Greenpeacen pohjanoteeraus

Viime viikolla someen ilmaantui tällainen kuva.

Kuva 1.

Kuva 1. Kuvassa Schrödingerin kissa, josta Wikipedia sanoo seuraavasti: ”Vastoin yleistä luuloa Schrödinger ei tarkoittanut tällä kokeella, että hänen mielestään kissa voisi olla sekä kuollut että elävä samanaikaisesti.”

Mitä sillä oikein halutaan sanoa, ei selvinnyt minulle. Kuvan saatteena oleva teksti kertoo enemmän kirjoittajastaan kuin itse asiasta. Joko Greenpeace ei tajua koko asiasta mitään, tai sitten tarkoitus on joku aivan muu, mikä ei tässä valkene. ”Muunnellun totuuden” kertominen on toki yksi poliittinen vaikutuskeino muiden joukossa. Sille on myös suomenkielinen ilmaisu, ja se on valehtelu. Päätin kopioida koko tekstin tähän, koska Greenpeace on joskus korjaillut omia mokiaan jälkikäteen, ilmoittamatta siitä mitään.

Tästä se alkaa:

Tuulivoima lisääntyy samalla kun hiilivoimaloita suljetaan. Onko se hirveää?
Ei.
Juuri niin kuuluukin tapahtua.

Tavoite on tietenkin oikea. Fossiilien polttaminen ON lopetettava, siinä GP on oikeassa. Tuulivoiman avulla tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä. Esitin tuossa keskustelussa kommentin:

Teidän pitäisi tietää, että tuuli- ja aurinkösähkö ei ole vähentänyt fossiilitehon tarvetta yhtään, esim. Saksassa, missä asioiden ilmeisesti pitäisi olla paremmin kuin täällä? Kuka teillä näitä juttuja oikein keksii?

GP:n vastaus oli:

Saksassa fossiilisen sähkön tuotanto väheni 27 terawattituntia vuosina 2011-2014, ja aurinko- ja tuulisähkön tuotanto lisääntyi samassa ajassa 22 terawattituntia. Maakaasulla tuotetun sähkön määrä on romahtanut, mutta hiilellä tuotetun sähkön määrä on pysynyt lähes ennallaan. Tämä johtuu Yhdysvaltojen liuskekaasubuumin aiheuttamasta amerikkalaisen hiilen hinnan ja eurooppalaisten päästömarkkinoiden romahduksesta, joka on muuttanut maakaasun ja hiilen hintasuhdetta hiilen eduksi.

Oikea vastaus, mutta väärään kysymykseen. En kysynyt tuota. GP ei monen muun tavoin ole oppinut ymmärtämään, mitä tarkoittaa energia (wattitunti, Wh) ja mitä tarkoittaa teho (watti, W).

Kun sanoin kommentissani, että tuuli- ja aurinkösähkö eivät ole vähentäneet fossiilitehon tarvetta yhtään, tarkoitin tehoa, en energiaa.

Kuva 2.

Kuva 2.

Kuvassa 2. on Saksan asennettu tuotantokapasiteetti vuodesta 2002 vuoteen 2015. Kuten nähdään, muuta kuin aurinko- ja tuulikapasiteettia on vuonna 2015 täsmälleen yhtä paljon kuin vuonna 2002. Fossiilikapasiteettia vuonna 2015 on 76,8 GW kun vuonna 2002 sitä oli 72 GW, eli sitä on nyt 4,8 GW ENEMMÄN kuin 13 vuotta sitten. Näin siitä huolimatta, että samassa ajassa tuuli- ja aurinkosähkökapasiteetti on kasvanut 12,3 gigawatista 80,2 gigawattiin, peräti 68 GW.

Mitä Greenpeace sanoikaan?

Tuulivoima lisääntyy samalla kun hiilivoimaloita suljetaan. Onko se hirveää?
Ei.
Juuri niin kuuluukin tapahtua.

Niin kuuluisi, mutta kun ei tapahdu. Syykin selviää, kun katsotaan tilastoa Saksan sähköntuotannosta tämän vuoden viikolta 43, eli aikavälitä 19.10. – 26.10.

