että hakeudutte jonkun ilmastomallinnuksia tehneen henkilön, kuten vaikkapa Juhani Rinteen tai Johan Silenin luennoille. Tämä blogikirjoitus on täysin linjassa sen kanssa, miten olen kuullut itse mallintajien asian eri yhteyksissä esittävän. Nyt kuitenkin esimerkiksi Saku kirjoitti:

    ”Ei tuo ole mikään ennuste, että ajetaan kymmeniä ajoja ja sanotaan, että tuohon väliin se osuu.”

    Edellä mainittu emeritusprofessori Rinne kuitenkin viime viikolla kertoi, että juurikin näin se ennuste tehdään. Koska ilmastojärjestelmä on kaoottinen, ei yksittäisellä malliajolla ole mitään virkaa. Rinne esitteli nimenomaan tuota ensimmäistä kuvaa malliajojen ”putkesta” luennollaan. Ilmastomallien tarkoitus on ennustaa globaalia ilmastoa pitkällä aikavälillä.

    Tykkää

  10. Tuomas Helin, en minä kiistä sitä, etteivätkö lämpötilat olisi osuneet yksiin mallinnusten kanssa tai etteikö tämä blogikirjoitus olisi linjassa mallintajien esitysten kanssa.

    Mutta tuohon mallinnettuun ”putkeen” mahtuisi jopa 40 vuoden mittainen pätkä muuttumatonta lämpötilaa, joka silti tukisi mallinnusta, joka tukee lämpötilan nousua. Se on minusta hieman huvittavaa. Olkoonkin tapa, jolla lämpötilaa ennustetaan. (Lieneekö tämä myös mallinnuksen tekijöiden ajatus? Lähes mikä tahansa lämpötilanmuutos tukee väitettä lämpötilan noususta.)

    ”Koska ilmastojärjestelmä on kaoottinen, ei yksittäisellä malliajolla ole mitään virkaa.”

    Mielestäni ei ole juuri virkaa tuolla malliajoputkellakaan. Jos ilmastojärjestelmä on kaoottinen ja ihminen ei sitä vielä kovin hyvin tunne, niin voisi olla hyvä ajatus jättää suuret ja riskaabelit investoinnit tekemättä ja keskittyä korjaamaan asioita, joista tiedetään jotain.

    Tykkää

  11. Nik:

    Mutta tuohon mallinnettuun “putkeen” mahtuisi jopa 40 vuoden mittainen pätkä muuttumatonta lämpötilaa, joka silti tukisi mallinnusta, joka tukee lämpötilan nousua. Se on minusta hieman huvittavaa.

    Miksi se on huvittavaa? Ilmastoa ohjaavat monet tekijät, ja vaikka kasvihuonekaasut ovatkin tällä hetkellä voimallisin tekijä, eivät muut vaikuttajat ole poistuneet. Näin ollen on odotettavissa luonnollista vaihtelua vaikka lämpötila pitemmällä aikavälillä nousee. Pitkiäkin jaksoja ilman lämpenemistä voi tulla, mutta todennäköisyys niille on pieni (Easterling & Wehner (2009)).

    Tykkää

  12. Ari Jokimäki, se on minusta huvittavaa, koska suunnilleen millainen tahansa lämpötilan muutos tai sen muuttumattomuus usean kymmenen vuoden aikavälillä saadaan tällä mallinnetulla ”putkella” tukemaan ilmastonlämpenemisennustetta. Ei ennustelussa ja mallinnoksissa sinänsä ole mitään huvittavaa, mutta tuossa tavassa saada kaikki tapahtumat tukemaan omaa väitettä on. Minun mielestäni siis.

    Olivatko Easterling ja Wehner muuten mukana CRU:lta pöllityissä meilikeskusteluissa? Muistelisin näin. Tarkempaa rooliaan en tosin tiedä.

    Tykkää

  13. Niklle,

    Olet oikeassa. Niinhän se vain yksinkertaisesti on, ettei näitä malliennusteita falsifioida 10 tai 20 vuoden lämpömittauksien perusteella (ihmiselämässä ikuisuus, ilmaston näkökulmasta silmänräpäys), ellei lämpötilojen kehityksessä tapahdu jotakin todella odottamatonta.

