Euroopan unionin päästökauppa ja kansalliset vähennystavoitteet

Euroopan unionissa on yhteisesti sovitut periaatteet, miten päästöjen vähentämistä ohjataan. Ohjauskeinoja on pääasiassa kaksi: päästökauppa, sekä kansalliset päästötavoitteet. Koska näiden erot ovat melko huonosti tunnettuja, kokoan tähän yhteen aivan perusasiat, sekä muutamia linkkejä, joista asiaan voi perehtyä tarkemmin.

Aluksi suomeksi tekstitetty video.

Päästökaupan piiriin kuuluu Euroopassa yksitoistatuhatta voima- ja muuta teollisuuslaitosta 31 maassa. Ne tuottavat yhteensä noin 45% EU:n päästöistä. Nämä päästöt ovat EU:n yhteisiä päästöjä, eikä niitä lasketa maakohtaisiin päästöihin. Hyvä selostus löytyy tästä.

Järjestelmässä on mukana yli 11 000 teollisuuslaitosta. Päästökaupan piiriin kuuluvat sähkön- ja kaukolämmöntuotanto, metallien jalostusteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, lentoliikenne sekä rakennustuoteteollisuus. Päästökaupan piirissä olevien tahojen kasvihuonekaasupäästöjen tulee direktiivin mukaan vähentyä 21 prosenttia vuosien 2005–2020 välillä.

Päästökaupassa jokaisen toimijan on hankittava päästöjään vastaavan määrä päästöoikeuksia. Oikeuksia on jäsenmaille jaettu ilmaiseksi sekä huutokaupattu. Jokainen yritys voi myös myydä ylimääräisiä oikeuksia muille yrityksille, tai ostaa niitä muilta, mikäli omat eivät riitä.

Päästöoikeuksien määrä markkinoilla on rajattu. Niiden määrää vähennetään vuosittain 1,74%. Meneillään oleva kolmas päästökauppakausi päättyy vuonna 2020, jonka aikana markkinoille laskettavia päästöoikeuksia ja siten päästöjä vähennetään 1,74% vuosittain. Näin 2020 saavutetaan 21 % vähennys vuoden 2005 tasoon verrattuna.

Direktiivin mukaisesti päästökauppaa jatketaan vuoden 2020 jälkeen. Suunnitelmissa on lisätä vuosittaista vähennystä 2,2 %:iin, jolloin vuoteen 2030 mennessä saavutetaan 43% vähennys vertailuvuoteen 2005 nähden.

Päästökauppasektorilla ei siis ole kansallisia tavoitteita lainkaan. Tavoite on EU:n yhteinen. Tämä johtaa siihen, että esim. jos kivihiilen polttamista energian tuotannossa vähennetään Suomessa, markkinoille vapautuu vastaava määrä päästöoikeuksia. Se laskee päästöoikeuksien hintaa, mikä tekee päästöt muualla EU:n alueella halvemmiksi. Markkinatalouden lainalaisuuksien perusteella voidaan olettaa, että Suomessa tehty vähennys aiheuttaa vastaavan suuruisen lisäyksen muissa EU-maissa. Päästökauppajärjestelmä kuitenkin takaa sen, että järjestelmään kuuluvat päästöt vähenevät suunnitelman mukaisesti 1,74% vuodessa.

55% EU:n päästöistä ei kuulu päästökaupan piiriin. Ilmasto-opas kertoo niistä näin:

EU:ssa päästökaupan ulkopuolisten alojen (rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne, jätehuolto, teollisuudessa käytettävät F-kaasut) tulee pienentää päästöjään yhteensä 10 prosentilla vuoden 2005 määrästä vuoteen 2020 mennessä). [16], [2] Päästökaupan ulkopuolisten alojen päästövähennystavoite on jaettu jäsenmaille kansallista taakanjakoa koskevalla päätöksellä. Suomen päästövähennystavoite on 16 prosenttia (vuoden 1990-tasolta) aikavälillä 2005–2020.

Eri maiden tavoitteet päästökaupan ulkopuolisille päästöille on esitetty seuraavassa taulukossa.

Kansalliset_päästövähennystavoitteet

Kuva 1. EU:n jäsenmaiden kasvihuonekaasujen päästörajat päästökaupan ulkopuolisille sektoreille vuoteen 2020 mennessä (vertailuvuosi 2005)

Taulukosta nähdään, että Suomen tavoite on vähentää 16%.