Kuva 3.

Kuva 3.

Tuolta ajalta löytyy liki vuorokauden mittaisia jaksoja, jolloin tuuli ja aurinko eivät ole tuottaneet yhtään mitään. Silloin tarvitaan edelleen täysi TEHO jotain muuta, käytännössä fossiili-, ydin-, vesi- ja biovoimaa. Sen takia tätä kapasiteettia ei voida sulkea ja sitä myös käytetään, vaikka rakennettaisiin tuuli- ja aurinkotehoa miten paljon tahansa.

Tuollaisia tuulen ja auringon ”nollatehon” aikoja ilmenee tämän tästä, minkä lisäksi teho vaihtelee muutenkin koko ajan, ja vaatii rinnalleen jonkun sellaisen säätötehon, joka ei ole riippuvainen hallitsemattomista luonnonvoimista. Tässä kuvassa on tuotanto kuluvan vuoden tammikuulta.

Kuva 4.

Kuva 4.

Kuun puolivälin jälkeen on viikko, jolloin tuuli- ja aurinko ovat nollassa. Huomataan myös, miten Saksa säätää tuulen ja auringon vaihtelua osittain sähkön viennillä ja tuonnilla.

Jäärien osasto on nyt huolestunut siitä, että halpa tuulisähkö syrjäyttää kallista hiililauhdesähköä.

Ei, siitä ”jäärien osasto” ei ole huolissaan. GP sotkee taas tehon ja energian. Jäärien osasto, eli kaikki jotka ymmärtävät mitä kuvat 3. ja 4. merkitsevät, ovat huolissaan TEHON syrjäytymisestä. Se, että Suomessa on suljettu hiilivoimaloita kannattamattomina, merkitsee mahdollista tehovajetta huippukulutusten aikana aikana. Tästä on jo kirjoitettu:

”Pelivaraa ei ole” – Jos tulee kylmä talvi, sähköpula on mahdollinen

Sähkö oli viikko sitten lähellä loppua – Suomi yhä riippuvaisempi sähkön tuonnista

Toisaalta samalta osastolta on aina toisteltu, että juuri halpa sähkö on kansantalouden elinehto. Ja hetkinen, eikö uusiutuvan energian pitänyt olla ihan sairaan kallista?

Vaikka tuuli- ja aurinkosähkö olisivat ilmaisia, tarvitaan silti edelleen kaikki vanhakin kapasiteetti, kuten kuvista 3. ja 4. voidaan nähdä. Ongelma on se, että subventoitu tuulisähkö painaa sähkön markkinahinnan alas. Se on sekä tuulisähkön luonteen että subvention vika. Näin markkinat toimivat. Alhainen sähkön hinta vie kannattavuuden muilta, perinteisiltä tuotantomuodoilta, joiden omistajille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin sulkea kannattamattomat laitokset. Tästä ovat kirjoittaneet ihan riippumattomatkin tahot, ei pelkästään jäärien osasto:

Halpa sähkö vaikeuttaa energiayhtiöiden investointipäätöksiä

Tuulella on jo liikaakin ystäviä

Mutta hetkinen, miten sitten saadaan tehoa, kun ei tuule eikä paista? Sitä saadaan maksamalla omistajille siitä, että pitävät vanhat laitokset edelleen pystyssä ja valmiudessa. Se voi todellakin tulla ihan sairaan kalliiksi. Aivan sama mitä uusiutuvat maksavat, koko tuotantoinfran kustannukset ratkaisevat sähkön hinnan, joka sivumennen sanoen on Saksassa kaksi kertaa korkeampi kuin Suomessa. Miksiköhän? No siksi, että kaksinkertaisen tuotantoinfran ylläpitäminen on ihan sairaan kallista.

Sen sijaan että kauhistellaan sähkön loppua, on nyt varmistettava sähkön riittävyys energiaremontilla: lisäämällä tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa,

Ainakaan noin sähkön riittävyyttä ei varmisteta. Perustelut yllä.