    Nyt kun jokainen vuosikymmen on kuitenkin ollut sen n. 0,15-0,2 C edellistä lämpimämpi, en oikein jaksa uskoa etteikö sama trendi jatkuisi myös nyt alkavalla vuosikymmenellä. Ennusteiden mukaisesti.

    Tykkää

  14. Tuomas Helin:

    Kyseinen Rinteen luento toki kiinnosti, mutta valitettavasti en päässyt sinne. Kuitenkin olen kiinnolla kuuntelemassa, että Rinne olisi sanonut tuon olevan ennusteen? Ainakaan IPCC ei ole kertaakaan puhunut ennusteesta vaan skenaariosta. En tiedä onko minulla väärä käsite tieteellisestä asiasta, mutta pidän ennustetta yhtenä tapahtuma projektiona, jolla mahdollisesti lasketaan virherajat.

    ”dellä mainittu emeritusprofessori Rinne kuitenkin viime viikolla kertoi, että juurikin näin se ennuste tehdään.”

    Mikä tuollaisen ”ennusteen” funktio sitten on ? Jos tuon voi keskiverto kadun tallaaja kehittää 2 promillen humalassa niin mitä tuolla sitten ennustetaan?

    Niinkuin puhetta on ollut niin tuohon väliin osuu lähes kaikki mitä ilmasto voi tehdä useamman kymmenen vuoden aikana ja lyhyellä 10 vuoden aikavälillä kai on erittäin harvinaista, että poiketaan tuollaiselta 1 asteen skaalalta(joskin käsittääkseni sellaisia löytyy jääkausien muutosten yhteydestä).

    Niin, että ennustetaan savolaisittain: ”suottaapi tuo lämmitä tai olla vaikkapa lämpiämättä, mutta voip olla , että tulloo välillä viileekin josko ehkäpä kuumaki”.

    Jos taas puhutaan asiaa niin eikös juuri Kaj tuolla kritisoinut, kun MOT meni ja otti sen keskiarvon luvusta. Niin eli siis ei katota yksittäisiä ajoja ja auta armias jos katsot keskiarvoa niin mitä sitä sitten meinataan katsoa. Vai onko nämä seinä koristeita… joskin olen käsittänyt, että näillä nyt yritetään perustella paljonkin erilaisia katastrofi skenaarioita.

    Niin ja vielä se, että kaikki mitä malleihin liittyy ovat salaisuuksia ja tekijänoikeuksien alaisuudessa… minun on hankala nähdä tätä kyllä kauhean rakentavana edistyksenä.

    ”Nyt kun jokainen vuosikymmen on kuitenkin ollut sen n. 0,15-0,2 C edellistä lämpimämpi, en oikein jaksa uskoa etteikö sama trendi jatkuisi myös nyt alkavalla vuosikymmenellä. Ennusteiden mukaisesti.”
    Kovastihan nuo huippu tiedemiehet ovat stressaantuneet, ettei lämpötila nouse 2000-luvulla niinkuin aikaisemmin. Joten saapas sitten nähdä miten käy. Joskin minun on edelleenkään hankala nähdä vahvistusta suurelle ilmastoherkkyydelle kun katsoo meidän ilmaston käyttäytymistä ja mitattuja arvoja.

    Sitä paitsi ilmastonlämpeäminen on ollut vasta mahdollisen ihmisen toimen tulosta viimeinen 20 – 30 vuotta, joten ei siitä vielä kauhean suuri johtopäätöksiä voi vetää edes teidän mittareiden mukaan.

    Tykkää

  15. Lienee paikallaan mainita, että ”putki” on lähinnä tapa havainnollistaa asioita. Sen tutkimiseen, ovatko mallit ja havainnot ristiriidassa, voidaan käyttää tilastollisia menetelmiä. Yksi helposti ymmärrettävä tapa on yksinkertaisesti tutkia, kuinka usein mallit tuottavat samankaltaista kehitystä kuin on havaittu. Jos vaikkapa tietyn ajanjakson lämpötilakehitys on hieman viilenevä, katsotaan, kuinka usein mallit tuottavat vähintään kyseisensuuruista viilenemistä. Ainoastaan siinä tapauksessa, että ko. käytös on malleissa harvinaista, voidaan sanoa mallien ja havaintojen olevan tältä osin ristiriidassa.

