Vihreiden etu ei ole kenenkään etu

Vihreiden ehdokas Antero Vartia kirjoitti eilen otsikolla

Kuva 1. Mitä Albert ajattelisi energiapolitiikasta? E = mc²

Kuva 1. Mitä Albert ajattelisi energiapolitiikasta? E = mc²

Energiayhtiöiden etu ei ole sinun etusi

Teksti on jälleen surullinen esimerkki siitä, miten hataralla pohjalla tärkeitä päätöksiä ollaan valmiita tekemään, ja pahimmassa tapauksessa myös tehdään. Vartian kirjoituksen voisi parhaiten määritellä klassisella toteamuksella ”Not even wrong”. Siitä ei voi oikaista vain muutamaa virhettä, se on pakko käsitellä lause lauseelta:

Energiayhtiösi ei halua, että asennat katollesi aurinkopaneelit. Ne nimittäin menettävät asiakkaan, kun tuotat tulevaisuudessa sähkösi edullisemmin itse.

Miksi ne sitten myyvät aurinkopaneeleita, katoille asennettavaksi?

Lapsikin tietää, että aurinko ei paista koko aika, mutta energiapolitiikassa tätä ei ymmärretä. Tämä on aivan käsittämätön tyhmyys. Mitä ”entinen” sähköyhtiön asiakas tekee auringon laskettua? Menee nukkumaan? Lukee kirjaa kynttilänvalossa? Vai ostaa sähköä sähköyhtiöltä?

Ehkä hän ostaa akkuja ja varastoi päivällä tuottamaansa sähköä muihin vuorokaudenaikoihin, mutta silloin hän ei enää tuota sähköään ”edullisemmin itse”. Kuten hyvin tiedämme, talvella voi kulua kuukausi ja alun toistakin ilman yhtään aurinkoista päivää. Sellaiseen akkuun kenelläkään ei ole varaa, joten ei, sähköyhtiön asiakkaat eivät ole katoamassa minnekään.

Ja kun aurinkopaneelien määrä lisääntyy, vähenee verkosta ostetun sähkön kysyntä. Sen seurauksena tarjonta ylittää kysynnän ja sähkön hinta laskee.

Kyllä, mutta em. syistä sähköä verkosta edelleen tarvitaan. Sähköyhtiö joutuu edelleen ylläpitämään verkkoa, sekä tuottamaan sähköä asiakkaalle silloin, kun asiakkaat eivät itse siihen kykene. Sähköyhtiö kyllä osaa hinnoitella tämänkin palvelun itselleen kannattavasti. Sen on pakko nostaa sähkön hintaa, koska säätösähkön tuottaminen tällä tavoin maksaa enemmän. Verkon ylläpidon kustannukset säilyvät entisellään.

Energiayhtiöille on käymässä kuten Kodakille: yhtiö ei nähnyt digikameroiden mullistavan valokuvausta ja aikansa jätti kuoli lyhyessä ajassa pois, kun se muuttui tarpeettomaksi. Näin tulee tapahtumaan myös suurille ja keskitetyille energiantuottajille, jos eivät osaa sopeutua uuteen maailmaan.

Väärin. Digikameroiden nopea kehitys varmasti yllätti monet, mutta sitä kehitystä eivät rajoittaneet mitkään fysiikan tai luonnon asettamat rajat. Energian kanssa on toisin. Sitä ei voi varsinaisesti ”tuottaa”, sitä voi ainoastaan kerätä talteen sieltä missä sitä on, eikä silloinkaan määräänsä enempää. Jos ei paista, ei tule aurinkosähköä. Jos ei tuule, ei tule tuulisähköä. Sähkön varastointia rajoittavat toiset luonnon lait. Tilannetta ei mitenkään voi verrata filmin syrjäytymiseen digitaaliltekniikalla, joka on kehittynyt Mooren lain mukaisesti 60-luvulta lähtien.

Sähköä tarvitsee myös teollisuus ja julkinen sektori. Ei siellä ole kaikkialla halua saati mahdollisuuttakaan tuottaa sähköä omaa tarvetta vastaavasti.

Ydinvoimaa? Ei kiitos – ainakaan veronmaksajien rahoilla
Suomessa energiakeskustelu jumittaa kysymykseen kyllä vai ei ydinvoimalle. Tämä kysymys on kuitenkin jo auttamattoman vanhanaikainen. Maailmalla teknologia kehittyy niin valtavaa vauhtia, että energia- ja ilmastopolitiikka ratkaistaan muilla kuin ydinvoiman keinoin.

Tässä kappaleessa on monta kohtaa väärin.

Ydinvoima ei ole vanhanaikaista. Se on käyttämistämme energiamuodoista uusin, ja ainoa, joka on keksitty 1900-luvulla. Kaikki muut on keksitty yli sata vuotta sitten. Ydinvoima on peräisin 30-luvulta, eikä sen jälkeen ole keksitty yhtään uutta primäärienergian lähdettä. Ydinvoima ei ole vanhanaikaista. Sen ekologinen jalanjälki on myös ylivoimaisesti pienempi kuin minkään muun energiamuodon; seikka, jonka luulisi ympäristöpuoluetta kiinnostavan.

Vain ydinvoimalla on toistaiseksi saavutettu edes lähimain riittävän nopeita päästövähennyksiä.

Toisin kuin esim. tuulivoimaa, ydinvoimaa ei rakenneta veronmaksajien rahoilla.

Se on totta, että teknologia kehittyy valtavaa vauhtia, mutta se ei tarkoita sitä, että aurinkoa saataisiin paistamaan öisin, tai talvella, tai pilvisenä päivänä. Tekniikan kehitys kyllä helpottaa energian keräämistä talteen, mutta se ei lisää kerättävissä olevan energian määrää. Jos energia olisi vettä kaivossa, voimme kyllä kehittää parempia ämpäreitä ja pumppuja veden nostamiseksi, mutta niistä ei ole hyötyä kun kaivo ehtyy.

Tässä pari faktaa:
Aurinkokennojen hinnat ovat pudonneet kahdessa vuodessa 80%, kun niiden massatuotanto on päässyt kunnolla vauhtiin.

Väärin. Tässä kaaviossa nähdään, miten aurinkosähköjärjestelmien hinta Saksassa on kehittynyt vuodesta 2006 vuoteen 2014. Hinta per kilowatti on tuossa ajassa pudonnut 5000 eurosta 1351 euroon, pudotusta 73%. Tämä siis noin seitsemän vuoden aikana, ei kahden vuoden.

photovoltaic-review-fraunhofer-institute-for-solar-energy-system-ise-39-1024

Kuva 2. Aurinkosähköjärjestelmien hinnan kehittyminen Saksassa. Kuva Fraunhofer.

Hinta ei myöskään vuoden 2012 Q4 jälkeen enää pudonnut, eli pohja lienee saavutettu.

Aurinkoenergian määrä maailmassa on ylittänyt 100 gigawattia. (Loviisan ydinvoimalan teho on noin 1 GW.)

Ei aivan. Gigawatti on tehon yksikkö, ei energian. Aurinkosähkön asennettu teho on kyllä ylittänyt sata gigawattia. Alla oleva kuva Wikipediasta.

Kuva 3. Asennettu aurinkosähköteho maailmassa. Kuva Wikipedia.

Kuva 3. Asennettu aurinkosähköteho maailmassa. Kuva Wikipedia.

Viime vuonna asennettua aurinkosähkötehoa oli 180 gigawattia. Tuoreita tuotantolukuja en onnistunut löytämään. Uusin IEA:n luku on vuodelta 2012: 97196 GWh. Silloin asennettua tehoa oli 100 gigawattia. Tästä voidaan laskea, että kapasiteettikerroin on 11 %. Asennettu teho 180 GW kerrottuna kapasiteettikertoimella 11 % tekee 19,8 GW. Se on suunnilleen yhtä paljon kuin 20 ydinvoimalaa.

Asennettu teho kasvoi viime vuonna 40 GW. Kapasiteettikertoimella korjattuna se on 4,4 GW eli suunnilleen 4 ydinvoimalaa. Maailmassa on tällä hetkellä asennettua ydinvoimatehoa 375 GW. Niiden kapasiteettikerroin lienee luokkaa 85 %, jolloin vertailukelpoinen teholukema on 319 GW. Saman aurinkosähkömäärän rakentaminen nykyisellä rakentamisvauhdilla kestäisi 72 vuotta. Ydinvoimakapasiteetin rakentaminen kesti 30 vuotta. Aurinkosähköllä se kestäisi todellisuudessa huomattavasti pidempään kuin 72 vuotta, koska ensimmäisiä järjestelmiä pitää jo urakan puolivälissä alkaa uusia. Aurinkosähkön rakentamistahti varmasti tulevaisuudessa kasvaa, mutta sen rajoitukset, sään sekä vuorokauden ja vuoden ajan mukaan vaihteleva teho ei katoa. Päinvastoin, vaihtelun ongelmat eskaloituvat mitä enemmän aurinkosähköä asennetaan.

EU:ssa otettiin viime vuonna käyttöön uutta tuulivoimaa 11 gigawattia ja tänä vuonna otetaan vielä enemmän

Pitää paikkansa. Tuulivoiman kapasiteettikerroin EU:ssa on 21,5 %. Sillä korjattuna tuulivoimaa asennettiin viime vuonna 2,4 GW mikä vastaa paria ydinvoimalaa. Vuosina 1975-1985 yksin Ranskassa rakennettiin keskimäärin kolme ydinvoimalaa vuodessa. Miten muuten Vartia on ajatellut jakaa tämän tuulisähkön kuluttajille, jos sähköverkkojen omistajien tarjoamat palvelut käyvät tarpeettomiksi?

Kyse ei ole siis ydinvoiman hyvyydestä tai pahuudesta, vaan siitä, että uusiutuva energia on muuttumassa kaikkein kannattavimmaksi energiantuotantomuodoksi.

Kyse ei ole uusiutuvan energian kannattavuudesta. Sen ongelmat eivät katoa minnekään vaikka uusiutuvaa energiaa saisi ilmaiseksi, ja vaikka sitä rakennettaisiin miten paljon tahansa. Sen tuotanto vaihtelee, ja mitä enemmän sitä on, sen vaikeampaa tämän vaihtelevan tuotannon sovittaminen kulutusta vastaavaksi on.

Tämä kuva esittää tuulivoiman hinnan muodostusta suhteessa sen osuuteen verkossa.

Tuulivoiman_tuotanto_ja_systeemikustannukset

Kuva 4. Tuulivoiman tuotanto- ja systeemikustannukset.

Kuvassa Generation costs on tuulisähkön hinta, 60 €/MWh. Integration cost tarkoittaa kaikkia niitä järjestelyitä, joita tarvitaan vaihtelevan tuotannon sovittamiseksi kulutusta vastaavaksi, kuten (fossiili)varavoimalaitoksia, normaalia vahvempia sähköverkkoja yms. Kun tuulivoiman osuus sähköstä kasvaa 32 %:iin, tämä Integration cost on yhtä suuri 60 €/MWh kuin itse tuulisähkönkin hinta. 40 % osudella se on jo yli 70 €/MWh. Siitä eteenpäin kustannusten kasvu kiihtyy, eikä nykytekniikalla voida saavuttaa 100 % mitenkään.

Vanhat, 1970-luvulla rakennetut ydinvoimalat tuottavat sähköä edullisesti, mutta uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on todella kallista.

Ydinenergiaa pitää ajatella primäärienergiana. Aivan kuten uusiutuvat energiateknologiat kehittyvät, ydinvoimateknologiakin voi kehittyä, jos sitä kehitetään. Jo nyt tiedetään, että nykyisiä sovelluksia huomattavasti halvempia tapoja ydinenergian hyödyntämiseksi on olemassa. Tässä on seikkaperäinen artikkeli kehitteillä olevasta tekniikasta, jolla sähkön hinnaksi ennakoidaan 30 €/MWh.

Kaksi uutta ydinvoimaratkaisua lähellä kaupallistamista

Kun Olkiluodon rakenteilla oleva reaktori valmistuu, ei sieltä tulla koskaan saamaan halpaa sähköä.

Halvempaa kuitenkin kuin tuulivoimalla yllä esitetyn systeemikustannuslaskelman mukaan.

Suomessa on arvosteltu Saksan energiapolitiikkaa kalliina ja tehottomana. Saksan suunta on kuitenkin oikea.

Vaikka suunta on oikea, se ei takaa, että tie vie perille asti. Jos tarkoituksena on päästä Kuuhun, on turha lähteä liikkeelle lentokoneella, jolla pääsee ”oikeaan suuntaan”. Kannattaa käyttää muutama vuosi ja rakentaa raketti. Saksa joutunee tulevaisudessa laskeutumaan sillä lentokoneellaan ja rakentamaan raketin, jotta pääsee perille asti. Tätä problematiikkaa on pohdittu tässä:

Saksan energiavallankumous mahdottoman edessä

Saksassa on nostettu uusiutuvan energian osuus lähes olemattomasta 25 prosenttiin.

Väärin. Ainoastaan sähköntuotannossa uusiutuvan osuus on 25 %, primäärienergiassa se oli vain 11,1 % vuonna 2014. Suomessa vastaava luku on 25 %.

Aurinko- ja tuulivoimaa tuottavat sadat tuhannet yksittäiset kansalaiset, yritykset ja erilaiset osuuskunnat.

Kyllä, mutta tekstin alkulauseisiin palatakseni, että kansalaiset alkaisivat itse tuottaa energiansa? Suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa, ja kaupungeissa asuvien osuus kasvaa koko ajan. Ei ihmiset kerrostaloissa voi asentaa aurinkopaneeleita yhtään mihinkään. Sen tekevät rikkaat omakotitaloissa ja maaseudulla asuvat. Saksan energiapolitiikka onkin tämän takia johtanut eriarvoistumiseen; rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät maksaessaan rikkaiden syöttötariffeja. Saksassa ne veloitetaan nimenomaan pienasiakkailta, teollisuus ei maksa sähköstään ylimääräistä.

