Aurinkosähkö voi lisätä päästöjä

Yritysjohtamisessa yksi keskeinen oppi on se, että sitä saadaan mitä mitataan. Sama pätee yhteiskunnassamme muuallakin. Mittareiden asettaminen on siis hyvin tärkeää. Yksi esimerkki tästä on energia- ja ilmastopolitiikassa jatkuvasti esillä oleva uusiutuvan energian määrän lisääminen. Uusiutuvasta energiasta ja sen lisäämisestä puhutaan oman subjektiivisen arvioni mukaan paljon enemmän kuin päästöjen vähentämisestä, jonka mielestäni pitäisi olla se varsinainen päämäärä. Uusiutuva energia on vain yksi keino, sen ei tulisi olla päämäärä.

Viimeksi toissa päivänä uutisoitiin Suomen uusiutuvan energian saavutuksista, mutta en muista, milloin yhtä näyttävästi olisi uutisoitu Suomen päästöjen vähenemisestä.

Todistaakseni, että uusiutuvan energian määrän ja päästöjen vähenemisen välillä ei ole suoraa yhteyttä, teen havainnollisen tarkastelun käytettävissä olevalla datalla.

Aurinkosähkön tuotanto ei aiheuta välittömiä päästöjä, mutta tarvittavan laitteiston valmistaminen ja asentaminen aiheuttaa. Siksi on tarkasteltava elinkaaripäästöjä. Tämän selvittämiseksi on tehty tutkimuksia, joista NREL on tehnyt yhteenvedon. Tietääkseni IPCC käyttää samansuuntaisia lukuja. Tulokset nähdään tässä.

20160127_PV_Emission

Kuva 1. Aurinkosähkön elinkaaripäästöt NREL:n tutkimuksen mukaan.

Tutkimus antaa aurinkosähkölle elinkaaripäästön mediaaniksi 45 g/kWh piipohjaisilla paneeleilla, ohutkalvopaneeleilla vähän vähemmän, joskin näitä arvioita on ollut käytettävissä selvästi vähemmän. Piipohjaisten paneelien tulos on saatu kymmenistä eri arvioista, jotka on harmonisoitu alla olevan taulukon parametrien mukaisesti.

20160127_PV_Harm_parameters

Kuva 2. NREL:n tutkimuksen harmonisoinnissa käytetyt parametrit.

Jotta tulos soveltuisi käytettäväksi Suomessa, harmonisoinnissa tulisi käyttää selvästi pienempää insolaatiota. On selvää, että kun valoa on vähemmän, aurinkopaneelit eivät ehdi oletetun eliniän aikana tuottaa yhtä paljon. Tutkimuksessa sanotaan:

Of the harmonization parameters investigated, adjusting reported results to a consistent solar irradiation assumption had the greatest impact on reducing the variability in estimated GHG emissions from c-Si PV technologies.

Suomessa insolaatio on keskimäärin 850 kWh/m2/yr, kun tässä harmonisoinnissa käytetty on yli kaksinkertainen. Jos tulokset harmonisoidaan Suomen olosuhteisiin, aurinkosähkön ominaispäästökin vähintään kaksinkertaistuisi. Tutkimuksessa todetaan vielä:

In the LCA literature on PV technologies, the assumed solar irradiation ranged from 900 to 2,200 kWh/m2 /yr.

Näissä kaikissa arvioissa on siis käytetty suurempaa insolaatiota kuin Suomen 850 kWh/m2/yr. Kuvasta nähdään, että tulosten vaihteluvälin yläraja on n. 200 g/kWh/yr. On hyvin mahdollista, että Suomessa aurinkosähkön ominaispäästö onkin lähempänä 200 kuin 45 grammaa. Jos joku tietää tästä tehdyn tutkimuksia, mielellään otan tiedon vastaan. Itse en löytänyt yhtäkään. Sen sijaan löysin muutaman oletuksen väliltä 30..50 grammaa, mitkä selvästikin ovat liian optimistisia. 45 grammaan pääsemiseksi täytyisi vähintään kasvattaa aurinkopaneelien elinikäodotetta 60 vuoteen, mikä lienee mahdotonta.

Suomen sähköntuotannon ominaispäästöt löytyvät tästä Energiateollisuuden tilastosta. Seuraavaan kuvaan on poimittu sähköntuotannon ominaispäästöt viimeisen kolmen vuoden ajalta.

20160127_Suomen_sähkön_ominaispäästö

Kuva 3. Sähkön ominaispäästö Suomessa kuukausittain vuosina 2013..2015.

Kuvasta nähdään, että päästöt ovat olleet laskussa kuluneen kolmen vuoden aikana. Viime vuoden kesä- ja heinäkuussa ominaispäästö oli 44 g/kWh. Toukokuusta elokuuhun ominaispäästö oli keskimäärin 58,75 g/kWh.

Energiateollisuuden päästötilastossa on mukana ”kasvihuonekaasuvelvoitteeseen kuuluvien polttoaineiden (fossiiliset miinus puu ja muu bio) aiheuttamat päästöt.” Jotta vertailu olisi täysin totuudenmukainen, pitäisi ottaa huomioon käytössä olevan tuotannon elinkaaripäästöt. Sellaista tilastoa ei taida olla olemassa? Se tuotanto on kuitenkin jo rakennettu ja suurin osa sen elinkaaripäästöistä on jo toteutunut. Jos rakennetaan lisää aurinkosähköä, sen elinkaaripäästöt toteutuvat rakennusvaiheessa ja saavutettava päästövähenemä toteutuu vasta oletetun eliniän aikana, joka on NREL:n harmonisoinnissa 30 vuotta.

Koska Suomessa suurin osa aurinkosähköstä saadaan niiden neljän kuukauden aikana, jolloin sähkön ominaispäästö on alle 60 g/kWh, ja aurinkosähkön elinkaaripäästö todennäköisesti selvästi enemmän kuin tässä viitatun tutkimuksen ilmoittama 45 g/kWh, voidaan perustellusti sanoa, että aurinkosähkön lisääminen Suomessa ei oleellisesti vähennä päästöjä. Epävarmuudet huomioon ottaen aurinkosähkön ominaispäästö voi Suomessa olla selvästi yli 60 g/kWh. Näin ollen on mahdollista, että aurinkosähkön lisääminen myös lisää päästöjä.

Luonnollisesti paneelien valmistustekniikan kehittyminen muuttaa tilannetta aurinkosähkölle edullisempaan suuntaan.