    Oleellista on ymmärtää, että kaikki putken sisään mahtuva kehitys ei ole sopusoinnussa mallien kanssa. Mahtuisihan siihen hyvinkin kummallista kehitystä, vaikkapa lämpötilojen nopea vaihtelu putken äärilaidasta toiseen. Vaikka putken perusteella siis näyttäisikin siltä, että jopa 30-40 vuoden tasainen lämpötilakehitys olisi sopusoinnussa mallien kanssa, tämän ei tarvitse pitää paikkaansa. Eikä se ilmeisesti pidäkään, todetaanhan tälläkin sivulla, että mallit tuottavat varsin harvoin edes 20 vuoden mittaisia viileneviä jaksoja.

    Sitten on tietysti vielä syytä muistaa, että ”putken paksuus” ei ole vain ilmastomallien epätarkkuudesta johtuva ilmiö. Varsinkin lyhyitä jaksoja tarkasteltaessa se liittyy pikemminkin luonnon käytökseen (tai oikeastaan mallien käytökseen, joka on tältä osin samankaltaista kuin luonnon) kuin mallien virheisiin. Lämpötiloilla kun on tapana vaihdella, ja tämä näkyy tietysti ”putken paksuudessa”.

    Tykkää

  16. ”Sitä paitsi ilmastonlämpeäminen on ollut vasta mahdollisen ihmisen toimen tulosta viimeinen 20 – 30 vuotta, joten ei siitä vielä kauhean suuri johtopäätöksiä voi vetää edes teidän mittareiden mukaan.”

    Ihminen on merkittävästi alkanut vaikuttamaan ilmastoon yhteiskuntien teollistumisesta lähtien. Jo 1800-luvun lopussa todettiin, että ihminen päästää ilmaan hiilidioksidia määriä, jotka on merkittäviä luonnon omiin prosesseihin nähden. (http://www.aip.org/history/climate/co2.htm) Ilmakehän hiilidioksidimäärien nousu pystyttiin luotettavasti _mittaamaan_ 1960-luvun alussa. http://www.aip.org/history/climate/co2.htm#maunaloa

    Tykkää

  17. Simo Tuppurainen:

    En muista ulkoa kokonaisia määriä, mutta IPCC piti viimeisessä AR4 raportissaan luonnon omia mekanismeja merkittävimpänä tekijänä 1930- lvuulla olleenseen lämpenemiseen ja vasta tämän jälkeen on pidetty ihmisen vaikutusta merkittävänä. Tämä kai kaikki on kuitenkin tietysti varsin epävarmaa kun ihmisen tuottaman CO2 osuutta ei ole osattu eroitella miltään aikaväliltä luotettavasti.

    Muistaaksini tätä 1960-luvun tasaantumista/viilenemistä taas on pidetty pienhiukkaslähtöisenä, mutta uusimmat noki ja pienhiukkas tutkimukset saattavat muuttaa käsitystä. Olen ollut siinä käsityksessä, että itseasiassa pienhiukkasten ja noen vaikutus olisi varsin suuresti positiivinen. Oliko joku uusi tutkimus, joka piti yhtenä merkittävänä tekijänä viimeaikaisessa lämpeämisessä juuri nokea.

    Mika Murtojärvi:

    En osaa sanoa tuota suoraan, mutta olen ollut siinä käsityksessä, ettei noiden tarkkoja tietoja jaeta. Sama juttu mikä on ollut HadCrutin kohdalla sekä monessa muussakin tutkimuksessa alalla.

    ”Yksi helposti ymmärrettävä tapa on yksinkertaisesti tutkia, kuinka usein mallit tuottavat samankaltaista kehitystä kuin on havaittu. Jos vaikkapa tietyn ajanjakson lämpötilakehitys on hieman viilenevä, katsotaan, kuinka usein mallit tuottavat vähintään kyseisensuuruista viilenemistä.”