Saksalaiset maksavat uusiutuvan energian lisäkustannukset sähkönhinnassaan, mutta täytyy muistaa, että tämä lisähinta jää Saksaan saksalaisten käytettäväksi ja että uusiutuva energia työllistää Saksassa 300000 ihmistä.

Energiaratkaisu, joka työllistää enemmän kuin joku muu, myös maksaa enemmän. Energiaratkaisun pitäisi työllistää mahdollisimman vähän, jolloin se myös maksaa mahdollisimman vähän ja vapauttaa ihmiset tekemään oikeasti tuottavia töitä.

Meidän pitää Suomessakin nähdä, että sekä hiilen käyttö että suuret keskitetyt voimalaratkaisut ovat tulleet tiensä päähän.

Miksi suuret keskitetyt voimalaratkaisut ovat tulleet tiensä päähän? Alun perin sähköntuotanto oli hajautettua. Oli pieniä ”voima-asemia” jotka tuottivat sähköä paikalliseen jakeluun. Niistä siirryttiin suurempiin yksiköihin, koska a)isojen yksiköiden hyötysuhde ja kannattavuus ovat parempia ja b) sähköä on helppo siirtää. Ei tämä suuruuden ekonomia ole kadonnut minnekään.

Lähes kaikki hiili Suomessa käytetään päästökaupan piirissä, ja siksi hiilen käytön vähentäminen ei vaikuta Suomen kansallisiin päästövähennysvelvoitteisiin lainkaan. Päinvastoin, mitä enemmän esim. biomassaa käytetään hiilen korvaamiseksi, sen vähemmän sitä riittää kansallisten velvoitteiden täyttämiseen. Eikä päästökauppasektorin päästöjen vähentäminen yhdessä maassa vähennä koko päästökauppasektorin päästöjä, päästöt vain siirtyvät muualle. Tästä on kirjoittanut mm. Eija-Riitta Korhola, kuten myös Osmo Soininvaara.

Päästökaupan ideana on vähentää päästöjä silloin, kun se tulee halvemmaksi kuin päästöoikeuksien ostaminen. Päästökaupassa päästöt on kiintiöity, kiintiöt jaettu tai myyty alueen maille. Päästökiintiöiden määrä vähenee joka vuosi yhteisesti sovitun määrän. Näin ollen päästökauppa-alueen päästöt vähenevät suunnitelman mukaisesti ilman, että poliitikkojen tarvitsee tehdä asialle yhtään mitään. Päällekkäiset ohjauskeinot ainoastaan lisäävät kustannuksia ja sotkevat asioita.

Meillä on kaikki mahdollisuudet luoda kotimaista, uusiutuvaa energiaa, kunhan esteet sen tieltä puretaan.

Me olemme nyt jo Euroopan kärjessä uusiutuvan energian käytössä.

Kuva x. Uusiutuva energia Euroopassa. Kuva Wikipedia.

Kuva 5. Uusiutuva energia Euroopassa. Kuva Wikipedia.

Lisätä varmasti voidaan, mutta ei yhtä helposti kuin siellä, missä lähtötilanne on huonompi, kuten esim. Saksassa. Metsien polttamisen lisäämistä en pidä toivottavana.

Energiavallankumous ei toteudu siksi, että löytäisimme yhden ylivertaisen tavan tuottaa sähköä.

Sähkön osuus Suomessa käytetystä energiasta on luokkaa 1/3. Se, että tässä artikkelissa puhutaan vain ja ainoastaan sähkön tuotannosta, osoittaa sen, että kirjoittaja ei ilmeisesti ymmärrä kokonaisuutta. Sanaa ”öljy” artikkelissa ei mainita kertaakaan. Öljyn korvaaminen jollain uusiutuvalla on monin verroin vaikeampaa kuin hiilen korvaaminen sähköntuotannossa päästöttömästi. Se on niin vaikeaa, että poliitikot eivät yleensä puhu siitä mitään. Vartia ei ole tässä poikkeus. Biomassa voi korvata öljyä niin energiassa kuin kemian teollisuudessakin. Jos poltamme biomassan sähköntuotannossa, sitä ei voida käyttää öljyn korvikkeeksi. Kaikkialle sitä ei riitä. Emmekä me voi polttaa kaikkea, puulle on paljon muutakin käyttöä.

Kyse on siitä, että energiaa ei enää tarvitse tuottaa suuria määriä keskitetysti, vaan voimme jokainen ryhtyä itse energiantuottajiksi.

Tämä on verrattavissa aikaan, jolloin yhä ajattelimme, että maailma tarvitsee muutaman todella suuren ja tehokkaan tietokoneen. Todellinen muutos tapahtui kuitenkin vasta, kun tietokoneet tulivat kuluttajien ulottuville.

Tämä muistuttaa kovasti Jevonsin paradoksia. Kun tuotteen tuotanto tehostuu, sen kulutus ei vähene. Päinvastoin, sen hinta putoaa, saatavuus paranee ja kysyntä kasvaa. Jos verrataan muutaman ”todella suuren ja tehokkaan” tietokoneen laskentatehoa nykyisin käytössä oleviin mikrotietokoneisiin, huomataan kokonaislaskentatehon kasvaneen huomattavasti. Ja ei, supertietokoneet eivät käyneet tarpeettomiksi mikrojen tulon takia. Päinvastoin, niitä on nyt monin verroin enemmän kuin ”muutama” ja ne ovat tänä päivänä useita kertaluokkia suurempia kuin tuon tietokone-esimerkin suuret koneet. Tarkoittaako tämä analogia sitä, että hajautettu energiantuotanto tulee nykyisten suurten keskitettyjen laitosten lisäksi ja energian tuotanto ja kulutus kasvavat nykyisestä moninkertaiseksi?

Kun kuulette seuraavan kerran jonkun puhuvan, että tuulivoima tai aurinkovoima on kannattamatonta, miettikää kenen etuja he ajavat. Se on varmaa, että he eivät aja teidän etuanne.

En tiedä kenen etuja Vartia ajaa, ei ainakaan minun etua. Eikä luonnon. Minulle on näissä vaaleissa, ja muutamissa muissa ennen tätä ollut tärkeimpänä valintakriteerinä ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen läheisesti liittyvät energiakysymykset. Antero Vartian kirjoitus, kuten monet muutkin poliitikkojen kannanotot kertovat karua kieltään; ei ymmärretä alkuunkaan mistä puhutaan, mutta paljon puhutaan ja halutaan vaikuttaa asioihin. Dunning-kruger -efektin tunnusmerkit täyttyvät.

Kaiken kukkuraksi, Saksan päästöt eivät ole energiavallankumouksen seurauksena muuttuneet mihinkään.

Kuva 6. Saksan päästöjen kehitys energiavallankumouksen aikana. Vertailuna Ranskan päästöt ydinvoiman rakentamisen aikana.

Ihmiskunnan kokonaisedun mukaista voisikin olla, että poliitikot keskittyisivät vaikkapa sote-uudistuksiin ja muihin vähemmän tärkeisiin asioihin, joilla ei saa niin silmitöntä tuhoa aikaiseksi kuin viallisella energiapolitiikalla. Panoksena on viime kädessä planeettamme kyky ylläpitää ihmisarvoista elämää, ja elämää ylipäätään. Sen turvaaminen on asia, jonka soisi jätettävän asiantuntijoiden tehtäväksi.

Kun kuulette seuraavan kerran jonkun poliitikon puhuvan energiasta, älkää suoralta kädeltä uskoko sanaakaan. Tarkistakaa, tai jos ette itse osaa, pyytäkää jotakuta osaavaa tarkistamaan puhutaanko totta vai palturia.

51 thoughts on “Vihreiden etu ei ole kenenkään etu

  1. Artikkelissa väitetään, että ydinvoiman ekologinen jalanjälki on pienempi kuin minkään muun energiamuodon. Tätä väitettä ei ole lähteistetty. Siksi, että se ei pidä paikkaansa. Yksittäisiä tutkimuksia on, mutta elinkaariarviointien (jotka muuten pitävät sisällään muutakin kuin hiilidioksidin) yhteenvetosivustot ovat kooneet yhteen kymmeniä eri LCA-arviointeja (http://www.nrel.gov/docs/fy13osti/57187.pdf). Ne eivät osoita minkäänlaista ydinvoiman ylivertaisuutta suhteessa uusiutuviin. Joten jos sitä ydinvoimaa haluaa pitää haitattomana sampona, se olisi kiva tehdä tieteellisesti pitävin perustein.

    Mitä tulee väitteeseen lähienergian suhteesta energiayhtiöihin, niin aurinkopaneelien myynti on vain pieni osa asiaa. Tämäkin selviäisi näppärästi googlaamalla muutaman hetken tai vaikkapa kysymällä joltakulta lähienergiaratkaisuja valmistavalta yrityksen toimitusjohtajalta, että mitä käytännön vaikeuksia asiassa on.

    Hajautetun energian ratkaisuja ovat esimerkiksi seuraavat:
    • Pienten modulaaristen biokaasulaitosten käyttöönotto.
    • Pienimuotoisen aurinkosähköntuotannon voimakas kasvu.
    • Aurinkosähkön integroituminen rakenteisiin ja rakennusten pintoihin.
    • Paikkatiedon kehittyminen tukemaan lähienergian sijoittamista, esimerkiksi pohjavesialueiden, tuuliolot, aurinkoiset alueet.
    • Pienten tuulivoimaloiden kehittyminen ja muodonmuutokset.
    • Hybridiklusterit, esimerkiksi aurinko- tai pientuulivoiman yhdistäminen pienvesivoimaan takaisinpumppauksella.
    • Lähituotannon kasvun aiheuttamat haasteet sähköverkoille.
    • Mittaroinnin mahdollisuudet, esimerkiksi lämmön ja sähkön takaisinsyötön ja nettolaskutuksen kehittyminen.

    Erilaiset normit voivat estää kehitystä. Esimerkiksi rakennusten energialuvussa ei tällä hetkellä huomioida uusiutuvan energian tuotantoa. Myös erilaisia hybridimalleja on vaikea toteuttaa järjestelmien rajapintojen vuoksi, esimerkiksi keskitetyn lämmön ja sähkön jakeluverkkojen ja hajautetun pientuotannon yhdistäminen ja nettolaskutusmalli ei ole mahdollinen.

    Sähköverkon haltijat voivat viivyttää piensähköhankkeita sähköverkkokytkennän aikataululla, kustannuksia ja teknisillä vaatimuksilla. Esimerkiksi USA:ssa on yritetty standardoida piensähkötuontannon verkkokytkentöjä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Vaikka juridisesti piensähkön tuottajalla on oikeus saada laitoksensa kytkettyä verkkoon, verkonhaltijan aikataulut, kustannukset, ja tekniset vaatimukset voivat olla vaikeita ja valitustie on hidas. Paikallisilla sähköverkkoyhtiöillä ei ole oikeutta tai velvoitetta maksaa piensähköstä, vaan mahdollinen tuottaja joutuu etsimään sille markkinat itse. Useat sähkön myyjät ostavat ylijäämäsähkön, mutta hinta vaihtelee. Joskus ylijäämäsähkö otetaan vastaan verkkoon ilman tuottajahintaa.

    Tuore ympäristöhallinnon selvitys (ministeri Lauri Tarastin työryhmän tulos) eri ympäristömenettelyjen sujuvoittamisesta pitää sisällään asiaa lähienergian ja pienaurinkovoiman edistämisestä ja esteistä.

    Tykkää

  2. ”Lapsikin tietää, että aurinko ei paista koko aika, mutta energiapolitiikassa tätä ei ymmärretä. ”

    Olkiukko. Itse asiassa lapsikin tietää, että järjestelmämme on ja tulee olemaan monen sähköntuontantotavan yhteistuotantoa. Ajatus, että sähkön saanti lakkaisi kun katolle asetetut paneelit eivät saa sähköä on lähinnä absurdi. Samaa olkiukkoa käytetään usein tuulivoimasta. Siinäkään sillä ei ole mitään kosketuspintaa todellisuuteen.

    Fennovoiman tuettomuus taas ei ole ihan totta. Tällä hetkellä julkinen sektori on sitoutunut miltei tuplahintaan ostettavaan sähköön omien sähköyhtiöidensä kautta. Tätä kutsutaan piilotueksi.

    Muutenkin suosittelisin kirjoittajalle, että pieni tutustuminen aurinkoenergian eri vaihtoehtoisiin talteenottotapoihin olisi paikallaan.

    Tykkää

  3. Kiitos Kaj hyvästä kirjoituksesta!

    Marko Kivelä, samalla logiikalla esim. EPV Energian panostaminen tuulivoimaan on piilotukea. Vaasan Sähkö ei lähtenyt Fennovoiman osakkaaksi, mutta sijoitti EPV Energian kautta tuulivoimaan. Näin ollen tuulivoima saisi tietyissä tapauksissa tällä logiikalla suoraa tuotantotuke ja piilotukea kunnallisilta sijoittajilta.

    Itse olen sitä mieltä, että tuotantotuki on tukea, mutta osakkaaksi lähteminen ei, olipa osakas kunnallinen energiayhtiö tai ei.

    Tykkää

  4. Tuohon Matti Saarion kommenttiin liittyen: klikkaamalla läpi ja katsomalla taulukkoa, siellähän näkyy kuinka ydinvoiman elinkaaripäästöt ovat matalammat kuin aurinkovoiman. Tästä voidaan päätellä että Saario luottaa vahvasti siihen, ettei kukaan katsoisi hänen bluffiaan. Kiitos, Matti, kun linkkasit tukea tälle artikkelille!

    Liked by 1 henkilö

  5. Marko:

    Olkiukko. Itse asiassa lapsikin tietää, että järjestelmämme on ja tulee olemaan monen sähköntuontantotavan yhteistuotantoa. Ajatus, että sähkön saanti lakkaisi kun katolle asetetut paneelit eivät saa sähköä on lähinnä absurdi. Samaa olkiukkoa käytetään usein tuulivoimasta. Siinäkään sillä ei ole mitään kosketuspintaa todellisuuteen.