..panostamalla siirtoyhteyksiin sekä tasapainottamalla kysynnän ja tarjonnan vaihtelua älykkäiden järjestelmien, kysyntäjouston

Katsokaa nyt sitä kuvaa 3. Sitä kohtaa, missä kysyntä on lähes 60 GW ja tuuli+aurinkoteho on 1 GW. Millainen ”jousto” tämän voisi korjata, edes teoriassa?

Siirtoyhteydet, mutta mihin? Olen kuullut, että perinteistä tuotantoa suljetaan muuallakin, joten ei ole tehoa kohta tarjolla sielläkään.

..ja sähkön varastoinnin avulla.

Sähkön varastointiin ei tässä tarvittavassa mittakaavassa ole olemassa ratkaisua. Ei ole nyt, eikä ehkä koskaan, ja lähes varmasti ei lähimpien vuosikymmenten aikana, kun päästöt pitäisi pudottaa nollaan. (Kaikessa energiassa, ei vain sähkössä.)

Reaktiona viime päivien ”analyysille” jätämme tämän kuvan tähän, ja ehdotamme, että Suomessa ryhdytään toteuttamaan vauhdilla Energiaremonttia.

Reaktiona Greenpeacen ”asiantuntemukselle” jätän tämän postauksen tähän, ja ehdotan, että jätämme tuon kyseisen hölmöily-osaston haihattelut tästedes aivan omaan arvoonsa.

  1. Kuva 2. – Net installed electricity generation capacity in Germany
  2. Kuvat 3. ja 4. – Electricity production in Germany
  3. Electricity generation by fuel – Germany
  4. Electricity generation by fuel – Finland
  5. Electricity generation by fuel – Sweden
  6. Electricity generation by fuel – France
  7. Saksan energiavallankumous mahdottoman edessä
  8. Satu Hassi Saksan energiasta
Mainokset

Vihreää haihattelua – vielä kerran

Saksa_180

Tämä Antero Vartian innoittama artikkeli

Vihreiden etu ei ole kenenkään etu

keräsi muutamassa päivässä yli 50000 näyttöä ollen tämän blogin luetuin teksti. Aihe herättää keskustelua, provokatiivinen otsikko näkyy kauas ja houkuttelee klikkaamaan sekä jakamaan. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole ärsyttää, vaan osoittaa se järjettömyys, jolla tärkeitä asioita hoidetaan ja halutaan hoitaa. Turhautumistani en aina kykene piilottamaan.

Tässä esimerkin vuoksi yksi ihan tavallinen mielipidekirjoitus Etelä-Saimaassa:

Suomen energiapolitiikka historiaa jo syntyessään

Otsikon mukaista syytöstä kuulee ja näkee tämän tästä. Peter Lund on noussut tämänkaltaisen haihattelun eräänlaiseksi keulakuvaksi, ja siitä on käyty polemiikkia ennenkin:

Juuttunut vai eikö juuttunut?

Mutta itse mielipidekirjoitukseen:

Tuli esille, että Saksa on luopumassa ydinenergiasta vuoteen 2022 mennessä. Saksassa on jo suljettu monia ydinvoimaloita, ja moderneimmat sulkeutuvat viimeisinä.

Niin on tekemässä, ja sitä on hyvin vaikea käsittää. Saksa aiheuttaa tällä tavoin haittaa ilmastonsuojelulle, koska maahan rakennettu tuuli- ja aurinkosähkökapasiteetti on mennyt toisen päästöttömän korvaamiseen, eikä hiilivoiman määrä saati päästöt ole Saksassa muuttuneet miksikään. Paikalleen jämähtäminen näkyy hyvin tässä IEA:n kuvassa, jossa on Saksan sähköntuotannon polttoaineet.

Saksan sähköntuotannon lähteet vuosina 1972...2012.

Tunnustin Suomen näin alistuvan venäläisten energiapolitiikan alaisuuteen. Kerroin, etteivät suomalaiset näe, tai halua nähdä tässä yhteistyössä mitään ongelmaa.