    Olet varmasti oikeassa, mutta kun meillä on niin lyhyeltä väliltä mallien skenaariot sekä satelliittimittauksia niin lähes kaikkeen voidaan vedota lyhytaikaisena häiriönä…

    Mallien vertaamista voidaan toki suorittaa lyhyellä välillä ja siitä kait kertovat nyt noiden tiedemiesten mailit kuin Hadleyn lausunnot, että on hyvin harvinaista malleissa, että lämpötila on pysynyt tasassa koko 2000 -luvun.

    Tykkää

  18. Saku: ”Olen ollut siinä käsityksessä, että itseasiassa pienhiukkasten ja noen vaikutus olisi varsin suuresti positiivinen.”

    Tarkoitatko siis että kaikkien aerosolivaikutusten (säteilypakotteiden) yhteenlaskettu summa olisi globaalilla tasolla lämmittävä? Vai jotain muuta? Olisiko sinulla antaa lähdettä tähän, tai voitko muuten vaan selittää mistä olet tämän käsityksen saanut? Minun mielikuvani (lukemieni artikkelien + erinäisten konferenssiesitelmien yms. perusteella) on että aerosolien kokonaispakotetta pidetään globaalilla tasolla edelleen voimakkasti viilentävänä. Noen (black carbon) lämmittävä vaikutus on – kuten sanot – merkittävä, mutta kuitenkin käsittääkseeni viilentävää pilvi-albedo – ja pilvi – elinikä – vaikutusta pienempi. Paikallisesti (esim. pohjoisnavan alueella, tai sitten toisaalta tämän Aasian ruskean pilven tapauksessa) nokivaikutus ilmeisesti saattaa tosin olla hyvinkin suuri, ja voi jopa olla suurin yksittäinen tekijä. Ja aeroslipakotteiden epävarmuus toki on ylipäätään paljon suurempi kuin vaikka kasvihuonekaasupakotteiden epävarmuus. Mutta että kokonaisvaikutus olisi vahvasti lämmittävä? Kuulostaa oudolta.

    Tykkää

  19. Kurten:

    Voi olla, että olen ymmärtänyt jotain väärinkin, koska nyt ulkomuistista veistelen näitä, mutta siis juuri kaukoidän ympäristö vaikutuksista oli juttua(kun nyt muistaisi lehden(oliko tiede)), mutta siellä todettiin juuri noki ja pienhiukkaset… ilmeisesti vahva viittaus black carbon.

    Joskaan en tunne miten hyvä tutkimus yms. Kuitenkin varsin ymmärrettävä, että musta hiilipöly ja noki sulattavat lunta sekä toimivat itseensä lämpöä imevänä kohteena niin lumella kuin maassakin.

    Käsittääkseni koko aasian ja intian alueella leijuu erittäin suuri fog, eli pilvi tätä moskaa, joka sitten vaikuttaa voimakkaasti alueen tilanteeseen.

    Tykkää

  20. Kaj:

    ”Kahdenkymmenen vuoden viilenevä trendi menee vielä malliennusteiden sisään. Tämä aika umpeutuu vuonna 2018, jonka jälkeen malleissa voidaan alkaa epäillä olevan virhettä.”

    Niin, mutta millaiseen tulokseen tuollaisella mallilla päädytään sitten siihen vuoteen 2060 mennessä? Luuletko, että silti se projektoisi 4,5 asteen lämpenemistä jos ensimmäiset 20 vuotta viilenisi vaikkapa sen -0,04 astetta?

    Ja jos silti päädyttäisiin tuohon 4,5 asteeseen niin miten todennäköisesti? Sehän tarkoittaisi noin reipasta 1 astetta vuosikymmenessä… vai?

    Mitenkäs muuten tuossa viilenemisessä eli jos siis viilenee – 0,05 astetta seuraavan 20 vuoden aikana niin on silloin skenaari falsifoitu. Toisaalta tuossa Kaj sinä puhut kaikista malleista tai projektioista ja osa niistä menee väärin jo paljon pienemmillä arvoilla(arvaukseni) vai meinaatko, että kaikki mallit hyväksyvät tuon 20 vuoden -0,04 viilenemisen?