    Sinä nyt rakensit olkiukon. Kyllä sähkön saanti paneeleista ihan oikeasti lakkaa, kun tulee pimeä. Tuulisähkön saanti taasen lakkaa kun tuulikin lakkaa. Muuta en ole väittänyt. Nämä tuotantomuodot eivät tule toimeen ilman tukea fossiilisista, biomassasta tai ydinenergiasta, joita voidaan säätää kulutusta JA tuulen ja auringon vaihtelevuutta vastaavasti.

    Tässä Fraunhoferin kaaviossa nähdään ihan tavallinen viikko Saksassa, ja miten sähköä on tuotettu eri lähteistä.

    Kuvassa on useita aikoja välillä ma-pe, jolloin tuuli ja aurinko, kumpikaan eivät ole tuottaneet yhtään mitään tai vain hyvin vähän. Viikonloppuna tuulee, jolloin hiili- ja ydinvoima säätävät alaspäin antaen tuulisähkölle tilaa. Aivan sanomatta pitäisi olla selvää, että jos Saksankin massiivisessa järjestelmässä tulee hetkiä, jolloin tuuli ja aurinko eivät tuota yhtään mitään, ne eivät myöskään korvaa muita tuotantomuotoja, ainoastaan vähentävät niiden käyttöä vuositasolla. Koko tehoreservi kuitenkin tarvitaan edelleen, eikä mikään määrä tuuli- tai aurinkosähköä poista tätä tarvetta.

    Kustannustehokas ja riittäviin mittoihin skaalautuva sähkön varastointimenetelmä tietenkin muuttaisi tämän asetelman täysin. Toistaiseksi sellaista ei kuitenkaan ole olemassa, eikä myöskään näköpiirissä. On aivan mahdollista, ettei sellaista koskaan tulekaan. Kaikkea ei voida saada tutkimalla ja kehittämällä. Jos tarkoitukseen sopivaa fysikaalista ja kemiallista ilmiötä ei ole olemassa, sellaista ei vaan ole ja siihen on tyytyminen. Monessa muussakin asiassa tämä on realiteetti, ja sähkön varastointi voi olla yksi sellainen.

    Liked by 1 henkilö

  6. Kiitos Kaj valaisevasta artikkelista. Me vihreät tarvitsemme ravistelua, paljon ravistelua. En ole vielä ihan vakuuttunut (johtuu omasta tietämättömyydestäni) ydinvoiman hyvyydestä, mutta alan olla vakuuttunut siitä, että ydinvoimaa ei ehkä kannata vastustaa😉 …..

    Tykkää

  7. Kiitos Mari kommentistasi!

    Harkitsin kyllä, kirjoitanko lainkaan tuota lausuntoa ekologisesta jalanjäljestä. Lähdeviitettä ei ole, mutta eipä ollut Vartiankaan kirjoituksessa, ei ensimmäistäkään, joten soin itselleni tämän yhden poikkeuksen.

    Kaikki löytämäni lähteet puhuvat vain CO2-päästöistä. Niissä ydinenergia on jokseenkin tasoissa tuuli- ja vesivoiman kanssa, mutta aurinkopaneelia parempi. Biomassan päästö on IPCC:n mukaan noin puolet maakaasun päästöstä, joten siitä ei pitäisi puhua päästöneutraalina lainkaan.

    Jos verrataan ydinenergia tuuli- ja vesivoimaan esim. seuraavilla suureilla:

    Maapinta-alan käyttö
    Rakennusmateriaalien käyttö (betoni, teräs, yms.)
    EROEI
    Vaikutukset maisemaan
    Vaikutukset vesistöihin

    Ydinvoima on niissä kaikissa parempi. Huomaa, että puhun nyt ydinvoimasta primäärienergian lähteenä, en niinkään nykyisistä voimaloista, jotka kyllä nekin ovat hyviä, mutta häviävät 4G-ydinvoimalle kaikissa ym. suureissa.

    Rakennusmateriaalien käyttö on helppo hahmottaa. Jos haluamme tietyn tehon tuulesta, meidän täytyy kerätä energia talteen tuulen poikkipinta-alalta X, jota varten tarvitsemme X-määrän voimaloita. Niiden rakentamiseen meidän on pakko käyttää enemmän rakennusmateriaaleja kuin vastaavan fissiotehon tuottamiseksi. Yksinkertaisesti, tuulivoimaa varten meidän on rakennettava paljon enemmän härveleitä, kuin fission aikaansaamiseksi, ja tarvitsemme monin verroin enemmän pinta-alaa. Tämä on fakta, jota ei voi kehitystyöllä muuttaa.

    Esim. 1000 MW ThorCon Power -sulasuolavoimalaan tarvitaan 17000 tonnia terästä. Vastaavan tuulivoima-installaation rakentamiseen tarvitaan 400000 tonnia, 24-kertainen määrä. Lähteet löytyvät täältä:

    https://planeetta.wordpress.com/2015/01/19/kaksi-uutta-ydinvoimaratkaisua-lahella-kaupallistamista/

    Jos, ja niin kuin täytyykin, lisäämme yhtälöön vaihtelevien uusiutuvien tarvitsemat säätö- ja/tai varastointitekniikat, lopputulos fission hyväksi on vielä selvempi.

    Luettelet joukon pienimuotoisia tuotantomuotoja. Pienimuotoiset ovat pienimuotoisia. Me tarvitsemme jotain suurta, todella suurta. Fennovoimasta on sanottu, että se vie markkinoita uusiutuvalta energialta. Se on suuri, mutta se tulee tuottamaan vain 3% Suomen energiasta loppukäytön määrään suhteutettuna. Tästä voidaan päätellä kaksi asiaa:

    a) Uusiutuvalle energialle jää yllin kyllin tilaa, vaikka rakennettaisiin useampi Fennovoiman kokoinen laitos.
    b) Fossiilisten nitistämiseen me siis tarvitsemme jotain todella suurta, ja paljon sitäkin. Tehtävä on monin verroin haastavampi kuin useimmat osaavat edes kuvitella.

    Biokaasusta: Hyvä ohje eri energiamuotoja arvioitaessa on seurata niitä tuotantoketjussa taaksepäin aina primäärienergian lähteelle saakka, ja arvioida matkan varrella niiden potentiaalia. Biokaasu tehdään esim. puhdistamo- ja muista lietteistä. Niiden alkuperä on pellolla, eli ne ovat peltobiomassaa kaasumaisessa muodossa. Peltobiomassan potentiaali on hyvin rajallinen. Vaikka kaikki Suomen pellot tuottaisivat biokaasua, ei se riitä kuin Olkiluoto 3:n tehon tuottamiseen.

    Selvyyden vuoksi, en vastusta uusiutuvaa energiaa. Minulla ei ole kategorisesti mitään niitä vastaan, eikä toisaalta niiden puolestakaan. Pidän tärkeänä tavoitteena energiajärjestelmää, joka perustuu 0% fossiilisiin. Pidän sitä tärkeämpänä kuin 100% uusiutuvaa, en näe siinä mitään itseisarvoa. Tavoite tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti, joten infran rakentamisen kustannuksilla on väliä. Puolta halvempaa voi rakentaa kaksi kertaa enemmän.

    Jos faktat muuttuvat, minä muuta mielipiteitäni. Mitä sinä teet?

    Liked by 1 henkilö

  8. Hyvä ja perusteltu kirjoitus. Yksi pääsyy vihreiden kelkasta hyppäämiseen juuri kestämätön energiapolitiikka.

    Tykkää

  9. ”Jos faktat muuttuvat, minä muuta mielipiteitäni.”

    Se fakta, että sinulle ei koskaan tule kelpaamaan muu kuin ydinjättetuotannon sivutuottena saatava sähkö, ei muutu koskaan, eikä sinun siis tarvitse koskaan muuttaa mielipidettäsi.🙂

    Tykkää

  10. Avartava,mutta hieman subjektiivinen dokumentti ydinvoimaan liittyen: Pandora’s promise. Fakta vaan on ettei fossiilisille polttoaineille löydy maailman mittakaavassa muuta korvaajaa kuin ydinvoima, joka on 4G vaiheessaan paitsi ympäristöystävällinen, myös verrattaen kustannustehokas.

    Liked by 1 henkilö

  11. Tuukka. Katsoin saman dokumentin – kahteen kertaan jopa. Olisi kiinnostavaa tietää, miten siinä oli faktat kohdallaan. Vaikutti ainakin näin maallikosta vakuuttavalta. Ilmastodenialistit puhuvat suuresta huijauksesta. Jos ko. dokumentin tiedot pitävät paikkansa, tuo huijaus sopii paremmin ydinvoiman liioiteltuihin vaaroihin. Jos ydinvoiman on meidän paras toivomme, sen käytön puolustamiseen pitäisi syntyä uusi ympäristöliike – ja uusi vihreä liike. Nämä nykyiset saattavat pohjautua liikaa ”toivotaan, toivotaan” -ajattelulle. Alan pikku hiljaa ymmärtää, miksi Kaj pitää nykyistä ympäristöliikettä ja vihreitä yhtenä pahimmista ilmastonmuutoksen jarruista. Niin vaikeaa kuin tämän myöntäminen onkin.

    Tosin olen kyllä edelleenkin sitä mieltä, että nämä energia-asiat ovat aivan liian vaikeita meille tavallisille kansalaisille. Energiavalinnoissa meidän pitäisi luottaa alan asiantuntijoihin. Siihen suureen viisaiden ryhmään, joka koottaisi tätä asiaa pohtimaan ja siitä päättämään. Saahan tuossa ryhmässä olla mukana myös Peter Lundkin – mutta ei ehkä Satua Hassia.

    Minusta vihreiden ja ympäristöliikkeen tehtävänä olisi nyt tutustua ydinvoimaan uudestaan – ja tällä kertaa ilman ennakkoluuloja ja faktapohjalta.

    Terveisin ikivihreä ympäristönsuojelija😉

    Tykkää

  12. Artikkelissa silmääni osui kohta jossa kerrotaan että -70 luvun ydinvoimalla tuotetaan halpaa sähköä edelleen, eli 45 vuotta sitten rakennetulla.

    Mielestäni yksi tärkeä seikka on jäänyt kustannuslaskelmissa pois, nimittäin elinkaari.
    Loviisan voimaloilla elinkaari siis jo 45 vuotta ja jatkuu. Olkiluodolla kun se valmistuu on varmasti myös vähintäänkin vastaavan pituinen elinkaari odotettavissa.

    Esimerkkinä tuulivoima, jossa vanhojen tuulivoimaloiden elinkaari on max 25 vuotta ja uusienkin tuulivoimaloiden elinkaari on max 30 vuotta.
    Tanskassa käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden keskimääräinen elinkaari on ollut 27 vuotta eli karkeasti vain noin puolet ydinvoimalan elinkaaresta.
    Myöskään aurinkopaneelien elinkaari ei ole kuin 30-40 vuotta ja tuonkin ajanjakson aikana niiden energiantuotto laskee.

    Tällöin olisi ydinvoimalan vs. tuulivoimalan rakennuskustannuksissa otettava huomioon elinkaari jolloin tuulivoimalan rakennuskustannukset pitäisi kertoa kahdella jotta ne elinkaaren mukaisesti vastaisi ydinvoimaa.

    Samoin voisi tuoda tarkemmin ilmi paljonko yksi ydinvoimala maksaa ja paljonko vastaavan tehoiset (reaalituotto) tuulivoimalat maksaisi jotta voisi edes jollain asteella verrata rakennuskustannuksia.

    Liked by 1 henkilö

  13. Kai Luukko: ”Pidän tärkeänä tavoitteena energiajärjestelmää, joka perustuu 0% fossiilisiin. Pidän sitä tärkeämpänä kuin 100% uusiutuvaa, en näe siinä mitään itseisarvoa.”

    Mikä ero näissä on? Jos ei käytetä lainkaan fossiilisia energiavarastoja, niin eikö silloin olla 100% uusiutuvissa? Miksi panostaa ydinvoimaan, jos se on tavoitteiden vastaista? Vai onko ydinvoima vain väliaikaisratkaisu kohti parempaa tulevaisuutta, ja jos on, niin voiko ydinvoima ratkaisevasti hidastaa varsinaisen tavoitteen saavuttamista?

    Muistattaisin siitä, että ilmastonmuutos on vain osa uusiutumattomien ainevarastojen käytöistä aiheutuvia ympäristöongelmia. Kun ilmastonmuutosta ja muita ympäristöongelmia tarpeeksi kaivaa, selviää että perusongelma ei ole hiilidioksiidin tai sen verrannaisten määrä ilmassa, vaan se, että ylipäänsä käytetään uusiutumattomia ja/tai tai ympäristölle haitallisia aineita. Ydinvoima ja uraani edustaa toistaiseksi näitä molempia, ja ison rahan laittaminen siihen yhä uudestaan lähes väistämättä hidastaa muiden, peruslähtökohdiltaan fiksumpien ratkaisujen esilletuloa.

    Tämä ei tarkoita, etteikö lähes kaikissa uusiutuvissa energiamuodoissa ole tällä hetkellä ongelmia, kuten olet kirjoituksessa tuonut, ja syystäkin, esille. Aurinkokennoissa käytetään ympäristön kannalta ongelmallisia materiaaleja, eikä siten sitä laitetta voida ainakaan vielä pitää minään graalin maljana. Tuulivoima on teknologiana yksinkertaisempaa, mutta kuten aurinkoenergiassakin, sitä saadaan vain vaiheittaisesti, mikä ei sovi nyky-yhteiskunnan tarpeisiin. Vaihtoehto on muuttaa yhteiskuntaa elämään näiden energiavirtausten vaihtelevuuden mukaisesti, mutta se on hankalaa, ehkä utopiaakin.