Tämän yksinkertaisen ja nopeasti tehdyn tarkastelun tulos on joka tapauksessa sellainen, että me emme voi vetää yhtäsuuruusmerkkiä uusiutuvan energian lisäämisen ja päästöjen vähenemisen välille. Aurinkosähkön tapauksessa asiaa tulisi ehdottomasti tutkia perusteellisemmin, jotta tiedetään varmasti mitä ollaan tekemässä, ja mahdollisilta virheinvestoinneilta vältytään. Aurinkosähkön tehonvaihtelun luonteesta johtuen tarvitaan tuntitasolle menevä systeemitason tarkastelu, sekä Suomen oloihin harmonisoitu selvitys aurinkopaneelien elinkaaripäästöistä.

Aurinkolämpö on Suomen oloissa todennäköisesti päästövähennyksessä huomattavasti kustannustehokkaampi vaihtoehto.

Mainokset

Aurinkovoimalasimulaatio – sähkö halvimillaan 204 €/MWh

Energian varastoinnin kehityksen sanotaan ratkaiseva uusiutuvan (sähkö)energian ehkä merkittävimmän ongelman, tuotannon vaihtelevuuden. Teoriassa se ratkaiseekin. Ongelmana kuitenkin on tehtävään soveltuvan tekniikan puuttuminen. Hiljattain esitelty Tesla-akku on yksi yritys tällä saralla. Se on kotikäyttöön suunniteltu litium-ioni-akku, jota on jo ehditty luonnehtimaan ”vallankumoukseksi” uusiutuvan energian käytössä. Aikaisemmin tässä

Tesla-akkujen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

tarkastelimme akkuja suhteutettuna mm. käytettävissä olevan litiumin määrään.

Nyt selvitetään, kuinka paljon akkukapasiteettia tarvitaan aurinkosähkön tehon tasaamiseksi. Otetaan malliksi uusi Suvilahden aurinkovoimala. Siitä on käytettävissä tuntitason tuotantotilasto, joka sopii tähän tarkasteluun mainiosti. Tilasto on ladattavissa voimalan kotisivulta.

Käytetään tarkastelujaksona huhti- ja toukokuuta. Näiden kahden kuukauden aikana voimala tuotti sähköä yhteensä 71553 kWh. Suurimman tuntituoton 259 kWh voimala saavutti 15.5. klo 14-15. Piemeään aikaan voimala ei luonnollisesti tuota mitään.

Kun tuotto 71533 kWh jaetaan tarkastelujakson tuntimäärällä 1464, saadaan voimalan keskitehoksi 48,8 kW. Kuinka suuren akuston voimala siis tarvitsisi, jos siitä haluttaisiin ottaa jatkuvasti 48,8 kW:n teho, vuorokauden jokaisena tuntina, kaksi kuukautta yhteen menoon. Sellaista sähköntuotantoa yhteiskunta tarvitsee. Mitä enemmän vaihtelevaa tuotantoa verkkoon lisätään, sen tärkeämmäksi tehon tasaaminen muodostuu. Tesla ilmoittaa akun hyötysuhteeksi on 92%, joten vähennetään tehoa vastaavasti, otetaan 45 kW tasaista tehoa voimalasta ulos.

Rakennetaan Excelillä, tai tässä tapauksessa LibreOffice Calcilla simulaatio, jossa kahden kuukauden jokaista tuntia tarkastellaan erikseen. Jokaisen tunnin sähköntuotanto tiedetään, samoin voimalasta verkkoon syötetty teho, joka on siis 45 kW. Ylijäämä tuotannosta ladataan akustoon, alijäämä korvataan purkamalla akustoa. Näin voidaan laskea akuston varaustila jokaisen tunnin lopussa. Tulosta käytetään seuraavan tunnin alkutilana. Akuston kapasiteetin yli menevä varaus leikataan pois.

Kaavioon piirretään akuston varaus, sekä havainnollisuuden vuoksi auringosta saatu teho, joka kerrotaan kymmenellä, jotta se skaalautuu kaavioon sopivasti. Määritellään ensimmäiseen simulaatioon 100 kpl Tesla-akkuja, yhteiskapasiteetiltaan 700 kWh. Simulaation alussa akustossa on täysi varaus. Tulos nähdään alla.

Kuva 1.

Kuva 1.

Punainen käyrä näyttää akuston varaustilan. Tarkastelujakson aikana on useita kohtia, joissa akusto tyhjenee kokonaan ja voimala lakkaa syöttämästä sähköä verkkoon. Lisätään akkujen määrä kahteen sataan.

Kuva2.

Kuva 2.

Akuston keskimääräinen varaustila kasvoi, mutta vähän yllättäen akusto tyhjenee edelleen melkein yhtä monta kertaa. Lisätään akkujen määrää neljään sataan.

Kuva 3.

Kuva 3.

Nyt voimala toimii 8.5. lähtien ilman yhtään katkosta, mutta ennen sitä niitä esiintyy edelleen useita. Syy löytyy katsomalla auringosta saatavaa tehoa, sinistä käyrää kuvassa. Huhtikuussa tehoa on Auringosta saatu selvästi vähemmän kuin toukokuussa. Osittain tähän vaikuttaa säätila, osittain päivän pituus. Lisätään akkukapasiteettia vielä kerran, asennetaan voimalaan tuhat Tesla-akkua, yhteensä 7000 kWh kapasiteettia.

Kuva 4.

Kuva 4.

Ei tästä tule mitään. Nyt nähdään selkeästi, että toukokuun 8. päivään asti akkuihin ei yksinkertaisesti saada riittävästi latausta kuin muutamana päivänä, muina päivinä varaustila laskee. Akkukapasiteetin lisääminen ei poista tätä ongelmaa. Kokeillaan vähentää voimalasta otettavaa tehoa. Otetaan tehoa vain 40 kW.

Kuva 5.

Kuva 5.

Nyt voimala toimii keskeytyksettä koko jakson yli. Akkuja on vara vähentääkin. Lyhyen iteroinnin jälkeen havaitaan, että pienin akkukapasiteetti, jolla voimala kykenee 40 kW:n jatkuvaan tehoon jakson aikana, on 614 kpl Tesla-akkua, eli 4298 kWh.

Kuva 6.

Kuva 6.

Jos tyydytään 30 kW:n tehoon, riittää 300 akkua, eli 2100 kWh.