Olisin mieluusti itsekin nähnyt jonkin toisen toimittajan Fennovoimassa, mutta kun tietää, miten tolkuttoman kauan koko suunnitelman auki repiminen ja uudelleen luvittaminen/hyväksyttäminen olisi kestänyt, tämä on nyt vähemmän huono vaihtoehto. Ja kyllä Loviisa 1&2 ovat toimineet hyvin, joten samaa on lupa odottaa jatkossakin.

Vaikka ydinteknologia on kehittynyt, ei Tshernobyl näytä hyvältä Rosatomin CV:ssä.

Ei tänne olla Tshernobyl-tyyppistä laitosta rakentamassa. Sellaista ei ole siviilikäyttöön koskaan länsimaihin saanutkaan rakentaa, koska sellainen voi käyttäytyä kuten Tshernobylissä. Jos nyt ajatellaan Rosatomin jotenkin olevan huono toimittaja Tsernobylin takia, uskaltaako joku lentää vaikkapa Boeing 737 -lentokoneella? Niitä on pudonnut jo aika liuta.

Saksan tavoitteeseen liittyvät toimet ovat kuin kappale Suomen vihreiden vaaliohjelmasta.

Valitettavasti. Käsittämätöntä, miten kokonainen kansakunta voi hölmöillä noin. Jälki on karmeaa!!

Kuulin myös, että Saksassa keskiluokan suosittu sijoituskohde on juuri tuulienergia.

Suosittu sijoituskohde – sekö nyt on tärkeää? On se Suomessakin suosittu sijoituskohde. Alalla on tapahtunut varsinainen rynnistys, kun kaikki tuulivoimayhtiöt kiirehtivät ammentamaan valtion maksamaa syöttötariffia. Ei tuulivoimaa Saksassakaan ilman tukia rakennettaisi, eikä siitä olisi sijoituskohteeksi.

Ongelmaton tämä mullistava muutos ei tietenkään ole.

Ei tämä kirjoitus täysin metsässä ollutkaan, tämä yksi lause on ihan oikein. Muutos ei ole ongelmaton, mutta ongelmia ei tietyissä piireissä nähdä tai haluta nähdä, tai ei ymmärretä niiden luonnetta ja suuruutta. Ongelmiin ei ole ratkaisua olemassa, ja siksi koko mullistava muutos Saksassa kaatuu aikaa myöten omaan mahdottomuuteensa. Tässä ennusteeni:

Saksan energiavallankumous mahdottoman edessä

Joskus kuvittelin, että Suomi olisi energia-asioissa ainakin Euroopan mittakaavassa luova ja edistyksellinen.

Ei tarvitse kuvitella, kun voi katsoa tilastoista, mitä Suomessa on tähän mennessä tehty. Katsotaan vaikka uusiutuvan energia osuutta EU-maissa:

Suomi on sijalla 3, Saksa kaukana perässä sijalla 17. Mitä muuta halutaan verrata? Emme me toki täydellisiä ole. Käytämme törkeän paljon energiaa, osittain teollisuutemme, osittain kylmän ilmastomme, ja osittain pitkien välimatkojemme takia. Asioita voidaan aina tehdä paremmin. Saksan energiakäänteestä pitää ottaa oppia, muttei mallia.

Suomi haluaa jatkaa linjaa, jonka tulevaisuus on täysi arvoitus.

Tähän yhteen lauseeseen kiteytyy ehkä koko vihreän ymmärryksen käsittämättömyys. Se on 180 astetta väärässä. Tulevaisuus on täysi arvoitus nimenomaan siellä ylistetyssä Saksassa, koska kukaan ei oikeasti tiedä, miten energiavallankumous saatetaan valmiiksi siten, että tulos on tavoitteiden mukainen. Siihen tarvittavaa teknologiaa ei ole olemassa, eikä ole tietoa siitäkään, että se joskus olisi olemassa. Toisin sanoen, Saksalla ei ole harmainta hajuakaan siitä, miten SEKÄ ydinvoimasta ETTÄ hiilestä päästään eroon. Ilman luontaisia edellytyksiä suurimittaiseen vesivoiman tuottamiseen, missään ei sähköä tuoteta ilman ydinvoimaa TAI hiiltä, tai muuta fossiilista. Saksa ei ole tästä poikkeus. Siellä voi olla paljonkin tämän kirjoittajan edustamaa ”tietämystä”, mutta se on 180 astetta väärässä. Me Suomessa tiedämme, että ydinvoimalla voidaan luopua sekä sähkön tuonnista että fossiilisähköstä. Tuulella ja auringolla niistä ei voida luopua. Piste. Saksan esimerkki tulee todistamaan tämän.