    Kohdistaisinkin Suomen osalta katseeni metsään. Mikä on ero siinä, että poltamme mahdollisimman puhtaasti puuta jossain muodossa hajautetusti, hyvällä hyötysuhteessa pienvoimaloissa sähköksi ja lämmöksi, verrattuna siihen, että joka vuosi huomattava osa Suomen metsävarannoista lahoaa metsiin? Ydinvoimaan käyttö tuo väistämättä lisää jätettä maankuoresta elinympäristöömme, ja lisäjätteen tuominen järjestelmään(=luonnonympäristöön) aiheuttaa lukuisia ympäristöongelmia. Puun käytöstä aiheutuvat päästöt puolestaan sitoutuvat takaisin metsään sen kasvun yhteydessä. Tällöin aine kiertää, ja järjestelmän jätteen tai päästöjen määrä ei absoluuttisesti lisäänny ja kerry elinympäristöön, kuten on ydinvoiman tapauksessa. Puut ovat mitä mainioimpia aurinkopaneeleja ja varastoja, all-in-one, täysin luonnon ehdoilla. Voi olla, että tilastot näyttävät, että puuta ei kaikille nykykulutukseen riitä, mutta tällä hetkellä sitä on runsaasti saatavilla.

    Miksi emme lisäisi metsien käyttöä ydinvoiman sijasta?

    Tykkää

  14. Jonas,
    niissä on se ero, että 0 % fossiilista ei aseta rajoituksia käytetyille keinoille kuten 100 % asettaa. Siksi se on saavutettavissa nopeammin ja halvemmalla. Meillä ei tällä hetkellä ole edes keinoja saavuttaa 100 % uusituvaa-tavoitetta, eikä sillä ole ilmaston kannalta mitään merkitystäkään, joten miksi tavoitella sellaista?

    Puubiomassassasta: Saatat olla kiinnostunut näistä kahdesta aiemmasta postauksesta. Vähän vanhoja jo, mutta perusasiat eivät ole muuttuneet:

    https://planeetta.wordpress.com/2010/06/24/metsabiomassan-energiapotentiaali-suomessa/

    https://planeetta.wordpress.com/2009/07/01/ruokohelpi/

    Täältä löytyy tutkimustietoa biomassa polton ilmastovaikutuksista. Suosittelen lukemaan ainakin abstractit:

    https://agwobserver.wordpress.com/2014/03/10/papers-on-ghg-emissions-from-bioenergy-related-land-use/

    Tykkää

  15. Kiitos Petterit kommenteistastanne!

    Minusta näissä asioissa harrastetaan aivan liian paljon leimaamista. Ihmisiä leimataan viherhörhöksi, leimataan ydinvoimauskovaiseksi, denialistiksi, tai ties miksi. Me olemme kaikki ihmisiä, ja meidän olisi opittava puhaltamaan yhteen hiileen, muute meillä ei nyt ainakaan ole kovin pitkää tulevaisuutta.

    Minä olen ”sielultani” vihreä. Olen aina ollut. En halaa puita, en käy kylmässä suihkussa enkä syö kaurapuuroani kylmänä, mutta en tuhlailekaan ylenmääräisesti. Haluan jättää maailman vähintään yhtä hyvään tai parempaan kuntoon kuin se oli tullessani tänne.

    Maailmamme on hyvin monimutkainen, ja vaatii hyvin monenlaista, huippunsa vietyä erikoisosaamista, jotta se voisi toimia. Leonardon kaltaisia yleisneroja ei enää ole, koska kukaan ei voi olla ”kaikkien alojen asiantuntija”. Menneisyydessä se vielä oli mahdollista, kun tietämyksen taso oli murto-osa nykyisestä. Tästä mielestäni johtuu politiikan huono menestys asiantuntijatehtävissä, jollainen energia-asia eittämättä on, aivan kuten esim. lääketiede.

    Johannes Koroma sanoi joskus vuosia sitten, kun häneltä kysyttiin, pitäisikö ydinvoimasta järjestää kansanäänestys, että ei pitäisi.

    ”Ei lääkärikään järjestä kansanäänestystä siitä mitä potilaalle pitäisi tehdä; tehdäänkö ohitusleikkaus vai poistetaanko umpusuoli.”

    Mietitään tuota lausetta hetki. Mistä siinä pitää päättää? Ensin siitä, hoidetaanko potilasta vai ei? Toiseksi millaisia hoitoja esim. kunnallisessa terveydenhuollossa saa käyttää? Ja lopuksi, miten hoidetaan?

    Kaksi ensimmäistä ovat poliittisia päätöksiä. Meidän yhteiskunnassa on päätetty, että hoidetaan. Julkisella puolella käytetään lääketieteen kehittämiä menetelmiä, ei esim. homeopatiaa, aromaterapiaa yms. epätieteellisiä ”hoitoja”. Päätökset hoitomenetelmistä tekevät sairaanhoitajat ja lääkärit, ihmiset, jotka on koulutettu tähän tehtävään.

    Nyt energia-asioissa tilanne on sen kaltainen, että politiikka päättää koko ketjun. Että tuotetaan energiaa, se pitää tehdä määrättyjä päästörajoja noudattaen, ja siihen pitää käyttää tuulta niin ja niin paljon, biomassaa niin ja niin paljon, jne.

    Meidän pitäisi tässäkin asiassa tehdä samoin kuin sairaanhoidossa. Politiikan pitää asettaa rajat missä toimitaan, ja asiantuntijoiden pitää saada valita ne keinot, joilla näihin rajoihin päästään. Suutareiden tulisi niin sanotusti pysyä lesteissään.

    Jos joku on eri mieltä, voi mielessään kuvitella mitä tapahtuisi, jos se lääkäri oikeasti kykyisi Arkadianmäeltä mitä potilaalle tehdään, ohitusleikkaus vai umpisuolen poisto.

    Tältä pohjalta haluan vaikuttaa ja viedä asioita eteenpäin. Kirjoitan energiasta, koska se on leipälajini, mutta en saa tästä kirjoittelusta, enkä tehdyistä energiaratkaisuista senttiäkään, enkä halukaan. Haluan, että asiat tehdään oikein, ja niin hyvin kuin osataan. Joudun toimimaan yksin, koska poliittisella kentällä ei ole ryhmittymää, joka jakaisi nämä ajatuksen kanssani. Tiedän kuitenkin, että samalla tavalla ajattelevia on paljon muitakin, ja määrä vaikuttaisi lisääntyvän koko ajan, niin meillä kuin maailmallakin. Ehkä tilaus ”uudelle ympäristöliikkeelle” on pian kyllin voimakas, että sellainen syntyy. Toivotaan näin. Toinen vaihtoehto olisi siirtää tämän edellä kuvatun päätösketjun kolmas vaihe kokonaan politiikan ulkopuolelle. Kuten terveydenhuollossa on tehty.

    Liked by 4 people

  16. @Petteri Hongisto, lueppa tämä.

    ”Kas kun ne tuulivoimalat pitää todellakin rakentaa, ajatteli Virkamies Eli viiksiään sivellen. Ja rakentamiseen tarvitaan työvoimaa ja se rakentaminen ei tapahdu yhtäkkiä, vaan siihen menee sen verran aikaa, että se rakennettava asia on saatu valmiiksi, jatkoi Virkamies Eli. Ideaalitilanteessa, missä tuulivoimalan rakentamiseksi on jo olemassa valmis tie- ja energiansiirtoverkosto, sellaisen ison 90 metriä korkean 3 megawatin arkistokuvista tutun tuulivoimalan rakentamiseen tarvitaan noin 50 henkilötyövuoden työpanos ja käyttöaikanaan se tarvitsee yhden henkilötyövuoden. Ajallisesti taas tämä rakennusaika vie noin puolisen vuotta.

    Yhden tuulivoimalan käyttöikä taasen on noin 20 vuotta, joten 50 henkilötyövuoden rakennuskapasiteetilla pystytään pitämään yllä 40 tuulivoimalan rakennuskiertoa, plus tietenkin 1 henkilötyövuosi jokaista valmista kohden, mikä siis tekee 90 henkilötyövuotta 40 käytössä olevaa tuulivoimalaa kohti. Jotta voidaan rakentaa 41 tuulivoimalaa, niin tarvitaankin jo 141 henkilötyövuotta, koska 90 henkilötyövuotta on jo täysin kiinni sen 40 tuulivoimalan käyttökapasiteetin ylläpitämisessä. Yhteenlaskettuna taas sitten näiden 40 tuulivoimalan rakentamiseen onkin jo käytetty 2 040 henkilötyövuotta.

    Ja niitä pitäisi siis rakentaa tuhat? Noh, tuhannen tuulivoimalan rakentamiseen jouduttaisiin käyttämään 51 000 henkilötyövuotta. 51 000 henkilötyövuotta taas on jo melkoisen paljon, niin paljon että vain harva projekti tässä maassa niitä niin montaa tarvitsee, mutta vertailkaamme hieman, Virkamies Eli tuumi. Pessimistisimmissäkin arvioissa epäonnestaan kuuluisa Olkiluoto 3 vie valmiiksi rakennettuna 30 000 henkilötyövuotta.

    Tuhat tuulivoimalaa taas tuottaa yhteensä alle puolet siitä energiasta, mitä Olkiluoto 3 tulee tuottamaan. Hintalapultaankin niiden rakentaminen tulisi kalliimmaksi, optimiolosuhteissa kuivalla maalla yhden 3 megawatin tuulivoimalan investointikustannukset ovat noin 4,5 miljoonaa euroa, joten 1000 voimalan hinta tulisi olemaan vähintää 4,5 miljardia euroa. 9,6 miljardilla eurolla päästäisiin Olkiluoto 3:n sähköntuottoon. Olkiluoto 3:n hinta taas tulee olemaan jotakin 8,5 miljardin tienoilla, kun alkuperäinen hinta-arvio oli vain 3 miljardia euroa.

    Yhteenvetona siis täysin epäonnistunut Olkiluoto 3 pessimistisimmissäkin arvioissa tulisi tuottamaansa energiaan suhteutettuna halvemmaksi rakentaa ja veisi vähemmän henkilötyövuosia, kuin Suomen tämän hetken uusimmat ja suurimmat tuulivoimalat optimiolosuhteissa rakennettuna. Että mikä se nyt on kallista ja mikä vielä kalliimpaa, mikä on kannattamatonta ja mikä vielä kannattamattomampaa, tuumi Virkamies Eli.”

    https://pispalanobservatorio.wordpress.com/2014/03/27/tuulivoima-tulee-melkoisen-kalliiksi/

    Liked by 2 people

  17. Ihmettelenpä vain, ettei kukaan täällä puhu mitään ydinjätteen loppusijoituksen kustannuksista. Suosittelen kaikille Onkalo-dokumenttia, jos vielä näkemättä – hiljaiseksi vetää!

    Liked by 1 henkilö

  18. Ydinvoiman arvioinneissa ohitetaan aina ns. mustat joutsenet eli odottamattomat onnettomuudet. Ydinonnettomuuden todennäköisyys on pieni – toisaalta voidaan olla lähes varmoja, että Fukushima ei jää viimeiseksi ydinonnettomuudeksi maailman historiassa.

    Kaipa tällekin riskille pitää rehellisissä laskelmassa jokin rahallinen arvo laskea?

    Yleinen selitys, että onnettomuuksia ei voi ikinä tapahtua Suomessa, kuulostaa aikalailla itsepetokselta.

    Liked by 1 henkilö

  19. Jonas: Ydinvoima ei ole fossiilista.

    (Ei tosin uusiutuvaakaan, mutta uraania ja thoriumia on niin paljon että ne riittää taatusti maailman tappiin)

    Tykkää

  20. nyt kyllä tuli niin frakmentoitua ja juttua että piti käydä läpi ihan lause lauseelta. Käytännössä olet väärässä jokaisessa lauseessasi luultavasti ihan siitä syystä ettet ole perillä teknologian fundamentaaleista.

    >>> Mitä Albert ajattelisi energiapolitiikasta?

    Albert tukisi #Energiaremonttia. Tämä siksi koska Albert oli fiksu ja poliittiselta asenteeltaan vasemmalle kallellaan ja halusi kantaa globaalia vastuuta. Lisäksi Einstein selitti vuonna 1905 valosähköisen ilmiön, joten hän taatusti ymmärtäisi kummassa on enemmän potentiaalia. Kvanttitasolla tapahtuvassa aurinkosähkössä, vai 1700-luvulla keksityssä ja klassiseen fysiikkaan perustuvassa höyryturbiinissa.

    >>> Teksti on jälleen surullinen esimerkki siitä, miten hataralla pohjalla tärkeitä päätöksiä ollaan valmiita tekemään, ja pahimmassa tapauksessa myös tehdään.

    Jep. Saksassa ylivoimainen enemmistö, ml. oikeistolainen Angela Merkel, allekirjoittaa kaiken mitä Vartia selitti. Ja enemmänkin, koska Saksa korjannee lähiaikoina tavoitteitaan kohti sataa prosenttia uusiutuvia vuoteen 2050 mennessä. Ruotsi, Tanska ja Norja ovat tähän tavoitteeseen jo sitoutuneet.

    >>> Sähköyhtiö joutuu edelleen ylläpitämään verkkoa, sekä tuottamaan sähköä asiakkaalle silloin, kun asiakkaat eivät itse siihen kykene. Sähköyhtiö kyllä osaa hinnoitella tämänkin palvelun itselleen kannattavasti. Sen on pakko nostaa sähkön hintaa, koska säätösähkön tuottaminen tällä tavoin maksaa enemmän. Verkon ylläpidon kustannukset säilyvät entisellään.

    Joo mutta et tajunne, sitä, että kuluttajat eivät osta esimerkiksi yösähköä jos joutuvat maksamaan siitä oleellisesti enemmän kuin päiväsähköstä. Jos sähköyhtiö lähtee hinnoittelemaan sähköään ylöspäin, niin tämä vain kannustaa sähkön kuluttajia investoimaan sähkön omatuotantoon ja ostamaan myös akkuja.