Kuva 7.

Kuva 7.

Punaisesta käyrästä nähdään myös, milloin akusto on täynnä. Käyrä ei nouse akkukapasiteetin yläpuolelle. Mitä ylimääräiselle sähkölle tehdään? Se voidaan tietenkin syöttää verkkoon, jos siellä on kysyntää. Kun akusto on täynnä, kaikki auringosta saatava sähkö miinus haluttu jatkuva teho, on tätä ylimääräistä sähköä. Jos tehoa halutaan tasaisesti 30 kW, täydellä akulla voimala voi keskellä päivää antaakin 259-30=229 kW ylimääräistä tehoa. Jos ajatellaan, että kaikki sähkö tuotetaan vaihtelevalla tuotantomuodolla, on tuottoisana aikana tätä ylijäämää hyvin paljon tarjolla, eikä siitä voida syöttää verkkoon kuin pieni osa, jos sitäkään. Jos sen haluaa hyödyntää, täytyy ottaa käyttöön jotain uusia käyttökohteita, kuten synteettisen metaanin valmistus, tms.

Vastaavasti nollatunteja voi sallia yhtään, koska tuotannon hiipuessa kulutusta pienemmäksi, sähköverkko kaatuu. Nollatunteja varten tarvitaan korvaava tuotanto. Tällä hetkellä verkon varavoima on mitoitettu kestämään suurimman yksikön putoaminen verkosta, ja ehkä vähän päälle. Uusiutuvan energian kanssa ongelma on huomattavan paljon suurempi, koska yhden suurimman voimalan sijasta verkosta putoavat kaikki aurinkovoimalat suunnilleen samaan aikaan, eli varatehoa tarvittaisiin koko tuotantoa vastaava määrä.

Jos aurinkosähköön yhdistetään tuulisähkö, tuotannosta saadaan todennäköisesti tasaisempaa, mutta silloinkin varastointia tarvitaan niin paljon, että lyhyitäkään nollajaksoja ei pääse syntymään. Jos niitä syntyy, tarvitaan jälleen koko kulutusta vastaava määrä varatehoa.

Entä mitä Tesla-akkujen avulla tuotettu tasainen sähköteho maksaa? Tätä arviointia varten pitäisi tietää akkujen elinikä.

Toinen litium-akkuvalmistaja, Iron Edison, ilmoittaa akulleen eliniän näin:

Lithium Cycle Life vs DOD

Kuva 8. Iron Edison -litiumakun elinikä.

Tesla ei ilmoita akkujensa elinikää yhtä yksiselitteisesti. Tällä sivulla Tesla arvoi akun elinikää näin:

Tesla expects the Powerwall to last for approximately 15 years, ~5,000 cycles (but with the warranty being 10 years).

Tämän tarkempaa arviota en ole löytänyt, joten tulkitaan tämä niin, että akku kestää 5000 sadan prosentin lataus/purkusykliä, ja/tai 15 vuotta riippumatta syklien määrästä, koska akku kyllä vanhenee käyttämättömänäkin. Määritellään simulaatiossa 100%:n syklien määrä siten, että kaksi 50%, viisi 20% jne. sykliä vastaa yhtä 100% sykliä. Akun elinikä määritellään sen perusteella, kumpi tulee ensin täyteen, 5000 sykliä tai 15 vuotta. Sähkön hinta on tässä laskettuyksinkertaisesti jakamalla investointi arvioidun pitoajan tuotolla.

Aurinkopaneelien eliniäksi oletetaan 30 vuotta. Malli laskee meille sähkön hinnan. Kuvan 5 tilanteessa, jossa voimalasta otetaan 40 kW:n tehoa, sähkön hinnaksi muodostuu 366 €/Mwh. Akut kestävät täydet 15 vuotta, jona aikana 100%:n syklejä syntyy ainoastaan 646 kpl. Yllättävän vähän, mikä selittyy suurella akkukapasiteetilla. Noin vähäinen syklien määrä olisi todennäköisesti hoidettavissa laadukkailla lyijyakuillakin.

Kuvan 6 tilanteessa, 30 kW / 2100 kWh, akkuihin kohdistuu 933 sykliä. Sähkön hinnaksi muodostuu 277 €/Mwh.

Havaitaan siis, että vähentämällä tehoa, sähkön hinta putoaa. Tämä selittyy pienemmällä akkumäärällä. Suurin osa hinnasta tuleekin akuista, paneelien osuus on pienempi. Osa sähköstä kannattaa siis vaikka heittää haaskiin, ja sähkön hinta alenee siitä huolimatta.

Vähän yllättävä havainto. Nyt kiinnostaakin selvittää, millä teho/akkukombinaatiolla sähkön hinta on alimmillaan. Siispä lasketaan mallin avulla riittävän monta kombinaatiota, joilla voimalasta saadaan tasaista keskeytymätöntä tehoa koko tarkastelujakson ajan. Tulokset piirretään kaavioon. Punainen käyrä kuvaa paneelien osuutta sähkön hinnasta, sininen akkujen osuutta ja keltainen käyrä näiden summaa.

Kuva 9.

Kuva 9.

Havaitaan, että sähkön hinta on alimmillaan 204 €/Mwh, joka saavutetaan kombinaatiolla 16 kW / 340 kWh. Akkuja käytetään 2736 sykliä, paneelien tuottamasta sähköstä hyödynnetään vain 30 %.

Nyt kun osaamme rakentaa mahdollisimman halpaa perusvoimaa tuottavan aurinkovoimalan, korvataanpa Olkiluoto 3 auringolla. Suvilahden kokoisia voimaloita tarvitaan 90.000 kappaletta, maapinta-alaa tarvitaan 317 neliökilometriä. Kokonaisuus maksaisi yhteensä 65,5 miljardia euroa, jos maa ei maksaisi mitään.  Tesla Powerwall-akkuja tarvitaan 4.300.000 kpl , joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 30.600 MWh. Rakenteilla oleva Teslan akkutehdas Gigafactory pystyy valmistamaan viisi miljoonaa akkua vuodessa, joten tehtaan kymmenen kuukauden kapasiteetti tarvitaan rakentamaan aurinkovoimala, joka korvaa yhden OL3:n, ja tuottaa sähköä hintaa 204 €/Mwh. Melko kallista, eikä kovin nopeaakaan rakentamista.

