Havaintoja meriveden happamoitumisesta

Australian iso valliriutta

Australian iso valliriutta

Hiilidioksidipäästöt yhdistetään ilmaston lämpenemiseen, josta seuraa ilmaston muuttumista. Hiilidioksidilla on myös toinen haitallinen ominaisuus, jonka seuraukset voivat olla mittasuhteiltaan hyvinkin ilmastonmuutokseen verrattavia, nimittäin merten happamoituminen.

Hiilidioksidia liukenee ilmakehästä meriveteen. Tämä on osa luonnollista hiilen kiertokulkua, jota olen käsitellyt tässä artikkelissa.

Mitä enemmän ilmassa on hiilidioksidia, sen enemmän sitä liukenee mereen. Ihmiskunnan tuottamasta ylimääräisestä hiilidioksidista mereen liukenee n. 40 %. Seurauksena tästä ylimääräisestä hiilidioksidilisästä on meriveden pH:n lasku, eli happamoituminen. Merivesi on lievästi emäksistä. 1700-luvulla meren pintaveden pH oli keskimäärin 8,179. 1990-luvulla 8,104. Ennuste vuodelle 2050, oletuksena, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on 560 ppm, on 7,949.

Meriveden happamoituminen haittaa kaikkien kalkkikuoristen eliöiden kasvua. Tähän ryhmään kuuluvat mm. useat plankton-lajit, kalkkikuoriset levät, korallit, simpukat ja muut äyriäiset. Koska nämä ovat ravintoketjun alkupäässä, muutos vaikuttaa väistämättä myös ravintoketjun loppuosaan, viimekädessä merestä ravintonsa hankkivaan ihmiseen. 

Koralliriutat ovat merien elämän monimuotoisuuden kannalta hyvin tärkeitä. Niistä saa suoraan elantonsa suuri joukko ihmisiä esim. matkailun ja kalastuksen muodossa. Välillisesti ne vaikuttavat koko meriekosysteemiin ja sen ravintoketjuihin. 

Korallit kärsivät myös meriveden lämpenemisestä, joka myös on seurausta ilmastonmuutoksesta. Ne tulevat kärsimään myös merenpinnan noususta.

Pari päivää sitten uutisoitiin Australian suuren valliriutan kasvun hidastuneen yli 13 prosenttia vuoden 1990 jälkeen. Tutkijat ovat mitanneet riutan kasvua 400 vuotta ajassa taaksepäin, ja nyt havaittu hidastuminen on ensimmäinen laatuaan. Syyksi epäillään, muiden saasteiden lisäksi, hiilidioksidin happamoittavaa vaikutusta sekä meriveden lämpenemistä. Havainto on hyvin linjassa aikaisemmin tunnistetun meren happamoitumisen kanssa. 

Merien kemiassa on prosesseja, jotka pystyvät kompensoimaan lisääntyvää hiilidioksidikuormitusta. Ne pystyvät pitämään veden pH:n sopivissa rajoissa tilanteessa, jossa ilman hiilidioksidipitoisuus nousee nykyisiin lukemiin tuhansien vuosien aikana, mutta ei muutaman sadan vuoden aikana. Luonnollinen happamuuden kompensointi ei siis ehdi korjaamaan ihmisen aiheuttamaa nopeaa happamoitumista. 

Odotettavissa näyttää siis olevan yhä laajempaa koralliriuttojen, sekä muiden kalkkikuoristen eliöiden kasvun hidastumista, populaatioiden pienentymistä, sekä em. eliöitä ravintonaan käyttävien korkeampien eläinten kuten kalojen ja valaiden kantojen pienentymistä. Kalakantojen väheneminen johtaa edelleen kalansaaliiden niukkenemiseen, ja sitä kautta ruuan tuotannon vähenemiseen.

Merien happamoituminen on näin ollen yhtä merkittävä, ellei merkittävämpi syy hiilidioksidipäästöjen pikaiseen vähentämiseen kuin ilmastonmuutos. Myös muita meriä kuormittavia saastepäästöjä on saatava pienennettyä, koska usea samanaikainen kuormitus yhdessä heikentää merien tilaa enemmän kuin pelkkä happamoituminen yksinään.

Tätä kirjoittaessa heräsi kysymys, josta käyttämäni lähteet eivät maininneet mitään: Koska yksi luonnon mekanismi hiilen poistamiseksi kierrosta on kuolleen kalkkikuorisen levän ja planktonin vajoaminen meren pohjaan muodostan siellä sedimenttiä. Jos happamoituminen estää näiden eliöiden kasvua, tyrehtyykö myös tämä hiiltä poistava prosessi? Kyseessä olisi silloin ilmeisen voimakas positiivinen palauteilmiö, joka johtaisi entistä nopeampaan muutokseen sekä meressä että ilmakehässä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Iso_Valliriutta

http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2009/01/suuren_valliriutan_kasvu_heikointa_vuosisatoihin_458427.html

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Maapallon+meret+happamoituvat+arvioitua+nopeammin/1135241601017

http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/happamoituva-meri-johtaa-aanta-paremmin

http://www.fimr.fi/fi/ajankohtaista/mtl_uutisarkisto/2006/fi_FI/86/

http://en.wikipedia.org/wiki/Ocean_acidification

http://www.realclimate.org/index.php?p=169

https://planeetta.wordpress.com/2008/04/08/hiilikierto/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s