Moni energiateknologia on jo valmista

Tässä yksi esimerkki siitä, miten monet energiatekniikat ovat jo kehityksensä huipulla, tai hyvin lähellä sitä:

Ilmalämpöpumppu ei tästä juuri parane

Tekninen kehitys ja sovellusten tehokkuus ovat saavuttaneet pisteen, jossa ne ovat jo niin hyvä kuin ylipäätään on mahdollista. Esimerkkejä on monia muitakin, kuten vesivoimala, hiilivoimala, ja ylipäätään useimmat energiatekniikan sovellukset, koska ne ovat jo niin vanhoja ja siksi ”valmiita”. Lähes kaikki energiatekniikan suuret keksinnöt on tehty jo ennen 1900-luvun alkua. Valmiit teknologiat eivät enää muutu merkittävästi paremmiksi, vaikka niihin syydettäisiin miten paljon rahaa hyvänsä.

Valaistus on ledien ansiosta kohta kehitetty valmiiksi, koska valo on energiaa eikä sitä voi määräänsä vähemmällä energialla tuottaa. Vaikuttaa siltä, että tuulivoimala ainakin nykymuodossaan lähestyy myös tätä huippua, jonka jälkeen merkittävää tehokkuuden paranemista tai kustannustason laskua ei ole enää odotettavissa.

Ennen kuin kukaan sanoo ydinvoimasta samaa, todetaan, että nykyinen reaktoritekniikka varmaan valmista onkin, mutta muutamia lupaavia tekniikoita on vielä käytännön tasolla täysin tuotteistamatta ja kokeilematta. Siksi on virheellistä kutsua ydinvoimaa vanhanaikaiseksi. Sitä voi päinvastoin perustellusti pitää potentiaalisimpana kaikista vaihtoehdoista. Polttoainetta riittää tuhansiksi vuosiksi, jäteongelmaan on ratkaisu ja ydinvoiman EROEI voi uusilla tekniikoilla olla ylivoimaisesti paras kaikista energiamuodoista. Ydinvoima on myös uusin kaikista käytössä olevista energiamuodoista, keksitty vasta 1930-luvulla.

Energiamuotojen EROEI-lukuja. Weißbach et. al. 2013.

Energiamuotojen EROEI-lukuja. Weißbach et. al. 2013.

Aurinkopaneeleissa on vielä paljon kehitettävää, mutta niiden tueksi tarvitaan sähkön varastointia, jossa ei ole mitään mullistuksia näköpiirissä. Sama pätee tietysti tuulivoimaan. Sähkön varastointia on tutkittu paljon ja perusteellisesti, laihoin tuloksin. Ei oikein ole edes mitään kehitettävää, koska sopivaa, riittävän tehokasta ja potentiaalista fysikaalista tai kemiallista ilmiötä sähkön varastoimiseksi ei tiedetä olevan olemassa.

  1. EROEI
  2. GETTING TO ZERO: Is renewable energy economically viable?
  3. Energy intensities, EROIs (energy returned on invested), and energy payback times of electricity generating power plants
  4. Kuuluuko ydinvoima historiaan?
  5. IFR – menetetty mahdollisuus, vai tulevaisuuden pelastaja?
  6. Sulasuolareaktori – energiaa toriumista
  7. Ydinvoiman historia

 

One thought on “Moni energiateknologia on jo valmista

  1. A high ERoEI is a source for consumption hysteria, is that something to strive for on a planet on which the earth overshoot day happens earlier and earlier each year?

    Compare two countries with different energy policies. Nuclear country France and Denmark that is investing in renewables. France biocapacity/ecological footprint ratio is ~1,7 (France needs 1,7 times it’s own biocapasity to support country consumption needs) and Denmarks is ~1,3. So Denmarks impact on biocapacity is much lower than France inspite of completely different energy policies.

    Source: http://www.footprintnetwork.org

    So in spite of its nuclear power France is a much bigger biocapacity waster, than Denmark. Yep, high EROEI does not seem to save the planet.

    *

    And one more thing to think about. ERoEI isn’t a binding constraint on our system, not at any human scale.

    Take, for example, the humble loaf of bread, the staff of life. We use vastly more energy to create that loaf of bread than we get out of having produced it.

    Leave aside the oil use, the fertiliser, the transport, all of that. Consider instead just water. It takes 1,000 tonnes of water to grow a tonne of wheat. That water must be fresh water. Producing fresh water requires huge amounts of energy. The Sun does this very nicely for us, evaporating it from the oceans and sending it back down as rain again.

    Now, think of the energy that is required to evaporate 1,000 tonnes of water…..that’s 1 million kilos at 419 kJ per kilo. 419 million kJ.

    There’s around 3,000 calories in a kg of wheat. So our tonne of wheat provides us with 3 million calories. 3 million kcal (nutritional calories that is) is 12560400 kJ. A little over 12 million kJ.

    So, in producing that staff of life, those grains which keep the entire world turning, we use 35 times as much energy as an input as we get as an output.

    We want that energy in a form that can be used by our bodies and we’re just delighted to waste 97% of the energy in order to get a bit in the form we can use.

    Read full story: http://tinyurl.com/7amvcc2

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s