    Tykkää

  21. Saku kirjoitti: ”Olet varmasti oikeassa, mutta kun meillä on niin lyhyeltä väliltä mallien skenaariot sekä satelliittimittauksia niin lähes kaikkeen voidaan vedota lyhytaikaisena häiriönä…”

    Niin, emme mahda mitään Maan keskilämpötilan vaihtelevuudelle.

    ”Mallien vertaamista voidaan toki suorittaa lyhyellä välillä ja siitä kait kertovat nyt noiden tiedemiesten mailit kuin Hadleyn lausunnot, että on hyvin harvinaista malleissa, että lämpötila on pysynyt tasassa koko 2000 -luvun.”

    Eipä vaikuta kovin harvinaiselta: http://www.metoffice.gov.uk/corporate/pressoffice/2009/global_temperatures_09.pdf

    Tykkää

  22. Mika:

    Niin mahdollista se on, mutta miten todennäköistä. Kajn laittama kuva on varsin havainnollinen. 18 vuoden kohdalla pitäisi saavuttaa 95 % todennäköisyydellä selvä ylitys, mutta jo 8 vuoden kohdalla pitäisi 95% todennäköisyydellä päästä noin samaan… ja jos nyt katsellaan lämpötilakäyriä niin itse luottaisin viimeaikaisten tietojen valossa enemmän satelliittimittauksiin kuin mittaus sarjoihin…

    Eikä 10 vuotta kumoa tietenkään ilmastonmuutosta. Joskin itse näkisin, että jos lämpeneminen pysyy tuollaisessa noin 0.2 tai alle asteessa per 10 vuotta tulevaisuudessa ei katastrofi skenaariot ole kovin todennäköisiä. Sillä tuolla vauhdilla päästäisiin noin 2 asteeseen tai alle 100 vuodessa eli noin 2110. Tämä olisi selkeästi hitaampi vaihti kuin IPCC tai metoffice on ennakoinut. Jos taas siihen 100 vuoteen mahtuu viilenemisiä tai tasaantumisia enemmänkin voi olla, että puhutaan vielä hitaammasta noususta, jolloin ollaan monien hidasta lämpötilan kasvua edustavien tutkijoiden linjalla.

    Noh, pitänee vain odottaa edelleen… Pidän kuitenkin todennäköisenä, että noin 1 asteen verran ainakin seuraavan 100 vuoden aikana keskilämpötila nousee. Johtuen ihmiskunnan maakäytöstä, väkimäärän kasvusta(sen seurauksista), päätöjen kasvusta sekä CO2sta.

    Tykkää

  23. Mul on sellane niinku vahva tunne, että kun oon katellu noita tutkimuksia et lämpötila tulee kehittyy niiden korkeampien skenaarioiden mukaisesti, et niiku noin 10 asteen nousu 2100 menessä ei oo poissuljettu juttu niitten takaiskytkentöjen takia. Sit kans näyttää niiku tutkimusten ja ennusteiden mukaan selvält et toi denialistiporukka ei tuu lopettaa tota juttuu vaik mite kävis.

    Tykkää

  24. Saku: olet oikeassa että Arktiksen alueella (ja jossain määrin kai myös Aasian ”ruskean pilven” aluella) noen lämmittävä vaikutus saattaa olla suurempi, jopa huomattavasti suurempi, kuin hiukkasten viilentävä vaikutus. (Arktiksellahan noki vaikuttaa sekä ilmassa, että myös – huomattavasti pidempään – lumen/jään päällä, kuten mainitsitkin.) Globaalilla tasolla noen lämmittävä vaikutus on kuitenkin todennäköisesti melko pieni, noin kertaluokkaa pienempi kuin ”paras arvio” hiukkasten viilentävien vaikutusten summasta (lähinnä pilvi- albedo ja pilvi – elinikä – vaikutukset). Vilkaisin juuri täällä COP15:ssa US. Science Centerin postereita missä on varmaankin tuoreinta dataa asiasta, eikä tämä arvio ilmeisesti ole mihinkään muuttunut. ”Standard disclaimer” kaikkien aerosolipakotteiden (mukaanlukien noki) epävarmuuksista pätee tietysti edelleen.