Se mitä Suomessakaan emme tiedä on se, miten muun kuin sähköntuotannon fossiilisesta energiasta päästään eroon. Vain kolmannes energiasta käytetään sähkönä. Saksassakaan ei tiedetä, eivätkä vihreät tiedä sitä. Jos kaikki huomio kiinnitetään tuuli- ja aurinkoenergiaan, eli sähköön, emme koskaan saakaan tietää sitä.

Vallankumousten lopputulos ei aina ole sellainen kuin on ollut tarkoitus. Saksan energiavallankumous on todennäköisesti yksi esimerkki lisää sellaisesta vallankumouksesta.

Mieleeni välähti viisaus: ”Perinteiden nimissä toistetaan valistumattomien sukupolvien tekemiä virheitä.”

Edelliset sukupolvet ovat saattaneet olla monissa asioissa valistumattomampia kuin me. Tietenkin ovat olleet, koska tietämyksemme kasvaa koko ajan. Jostain syystä vihreä politiikka on täysin sokea omille virheilleen, eikä se ymmärrä, vaikka asiat vääntäisi rautalangasta. Tällainen ehdoton varmuus omasta erinomaisuudesta ja räikeä ristiriita tavoitteiden ja keinojen välillä on ehkä se, mikä ärsyttää eniten. Massiivisen tulipalon saammuttamista vaaditaan äänekkäämmin kuin muut, mutta seuraavassa lauseessa sanotaan, että sammutukseen ei saa käyttää vettä, pitää huitoa risuilla ja puhaltaa. Jos joku yrittää selittää, että vesi on hyvin tehokas sammutusaine, hänet leimataan vesiteollisuuden kätyriksi, menneisyyteen jämähtäneeksi dinosaurukseksi, joka ei ymmärrä uusien menetelmien mahdollisuuksia ja parempaa työllistävyyttä.

Ei keskustan halu polttaa suot ja metsät ole sen viisaampi idea, mutta kuten PassiiviIdentiteetti totesi:

Tässä mielessä pidän Keskustan kantaa vähemmän raivostuttavana kuin Vihreiden. Ainakin se on jossain määrin älyllisesti konsistentti.

Jätän (yritän jättää) vihreän politiikan kommentoimisen vähäksi aikaa, totuus paljastuu kuitenkin aikanaan.

Vihreiden etu ei ole kenenkään etu

Vihreiden ehdokas Antero Vartia kirjoitti eilen otsikolla

Kuva 1. Mitä Albert ajattelisi energiapolitiikasta? E = mc²

Kuva 1. Mitä Albert ajattelisi energiapolitiikasta? E = mc²

Energiayhtiöiden etu ei ole sinun etusi

Teksti on jälleen surullinen esimerkki siitä, miten hataralla pohjalla tärkeitä päätöksiä ollaan valmiita tekemään, ja pahimmassa tapauksessa myös tehdään. Vartian kirjoituksen voisi parhaiten määritellä klassisella toteamuksella ”Not even wrong”. Siitä ei voi oikaista vain muutamaa virhettä, se on pakko käsitellä lause lauseelta:

Energiayhtiösi ei halua, että asennat katollesi aurinkopaneelit. Ne nimittäin menettävät asiakkaan, kun tuotat tulevaisuudessa sähkösi edullisemmin itse.

Miksi ne sitten myyvät aurinkopaneeleita, katoille asennettavaksi?