Yksi Gigafactory ei kykenisi ylläpitämään kuin 17 kpl tällaista OL3-kokoista voimalaa, koska ensimmäiseen pitäisi akkuja alkaa uusimaan heti kun viimeinen on valmistunut.

Tämä simulaatio on tehty kahden valoisan kuukauden tilastojen perusteella. Jos pimeät talvikuukaudet otatetaan mukaan, tilanne näyttänee vielä toivottomammalta, ellei peräti mahdottomalta. Tähän aiheeseen palataan, jahka tilastoja saadaan pidemmältä ajalta. Sitä ennen tutkitaan Saksan aurinko- ja tuulisähkön mahdollista varastointia samanlaisella simulaatiolla.

Mallilla pääsee jokainen leikkimään lataamalla sen itselleen tästä. Tiedosto on Libre Office ods-tiedosto, mutta sen pitäisi toimia myös Excelissä. Sähköteho ja akkukapasiteetti syötetään Laskenta-välilehden soluihin C3 ja C4. Kaikkia muitakin soluja pääsee muuttamaan.

Taulukossa voi olla virheitä lukuisista tarkistuksista huolimatta. Olisi hyvä, että joku muukin tutkisi laskennan oikeellisuuden.

Vihreiden etu ei ole kenenkään etu

Vihreiden ehdokas Antero Vartia kirjoitti eilen otsikolla

Kuva 1. Mitä Albert ajattelisi energiapolitiikasta? E = mc²

Kuva 1. Mitä Albert ajattelisi energiapolitiikasta? E = mc²

Energiayhtiöiden etu ei ole sinun etusi

Teksti on jälleen surullinen esimerkki siitä, miten hataralla pohjalla tärkeitä päätöksiä ollaan valmiita tekemään, ja pahimmassa tapauksessa myös tehdään. Vartian kirjoituksen voisi parhaiten määritellä klassisella toteamuksella ”Not even wrong”. Siitä ei voi oikaista vain muutamaa virhettä, se on pakko käsitellä lause lauseelta:

Energiayhtiösi ei halua, että asennat katollesi aurinkopaneelit. Ne nimittäin menettävät asiakkaan, kun tuotat tulevaisuudessa sähkösi edullisemmin itse.

Miksi ne sitten myyvät aurinkopaneeleita, katoille asennettavaksi?

Lapsikin tietää, että aurinko ei paista koko aika, mutta energiapolitiikassa tätä ei ymmärretä. Tämä on aivan käsittämätön tyhmyys. Mitä ”entinen” sähköyhtiön asiakas tekee auringon laskettua? Menee nukkumaan? Lukee kirjaa kynttilänvalossa? Vai ostaa sähköä sähköyhtiöltä?

Ehkä hän ostaa akkuja ja varastoi päivällä tuottamaansa sähköä muihin vuorokaudenaikoihin, mutta silloin hän ei enää tuota sähköään ”edullisemmin itse”. Kuten hyvin tiedämme, talvella voi kulua kuukausi ja alun toistakin ilman yhtään aurinkoista päivää. Sellaiseen akkuun kenelläkään ei ole varaa, joten ei, sähköyhtiön asiakkaat eivät ole katoamassa minnekään.

Ja kun aurinkopaneelien määrä lisääntyy, vähenee verkosta ostetun sähkön kysyntä. Sen seurauksena tarjonta ylittää kysynnän ja sähkön hinta laskee.

Kyllä, mutta em. syistä sähköä verkosta edelleen tarvitaan. Sähköyhtiö joutuu edelleen ylläpitämään verkkoa, sekä tuottamaan sähköä asiakkaalle silloin, kun asiakkaat eivät itse siihen kykene. Sähköyhtiö kyllä osaa hinnoitella tämänkin palvelun itselleen kannattavasti. Sen on pakko nostaa sähkön hintaa, koska säätösähkön tuottaminen tällä tavoin maksaa enemmän. Verkon ylläpidon kustannukset säilyvät entisellään.

Energiayhtiöille on käymässä kuten Kodakille: yhtiö ei nähnyt digikameroiden mullistavan valokuvausta ja aikansa jätti kuoli lyhyessä ajassa pois, kun se muuttui tarpeettomaksi. Näin tulee tapahtumaan myös suurille ja keskitetyille energiantuottajille, jos eivät osaa sopeutua uuteen maailmaan.

Väärin. Digikameroiden nopea kehitys varmasti yllätti monet, mutta sitä kehitystä eivät rajoittaneet mitkään fysiikan tai luonnon asettamat rajat. Energian kanssa on toisin. Sitä ei voi varsinaisesti ”tuottaa”, sitä voi ainoastaan kerätä talteen sieltä missä sitä on, eikä silloinkaan määräänsä enempää. Jos ei paista, ei tule aurinkosähköä. Jos ei tuule, ei tule tuulisähköä. Sähkön varastointia rajoittavat toiset luonnon lait. Tilannetta ei mitenkään voi verrata filmin syrjäytymiseen digitaaliltekniikalla, joka on kehittynyt Mooren lain mukaisesti 60-luvulta lähtien.

Sähköä tarvitsee myös teollisuus ja julkinen sektori. Ei siellä ole kaikkialla halua saati mahdollisuuttakaan tuottaa sähköä omaa tarvetta vastaavasti.

Ydinvoimaa? Ei kiitos – ainakaan veronmaksajien rahoilla
Suomessa energiakeskustelu jumittaa kysymykseen kyllä vai ei ydinvoimalle. Tämä kysymys on kuitenkin jo auttamattoman vanhanaikainen. Maailmalla teknologia kehittyy niin valtavaa vauhtia, että energia- ja ilmastopolitiikka ratkaistaan muilla kuin ydinvoiman keinoin.

Tässä kappaleessa on monta kohtaa väärin.

Ydinvoima ei ole vanhanaikaista. Se on käyttämistämme energiamuodoista uusin, ja ainoa, joka on keksitty 1900-luvulla. Kaikki muut on keksitty yli sata vuotta sitten. Ydinvoima on peräisin 30-luvulta, eikä sen jälkeen ole keksitty yhtään uutta primäärienergian lähdettä. Ydinvoima ei ole vanhanaikaista. Sen ekologinen jalanjälki on myös ylivoimaisesti pienempi kuin minkään muun energiamuodon; seikka, jonka luulisi ympäristöpuoluetta kiinnostavan.

Vain ydinvoimalla on toistaiseksi saavutettu edes lähimain riittävän nopeita päästövähennyksiä.

