Ydinvoima vähensi Ranskan CO2-päästöjä 110 miljoonaa tonnia

(For our English-speaking readers: This blog is in Finnish. Automatic Google-translation avaiable here.)

Ranska tunnetaan suurena ydinvoiman käyttäjänä. Maassa on toiminnassa 58 ydinvoimalaa, jotka tuottavat 75 % Ranskan käyttämästä sähköstä. Lisäksi Ranska myy n. 60 TWh, eli kuuden laitoksen tuotannon verran sähköä ulkomaille.

Kaikki Ranskan ydinlaitokset on otettu käyttöön vuoden 1970 jälkeen. Voimakkain rakentamisbuumi oli vuosina 1975-1985, jolloin rakennettiin kaikkiaan 29 laitosta. Tämä rakentamistahti toi sähkötehoa markkinoille saman verran kuin tuulivoimalla on myöhemmin saatu aikaiseksi koko maailmassa.

Tässä Ranskan ydinlaitosten rakentamisaikataulu:

Kuva 1. Ranskan ydinvoimaloiden rakentamisaikataulu.

Ja tässä verrataan Ranskan ydinvoiman ja koko maailman tuulivoiman kasvukäyriä toisiinsa. Kasvut ajoittuvat eri aikakausille, mutta muuten käyrät ovat vertailukelpoiset.

Kuva 2. Ranskan ydinvoiman ja maailman tuulivoiman kasvukäyrät.

Maailman tuulivoima on juuri ohittamassa Ranskan ydinvoiman, jota ei ole enää kymmeneen vuoteen lisätty.

Kertaus: 29 ydinvoimalaitoksen rakennustyöt Ranskassa aloitettiin ja saatettiin loppuun vuosien 1975 ja 1985 välisenä aikana. Yhden maan rajojen sisäpuolella rakennettiin yhtä paljon ydinvoimaa kuin koko maailmassa on sen jälkeen rakennettu tuulivoimaa. Sanoiko joku ydinvoimaa liian hitaaksi keinoksi päästöttömän energiantuotannon lisäämiseksi?

Vähensikö ydinvoima oikeasti Ranskan CO2-päästöjä? Kyllä vähensi. Päästöt putosivat vuosien 1973-1980 500 miljoonan tonnin tasosta nykyiseen 390 miljoonaan tonniin kymmenessä vuodessa ydinvoiman käyttöönoton jälkeen. Pudotusta on 22 %. Päästöt vähenivät ja ovat pysyneet nykyisissä lukemissa siitäkin huolimatta, että primäärienergian kulutus Ranskassa on kasvanut 50 %, sähköntuotanto on yli kaksinkertaistunut, ja Ranska vie n. 60 TWh, kuuden ydinvoimalan sähkötehon ulkomaille.

Seuraavassa kuvassa Ranskan käyttämien fossiilisten polttoaineiden CO2-kokonaispäästöt, sekä erikseen kiinteiden polttoaineiden (=hiilen) päästöt, nestemäisten polttoaineiden (=öljyjalosteet) päästöt, maakaasun päästöt, sähkön tuotanto sekä ydinvoiman tuotanto. Näistä kaksi jälkimmäistä eivät ole oikeassa skaalassa. Päästöjen yksikkö on tonnia hiiltä. Sen voi muuttaa hiilidioksidiksi kertomalla 3,6:lla.

Kuva 3. Ydinvoiman vaikutus Ranskan hiilidioksidipäästöhin.

Huomio kiinnittyy kuvassa samanaikaisesti vähenevään CO2-päästöön ja lisääntyvään ydinvoiman tuotantoon. Ydinvoiman lisäys on vähentänyt sekä hiilen että öljyn päästöjä. Maakaasun käyttö on ollut tasaisesti kasvussa. Kuva kattaa vuodet 1950-2006.

Koska Ranskan tapaus selkeästi osoittaa ydinvoiman vähentävän päästöjä, katsotaan seuraavaksi, millaisia vaikutuksia päästöihin ydinvoimalla on ollut muissa maissa.

11 thoughts on “Ydinvoima vähensi Ranskan CO2-päästöjä 110 miljoonaa tonnia

  1. Kiitos kommentista!

    Jep, luin kirjoituksesi jo aikaisemmin, ja hymyilin sen nerokkaille sanankäänteille. Niin tuttua! Vastustajien puheenvuorot eroavat ilmastoskeptikoiden kannanotoista vain aiheensa puolesta, muuten logiikka on sama.