    Saksassa nykyisillä sähkön hinnoilla sähkön pienkuluttajat pystyvät noin 80 %:n sähkön omatuotantoon aurinkopaneeleilla+akuilla siten että yhdistelmä on halvempi kuin verkkosähkön ostaminen. Eli käytännössä nykyisillä sähkön hinnoilla mennään siihen että sähköyhtiöiden kannattavuus romahtaa 80 % nykytasosta. Tämä on niin suuri sähkön kysynnän romahdus ettei sillä ylläpidetä enää mitään perinteistä sähkön siirtoverkkoa.

    >>> Jos ei paista, ei tule aurinkosähköä. Jos ei tuule, ei tule tuulisähköä.

    Me voidaan myös ohjelmoida kansalaiset uudelleen, että jos aurinko ei paista, niin ihmisten täytyy silloin nukkua. Ja jos ei tuule, niin ihmisten pitää viettää palkallisia vapaapäiviä. Lopetetaan vaikka typerä kristilliseen kuluttuuriperimään perustuva “lepopäivä” -kuluttuuri, vaan ajoitetaan lepopäivät tuulettomille päiville.

    >>> Sähkön varastointia rajoittavat toiset luonnon lait.

    Ei ne paljon rajoita. Akkujen teoreettinen hinta on lähes nolla. Kyse on vain siitä ettemme hallitse nanoteknologiaa vielä riittävän hyvin, emmekä tarkkaan tiedä mitä anodilla ja katodilla tapahtuu. Esimerkiksi me ei edes tiedätä syytä sille miksi akkujen lataus-purkusyklien määrä on rajoitettu.

    >>> Tilannetta ei mitenkään voi verrata filmin syrjäytymiseen digitaaliltekniikalla, joka on kehittynyt Mooren lain mukaisesti 60-luvulta lähtien.

    Aurinkopaneelien ja akkujen hintakehitys ei noudata Mooren lakia, vaan Swansonin lakia.

    >>> Sähköä tarvitsee myös teollisuus ja julkinen sektori. Ei siellä ole kaikkialla halua saati mahdollisuuttakaan tuottaa sähköä omaa tarvetta vastaavasti.

    No ajetaan ne yritykset ja julkiset sektorit konkurssiin joita ei hotsita hyppiä uusiutuvien tahdissa. Suomihan on koko ajan ajamassa itseään konkurssiin, koska ei ole vielä hyväksynyt Energiaremonttia samaan aikaan kun Saksassa Energiewende kääntyy suoraan saksalaisen teollisuuden kilpailukyvyn kasvattamiseksi.

    >>> Ydinvoima ei ole vanhanaikaista. Se on käyttämistämme energiamuodoista uusin, ja ainoa, joka on keksitty 1900-luvulla.

    Einstein selitti valosähköisen ilmiön vasta vuonna 1905. Sitä ennen ei oikein aurinkopaneeleita ollut olemassa.

    >>> Vain ydinvoimalla on toistaiseksi saavutettu edes lähimain riittävän nopeita päästövähennyksiä.

    Päästövähennykset eivät riitä, vaan meidän pitää mennä sataan prosenttiin päästötöntä energiaa. Maailman energiantuotanto kasvaa vuoteen 2050 mennessä väestön ja talouden kasvun takia noin kymmenkertaiseksi nykytasosta. Tämän vuoksi pieninkin määrä fossiilista energiaa tarkoittaa sitä että päästöt eivät vähene nykytasosta. Lisäksi tänään ydinvoimalla tuotetaan noin 5 % energiasta. Jos ydinvoimakapasiteetti säilytettäisiin edes nykytasolla, niin vuonna 2050 energiasta tuotetaan vain 0,5 % jos oletetaan että energian kulutus kasvaa kymmenkertaiseksi.

    >>> Toisin kuin esim. tuulivoimaa, ydinvoimaa ei rakenneta veronmaksajien rahoilla.

    Uh… ranskan veronmaksajat subventoivat Olkiluoto kolmosta noin 5 miljardilla eurolla. OL3:n myöhästyminen 10 vuodella on maksanut suomalaisille sähkön kuluttua noin 5 miljardia euroa, koska sähkön markkinahinta on Suomessa ollut OL3:n myöhästymisen takia noin 5 % liian korkea ja sähkön tuotannon vaje on pääasiassa korvattu tuontisähköllä, joka on suoraa kauppataseen tappiota Suomen kansantaloudelle.

    >>>Se on totta, että teknologia kehittyy valtavaa vauhtia, mutta se ei tarkoita sitä, että aurinkoa saataisiin paistamaan öisin, tai talvella, tai pilvisenä päivänä.

    Ei tarvitsekaan, vaan kuluttajat voivat sopeutua. 24/7 yhteiskunta ei ole mikään välttämättömyys, vaan yöllä voidaan olla vapaalla. Nykyään yöllä tehdään pääasiassa tuottavaa työtä, koska perusvoimaa ei voida sulkea yöksi, jolloin sähköverkossa on paljon halpaa yösähköä.

    >>> Tekniikan kehitys kyllä helpottaa energian keräämistä talteen, mutta se ei lisää kerättävissä olevan energian määrää.

    Uusiutuva energian tuotanto pitää säätää siten, että meillä on riittävästi energiaa käytössä myös pilvisinä talvipäivinä. Hyvä puoli kuitenkin on, että yleensä kun on pilvistä, niin tuulee paljon ja päinvastoin. Samoin talvella tuulee enemmän kuin kesällä. Joten aurinko- ja tuulivoima täydentävät toisiaan aika hyvin. Eli käytännössä riittää että tehdään vain vuorokauden aikaskaalan säätö akuilla. Noin 2-6 tunnin kulutusta varten tarvitaan vain akkuja. Loppu säädöstä voidaan tehdä synteettisillä polttoaineilla, joita kuitenkin tarvitsee olla varastoissa esimerkiksi lentoliikenteen tarpeisiin luultavasti vielä vuonna 2050, ellei akkuteknologian energiatiheyttä saada lisättyä noin 300%, jolloin sähkölentokoneetkin tulevat kannattaviksi.

    >>> Hinta ei myöskään vuoden 2012 Q4 jälkeen enää pudonnut, eli pohja lienee saavutettu.

    Hinta ei ole pudonnut, mutta paneelien kustannukset ovat edelleen pudonneet. EU:n protektionismi tietenkin vaikuttaa oman osansa, mutta myös aurinkopaneelifirmat ovat siirtäneet kustannusten pudottamisen voittoihin. Vuonna 2013 merkittävimmät aurinkopaneelifirmat käänsivät tuloksen voitolle ja edelleen voittomarginaalit on nykyään jo terveellä tasolla, päälle 10 %. Lisäksi yli-investoinnin aikaisia velkojakin pitää alkaa makselemaan pois. Eli tosiasia on että aurinkosähkön hinta jatkaa edelleen nopeaa pudotusta.

    Mutta toisaalta, nyt aurinkosähkön varastoiminen on se kuumin juttu, jossa suurimmat kustannussäästöt saadaan. Aurinkosähkö on jo riittävän halpaa. Esimerkiksi SolarCityn tavoite on asentaa jokaisen aurinkosähköjärjestelmän mukana myös akkupaketti noin vuonna 2020. Teslan Gigafactory auttaa tässä.

    Teslan Gigafactory tulee myös saamaan noin 100 % sähköstään uusiutuvan sähkön omatuotannosta. Sen tehtaan olemassaolo viimeistään saa sinutkin tajuamaan että olet koko pienen elämäsi ajan ollut traagisesti väärässä.

    >>> Miten muuten Vartia on ajatellut jakaa tämän tuulisähkön kuluttajille, jos sähköverkkojen omistajien tarjoamat palvelut käyvät tarpeettomiksi?

    Hahaa! Ensimmäinen nokkela huomio sinulta! No, tietenkin sähköverkko sosialisoidaan.

    >>> Sen tuotanto vaihtelee, ja mitä enemmän sitä on, sen vaikeampaa tämän vaihtelevan tuotannon sovittaminen kulutusta vastaavaksi on.

    Me voidaan myös vaihtaa ihmiset, jotka ymmärtävät nukkua öisin. Pakotetaan ne yritykset konkurssiin, jotka eivät suostu ajamaan tuotantoaan alas yön ajaksi ja mitkä katsovat että akkuihin sähkön varastointi on liian kallista.

    >>> Siitä eteenpäin kustannusten kasvu kiihtyy, eikä nykytekniikalla voida saavuttaa 100 % mitenkään.

    Ei tietenkään, ja sen vuoksi sähkömarkkinat ja sähköverkko pitää hajoittaa atomeiksi ja suunnitella kokonaan uudestaan uusiutuvien ehdoilla. Täytyy siis INNOVOIDA ja luoda uutta. Nykytekniikka ei kelpaa, vaan pitää kehittää uutta tekniikkaa ja paljon.

    >>> Aivan kuten uusiutuvat energiateknologiat kehittyvät, ydinvoimateknologiakin voi kehittyä, jos sitä kehitetään. Jo nyt tiedetään, että nykyisiä sovelluksia huomattavasti halvempia tapoja ydinenergian hyödyntämiseksi on olemassa. Tässä on seikkaperäinen artikkeli kehitteillä olevasta tekniikasta, jolla sähkön hinnaksi ennakoidaan 30 €/MWh.

    Joo… vähän niin kuin fuusioenergia, joka on aina 50 vuoden päässä! Tosiasissa ydinvoimateknologia ei ole kehittynyt, vaan mitä enemmän ymmärrämme ydinvoimateknologiasta, sitä enemmän huomaamme turvallisuuspuutteita ja sitä enemmän se lisää kustannuksia. Nyt juuri huomattiin että Flamanvillen ja Taishanin EPR-reaktoreissa tietyissä kriittisissä paineastian teräsrakenteissa seos on virheellinen ja altis murtumille. Eikä niitä voida enää vaihtaa purkamatta koko laitosta! Nyt sitten arvuutellaan että mitäs tehdään.

    >>> Kaksi uutta ydinvoimaratkaisua lähellä kaupallistamista

    Pystyn luettelemaan Googlen avulla varmaan jonkun 100 uusiutuvan energian teknologiaa ja noin tusinan verran fuusioteknologiaa, jotka ovat lähellä kaupallistumista, mutta en silti odota että yksikään niistä kaupallistuisi. Taino, ehkä tilastollisesti yksi kaupallistuu! Ei kuitenkaan fuusioreaktori.

    Kyllä, mutta tekstin alkulauseisiin palatakseni, että kansalaiset alkaisivat itse tuottaa energiansa? Suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa, ja kaupungeissa asuvien osuus kasvaa koko ajan.

    >>>Ei ihmiset kerrostaloissa voi asentaa aurinkopaneeleita yhtään mihinkään.

    Tietenkin voivat. Kerrostalojen katto ja seinäpintala on aivan riittävä per asunto, koska kerrostalon asuntojen energiankulutus on pientä. Lisäksi kerrostalo voi porata maalämpökaivon. Esimerkiksi Turussa kerrostalot voivat syöttää kaukolämpöverkkoon ylimääräistä aurinkoenergiaa sekä maalämpöä.

    Toki nämä investoinnit pitää tehdä taloyhtiön kanssa, mutta toisaalta näin investointi on helpompi, koska taloyhtiö kantaa vastuun ja omaa osuuttaan aurinkosähköstä ja maalämmöstä tarvitsee maksaa vain sinä aikana kun asuu kyseissä taloyhtiössä.

    >>> rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät maksaessaan rikkaiden syöttötariffeja.

    Ahaa, sisäinen sossu (lue: persu-populisti) heräsi henkiin.

    >>> Energiaratkaisu, joka työllistää enemmän kuin joku muu, myös maksaa enemmän.

    Väärin. Työllistäessä lähellä, rahat jäävät paikallistalouteen. Sen sijaan jos joku rakentaa ydinvoimalan Hanhikivelle, niin kaikki sinne maksamani rahat eivät hyödytä Turun paikallistaloutta käytännössä ollenkaan. Saatika jos sähkö ostetaan ruotsista, kuten se ydinvoimataloudessa käytännössä tehdään, jolloin edes verojen kautta ei saada kierrätettyä rahaa hyödyntämään Turun paikallistaloutta.

    >>> Energiaratkaisun pitäisi työllistää mahdollisimman vähän, jolloin se myös maksaa mahdollisimman vähän ja vapauttaa ihmiset tekemään oikeasti tuottavia töitä.

    Eli kuten Suomen esimerkki osoittaa, se vapauttaa ihmiset hakemaan rahaa sossusta. Sen työn tuntipalkka kilpailee parhaiden yritysjohtajien tuntipalkan kanssa.

    >>>Niistä siirryttiin suurempiin yksiköihin, koska a)isojen yksiköiden hyötysuhde ja kannattavuus ovat parempia ja b) sähköä on helppo siirtää. Ei tämä suuruuden ekonomia ole kadonnut minnekään.

    On se. Noin 50 % sähkön pienkuluttajahinnasta on siirtokuluja, jotka jäävät aurinkosähkön pientuotannossa pois. Tämän vuoksi aurinkosähkö ei kilpaile sähkön markkinahinnan, vaan verkkosähkön verojen jälkeisen pienkuluttajahinnan kanssa.

    Sähkön osuus Suomessa käytetystä energiasta on luokkaa 1/3. Se, että tässä artikkelissa puhutaan vain ja ainoastaan sähkön tuotannosta, osoittaa sen, että kirjoittaja ei ilmeisesti ymmärrä kokonaisuutta. Sanaa ”öljy” artikkelissa ei mainita kertaakaan.

    >>> Öljyn korvaaminen jollain uusiutuvalla on monin verroin vaikeampaa kuin hiilen korvaaminen sähköntuotannossa päästöttömästi.