Toisin kuin esim. tuulivoimaa, ydinvoimaa ei rakenneta veronmaksajien rahoilla.

Se on totta, että teknologia kehittyy valtavaa vauhtia, mutta se ei tarkoita sitä, että aurinkoa saataisiin paistamaan öisin, tai talvella, tai pilvisenä päivänä. Tekniikan kehitys kyllä helpottaa energian keräämistä talteen, mutta se ei lisää kerättävissä olevan energian määrää. Jos energia olisi vettä kaivossa, voimme kyllä kehittää parempia ämpäreitä ja pumppuja veden nostamiseksi, mutta niistä ei ole hyötyä kun kaivo ehtyy.

Tässä pari faktaa:
Aurinkokennojen hinnat ovat pudonneet kahdessa vuodessa 80%, kun niiden massatuotanto on päässyt kunnolla vauhtiin.

Väärin. Tässä kaaviossa nähdään, miten aurinkosähköjärjestelmien hinta Saksassa on kehittynyt vuodesta 2006 vuoteen 2014. Hinta per kilowatti on tuossa ajassa pudonnut 5000 eurosta 1351 euroon, pudotusta 73%. Tämä siis noin seitsemän vuoden aikana, ei kahden vuoden.

photovoltaic-review-fraunhofer-institute-for-solar-energy-system-ise-39-1024

Kuva 2. Aurinkosähköjärjestelmien hinnan kehittyminen Saksassa. Kuva Fraunhofer.

Hinta ei myöskään vuoden 2012 Q4 jälkeen enää pudonnut, eli pohja lienee saavutettu.

Aurinkoenergian määrä maailmassa on ylittänyt 100 gigawattia. (Loviisan ydinvoimalan teho on noin 1 GW.)

Ei aivan. Gigawatti on tehon yksikkö, ei energian. Aurinkosähkön asennettu teho on kyllä ylittänyt sata gigawattia. Alla oleva kuva Wikipediasta.

Kuva 3. Asennettu aurinkosähköteho maailmassa. Kuva Wikipedia.

Kuva 3. Asennettu aurinkosähköteho maailmassa. Kuva Wikipedia.

Viime vuonna asennettua aurinkosähkötehoa oli 180 gigawattia. Tuoreita tuotantolukuja en onnistunut löytämään. Uusin IEA:n luku on vuodelta 2012: 97196 GWh. Silloin asennettua tehoa oli 100 gigawattia. Tästä voidaan laskea, että kapasiteettikerroin on 11 %. Asennettu teho 180 GW kerrottuna kapasiteettikertoimella 11 % tekee 19,8 GW. Se on suunnilleen yhtä paljon kuin 20 ydinvoimalaa.

Asennettu teho kasvoi viime vuonna 40 GW. Kapasiteettikertoimella korjattuna se on 4,4 GW eli suunnilleen 4 ydinvoimalaa. Maailmassa on tällä hetkellä asennettua ydinvoimatehoa 375 GW. Niiden kapasiteettikerroin lienee luokkaa 85 %, jolloin vertailukelpoinen teholukema on 319 GW. Saman aurinkosähkömäärän rakentaminen nykyisellä rakentamisvauhdilla kestäisi 72 vuotta. Ydinvoimakapasiteetin rakentaminen kesti 30 vuotta. Aurinkosähköllä se kestäisi todellisuudessa huomattavasti pidempään kuin 72 vuotta, koska ensimmäisiä järjestelmiä pitää jo urakan puolivälissä alkaa uusia. Aurinkosähkön rakentamistahti varmasti tulevaisuudessa kasvaa, mutta sen rajoitukset, sään sekä vuorokauden ja vuoden ajan mukaan vaihteleva teho ei katoa. Päinvastoin, vaihtelun ongelmat eskaloituvat mitä enemmän aurinkosähköä asennetaan.

EU:ssa otettiin viime vuonna käyttöön uutta tuulivoimaa 11 gigawattia ja tänä vuonna otetaan vielä enemmän

Pitää paikkansa. Tuulivoiman kapasiteettikerroin EU:ssa on 21,5 %. Sillä korjattuna tuulivoimaa asennettiin viime vuonna 2,4 GW mikä vastaa paria ydinvoimalaa. Vuosina 1975-1985 yksin Ranskassa rakennettiin keskimäärin kolme ydinvoimalaa vuodessa. Miten muuten Vartia on ajatellut jakaa tämän tuulisähkön kuluttajille, jos sähköverkkojen omistajien tarjoamat palvelut käyvät tarpeettomiksi?

Kyse ei ole siis ydinvoiman hyvyydestä tai pahuudesta, vaan siitä, että uusiutuva energia on muuttumassa kaikkein kannattavimmaksi energiantuotantomuodoksi.

Kyse ei ole uusiutuvan energian kannattavuudesta. Sen ongelmat eivät katoa minnekään vaikka uusiutuvaa energiaa saisi ilmaiseksi, ja vaikka sitä rakennettaisiin miten paljon tahansa. Sen tuotanto vaihtelee, ja mitä enemmän sitä on, sen vaikeampaa tämän vaihtelevan tuotannon sovittaminen kulutusta vastaavaksi on.

Tämä kuva esittää tuulivoiman hinnan muodostusta suhteessa sen osuuteen verkossa.

Tuulivoiman_tuotanto_ja_systeemikustannukset

Kuva 4. Tuulivoiman tuotanto- ja systeemikustannukset.

Kuvassa Generation costs on tuulisähkön hinta, 60 €/MWh. Integration cost tarkoittaa kaikkia niitä järjestelyitä, joita tarvitaan vaihtelevan tuotannon sovittamiseksi kulutusta vastaavaksi, kuten (fossiili)varavoimalaitoksia, normaalia vahvempia sähköverkkoja yms. Kun tuulivoiman osuus sähköstä kasvaa 32 %:iin, tämä Integration cost on yhtä suuri 60 €/MWh kuin itse tuulisähkönkin hinta. 40 % osudella se on jo yli 70 €/MWh. Siitä eteenpäin kustannusten kasvu kiihtyy, eikä nykytekniikalla voida saavuttaa 100 % mitenkään.

Vanhat, 1970-luvulla rakennetut ydinvoimalat tuottavat sähköä edullisesti, mutta uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on todella kallista.