    Tykkää

  25. Saku näköjään vaihtoi tarkasteltavaa asiaa. Aluksi se, minkä piti olla harvinaista, oli se, että ”lämpötila on pysynyt tasassa koko 2000 -luvun”, mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakin. Itse oletin sen tarkoittavan sitä, että aineistoon sovitetun suoran kulmakerroin on lähellä nollaa. Tämähän ei ole kovin harvinaista malleissa, kuten tämän sivun viimeisestä kuvasta ilmenee, samoin linkittämästäni Hadley Centren tiedotteesta.

    Nyt ilmeisesti tuon neljännen kuvan pitäisi liittyä jotenkin asiaan. Mutta kuvahan kertoo sen, kuinka kauan uutta ennätysvuotta pitää odottaa. 2000-luvun tarkasteluun se ei vaikuta kovin sopivalta, koska 2000-luvulla ei ole tehty vuoden keskilämpöennätystä, paitsi GISSin mukaan. GISSin ennätysvuosi taas on 2005, josta on aikaa vasta 4 vuotta, eikä moinen uuden ennätyksen odotusaika ole mitenkään epätavallista tuon kuvan mukaan. Vuodesta 1998 alkavaan tarkasteluun kuva taas ei ole sopiva aiemmin mainitsemastani syystä (kuvaajassa ei ole otettu huomioon sitä, että vuosi 1998 oli ennätysvuodeksikin poikkeuksellisen lämmin). Voimme toki tarkastella pelkkiä 2000-luvun lämpötilojakin (http://climate.uah.edu/dec2008.htm) vaikkapa UAH-datasetin valossa. Vuoden 2000 keskilämpö ylitettiin vuonna 2001, vuoden 2001 vuonna 2002, vuoden 2002 vuonna 2005. Tämän jälkeen on ollut viileämpiä vuosia. Eli en minä näe tuohon neljänteen kuvaan verrattuna mitään kovin epätavallista käytöstä.

    Jos haluaa välttämättä aloittaa tarkastelun epätavallisesta ennätysvuodesta, se pitää tietenkin ottaa huomioon ennätyksen ylittämisen todennäköisyyden tarkastelussa. Muistaisin jossain niin tehdynkin. Sen perusteella vuoden 1998 lämpöennätyksen pitäisi mennä rikki 95 % todennäköisyydellä vuoteen 2010-2012 mennessä, en muista tarkkaa vuotta. Näin siis, kun käytetään Hadley Centren lämpötila-aineistoa, satelliittidatalla vastaava odotusaika ei ole välttämättä sama. Eri mittauksissa kun vuosi 1998 näkyy hieman eri tavalla poikkeuksellisena.

    Tykkää

  26. Mika:
    Niin kommentoin tuossa useaa asiaa. Taisaisuus ei edelleenkään kai ole yleistä. En löytänyt tähän yhtään vahvistusta sinulta. Joskin on aika vaikeaa tuosta ensimmäisestä kuvasta yleensä saada yksittäistä mallia kiinni. Edelleen MetOffice piti varsin harvinaisena tällaista tasaantumis vaihetta eikä toistaiseksi meillä ole vielä tietoa sen päättymisestä.

    Toki suoraan tuo huippu arvon ylitys ei liity tähän tasaisuuteen, mutta riippuen miten lämpö piikki(olettu) muodostuu voi vaikuttaa myös sitten myös tuohon tasaisuuteen.

    Minä kai en edelleenkään ole puhunut vuodesta 1998 mitään, mutta ota vaikka alkuvuodeksi 1995, 2000 tai 2001.

    ”Eli en minä näe tuohon neljänteen kuvaan verrattuna mitään kovin epätavallista käytöstä. ” Niin no, tilastollista lämpeämistä ei ole tapahtunut tällä vuosikymmenellä ja taitaa jäädä tapahtumatta.