    Ei ole. Sähköautot ovat jo kilpailukyisiä noin 40 000 euron hintaluokassa ja ylöspäin sekä tänä päivänä bussi-liikenne sekä kevyt että raska logistiikka olisi halvempaa sähköistää kuin jatkaa Dieselin polttamista. Lisäksi synteettinen kerosiini lentokoneille ei ole kaukana hintapariteetista fossiilisen öljyn kanssa. Esimerkiksi Qatar Airways on käyttänyt jo pitkää synteettistä kerosiinia (yleensä 50 %:n seos).

    >>> Kaiken kukkuraksi, Saksan päästöt eivät ole energiavallankumouksen seurauksena muuttuneet mihinkään.

    Vuonna 2014 Saksan päästöt olivat pienemmät kuin muistaakseni 25 vuoteen. Siitä huolimatta, saksa sulkee kannattamattomia ydinvoimaloita.

    >>> Ihmiskunnan kokonaisedun mukaista voisikin olla, että poliitikot keskittyisivät vaikkapa sote-uudistuksiin ja muihin vähemmän tärkeisiin asioihin, joilla ei saa niin silmitöntä tuhoa aikaiseksi kuin viallisella energiapolitiikalla.

    Kyllä sinulle suosittelisin että vaihtaisit bloggaamisesi aihetta. Onneksi blogillasi et voi vaikuttaa enää kuin siihen että Suomen taantuma jatkuu, koska muu maailma menee toki sataan prosenttiin uusiutuvia. Se juna lähti jo liikkeella ja myös Ranskassa käydään keskustelua että kansa alkaa siellä haluamaan sataa prosenttia uusiutuvia.

    >>>Panoksena on viime kädessä planeettamme kyky ylläpitää ihmisarvoista elämää, ja elämää ylipäätään.

    Ja se onnistuu vain ja ainoastaan sadalla prosentilla uusiutuvia vuoteen 2050 mennessä. Se ei onnistu 90 %:lla uusiutuvia tai päästötöntä energiaa, vaan tarvitaan täsmälleen sata prosenttia uusiutuvia. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole olemassa.

    >>> Sen turvaaminen on asia, jonka soisi jätettävän asiantuntijoiden tehtäväksi.

    Asiantuntijat, kuten Peter Lund, pääsääntöisesti tukevat sataa prosenttia uusiutuvia vuoteen 2050 mennessä. Koska mitään muuta vaihtoehtoa ei ole olemassa. Ja yhä useampi asiantuntija tämän alkaa tajuamaan. Ja samoin tietenkin yhä useampi politiikko. Suosittelen sinullekin että hylkäät tuon vanhanaikaisen ydinvoimahörhöilyn ja tulet Energiaremontti-kampanjan tukijaksi.

    Liked by 1 henkilö

  21. Aurinkopaneelien hinta oli ennen vuotta 2009 vielä yli 3€/W, mutta jo 2013 tukkuhinta oli noin 0,5€/W. Toki eurooppalaisten ja kiinalaisten panelien hinnoissa on ero. Jatkossa kustannussäästöt tulevat integroinnista, ei valmistuksesta.
    Muutamaa vuotta aiemmin Olkiluoto 3 -rakennusprojektin kustannusarvio nousi 3 miljardista noin 8,5 miljardiin. Faktat muuttuivat uusiutuvien eduksi, siksi brititkin joutuvat tarjoamaan ydinvoimalle noin 115€/MWh syöttötariffia. Tuuli- ja aurinkotariffit ovat alhaisempia.

    Yöllä ei tarvitse lukea pimeässä vaikka kaikki Suomen hiili- ja ydinvoimalat sammutettaisiin. Suomessa saadaan helposti säädettävää vesivoimaa yli 10TWh vuodessa, Ruotsista ja Norjasta sitä saadaan kymmenkertaisesti. Vaikka keskellä tyyntä yötä. Lisäksi on paljon yhteistuotantoa, josta merkittävä osa käyttää biopolttoaineita.

    Yösähkö otettiin aikanaan käyttöön juuri ydinvoimaloiden huonon ohjattavuuden takia. Sähköntuotannon tasapainottaminen siis siirrettiin kuluttajien vastuulle, ja sama onnistuu nykyäänkin.

    Suomessakin huomataan, että ydinvoimateollisuudella on vaihtoehdot vähissä:
    -TVO ei halua rakentaa uutta reaktoria, eikä sitä voi pakottaa.
    -Fennovoimaan pitäisi investoida, jotta saisi ostaa sähköä 50€/MWh hintaan, vaikka pörssin arviot vuoden 2024 hintatasosta ovat 40€/MWh
    -Odotetaanko, että joku tulee tarjoamaan seuraavan sukupolven ydinsähköä hintaan 30€/MWh?

    Tykkää

  22. Puuheppa ei ole tainut huomata että kun saksa päätti luopua ydinvoimasta niin niille tuli julmettu kiire rakentaa jotain korvaavaa tilalle, nyt siellä on rakenteilla 26 uutta hiilivoimalaa koska saksalaisetkin ovat tajunneet että tuuli- ja aurinkovoimasta nyt ei vaan ole minkään korvaajaksi.

    Koko saksan energiewende on osoittautunut julmetun kalliiksi katastrofiksi.

    http://www.eike-klima-energie.eu/news-cache/germanys-green-energy-supply-transformation-has-already-failed/

    Tykkää

  23. Kumma että se on kuitenkin Suomi joka on taantumassa eikä Saksa. Suomalainen teollisuus on 30 vuotta jäljessä. Googlekin ostaa mieluummin ruotsalaista tuulisähköä Summan yksikköönsä, vaikka Loviisan ydinsähköä olisi siinä ihan vierellä.

    Energiewende on kallis, mutta Saksa olikin ensimmäisenä liikkeellä. Heidän piti ottaa riskit ja kantaa vastuu suurtuotannon käynnistämisestä. Tekninen kehitys koitui koko maailman hyväksi, toisin kuin Suomen OL3- ja Rosatom-pelleilyt.
    Suurin osa saksalaisista kannattaa edelleen Energiewendeä.

    Liked by 1 henkilö

  24. TK, tiesitkö että tuo sinun linkkaamisi sivu kieltää ihmisaiheutteisen ilmastonmuutoksen kokonaan tai näkee hiilidioksidin ”elämän eliksiirinä”, eli se siitä. Kannattaa kaivaa esiin kuinka monta hiili- ja kaasuvoimalaa on purettavana ja kuinka montaa rakennettavana. Saatat yllättyä. Mutta se mikä on varmaa että mikään määrä faktatietoa ei riitä kääntämään sinun ajatusmaailmaasi, koska olet jo päättänyt sen mihin uskot.

    Tykkää

  25. Mikko, tuossa on yksi syy miksi Saksan teollisuudella menee hyvin ja miksi teollisuusyritykset, kuten UPM, haluavat keskittää tuotansa nimenomaan Saksaan. Tuo käppyrä päättyy vuoteen 2013. Tänään raskaan teollisuuden sähkö on jo Euro-alueen halvinta.

    Tykkää

  26. Puuhepat ja moni muu näyttää kuvittelevan että suomen sähkökulutus olisi suurimmaksi osaksi pienkuluttajista koostuvaa. Jos yksittäinen omakotiasuja voisikin jotenkin tuottaa tarvitsemansa sähkön tuulella ja auringolla, niin mitenkäs teollisuus? Hallin katolle saa joitakin satoja watteja aurinkopaneelia, mutta se riittää lähinnä valaistukseen ja ilmanvaihtoon. http://www.stat.fi/til/ehk/2014/04/ehk_2014_04_2015-03-23_kuv_022_fi.html

    Lisäksi keskustelussa tuulisähköstä vihreätkin jostain syystä unohtavat sen varsinaisen voimalaitoksen sijoittamisen ympräistövaikutukset. Eihän se yksi viipperä pyöriessään ihmeellistä harmia saa, mutta esimerkiksi Helsingin kaupungin tarvitseman sähkön tuottaminen vaatisi tuulipuistona kymmeniä kilometrejä kanttiinsa olevan tuulipuiston. Tuulisuotuisat alueet suomessa ovat mm. rannikko (sisältäen maailman mittakaavassa ainutlaatuisen Ahvenanmaan saariston) ja tunturilappi, nämäkö haluttaisiin rakentaa täyteen maisemaa pilaavia torneja?!

    Ja tosiaan, se puheetta jäävä öljy. Sähköautoja tuupataan kovasti markkinoille vihreinä kulkupeleinä mutta mistäs niiden käyttämä sähkö uusiutuvilla? Paljonko tarvitaan sähköä? Riittääkö OL 3:n tuotanto?

    Tykkää

  27. Puuheppa: skeptikkona minä nimenomaan kaipaan faktoja, _kovia faktoja_, ilmastoalarmistien faktat kun vaan ovat aika heppoisia, ja olen lukenut aiheesta muutakin kuin ympäristöjärjestöjen propagandaa. Samoin tiedän koulutukseni ansiosta aika paljon sähkötekniikasta ja myös sähköntuotantotekniikasta.
    Komenttisi paljasti että itse et siitä paljoa näytä tietävän etkä edes halua tietää, joten kanssasi on turha jatkaa keskustelua.

    Tykkää

  28. Kaiken kaikkiaan hyvätasoista keskustelua, kiitos Antero Vartia ja Kaj Luukko. Ymmärryksen lisääminen energia-alan mekanismeista on erittäin tärkeää, mutta puolueettoman tiedon saaminen on hyvin vaikeaa – lähes kaikilla asiasta kiinnostuneilla on jollain asteella oma lehmä ojassa, mikä saattaa vääristää ajattelua (ilmankin, että sitä itse tietoisesti vääristelee):
    – Cleantech myönteiset tutkimukset saavat tällä hetkellä yliopistoissa helpommin tukia kuin muunlaiset
    – Energia-alan työntekijöillä on ilmeiset intressiristiriidat asiasta kirjoitettaessa (esim. Areva kommentoimassa ydinvoiman etuja)
    – Sijoittajat, jotka ovat investoineet cleantechiin puhuvat mielellään syöttötariffien ym. tukien puolesta
    – Monet päämäärältään riippumatontakin tutkimusta julkaisevista tahoista ovat jonkin puolueellisena pidettävän tahon rahoittamia (esim. energiayhdistyksiä rahoitetaan myös energiayhtiöiden varoin)
    Näistä haasteista huolimatta tämä blogi ja sen synnyttämä keskustelu kuitenkin parantanee ymmärrystä, vaikka yksi fakta kerrallaan.

    Jotta ei jäisi pelkäksi ylätason pohdiskeluksi: yksi tekijä, joka energiamuotoja punnittaessa tuntuu usein unohtuvan on poistot. Niin houkuttelevalta kuin ajatus omasta aurinkopaneelista ja siihen kytketystä akusta (mahdollisesti kalliidenkin) alkuinvestointien jälkeen tuntuisi, on tärkeää muistaa, että ne väistämättä kuluvat ajan kanssa. Tekniikan kuluessa ja / tai käydessä vanhentuneeksi sähkön tuotantoon, siirtämiseen ja varastointiin tarvittava kalusto täytyy uusia. Jotta vertailtavuus energiamuotojen välillä säilyy, nämä investoinnit (kustannukset) tulee jaksottaa niiden pitoajalle. Sama koskee kaikkia uusiutuvan energian muotoja, vaikka energialähde olisi ilmainen. Ja tottakai myös ydinenergiaa, kuten kaikkia fossiilisiakin. Tässä mielessä keskitetyn energiantuotannon puolesta voisi puhua esimerkiksi se, että näiden investointien hoitaminen keskitetysti ja ammattitaitoisesti on tehokkaampaa kuin se, että jokainen maanviljelijä tekee omat sopimuksensa tuulivoimaloiden valmistajien kanssa.

    Toisekseen: olen eri mieltä Luukon kanssa siitä, että kaikki uusiutuvan muodot olisivat luonteeltaan vaihtelevia – tähän ei ole mitään periaatteellista syytä, vaikka tuuli- ja aurinkovoima tällaisia ovatkin. Esim. vesi- tai aaltovoiman vaihtelut ovat hyvin erilaisia (erityisesti taisaisempia ja ennustettavampia) kuin tuulen ja auringon, jotka tässä ovat olleet eniten esillä. Toivottavasti tulevaisuudessa löydetään joko näiden yhdistelmä, tai kokonaan uusia (uusituvia) energiamuotoja, jotka mahdollistavat irtautumisen luontoamme saastuttavista energiamuodoista.

    Viimeisenä kysymys: Osaisiko joku linkata tänne tietoa siitä, miten fossiilisen energiantuotannon päästöt vaihtelevat keskitetyn (esim. öljyvoimalaitos) vs. hajautetun mallin (nykyaikainen auto) välillä? Tieto olisi relevantti esim. sähköautojen päästövaikutusta pohdittaessa.

    Tykkää

  29. Puuheppa on malliesimerkki siitä, mikä suomalaisessa energiakeskustelussa on tällä hetkellä eniten vikana. Uusiutuviin – ja sille vastakeksittyyn epiteettiin ”energiaremontti” – suhtaudutaan kuin johonkin uskontoon, jossa ”vääräuskoisille” ei ole tilaa vaan ne pitää tuhota. Faktoista ja tieteestä viis, usko on paljon tärkeämpää.

    Niin kuin tässäkin blogissa on mallikkaasti tuotu esille, pelkästään nykyisillä uusiutuvilla (aurinko, tuuli) ei päästä kokonaan eroon fossiilisista edes sähköntuotannossa. Voi tietysti uskoa siihen, että tulevaisuudessa löytyy esim. tehokas tapa varastoida sähköä edullisesti, mutta se on vähän sama asia kuin ratkaisisi Suomen talouden ongelmia pelaamalla veronmaksajien rahoilla lottoa. Uusiutuviin energiantuotantomuotoihin, ja etenkin näiden tutkimukseen, voi ja pitääkin sijoittaa tulevaisuudessa, mutta tämä ei mitenkään kilpaile ydinvoiman lisärakentamisen kanssa. Ydinvoimaa sen sijaan tarvitaan rutkasti näiden rinnalle, jos aidosti halutaan torjua ilmastonmuutosta ajoissa. Näiden lisäksi tarvitaan vielä toimia muun energiankäytön hiilivapaan tulevaisuuden saavuttamiseen, mutta tämäkään ei ratkea tuulivoiman syöttötariffilla.