Ydinenergiaa pitää ajatella primäärienergiana. Aivan kuten uusiutuvat energiateknologiat kehittyvät, ydinvoimateknologiakin voi kehittyä, jos sitä kehitetään. Jo nyt tiedetään, että nykyisiä sovelluksia huomattavasti halvempia tapoja ydinenergian hyödyntämiseksi on olemassa. Tässä on seikkaperäinen artikkeli kehitteillä olevasta tekniikasta, jolla sähkön hinnaksi ennakoidaan 30 €/MWh.

Kaksi uutta ydinvoimaratkaisua lähellä kaupallistamista

Kun Olkiluodon rakenteilla oleva reaktori valmistuu, ei sieltä tulla koskaan saamaan halpaa sähköä.

Halvempaa kuitenkin kuin tuulivoimalla yllä esitetyn systeemikustannuslaskelman mukaan.

Suomessa on arvosteltu Saksan energiapolitiikkaa kalliina ja tehottomana. Saksan suunta on kuitenkin oikea.

Vaikka suunta on oikea, se ei takaa, että tie vie perille asti. Jos tarkoituksena on päästä Kuuhun, on turha lähteä liikkeelle lentokoneella, jolla pääsee ”oikeaan suuntaan”. Kannattaa käyttää muutama vuosi ja rakentaa raketti. Saksa joutunee tulevaisudessa laskeutumaan sillä lentokoneellaan ja rakentamaan raketin, jotta pääsee perille asti. Tätä problematiikkaa on pohdittu tässä:

Saksan energiavallankumous mahdottoman edessä

Saksassa on nostettu uusiutuvan energian osuus lähes olemattomasta 25 prosenttiin.

Väärin. Ainoastaan sähköntuotannossa uusiutuvan osuus on 25 %, primäärienergiassa se oli vain 11,1 % vuonna 2014. Suomessa vastaava luku on 25 %.

Aurinko- ja tuulivoimaa tuottavat sadat tuhannet yksittäiset kansalaiset, yritykset ja erilaiset osuuskunnat.

Kyllä, mutta tekstin alkulauseisiin palatakseni, että kansalaiset alkaisivat itse tuottaa energiansa? Suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa, ja kaupungeissa asuvien osuus kasvaa koko ajan. Ei ihmiset kerrostaloissa voi asentaa aurinkopaneeleita yhtään mihinkään. Sen tekevät rikkaat omakotitaloissa ja maaseudulla asuvat. Saksan energiapolitiikka onkin tämän takia johtanut eriarvoistumiseen; rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät maksaessaan rikkaiden syöttötariffeja. Saksassa ne veloitetaan nimenomaan pienasiakkailta, teollisuus ei maksa sähköstään ylimääräistä.

Saksalaiset maksavat uusiutuvan energian lisäkustannukset sähkönhinnassaan, mutta täytyy muistaa, että tämä lisähinta jää Saksaan saksalaisten käytettäväksi ja että uusiutuva energia työllistää Saksassa 300000 ihmistä.

Energiaratkaisu, joka työllistää enemmän kuin joku muu, myös maksaa enemmän. Energiaratkaisun pitäisi työllistää mahdollisimman vähän, jolloin se myös maksaa mahdollisimman vähän ja vapauttaa ihmiset tekemään oikeasti tuottavia töitä.

Meidän pitää Suomessakin nähdä, että sekä hiilen käyttö että suuret keskitetyt voimalaratkaisut ovat tulleet tiensä päähän.

Miksi suuret keskitetyt voimalaratkaisut ovat tulleet tiensä päähän? Alun perin sähköntuotanto oli hajautettua. Oli pieniä ”voima-asemia” jotka tuottivat sähköä paikalliseen jakeluun. Niistä siirryttiin suurempiin yksiköihin, koska a)isojen yksiköiden hyötysuhde ja kannattavuus ovat parempia ja b) sähköä on helppo siirtää. Ei tämä suuruuden ekonomia ole kadonnut minnekään.

Lähes kaikki hiili Suomessa käytetään päästökaupan piirissä, ja siksi hiilen käytön vähentäminen ei vaikuta Suomen kansallisiin päästövähennysvelvoitteisiin lainkaan. Päinvastoin, mitä enemmän esim. biomassaa käytetään hiilen korvaamiseksi, sen vähemmän sitä riittää kansallisten velvoitteiden täyttämiseen. Eikä päästökauppasektorin päästöjen vähentäminen yhdessä maassa vähennä koko päästökauppasektorin päästöjä, päästöt vain siirtyvät muualle. Tästä on kirjoittanut mm. Eija-Riitta Korhola, kuten myös Osmo Soininvaara.

Päästökaupan ideana on vähentää päästöjä silloin, kun se tulee halvemmaksi kuin päästöoikeuksien ostaminen. Päästökaupassa päästöt on kiintiöity, kiintiöt jaettu tai myyty alueen maille. Päästökiintiöiden määrä vähenee joka vuosi yhteisesti sovitun määrän. Näin ollen päästökauppa-alueen päästöt vähenevät suunnitelman mukaisesti ilman, että poliitikkojen tarvitsee tehdä asialle yhtään mitään. Päällekkäiset ohjauskeinot ainoastaan lisäävät kustannuksia ja sotkevat asioita.

Meillä on kaikki mahdollisuudet luoda kotimaista, uusiutuvaa energiaa, kunhan esteet sen tieltä puretaan.

Me olemme nyt jo Euroopan kärjessä uusiutuvan energian käytössä.

Kuva x. Uusiutuva energia Euroopassa. Kuva Wikipedia.

Kuva 5. Uusiutuva energia Euroopassa. Kuva Wikipedia.

Lisätä varmasti voidaan, mutta ei yhtä helposti kuin siellä, missä lähtötilanne on huonompi, kuten esim. Saksassa. Metsien polttamisen lisäämistä en pidä toivottavana.

Energiavallankumous ei toteudu siksi, että löytäisimme yhden ylivertaisen tavan tuottaa sähköä.

Sähkön osuus Suomessa käytetystä energiasta on luokkaa 1/3. Se, että tässä artikkelissa puhutaan vain ja ainoastaan sähkön tuotannosta, osoittaa sen, että kirjoittaja ei ilmeisesti ymmärrä kokonaisuutta. Sanaa ”öljy” artikkelissa ei mainita kertaakaan. Öljyn korvaaminen jollain uusiutuvalla on monin verroin vaikeampaa kuin hiilen korvaaminen sähköntuotannossa päästöttömästi. Se on niin vaikeaa, että poliitikot eivät yleensä puhu siitä mitään. Vartia ei ole tässä poikkeus. Biomassa voi korvata öljyä niin energiassa kuin kemian teollisuudessakin. Jos poltamme biomassan sähköntuotannossa, sitä ei voida käyttää öljyn korvikkeeksi. Kaikkialle sitä ei riitä. Emmekä me voi polttaa kaikkea, puulle on paljon muutakin käyttöä.

