Metsäbiomassan energiapotentiaali Suomessa

Metsähakkeesta on saatavissa 32 TWh (terawattituntia) energiaa, mikä vastaa 11 % energian loppukäytöstä Suomessa. Jos lisäksi poltetaan kaikki kestävästi korjattavissa oleva runkopuu, saadaan yhteensä 172 TWh, joka on 55 % energian loppukäytöstä. Tämän enempää metsistämme ei nykyisellä puustolla voi saada uusiutuvaa energiaa.

Puuperäisiä polttoaineita käytettiin vuonna 2009 yhteensä 72 TWh:n edestä, mikä energiamääränä vastaa lähes valtakunnan sähkön tuotantoa (86 TWh vuonna 2007). [2]

Kuvassa energian kulutus Suomessa energialähteittäin. Koko kuva löytyy tästä.

METLAn tutkimusraportissa ENERGIAPUUN KORJUUN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET sanotaan:

Massiivisista puuvarannoista ja metsien hyvästä kasvusta huolimatta energiapuuvaramme eivät kuitenkaan yksistään riitä korvaamaan fossiilisten polttoaineiden osuutta nykyisestä energiankulutuksesta. Lisäämällä metsähakkeen käyttöä teknis-taloudellisen korjuupotentiaalin tasolle, toisin sanoen viisinkertaistamalla metsähakkeen nykykäyttö, katettaisiin arviolta 6 % maamme nykyisestä energiankulutuksesta. Energia- ja ilmastopolitiikan on siis perustuttava useiden eri energiamuotojen rinnakkaiskäyttöön ja ennen kaikkea energiankulutuksen kasvun katkaisemiseen.

(METLAn tekstissä on ilmeisesti käytetty primäärienergiankulutusta, joka on n. 407 TWh. Tässä artikkelissa käytetään vertailukohtana energian loppukäyttöä, joka on n. 300 TWh. Siksi METLA on päätynyt 6 %:iin.)

Metsähaketta käytettiin Suomessa viisi miljoonaa kuutiometriä vuonna 2009. Määrä vastaa energiana 10 TWh, joka 3,5 % energian loppukäytöstä. Hallituksen esittämän ”risupaketin” tavoitteena on nostaa hakkeen käyttö 25 TWh:iin, vastaten 13,5 miljoonan kuution vuosittaista käyttöä. [1]

Metsähakkeeksi lasketaan hakkuutähteet; oksat ja latvusmassa, sekä kannot. Metsähakkeen korjuupotentiaali Metlan [3] mukaan on:

  • Latvusmassa päätehakkuilta – 6,5 milj. Mm3
  • Kannot päätehakkuukuusikoista – 2,5 milj. Mm3
  • Nuorten metsien energiapuu – 7 Mm3
  • Yhteensä – 16 Mm3

(Mm3 = miljoona kiintokuutiometriä)

Vastaava energiamäärä – 32 TWh – on 11 % energian loppukäytöstä.

Leikitään ajatuksella, että kaikki runkopuukin poltetaan. Paljonko metsistämme silloin saadaan energiaa? Metsiemme kasvu on 100 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa, mutta kestävä hakkuukertymä alle sen, 70 miljoonaa kiintokuutiometriä. [3,6]

Laskennassa käytetyt arvot:

Yksi kiintokuutio painaa 500 kg

Puun lämpöarvo: 4 kWh/kg [4](Vaihtelee kosteuden mukaan)

Yhden kiintokuutiometrin lämpöarvoksi saadaan siten 2 MWh. [3]

Jos koko vuotuinen hakkuupotentiaali 70 milj. m3 poltetaan, saadaan energiaa 140 TWh.

Energian loppukäyttö Suomessa on n. 300 TWh [5]. Jos energiantuotanto tapahtuisi ilman häviöitä, riittäisi metsien runkopuun kasvu tuottamaan 47 % Suomen energiasta. Tämä edellyttää siis kaiken hakatun puun polttamista, mihinkään muuhun tarkoitukseen ei riittäisi yhtään puuta.

Poltettaessa kaikki Suomen metsissä kasvava, sekä runkopuu että hakkuutähteet, saadaan 172 TWh, joka vastaa 57 % energian loppukäytöstä. Tätä voitaneen pitää teoreettisena maksimina, joka ei tule koskaan lähimainkaan toteutumaan. Puuta ei tämän lisäksi riittäisi mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Suhteutetaan määrä Olkiluoto 3:n vuosituotantoon 13 TWh sähköä, reaktorin brutto lämmöntuotanto 37 TWh. Metsähakkeen vastaava energia on noin -kertainen OL3: nähden.

Tässä esitettyyn teoreettiseen maksimiin suhteutettuna, metsät tuottavat n. 13:n Olkiluoto 3:n sähkötehon, tai :n OL3 reaktorin bruttolämpötehon.

Koska metsäbiomassasta on käytössä jo 72 TWh [7], on lisäyspotentiaali teoreettisen maksimin mukaan 100 TWh.

Yllä olevaan diagrammiin on koottu muutamia keskeisiä energiantuotannon ja kulutuksen määriä Suomesta ja maailmalta. Diagrammin avulla saa käsityksen tässä artikkelissa, ja yleisessä energiakeskustelussa käsiteltävien asioiden mittasuhteista.

  1. Kohti vähäpäästöistä Suomea – Uusiutuvan energian velvoitepaketti
  2. U.S. Energy Information Administration
  3. Metsätalouden bioenergian hyödyntämismahdollisuudet Suomessa
  4. Lämpöarvo
  5. Energian loppukäyttö sektoreittain, TJ
  6. Suomen metsävarat kasvavat jatkuvasti
  7. Puun energiakäyttö 2009
  8. ENERGIAPUUN KORJUUN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

(Seuraava artikkeli ilmestyy Juhannuksen jälkeisenä maanantaina 28.6. aamulla klo 7:00. Sen aiheena on IEA:n skenaario hiilidioksidipäästöjen maailmanlaajuisesta vähentämisestä.)

One thought on “Metsäbiomassan energiapotentiaali Suomessa

  1. Päivitysilmoitus: Otso Kivekäs » Helsingin lämmitys, eli lyhyt johdanto energiapolitiikan hankaluuteen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s