Koska energian tuotanto on päästökaupan piirissä, siinä tehtäviä vähennyksiä ei lasketa tähän 16% mukaan. Rautalangasta väännettynä, jos korvaamme hiilivoimaa jollain päästöttömällä tuotannolla, saavutettuja päästövähennyksiä ei lasketa tähän 16% mukaan, vaan ne on edelleen saavutettava täysimääräisesti päästökaupan ulkopuolella, täysin riippumatta siitä, miten päästöt muuttuvat energian tuotannossa.

Päästökaupan ideana on ohjata vähennykset sinne, missä ne on edullisimmin tehtävissä. Mikäli yritys katsoo, että päästövähennys tulee halvemmaksi kuin päästöoikeuksien ostaminen, sen kannattaa vähennys tehdä, muuten ei. Tämä idea on siinä mielessä nerokas, että se (sen pitäisi) tuottaa vähennyksiä pienimmillä mahdollisilla kustannuksilla. Päällekkäisten poliittisten ohjauskeinojen asettaminen, kuten esim. tuulivoiman määrätavoitteet, johtavat helposti siihen, että päästövähennykset maksavat enemmän kuin olisi tarpeen. Tuulivoiman lisääminen toki lasketaan mukaan uusiutuvan energian lisäystavoitteeseen, joka on EU:ssa sovittu maakohtaisesti. Päällekkäiset ohjauskeinot myös vesittävät päästökaupan ideaa, mikä on nyt osaltaan johtanut siihen, että päästöoikeuksien hinta on pitkään ollut hyvin alhainen eikä tehokkaasti ohjaa vähennyksiin.

Kuva 2.

Kuva 2. Päästöoikeuksien hintakehitys EU:n päästökaupassa.

Helsingin energiapolitiikka on tällä hetkellä näkyvästi esillä, koska isoja päätöksiä ollaan tekemässä tämän vuoden aikana. Helsingin sähkön- ja kaukolämmön tuotanto kuuluu päästökauppaan, eikä sen päästöjen vähentäminen päästökaupan takia, tai ansiosta, vaikuta EU:n päästöihin mitenkään, eikä myöskään vähennä tarvetta päästökauppasektorin ulkopuolisten päästöjen vähentämiselle Suomessa.

Kirjoitin tämän tekstin, koska ilmasto- ja energiapolitiikkaa koskevasta keskustelusta voi päätellä, että päästökaupan toimintaperiaatetta ei aina ymmärretä. Toivon, että teksti selvittää asiaa. En ota kantaa siihen, onko päästökauppa hyvä vai huono asia. Se on kuitenkin EU:ssa sovittu ohjauskeino, eikä päästökauppasektoriin kohdistuvista muista ohjauskeinoista ole välitöntä hyötyä.

On tietenkin mahdollista, jopa toivottavaa, että päästöoikeuksien ”alennusmyynnistä” vedetään EU:ssa oikeat johtopäätökset, ja vähennetään vuosittaista markkinoille jaettavaa päästöoikeuksien määrää vastaavasti. On kuitenkin epätodennäköistä, että tämä korjausliike tehtäisiin meneillään olevan kauden aikana, ennen vuotta 2021.

Edit – 15.8.2015

Unohdin mainita yhden tärkeän näkökohdan päästökaupan vaikutuksesta. Biomassa luokitellaan päästöttömäksi, jonka polttaminen on siten päästökaupan ulkopuolelta. Todellisuudessa biomassa ei ole päästötöntä, josta olen aikaisemmin kirjoittanut mm. tässä. Jos esim. päästökaupan piirissä olevaa kivihiiltä korvataan biomassalla, korvatun hiilen päästöoikeudet vapautuvat markkinoille, ja ne voidaan käyttää jossain muualla. Näin ollen, jos kivihiilen polttaminen ei vähene, ainoastaan siirtyy muualle samalla kun biomassan polttaminen lisääntyy, kokonaispäästöt lisääntyvät.

  1. Euroopan unionin ilmastopolitiikka ohjaa jäsenmaita
  2. The EU Emissions Trading System (EU ETS)
  3. Wikipedia: European Union Emission Trading Scheme
  4. Mitä on päästökauppa?
  5. Henkilökohtainen päästökauppa
  6. Vapaaehtoinen päästökauppa
  7. Hiilivero James Hansenin mallin mukaan

6 thoughts on “Euroopan unionin päästökauppa ja kansalliset vähennystavoitteet

  1. Metsäbiomassa huomioidaan päästökauppasektorin ulkopuolella metsän hiilitaseen kautta. Jos puuta käytetään enemmän kuin sitä kasvaa, lasketaan alijäämä päästöiksi. Tässä toki on lyhyellä tähtäimellä ongelma itse asiassa kahteen suuntaan. Jos metsien puu käytetään vaikkapa rakennuksiin, sehän sitoutuu sinne eikä karkaa päästöinä ilmakehään. Toisaalta poltettuna päästöjä syntyy ja jää vuosikymmeniksi ilmakehään, vaikka metsää pikku hiljaa kasvaisi yhtä paljon tilalle.