Kyse on siitä, että energiaa ei enää tarvitse tuottaa suuria määriä keskitetysti, vaan voimme jokainen ryhtyä itse energiantuottajiksi.

Tämä on verrattavissa aikaan, jolloin yhä ajattelimme, että maailma tarvitsee muutaman todella suuren ja tehokkaan tietokoneen. Todellinen muutos tapahtui kuitenkin vasta, kun tietokoneet tulivat kuluttajien ulottuville.

Tämä muistuttaa kovasti Jevonsin paradoksia. Kun tuotteen tuotanto tehostuu, sen kulutus ei vähene. Päinvastoin, sen hinta putoaa, saatavuus paranee ja kysyntä kasvaa. Jos verrataan muutaman ”todella suuren ja tehokkaan” tietokoneen laskentatehoa nykyisin käytössä oleviin mikrotietokoneisiin, huomataan kokonaislaskentatehon kasvaneen huomattavasti. Ja ei, supertietokoneet eivät käyneet tarpeettomiksi mikrojen tulon takia. Päinvastoin, niitä on nyt monin verroin enemmän kuin ”muutama” ja ne ovat tänä päivänä useita kertaluokkia suurempia kuin tuon tietokone-esimerkin suuret koneet. Tarkoittaako tämä analogia sitä, että hajautettu energiantuotanto tulee nykyisten suurten keskitettyjen laitosten lisäksi ja energian tuotanto ja kulutus kasvavat nykyisestä moninkertaiseksi?

Kun kuulette seuraavan kerran jonkun puhuvan, että tuulivoima tai aurinkovoima on kannattamatonta, miettikää kenen etuja he ajavat. Se on varmaa, että he eivät aja teidän etuanne.

En tiedä kenen etuja Vartia ajaa, ei ainakaan minun etua. Eikä luonnon. Minulle on näissä vaaleissa, ja muutamissa muissa ennen tätä ollut tärkeimpänä valintakriteerinä ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen läheisesti liittyvät energiakysymykset. Antero Vartian kirjoitus, kuten monet muutkin poliitikkojen kannanotot kertovat karua kieltään; ei ymmärretä alkuunkaan mistä puhutaan, mutta paljon puhutaan ja halutaan vaikuttaa asioihin. Dunning-kruger -efektin tunnusmerkit täyttyvät.

Kaiken kukkuraksi, Saksan päästöt eivät ole energiavallankumouksen seurauksena muuttuneet mihinkään.

Kuva 6. Saksan päästöjen kehitys energiavallankumouksen aikana. Vertailuna Ranskan päästöt ydinvoiman rakentamisen aikana.

Ihmiskunnan kokonaisedun mukaista voisikin olla, että poliitikot keskittyisivät vaikkapa sote-uudistuksiin ja muihin vähemmän tärkeisiin asioihin, joilla ei saa niin silmitöntä tuhoa aikaiseksi kuin viallisella energiapolitiikalla. Panoksena on viime kädessä planeettamme kyky ylläpitää ihmisarvoista elämää, ja elämää ylipäätään. Sen turvaaminen on asia, jonka soisi jätettävän asiantuntijoiden tehtäväksi.

Kun kuulette seuraavan kerran jonkun poliitikon puhuvan energiasta, älkää suoralta kädeltä uskoko sanaakaan. Tarkistakaa, tai jos ette itse osaa, pyytäkää jotakuta osaavaa tarkistamaan puhutaanko totta vai palturia.

Uusia energia-innovaatiota esittelevien videoiden näyttömäärät lähtivät räjähdysmäiseen kasvuun

SolixiKeksijä Jyri Jaakkola latasi videot viime viikolla YouTubeen, ja jo viikonloppuna päivittäiset näyttömäärät nousivat sadoista jopa kymmeniin tuhansiin. Jaakkola kertoo seuranneensa hämmästyneenä näyttöjen leviämistä kaikille mantereille.

Suosio on poikkeuksellista, sillä kyseessä ovat tekniset ja asiapohjaiset, energia-alaa jo jonkin verran tunteville tarkoitetut esittelyvideot, joissa ei ole hittimusiikkia tai söpöjä kissoja.

Solixi-järjestelmiä on kehitetty viiden vuoden ajan. Ensimmäinen nyt julkaistuista videoista havainnollistaa auringon lämmön talteenottoa tehostavan solar concentratorin idean, tuoton sekä mallit ja asennuksen. Toisessa videossa esitellään uudenlainen vesivaraaja, joka paitsi varastoi aiempaa enemmän lämpöä myös mahdollistaa tehokkaan lämmön talteenoton ja kierrätyksen sekä kesähelteillä ilmastoinnin. Kolmannessa videossa kerrotaan järjestelmän ohjausyksikön toiminnasta, aurinkosähkön tuoton optimoinnista, esitellään omavarainen ja modulaarinen voimalaitos sekä kerrotaan tuotteistuksen edistymisestä.

Energia-ala on isojen muutosten edessä. Uusiutuvat energialähteet, lämmön kierrätys ja talteenotto sekä tuotannon paikallisuus ja omavaraisuus ovat hinnan ohella kuumia puheenaiheita ympäri maailmaa.

YouTube-suosion perusteella Jaakkola pitää mahdollisena nyt julkaistujen järjestelmien nopeaa yleistymistä. Ideat ovat melko yksinkertaisia eikä kalliita osia tai materiaaleja tarvita.

Lisätietoja: Jyri Jaakkola

www.solixi.com

Solixi concentrator (9 min)

Solixi boiler (7,5 min)

Solixi energy (7 min)

New clean energy innovations are going viral on YouTube

solixiThree videos presenting energy innovations started going viral on YouTube just a few days after they were published. Jyri Jaakkola, the inventor, uploaded the videos to YouTube last week. By weekend, the daily views had climbed from a few hundred to tens of thousands and spread to all continents.

These videos are a bit technical, and meant mainly for people who have a level of understanding about energy production and business. They do not include hit music or cute cats, so the popularity is quite exceptional.