    Huvittavaa on myös se miten tuossa Vartian vastineessa ei oikeastaan kommentoida täällä esitettyjä väitteitä ollenkaan, vaan argumentit on tasoa: ”pitää rohkeasti tarttua uusin mahdollisuuksiin” tai ”ydinvoimassa on piilotukia” (ihan kuin esim. Kiinan aurinkopaneeleissa ei olisi). Jotenkin melko surullista.

    Puuhepalle vielä tiedoksi, että Saksassa energiaintensiivinen teollisuus on käytännössä vapautettu energiakäänteen kustannuksista ja siksi siihen varmasti siellä suhtaudutaankin melko myönteisesti teollisuuden osalta. Eurostatin tilastojen mukaan Suomessa tosin sähkö on myös teollisuudelle halvempaa:
    FI 0.075 €
    GE 0.143 €
    http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Energy_price_statistics

    Tykkää

  30. Melko hyvä kirjoitus, mutta tässä pari virhettä:
    – Vartia ei sanonut että ydinvoima on vanhanaikaista, vaan että kysymys ”kyllä vai ei ydinvoimaa” on vanhanaikainen.
    – Puhut että Suomi on Euroopan huippua uusiutuvien käytössä, mutta kuvassa on Euroopan Unionin prosentit.
    – Aurinkoenergian hinnan ”pohja lienee saavutettu” – Hinnan pudotus on pysähtynyt, mutta se ei ole riittävä syy olettaa näin. Lähes vastaava stoppi on kuvaajassa 2007-2008.

    Tykkää

  31. En jaksanut lukea ihan kaikkia kommentteja läpi niin en tiedä onko tätä jo mainittu, enkä myöskään ole tarkastanut taustoja joten todenperäsyydestäkään en mene vannomaan. Ajattelin kuitenkin nakata pallon tänne että jos joku haluaa ja/tai jaksaa tutkia asiaa.

    Muistin syövereistä vaan ryömi tällainen muisto:

    Tuossa 2013-14 vuodenvaihteen tienoilla luin uutisia Hawaista, jossa oli ainakin silloin menossa melkoinen aurinkopaanelibuumi. Koska paikka on niin aurinkoinen, päivisin on jollain saarella pystytty (käsittääkseni) tuottamaan ~50% energiankulutuksesta pelkästään aurinkopaneeleilla.

    Kaikilla saarilla on myös oma sähköverkko, ja tällaisista suurista energiapiikeistä sähköverkossa (päivänvalon kesto huitelee jossain 10h tienoilla) on muodostunut jo ongelmia verkon ylikuormituksen muodossa ja aurinkopaanelien asentamista on jouduttu rajoittamaan.

    En jaksa uskoa että pimeässä Suomessa tuollaista ongelmaa tulisi pelkästään aurinkopaneeleilla, mutta kannattaa pitää mielessä että mikäli sähköverkkoon tulee piikkejä jotka kestävät 6-10h niin se saattaa rikkoa jotain. Itse ainakin pitäisin mieluummin valot päällä 24/7.

    Tykkää

  32. Mielenkiintoista keskustelua maailman pelastamisesta. Mielenkiintoista lähinnä siksi että näemmä kaiken karvaiset insinöörit, humanistit ja sosiologit ajavat ydinvoiman ja puubiomassan puolta kiimoissaan eri blogeissa ympäri nettiä. Erittäin yksiulotteisen ja ihmiskeskeisen saastan suoltaminen kyllä onnistuu, mutta ymmärrys elämästä ja luonnontieteistä puuttuu täysin. Ilmeisesti sama porukka kieltää evoluutionkin?

    Tykkää

  33. DD, tuo on vanhaa tieto Hawaïn tilanteesta. Nykyään Hawaïlla investoidaan akkuihin, jotka pystyvät puskuroimaan vaihtelut riittävästi, jotta säätövoima pysyy mukana.

    Ongelma Hawaïlla nimenomaan oli, että kun yksittäinen pilvirintama tulee saaren ylle, niin käytännössä koko saaren aurinkopaneelit menee pimeäksi muutamissa minuuteissa. Joten tämä johtaa verkon kaatumiseen. Moderneilla akkuratkaisuilla asia on kuitenkin helppo korjata. Ja parhaillaan Saksalainen firma Younicos toimittaa Hawaïlle tarvittavat lithium-ion -akkuratkaisut. Vastaava tilanne oli viimekuussa Saksassa kun auringonpimennys pimensi Saksan aurinkopaneelit.

    Toi on hyvä esimerkki siitä, että näet ongelman, mutta et edes yritä miettiä sitä kuinka ongelma voitasiin korjata. Ja samoin mitä tuosta opimme, niin kyse oli nimenomaan Saksalaisesta firmasta joka vie smart grid teknologiaa Hawaïlle. Ei suinkaan suomalaisesta teknologiaviennistä.

    Tykkää

  34. Olkiluoto 3 on jo tehty investointi ja siten siihen käytetty raha on uponnut kustannus. Sen sähkön tuotantohinnalla ei ole enää mitään merkitystä sähkön markkinahintaan. Kun OL3 kytketään verkkoon, se tuottaa ja samalla myy niin paljon sähköä verkkoon kuin vain pystyy, niin kauan kunhan muuttuvat kustannukset ovat alle markkinahinnan.

    – Syltty

    Tykkää

  35. puuheppa: ”Me voidaan myös vaihtaa ihmiset, jotka ymmärtävät nukkua öisin. Pakotetaan ne yritykset konkurssiin, jotka eivät suostu ajamaan tuotantoaan alas yön ajaksi ja mitkä katsovat että akkuihin sähkön varastointi on liian kallista.”

    puuheppa: ”Me voidaan myös ohjelmoida kansalaiset uudelleen, että jos aurinko ei paista, niin ihmisten täytyy silloin nukkua. Ja jos ei tuule, niin ihmisten pitää viettää palkallisia vapaapäiviä. Lopetetaan vaikka typerä kristilliseen kuluttuuriperimään perustuva “lepopäivä” -kuluttuuri, vaan ajoitetaan lepopäivät tuulettomille päiville.”

    Ootkohan ihan terve?

    Kaipa nuo toimii jossain puunhalaajien uusi ihana yhteiskunta tripeissä.

    Tykkää

  36. Onko kukaan 100% uusiutuvaa -ihminen miettinyt sitä, millaisia ympäristöongelmia uusiutuvan energian varastoiminen tullee aiheuttamaan? Tällä hetkellä varteenotettavin tapa sähköenergian säilömiseen lienee akut, mutta miten käy ympäristölle ja akuissa käytettävien materiaalien riittävyydelle, etenkin jos niiden määrä räjähtää tulevaisuudessa käsiin? Nähdäkseni niissä käytetään kuitenkin ympäristölle haitallisia aineita. En ole ainakaan vielä kuullut, että vanhaksi menneen puhelinakun voisi kiikuttaa tyytyväisenä luontoon tai hävittää sekajätteen mukana.

    Minulla ei ole esittää mitään lähdeviittauksia toteamuksiini, mutta ajatuksenani olikin herättää vain keskustelua.

    Tykkää

  37. Kommentoin tähän nyt vähän paremmalla ajalla, vaikka joihinkin kommentteihin tuli jo vastattuakin.

    Tuukka ja Petteri Karvinen:
    Pandora’s promise on, kuten Petteri sanoit, vähän subjektiivinen, mutta oleelliset faktat siinä ovat kyllä oikein. Lukemalla tätä blogia taaksepäin löytyy paljon asiaa mm. ydinvoimasta ja myös vertailuja ydin vs. muut. Aiheesta on tarkoitus kirjoittaa jatkossakin. Ydinvoima on minulle vain yksi päästötön energiamuoto, sen enempiä ambitiota minulla ei asian suhteen ole. Ydinvoiman potentiaali on niin suuri, että sen käyttämättä jättäminen on erittäin todennäköisesti suuri uhka ”energiaremontin” onnistumiselle.

    Minä kyllä vedän epäröimättä yhtäsuuruusmerkin ilmastodenialistien ja ydinvoiman kiivaimpien vastustajien toiminnan välille. Näistä löytyy häkellyttävän selkeitä yhdenmukaisuuksia, joiden purkaminen tässä kommentissa veisi aivan liikaa tilaa.

    Pidän myös itseäni ympäristönsuojelijana. Jossain jo syytettiin tämän postauksen takia ilmastokriitikoksi, mitä on täyttä puppua, lukekaa tätä blogia taaksepäin.

    Petteri Hongisto:
    Hyviä huomioita. Olen kyllä tietoinen noista elinkaarien eroista, en ottanut sitä tähän mukaan, yritin pitää tekstin lyhyenä. Asiaa on selvittänyt Janne Korhonen tässä postauksessa.

    http://jmkorhonen.net/2014/01/23/graphic-of-the-week-whats-the-required-build-rate-for-a-sustainable-energy-system/

    Ideana on siis se, että jos tuulivoimaa rakennetaan nykyisellä tahdilla, sen määrän kasvu aikanaan pysähtyy kun voimaloita pitää vanhimmasta päästä alkaa uusimaan. Jannen postaus kannattaa lukea ajatuksen kanssa läpi.

    Jonas:
    Tavoitteena 100% uusiutuvaa rajaa ydinvoiman pois, mikä,, kuten ylempänä totesin, on todennäköisesti ratkaiseva puute fossiilista eroon pääsemisessä. CO2-päästö on se mikä pitää saada loppumaan. Keinot eivät ole oleellisia, kunhan tavoitteeseen päästään, ja päästään mahdollisimman nopeasti.

    Vierastan myös sitä ajatusta, että ydinvoima olisi joku siirtymävaiheen ratkaisu. Se voi aivan hyvin olla lopullinen ratkaisu. Nykytekniikalla, jos olisi pakko valita ydinvoiman ja uusiutuvien välillä, 100% on se johon edes teoriassa voisi päästä, 100% uusiutuvaan ei mitenkään. Tekniikka kehittyy tietenkin, mutta mitään suuria läpimurtoja ei ole näköpiirissä, eikä mitään varmuutta siitä, että uusiutuvien merkittävimpiä ongelmia ikinä tullaan täysin ratkaisemaan. Näin ollen ydinvoiman hylkääminen tässä vaiheessa on venäläistä rulettia. Jospa meidän on vain siedettävä sen riskit, koska vaihtoehtona on noin miljoona kertaa suurempi riski.

    Metsien polttamisessa on se ongelma, että se ei ole ilmastoneutraalia. Planeettaamme pitäisi päinvastoin metsittää, ei lisätä metsien polttamista. Tällä hetkellä helpoin tapa valmistaa nestemäisiä polttoaineita on valmistaa niitä biomassasta, joten ehkä siihen tarvitaan metsiä, mutta joka asiaan ne eivät riitä.

    Veli Karimies:
    Juuri noin!

    Seppo Äyräväinen:
    Onkalo ei ole dokumentti, jos tekijänsä mielipide ja vahvasti asenteellinen sellainen. Mitään faktoja siitä ei pidä poimia. Ikävää että tällaisia tehdään. Ilmastonmuutoksen huuhaaksi julistavia ”dokumentteja” on tehnyt mm. MOT. Ihan samoista lähtökohdista molemmat.

    Eija-Riitta Korhola:
    Kiitos vinkistä! Hankin sen käsiini ja palaan ehkä asiaan.

    Janne Ahvo:
    Ei onnettomuuksia voi koskaan täysin sulkea pois. Niitä tapahtuu esim. liikenteessä harva se päivä. Liikenteen kieltämistä en ole kuullut sen takia vaaditun, vaikka liikenteessä kuolee vuosittain ilmeisesti satojatuhansia ihmisiä maailmanlaajuisesti.

    Ydinonnettomuuden riski pitää suhteuttaa vaihtoehtojen riskeihin, koska se ei ole muusta infrasta irrallaan oleva asia. Pidän ydinvoimasta luopumisen riskinä ilmastonmuutos-riskin todennäköisempää toteutumista, ja pidän ydinvoiman riskiä aivan oleellisesti pienempänä riskinä. Joku toinen voi arvottaa asian toisin, että ilmastonmuutos on hyväksyttävä riski. Mielestäni he ovat väärässä, tai sitten eivät ymmärrä mistä puhuvat. Kannattaa tutustua täysimittaisen ilmastonmuutoksen arvioituihin seurauksiin ja arvioida mielipiteensä uudestaan. Luonnolle suuretkaan ydinonnettomuudet eivät ole kovin pahoja. Osittain jopa päinvastoin. Tsernobylin ympäristö on varsinainen luontoreservaatti, kun ihminen on poissa sotkemasta asioita.

    TK:
    Uraania ja toriumia todellakin riittää vaikka maailman tappiin, niistä ei tule pulaa.

    Puuheppa ei taida elää tässä maailmassa. Demokratia ei kykene tekemään kovin epämiellyttäviä muutoksia mihinkään, koska sen jälkeen päättäjät vaihdetaan ja tilannetta korjataan takaisinpäin. Sekin on aivan yhdentekevää mitä Vartia ja Merkel allekirjoittavat. Jos se on humpuukia, se on ja pysyy sellaisena, vaikka kaikki maailman hallitukset päättäisivät toisin. Saksan Energiewende tulee epäonnistumaan surkeasti, sanokaa minun sanoneen. Aika monet muutkin ovat, mutta kannattajat eivät kuuntele, koska ”hankkeella on laaja poliittinen tuki”. Galieon vastustajillakin oli joskus laaja poliittinen tuki.