    Kysymys: Vaikka hiilen korvaaminen biomassalla vapauttaisi päästöoikeuksia markkinoille nyt käytettäväksi muualla, eikö silti tuo 21% vähennys vuoteen 2020 mennessä tulla saavuttamaan, koska oikeudet vuosittain vähenevät?

    Toinen mikä osui silmään:

    ”On tietenkin mahdollista, jopa toivottavaa, että päästöoikeuksien ”alennusmyynnistä” vedetään EU:ssa oikeat johtopäätökset, ja lisätään vuosittaista markkinoille jaettavaa päästöoikeuksien määrää vastaavasti.”

    Tarkoititko, että päästöoikeuksia pitäisi vähentää? Oikeuksien lisäyshän edelleen laskisi hintaa.

    Tykkää

  2. Tilannetta pitäisi verrata siihen, että poltettava biomassa jätetään polttamatta. Silloin se lisäisi metsiin sitoutunutta hiiltä. Näin ollen polttaminen aiheuttaa tämän erotuksen verran päästöjä, vaikka hiilitaselaskenta näyttäisi, että tase pysyy samana.

    Entä miten taselaskenta huomioi EU:n ulkopuolelta tuodun biomassan polttamisen? Käsittääkseni ei mitenkään, joten esim. Pohjois-Amerikkalaista puuta voi Euroopassa poltella mielin määrin, eikä päästöjä huomioida lainkaan, koska kirjanpidossa biomassa on päästötöntä.

    Joten en ymmärrä, miten päästövähennys voitaisiin saavuttaa, vaikka vähennetään fossiilisten polttamista 21%, mutta samalla lisätään biomassan polttamista?

    Tuo viimeinen oli virhe. Kiitos kun huomasit, kojasin tekstiin.

    Tykkää

  3. Ymmärrän pointtisi, ja tosiaan olen ymmärtänyt samoin, että Yhdysvallat ei ole mukana Kioton mekanismeissa. Tällöin sieltä tuotu biomassa ei olisi osa mitään päästökirjanpitoa. En kuitenkaan tunne asiaa tarpeeksi, että voisin sanoa varmaksi.

    Käytännössä jos kaikki fossiilinen korvattaisiin biomassalla (mikä ei luultavasti voisi onnistua), niin riippumatta siitä mitä on sovittu biomassan päästöiksi, olisivat päästöt ainakin tämän hetkisen tiedon valossa paljon pienemmät verrattuna fossiilisien polttoon. Päästöt siis todella laskisivat merkittävästi (jos käytettäisiin vähäpäästöistä biomassaa).

    Mutta laskisiko päästöt tarpeeksi? Riippunee koko tuotantomixistä eli tuuli-, aurinko- ja ydinvoiman osuuksista ja kulutuksen kehittymisestä.

    Tykkää

  4. Minkä tiedon valossa? Lyhyellä aikavälillä päästöt voivat olla fossiilisia isommatkin. Kannattaa lukea ainakin tämän ympäristökeskuksen raportti, Liski et al. 2011:

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37051/SY5_2011_netti.pdf

    Muistetaan, miten kivihiilen käyttöönotto pelasti Euroopan metsistä ne, mitkä olivat vielä polttamatta. En ole vama, kannattaako tähän menneisyyteen palata. Esim. Suomessa, maassamme kasvavan biomassan määrä ei riitä kattamaan primäärienergian kulutustamme, vaikka se poltettaisiin kaikki.

    https://planeetta.wordpress.com/2010/06/24/metsabiomassan-energiapotentiaali-suomessa/

    Tässä vielä koottuna joitain lähteitä.

    https://planeetta.wordpress.com/2015/04/27/bioenergialla-on-huomattavan-suuret-co2-paastot/

    Kaikenkaikkiaan tuo koko biomassa päästökysymys on vielä melko pahasti vaiheessa. Oikeansuuntaisella politiikalla olisi kiire, koska tuollaisia Brittien esimerkin mukaisin ylilyöntejä on jo kehittymässä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s