Solixi has been under development since 2010.

The first of the videos presents a solar concentrator, its models and assembly. The second video tells about a water boiler that has both more capacity for energy storage and the ability to recycle energy and offer cooling during heat waves. The third video explains how the controller operates, shows how to optimize PV-panel productivity, presents modular and independent power plant and the progress in productization.

The energy industry is facing big challenges around the world. Renewable energy, recycling energy, local self-sufficient production and energy storage problems are all among the hot topics – with the price of course.

The new innovations presented in the videos bring all these together with simple engineering and regular materials. Mr. Jaakkola thinks that based on the surprising popularity of the videos, there are many who agree.

For more information, please watch the videos below.

Solixi concentrator (9 min)

Solixi boiler (7,5 min)

Solixi energy (7 min)

Mr. Jyri Jaakkola
www.solixi.com

Suomen suurin aurinkovoimala ja Olkiluoto 3

Solar_Nuclear

Suomen suurin aurinkovoimala on käynnistynyt Helsingin Suvilahdessa.

  • Asennettu teho: 340 kW
  • Arvioitu vuosituotto: 275 MWh
  • Laskettu kapasiteettikerroin: 9,2 %
  • Keskiteho: 32 kW
  • Voimalan hinta: 600 000 €

Voimalan käyttöönotto lisäsi maamme aurinkosähkötehoa 10 %.

Aurinkosähkö on uusiutuvaa energiaa. Voimala rakennettiin noin kuukaudessa, ja siitä tuli Suomen suurin. Jos tämä suhteutetaan toiseen Suomen suurimpaan, miltä se mahtaa näyttää?

Olkuluoto 3:

  • Asennettu teho: 1 600 000 kW
  • Arvioitu kapasiteettikerroin: 90 %
  • Laskettu vuosituotto: 12 614 400 MWh
  • Keskiteho: 1 440 000 kW

Nyt voidaan laskea, kuinka monta Suvilahtea tarvitaan tuottamaan yhtä monta megawattituntia kuin OL3, kuinka kauan niiden rakentaminen kestäisi ja mitä ne tulisivat maksamaan.

Tarvitaan 45 000 Suvilahtea. Yhden rakentaminen kesti kuukauden, joten 45000 rakentaminen kestäisi 3770 vuotta, ja ne tulisivat maksamaan 27 miljardia Euroa.

Edit – 15.8.2015

Lopussa esittämäni rakennusaika 3770 vuotta oli huonosti esitetty ja on siksi ymmärretty väärin. En toki tarkoittanut sitä niin, että vain yhtä laitosta voisi rakentaa kerrallaan, ja että urakasta ei voisi suoritua tuon nopeammin. Lähinnä halusin suhteuttaa näennäisesti lyhyen, yhden kuukauden rakentamisajan johonkin, jollain tavalla.

OL3 rakennusajaksi muodostunee 13 vuotta. Jos jaamme luvun 3770 luvulla 13 saamme 290. Eli jos rakennamme 290 aurinkovoimalaa samanaikaisesti, saamme asennettua aurinkosähkötehoa yhtä nopeasti kuin ydinsähkötehoa on asennettu Olkiluoto 3:ssa.

Moni energiateknologia on jo valmista

Tässä yksi esimerkki siitä, miten monet energiatekniikat ovat jo kehityksensä huipulla, tai hyvin lähellä sitä:

Ilmalämpöpumppu ei tästä juuri parane

Tekninen kehitys ja sovellusten tehokkuus ovat saavuttaneet pisteen, jossa ne ovat jo niin hyvä kuin ylipäätään on mahdollista. Esimerkkejä on monia muitakin, kuten vesivoimala, hiilivoimala, ja ylipäätään useimmat energiatekniikan sovellukset, koska ne ovat jo niin vanhoja ja siksi ”valmiita”. Lähes kaikki energiatekniikan suuret keksinnöt on tehty jo ennen 1900-luvun alkua. Valmiit teknologiat eivät enää muutu merkittävästi paremmiksi, vaikka niihin syydettäisiin miten paljon rahaa hyvänsä.

Valaistus on ledien ansiosta kohta kehitetty valmiiksi, koska valo on energiaa eikä sitä voi määräänsä vähemmällä energialla tuottaa. Vaikuttaa siltä, että tuulivoimala ainakin nykymuodossaan lähestyy myös tätä huippua, jonka jälkeen merkittävää tehokkuuden paranemista tai kustannustason laskua ei ole enää odotettavissa.

Ennen kuin kukaan sanoo ydinvoimasta samaa, todetaan, että nykyinen reaktoritekniikka varmaan valmista onkin, mutta muutamia lupaavia tekniikoita on vielä käytännön tasolla täysin tuotteistamatta ja kokeilematta. Siksi on virheellistä kutsua ydinvoimaa vanhanaikaiseksi. Sitä voi päinvastoin perustellusti pitää potentiaalisimpana kaikista vaihtoehdoista. Polttoainetta riittää tuhansiksi vuosiksi, jäteongelmaan on ratkaisu ja ydinvoiman EROEI voi uusilla tekniikoilla olla ylivoimaisesti paras kaikista energiamuodoista. Ydinvoima on myös uusin kaikista käytössä olevista energiamuodoista, keksitty vasta 1930-luvulla.

Energiamuotojen EROEI-lukuja. Weißbach et. al. 2013.

Energiamuotojen EROEI-lukuja. Weißbach et. al. 2013.

Aurinkopaneeleissa on vielä paljon kehitettävää, mutta niiden tueksi tarvitaan sähkön varastointia, jossa ei ole mitään mullistuksia näköpiirissä. Sama pätee tietysti tuulivoimaan. Sähkön varastointia on tutkittu paljon ja perusteellisesti, laihoin tuloksin. Ei oikein ole edes mitään kehitettävää, koska sopivaa, riittävän tehokasta ja potentiaalista fysikaalista tai kemiallista ilmiötä sähkön varastoimiseksi ei tiedetä olevan olemassa.

  1. EROEI
  2. GETTING TO ZERO: Is renewable energy economically viable?
  3. Energy intensities, EROIs (energy returned on invested), and energy payback times of electricity generating power plants
  4. Kuuluuko ydinvoima historiaan?
  5. IFR – menetetty mahdollisuus, vai tulevaisuuden pelastaja?
  6. Sulasuolareaktori – energiaa toriumista
  7. Ydinvoiman historia