    Absurdimpi väite on tietenkin se, että ydinvoima lisää päästöjä. Olen nyt tarkastellut useiden ydinvoimamaiden päästö- ja energiatilastoja, verrannut niitä ydinvoimattomiin, ja minusta tässä ei ole mitään epäselvää. Ruotsista löytyy vielä merkittävämpi päästövähennys ydinvoiman ansiosta, ja vielä isompi vähän yllättävää ehkä, Unkarista, jossa asiaan vaikuttanee myös länsimaita huonohyötysuhteisempi hiilivoimalakanta, jonka ydinvoima on korvannut.

    Tästä lisää seuraavassa postauksessa lähipäivinä.

    Tykkää

  2. Mielenkiintoisempi kysymys kuin yhden maan päästöjen arviointi on mielestäni se, skaalautuuko ydinvoima globaalisti.

    WNA arvioi nuclear century outlook -sivustollaan, että ydinvoiman määrä vähintään viisinkertaistuu, mutta ehkä jopa 30-kertaistuu vuosisadan kuluessa. 30-kertaistaminen edellyttäisi uusien tekniikkojen käyttöönottoa ja sitä, että polttoaineen saatavuus ei aseta rajoja. Samalla he arvioivat maapallon energiankulutuksen kolminkertaistuvan vuoteen 2100 mennessä.

    Tällä hetkellä ydinvoimalla tuotetaan noin 6 % maailman energiasta. Jos siis ydinvoiman määrä 30-kertaistuisi, päästäisiin noin 60 % energiantuotannosta. Viisinkertaistuminen johtaisi noin 12 % osuuteen.

    Kuitenkin samalla vuoteen 2050 mennessä pitäisi jo puolittaa globaalit hiilidioksidipäästöt ja vuoteen 2100 mennessä päästä niistä lähes kokonaan eroon. 40-90 % energiasta pitää siis tuottaa jollain muulla hiilidioksidipäästöttömällä tuotantotavalla kuin ydinvoimalla tai onnistua pysäyttämään energiankulutus jollekin alhaisemmalle tasolle.

    Tykkää

  3. Globaalille skaalautumiselle ei ole teknis-taloudellista estettä.

    Jos 40-90 % pitää tuottaa jollakin muulla päästöttömällä, se on 10-60 % vähemmän kuin ilman ydinvoimaa.

    Ydinvoimaa on vastustettu mm. argumentilla ”ydinvoima ei ratkaise ilmastonmuutosta”. Tämä tietenkin totta, kuten prosenttilukusikin osoittavat. Relevantimpi kysymys olisi, ratkeaako se ilman ydinvoimaa. Käsittääkseni se ei vapailla markkinoilla ole realistinen mahdollisuus.

    Mikään muukaan yksittäinen asia ei ratkaise ilmastonmuutosta, joten tuo vasta-argumentti soveltuu kaikkiin päästöttömiin energiamuotoihin. Riittävän moni kustannustehokas vaihtoehto yhdessä toivottavasti on ratkaisu. Ilmeisesti pelkkä energiantuotannon päästöttömyys ei sekään riitä ratkaisuksi, vaan tarvitaan muutakin.

    Tykkää

  4. Itse näkisin, että jos oikeasti noin suuria lukuja onnistutaan tuottamaan uusiutuvilla tai energiansäästöllä, ollaan onnistuttu keksimään massoittain tuotettavia korkean hyötysuhteen keinoja erityisesti aurinkoenergian keräämiseen. Tällöin ei olisi ongelma käyttää niitä myös loppuosuuden kattamiseen. Pelkään lähinnä, että jos Suomi rakentaa nyt massiivisesti uutta ydinvoimaa, mutta muualla ei näin tehdä, ajaudumme energiatekniikan markkinoiden marginaaliin.

    Tykkää

  5. Entä jos ei onnistuta?

    Yhdeksi merkittäväksi päästövähennyskeinoksi näyttäisi nousevan hiilidioksidin talteenotto fossiilivoimalan savukaasuista. En pidä siitä, mutta jos se on pakko ottaa käyttöön niin se on.

    Tykkää

  6. Kaj, thank you for your homework — very useful. I just linked to your post, in particular you French nuclear build out graphic.
    Question: your graphic comparing global wind power buildout to the French nuclear buildout — it appears the wind figures are nameplate power. Is that correct?

    Tykkää

  7. Hi steve, and thanks a lot for linking.

    No, wor wind power thats not nameplate power. It’s the actual output. Nameplate power multiplied by the capacity factor 0,25. You can find the cumulative nameplate capacity of wind power in the world here:

    I have another post here, which you might find interesting.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s