    Mikko:
    Miten niin TVO ei halua rakentaa? Vastahan hallitus heitti kapuloita rattaisiin ja teki rakentamisen TVO:lle vaikeammaksi. Ei kukaan sellaisessa ankeuttamisen politiikassa halua rakentaa mitään muutakaan.

    Fennovoima haluaa rakentaa, koska osakkaat haluavat vakautta sähkön hinnalle. Eikä kukaan oikeasti tiedä mitä pörssisähkö maksaa kymmenen vuoden kuluttua. Sitä pidemmälle menevät arviot ovat aivan yhtä hyviä kuin kenen tahansa arvaukset: Nollan arvoisia.

    Mikko:
    Varmaan Google ostaa mieluummin ruotsalaista tuulisähköä, koska 1)Ruotsi dumpppaa sen tänne kohtalaisen edullisesti ja 2)Google arvottaa tuulisähkön yleistä hyväksyttävyyttä. ”Vihreät” arvot ovat eduksi liiketoiminnalle. Ovatko vihreät arvot oikeasti vihreitä, on sitten toinen kysymys. Biomassan polttaminen ei ainakaan ole kovin vihreää.

    Puuheppa:
    Suurteollisuus ei maksa Energiewenden aiheuttamia lisäkustannuksia, sen maksavat pienkuluttajat sähkölaskussaan. Aika monelta on katkaistu sähköt, koska ei ole varaa maksaa sähkölaskuja.

    TK:
    Ilmastosta löytyy faktoja vaikka kuinka paljon. Ympäristöjärjestöt eivät tuota faktoja, ainoastaan mielipiteitä ja omaa aatettaan tukevia julistuksia, jotka ovat usein yhtä pihalla kuin niiden energia-mielipiteetkin. Ympäristöjärjestöt ovat saaneet ilmastonmuutoksesta loistavan verukkeen omien tarkoitusperiensä ajamiseen. Surullista mutta totta. Ilmastotutkimuksen arvo ei niiden takia kuitenkaan ole kyseenalainen.

    Investointikapitalisti:
    Todella hyviä ja aiheellisia huomioita. Suurin osa maailmasta tuntuu hurahtaneen johonkin ihme. Cleantec-herätykseen. Se saa aivan ylenmäärin huomiota ja rahaa. En keksi yhtään rationaalista syytä miksi ydinvoimaa ei lasketa cleantechiksi, paitsi nämä erilaiset ympäristöjärjestöjen hörhöilyt, mitkä menevät täysin överiksi.

    Olen ehkä ilmaissut itseäni epäselvästi. En ole koskaan ollut tarkoitus sanoa, että kaikki uusiutuvat olisivat vaihtelevia, eivät tietenkään ole. Vesivoima, joka on selvisti eniten käytetty uusiutuva, ei ole samalla tavalla vaihtelevaa, joskin sadanta ja vesivoiman potentiaali kyllä vaihtelee vuosien välillä. Asian mutta on se, että vesivoiman potentiaali on rajallinen. Ei ole olemassa riittävästi tarkoitukseen sopivia vesistöjä, että vesivoiman tuotantoa voitaisiin kovin merkittävästi lisätä. Suomessa ei oikeastaan yhtään. Vuotokset ja muut idea pitää minun mielestäni luonto-arvojen takia jättää rakentamatta.

    Aalto-energia voi tuoda jonkin pienen lisätn energia-palettiin, mutta ei kovin isoa. Nämä asiat tunnetaan hyvin. Tiedetään, kuinka paljon energiaa missäkin lähteessä on ja miten sitä voidaan kerätä talteen. Aalto-energia ei voi olla kovin suuri tekijä tulevaisuudessakaan. Siitä voi lukea lisää esim. täältä.

    http://www.withouthotair.com/c12/page_73.shtml

    Arevan kommentointi ydinvoiman puolesta on syytä ottaa kriittisesti, kuten kaikki muukin informaatio. Yhtä lailla varovainen pitää olla kun tuulivoimayhtiö puhuu tuulivoiman puolesta. Se alkaa olla liikevaihdoltaan niin massiivista toimintaa, että se vie kyllä politiikkaa kuin pässiä narussa, jos ei olla tarkkana. Tiedän ainakin yhden tapauksen, jossa tuulivoimayhtiö on turvautunut valehteluun lupaprosessin vaiheissa oman etunsa turvaamiseksi. Eivät ne ”puihtaan energian” rakentajat mitään pulmusia ole, rahaa ne tekevät, ja sitä yhteiskunta antaa uusiutuvalle energialle nyt ovista ja ikkunoista.

    Kysyit sähköautoilun päästöistä. En ole perehtynyt asiaan kovin syvällisesti. Tällaisen tiedon osaan linkata, mutta vastuu jää lukijalle, koska en ole tietoinen siitä, miten noihin tuloksiin on päästy. Joka tapauksessa, tuossa on arvioitu sähköauton päästöjä sähkön tuotantotavasta riippuen.

    Tuomas:
    Minäkin olen sitä mieltä, että ympäristöjärjestöjen toiminnasta löytyy paljon samoja piirteitä kuin uskonnollisista yhteisöitä. Niissä uskonnollisuus on verhottu jonkinlaiseen yhteisen hyvän tekemiseen kaapuun. Koska Energiaremontti lienee pitkälti järjestöjen masinoima kampanja, ei ole yllätys, että yhdessäkin uutisessa kommentoitiin ”Energiaremontin” tilaisuuden tunnelmaa ”hurmokselliseksi”. Vihreät politiikassa on enemmän tai vähemmän saman toiminnan jatke. Porukalla on ihan hyviä ajatuksiakin. Lukumääräisesti varmasti enemmän hyviä kuin huonoja IMHO, mutta tässä energia-asiassa hörhöillään niin pahasti, että siitä on monelle muodostunut kynnyskysymys Vihreiden kannatuksessa. Tasa-arvoinen avioliitto yms. monet muut asiat ovat kannatettavia ja tärkeitä, mutta ilmasto- ja energia-asiat pissivät niin pahasti, että kokonaisuus on negatiivinen. Ilmaston painoarvo on omassa arvomaailmassani niin paljon suurempi kuin muut, koska pidemmän päälle, jos ei ilmastoa saada kuntoon, millään muullakaan asialla ei ole mitään merkitystä.

    Tätä uskonnollista sävyä on pohdittu mm. tässä:
    http://bravenewclimate.com/2015/04/14/is-renewable-energy-looking-like-a-new-religion/

    Olen sitä mieltä, että tässä ympäröstöjärjestöjen uskonnollisissa vaikuttimissa riittäisi tutkittavaa vähintään muutaman väikkärin verran. Kukaan humanisti ole aihetta vailla?

    Tommi:
    Olet oikeassa ensimmäisessä kohdassa. En kommentoinut lähdettä aivan tarkasti. Kyllä/ei-ydinvoima -asetelma on kimurantimpi juttu. Onko se vanhanaikainen? Mielestäni se on typerä. Fossiilisten käytön lopettaminen varmuudella ei ole helpompaa, jos yksi potentiaalinen päästötön energiamuoto jätetään valikoimista pois. Se on vaikeampaa. Jos joku muuta väittää, hän ei ymmärrä koko asiasta mitään.

    Panu Kuitunen:
    Aivan aiheellinen huomio. Uusiutuvan energian kanssa eletään tällä hetkellä samanlaista hurmosta kuin ydinvoiman kanssa joskus 50-luvulla, jolloin sen ennustettiin korjaavan likipitäen kaikki asiat maailmassa. Uusiutuvan energian ekologinen jalanjälki on suurempi, tai todella paljon suurempi, tai jotain sitä väliltä, kuin ydinvoiman jalanjälki. Uusiutuvat vaativat enemmän maapinta-alaa, enemmän raaka-aineita, enemmän energiaa kuin ydinvoiman käyttö. 4G ydinvoiman ERIO on joissakin tutkimuksissa lähes 200. Minullakaan ei ole suoraa lähdeviitettä. Kaikki helposti löydettävät tutkimukset käsittelevät vain CO2-ominaispäästöä, jossa ydinvoima on hyvin tasoissa vesi- ja tuulivoiman kanssa, aurinkopaneeleita parempi. Kaikki jättävät tietenkin fossiiliset kirkkaasti taakseen. Biomassa asettuu jonnekin maakaasun puolivälin tietämille, lähteestä riippuen.

    Tykkää

  38. Haluaisin tuoda vielä toista näkökantaa tuulivoiman ”edusta” vai pitäisikö puhua haitasta?.

    Onko tuulivoima oikeasti ollut etu? Mistä tuulivoiman sähköntuotanto on pois.
    Vesivoiman, jota itse ainakin pidän puhtaana, varmana ja pitkäikäisenä sähköntuottajana juoksutettiin ohi yli kaksinkertainen määrä mitä tuulivoimat tuottivat sähköä. Toisinsanoen jos ohijuoksutusta ei olisi tehty, olisi tällä voitu tuottaa vähintäänkin vastaava määrä sähköä mitä tuulivoimalat suomessa tuotti.

    Miksi sitten ohijuoksutettiin ja käytettiin mieluummin tuulivoimaa?
    No tietenkin siksi koska energiayhtiöille oli tuottoisampaa tuottaa sähkö tuulivoimalla tariffimaksujen vuoksi.

    Esimerkiksi Tanskassa tuulienergiaa käytetään paljon Ruotsin ohijuoksutuksen palauttamiseksi, eli tuulivoimalla pumpataan vettä takaisin altaisiin, jolloin vesivoimaa voidaan käyttää säätövoimana silloin kun tuulivoima ei tuota -> myydään takaisin tanskalaisille.
    Ruotsissakin tosin ohijuoksutusta tehdään niin paljon että silläkin korvattaisiin täysin tuulivoimaloiden tuotot.

    Tuulivoima ei siis syö ydinvoiman, hiilivoiman tms sähköntuottoa vaan pääasiassa vesivoiman.

    Tykkää

  39. En nyt oikein ymmärtänyt Ojhijuoksutuksia tehdään silloin, kun vettä tulee liikaa ja sitä on pakko päästää ohitse. Muutenhan turbiineja pyöritetään koko ajan täysillä.

    Sitäpaitsi takuuhintahan vain varmstaa, ettei hinnan manipuloinnilla ole minkäänlaista merkitystä tuulivoiman kannattavuuteen, koska hinta on aina takuuhinta. Jos sulkee voimalaitoksen että sähkön hinta nousee vaikkapa 80 e/MWh, niin ei sillä ole merkitystä kun saa kumminkin sen 103 e/MWh vaimitäsenytolikaan.

    Tykkää

  40. Pakko kommentoida vaikka aikaa on kulunut kuukausi.
    Ohijuoksutus voidaan tehdä tuulivoiman eduksi koska takuuhinta on niin järkijättöisen korkea! Jos tuulivoimalasta tehdyllä sähköllä saa 80-120 (normi tai korotettu tariffi) euroa per MWh, ja vastaava tulo vesivoimalalle on pörssihinta joka on alle puolet tariffin takaamasta hinnasta, on kannattavaa juoksuttaa aina vesi ohi turbiinin kun vain tuulee. Ja veronmaksaja kärsii lompakossaan.

    Tästä syystä vastustan ehdottomasti tuulivoimaa aina ja kaikkialla Suomessa. Keinotekoisest kannattavaksi tehty toiminta ei ole millään mittapuulla suotavaa, koska se sotkee järjestelmän ja haittaa kansalaisia.

    Miksi? Koska tuolla tavoin vääristetään sähkömarkkinoita. Rakennetaan satunnaisenergiaa, koska sillä saadaan huikeat tuet. Sitten, kun pitää saada ihan oikeasti sähköä muulloinkin kuin satunnaisesti, joudutaan normaalisti kannattaville voimalaitoksille maksamaan jonkunlaista tariffia tai kapasiteettimaksua että niitä rakennetaan ja ylläpidetään. Ja taas artisti, eli veronmaksaja, joutuu suoneniskentään.

    Lopputuloksena sähkön reaalihinta, eli se mitä se oikeasti maksaa, on pilvissä mutta sitä yritetään peitellä rakentamalla tukiaishimmeleitä jotta sähkölaskussa ei näkyisi totuus.

    Tykkää

  41. ”Olen sitä mieltä, että tässä ympäröstöjärjestöjen uskonnollisissa vaikuttimissa riittäisi tutkittavaa vähintään muutaman väikkärin verran. Kukaan humanisti ole aihetta vailla?”

    Kulttuurintutkija ilmoittautuu! Sen verran hyvää tietoa olen tästä blogista saanut energia-asioista että lupaan vakavasti harkita asiaa.

    Tykkää

  42. Kappas! Toivottavasti löydät rahoituksen, koska tuo on mielestäni ihan oikeasti kiinnostava aihe ja tutkimisen arvoinen. Onhan siitä jotain kirjoja kirjoitettu, mutta ne keskittyvät lähinnä vihreiden ja Greenpeacen herjaamiseen, kuin olisivat vakavasti otettavia tutkimuksia.

    Oletko jo tutustunut Suomen ekomodernistit Ry:hyn?

    http://ekomodernismi.fi/

    Yhdistyksellä on varsin aktiivinen fb-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/Suomen.Ekomodernistit/

    Löydät sieltä varmasti lisää mielenkiintoista asiaa.

    Tykkää

  43. Ihan sympaattista miten edelleen löytyy ydinvoimaa ihannoivia kannanottoja vailla minkäänlaista perehtymistä uusiin energiamuotoihin tänä päivänä. Juuri tämänkaltaisten ikiaikaisten mielipiteiden ja iänaikaisen teknologian ihannoimisen takia maailmasta tulee aina vaan kurjempi paikka asua. Kirjoitus on täynnä vanhoja olettamuksia ja väärää tietoa. Siirtyisit suosiolla tälle vuosituhannelle, unohtaisit energiayhtiöiden ja oikeistopuolueiden mainosbrosarit, niin olisi ehkä jotain luettavaakin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s