    Mika no se riippuu mistä roikkuu… IPCC on pitänyt 3 astetta rajana, metoffice nyt uudelleen 4.5 vuoteen 2060 mennessä ja vieläkin hurjempia löytyy. Jos jäädään 2 asteeseen(2110 mennessä) on se merkittävästi alle noiden arvioiden. Jos jäädään vielä alle 2 asteen niin itseasiassa tulokset alkavat olla hyvin lähellä noita estimaattien alapäätä… nehän liikkuvat tuolla 0.5 – 1.5 asteen välillä.

    Sitä paitsi noista skenaarioista kannattaa lukea Jean S n kommentit, joissa kun tarkasteluun otetaankin vähän pidempi aika tulee mielenkiintoisia havaintoja esille.

    Löytyy täältä:
    http://www.climateaudit.org/?p=6533#comment-349010
    http://www.climateaudit.org/?p=6533

    Summa summarum:
    Keskiarvona malliajot ennustavat lämpenemistä tällähetkellä noin 0.2 astetta per vuosikymmen, joka ei näyttäisi toteutuvat 2000-luvulla. Sitä ennen se on osunut noin haarukkaan. Miten käy seuraavalla vuosikymmenellä on varmaankin mielenkiintoista.

    Tykkää

  27. Saku kirjoitti: ”Taisaisuus ei edelleenkään kai ole yleistä. En löytänyt tähän yhtään vahvistusta sinulta.”

    1) Olet muuttanut väittämääsi, joka oli: ”…on hyvin harvinaista malleissa, että lämpötila on pysynyt tasassa koko 2000 -luvun.” On aivan eri asia, että jokin asia ei ole yleistä kuin että se olisi hyvin harvinaista.

    2) Olen kertonut, mistä löytyy alkuperäistä väitettäsi koskevaa tietoa: a) MetOfficen dokumentissa todettiin vapaasti suomennettuna ja hieman lyhennettynä: ”10 mallisimuloinnissa (yhteensä 700 vuotta) on 17 ei-päällekkäistä vuosikymmentä, joiden ENSO-korjattu trendi on välillä [-0.05, +0.05] astetta / vuosikymmen”. Tuo väli siis vastasi ajanjakson 1999-2008 ENSO-korjatun trendin luottamusväliä. Tasaisuus siis ei missään tapauksessa ole hyvin harvinaista, joskaan ei tietenkään yleistäkään. b) Tällä sivulla olevassa viimeisessä kuvassa on esitetty normaalijakauman sovitus mallien 8 vuoden trendeihin. Tämän perusteella voidaan arvioida karkeasti, että 95 % luottamusväli 8 vuoden trendille on [-0.2, +0.6] astetta / vuosikymmen. Mallien mukaan siis ei ole kovin harvinaista, että 8 vuoden aikana hieman jäähtyy. 20 vuoden jäähtyminen on saman kuvan perusteella malleissa jo varsin harvinaista.

    ”Toki suoraan tuo huippu arvon ylitys ei liity tähän tasaisuuteen, mutta riippuen miten lämpö piikki(olettu) muodostuu voi vaikuttaa myös sitten myös tuohon tasaisuuteen.

    Minä kai en edelleenkään ole puhunut vuodesta 1998 mitään, mutta ota vaikka alkuvuodeksi 1995, 2000 tai 2001.”

    Kun verrataan kehitystä kuvaan 4, ensimmäinen mainitsemasi valinta on täsmälleen sama kuin tarkastelun aloittaminen vuodesta 1998. Onhan vuosi 1998 se ennätysvuosi, jota seuraavaa ennätystä odotetaan. Ja koska kuvaajassa ei ole otettu huomioon vuoden 1998 poikkeuksellisuutta, vertailu ei ole mielekäs. Vuodesta 2000 tai 2001 lähtevä tarkastelu taas ei sovellu mielekkäällä tavalla vertailuun kuvan 4 kanssa, koska kuva esittää odotusaikaa uudesta ennätyksestä lukien (eikä uutta ennätystä ole tällä jaksolla). Voisimme tietysti vetää vertailutavan hatusta, vaikkapa unohtaa kaikki vuotta 2000 tai 2001 edeltävät vuodet, kuten tein aiemmin, mutta a) tämä ei vastaisi kuvaajan tarkoitusta ja b) mitään poikkeuksellista ei näkyisi, kuten jo aiemmin totesin. Mutta kuvan 4 vetäminen mukaan moiseen vertailuun olisi kyllä jo vähän arveluttavaa.

    ”“Eli en minä näe tuohon neljänteen kuvaan verrattuna mitään kovin epätavallista käytöstä. ” Niin no, tilastollista lämpeämistä ei ole tapahtunut tällä vuosikymmenellä ja taitaa jäädä tapahtumatta.”

    Katsopa uudelleen sitä neljännen kuvan otsikkoa: ”How long you might wait for a new record?”. Kuvaaja siis esittää sitä, kuinka todennäköistä on, että lämpöennätys kestää korkeintaan x vuotta. Lämpöennätyksen saavuttaminen on aivan eri asia kuin tilastollisesti merkittävä lämpeneminen ajanjakson aikana. Kommenttisi ei liity tuohon kuvaan.

    ”IPCC on pitänyt 3 astetta rajana, metoffice nyt uudelleen 4.5 vuoteen 2060 mennessä ja vieläkin hurjempia löytyy. Jos jäädään 2 asteeseen(2110 mennessä) on se merkittävästi alle noiden arvioiden”

    Minä ihmeen ”rajana” IPCC on pitänyt 3 astetta? Mutta laitetaan nyt vielä ne IPCC:n arviot, vaikka ne löytyvät aiemmin laittamani linkin takaakin. IPCC:n arviot lämpötilan muutokselle (muutos celsiusasteina jaksolle 2090-2099 vs. 1980-1999) eri skenaarioille, luottamusväli hakasuluissa:

    B1: 1.8 [1.1, 2.9]
    A1T, B2: 2.4 [1.4, 3.8]
    A1B : 2.8 [1.7, 4.4]
    A2: 3.4 [2.0, 5.4]
    A1FI: 4.0 [2.4, 6.4]

    ”Summa summarum:
    Keskiarvona malliajot ennustavat lämpenemistä tällähetkellä noin 0.2 astetta per vuosikymmen, joka ei näyttäisi toteutuvat 2000-luvulla. Sitä ennen se on osunut noin haarukkaan. Miten käy seuraavalla vuosikymmenellä on varmaankin mielenkiintoista.”

    Eipä vuosikymmenen mittaisen kehityksen pidäkään aina vastata mallien keskiarvon kehitystä, eiväthän malliajojenkaan kehitykset vastaa. Seuraavan vuosikymmenen kehitys on toki mielenkiintoista.

    Tykkää

  28. Tuossa ensimmäisessä kuvaajassa, jossa on siis erilaisten mallien tuottamia ennusteita hämmästyttää se, että mallit ovat osanneet ennakoida -91 Pinatubon tulivuorenpurkauksen. Sama kyllä näkyy seuraavassakin kuvassa, vain pari käyrää ei ole seurannut alaspäin.

    Näillä malleillahan voidaan siis ilmeisesti lähes vuoden tarkkuudella ennustaa merkittävät tulivuorenvuorenpurkaukset. Fantastista!

    Tykkää

  29. Eivät ilmastomallit sentään tulivuorenpurkauksia osaa ennustaa. Ensimmäisessä kuvaajassa on kyse siitä, että Pinatubon purkausta vastaavat tiedot on syötetty malliajoihin. Kuvaajia vastaavat malliajothan on tehty vuonna 2007 ilmestynyttä IPCC:n neljättä arviointiraporttia varten. Vaikka mallinnukset tehtiinkin jonkin verran aiemmin kuin itse raportti, olivat Pinatubon tuottamat päästöt hyvin tiedossa siinä vaiheessa. Muistaisin, että varsinainen ”ennuste” (IPCC taitaa käyttää termiä projektio), jossa päästötkin ovat vain arvioita siitä mitä ne voivat olla tulevaisuudessa, alkoi vuodesta 2000.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s