Lapsikin tietää, että aurinko ei paista koko aika, mutta energiapolitiikassa tätä ei ymmärretä. Tämä on aivan käsittämätön tyhmyys. Mitä ”entinen” sähköyhtiön asiakas tekee auringon laskettua? Menee nukkumaan? Lukee kirjaa kynttilänvalossa? Vai ostaa sähköä sähköyhtiöltä?

Ehkä hän ostaa akkuja ja varastoi päivällä tuottamaansa sähköä muihin vuorokaudenaikoihin, mutta silloin hän ei enää tuota sähköään ”edullisemmin itse”. Kuten hyvin tiedämme, talvella voi kulua kuukausi ja alun toistakin ilman yhtään aurinkoista päivää. Sellaiseen akkuun kenelläkään ei ole varaa, joten ei, sähköyhtiön asiakkaat eivät ole katoamassa minnekään.

Ja kun aurinkopaneelien määrä lisääntyy, vähenee verkosta ostetun sähkön kysyntä. Sen seurauksena tarjonta ylittää kysynnän ja sähkön hinta laskee.

Kyllä, mutta em. syistä sähköä verkosta edelleen tarvitaan. Sähköyhtiö joutuu edelleen ylläpitämään verkkoa, sekä tuottamaan sähköä asiakkaalle silloin, kun asiakkaat eivät itse siihen kykene. Sähköyhtiö kyllä osaa hinnoitella tämänkin palvelun itselleen kannattavasti. Sen on pakko nostaa sähkön hintaa, koska säätösähkön tuottaminen tällä tavoin maksaa enemmän. Verkon ylläpidon kustannukset säilyvät entisellään.

Energiayhtiöille on käymässä kuten Kodakille: yhtiö ei nähnyt digikameroiden mullistavan valokuvausta ja aikansa jätti kuoli lyhyessä ajassa pois, kun se muuttui tarpeettomaksi. Näin tulee tapahtumaan myös suurille ja keskitetyille energiantuottajille, jos eivät osaa sopeutua uuteen maailmaan.

Väärin. Digikameroiden nopea kehitys varmasti yllätti monet, mutta sitä kehitystä eivät rajoittaneet mitkään fysiikan tai luonnon asettamat rajat. Energian kanssa on toisin. Sitä ei voi varsinaisesti ”tuottaa”, sitä voi ainoastaan kerätä talteen sieltä missä sitä on, eikä silloinkaan määräänsä enempää. Jos ei paista, ei tule aurinkosähköä. Jos ei tuule, ei tule tuulisähköä. Sähkön varastointia rajoittavat toiset luonnon lait. Tilannetta ei mitenkään voi verrata filmin syrjäytymiseen digitaaliltekniikalla, joka on kehittynyt Mooren lain mukaisesti 60-luvulta lähtien.

Sähköä tarvitsee myös teollisuus ja julkinen sektori. Ei siellä ole kaikkialla halua saati mahdollisuuttakaan tuottaa sähköä omaa tarvetta vastaavasti.

Ydinvoimaa? Ei kiitos – ainakaan veronmaksajien rahoilla
Suomessa energiakeskustelu jumittaa kysymykseen kyllä vai ei ydinvoimalle. Tämä kysymys on kuitenkin jo auttamattoman vanhanaikainen. Maailmalla teknologia kehittyy niin valtavaa vauhtia, että energia- ja ilmastopolitiikka ratkaistaan muilla kuin ydinvoiman keinoin.

Tässä kappaleessa on monta kohtaa väärin.

Ydinvoima ei ole vanhanaikaista. Se on käyttämistämme energiamuodoista uusin, ja ainoa, joka on keksitty 1900-luvulla. Kaikki muut on keksitty yli sata vuotta sitten. Ydinvoima on peräisin 30-luvulta, eikä sen jälkeen ole keksitty yhtään uutta primäärienergian lähdettä. Ydinvoima ei ole vanhanaikaista. Sen ekologinen jalanjälki on myös ylivoimaisesti pienempi kuin minkään muun energiamuodon; seikka, jonka luulisi ympäristöpuoluetta kiinnostavan.

Vain ydinvoimalla on toistaiseksi saavutettu edes lähimain riittävän nopeita päästövähennyksiä.

Toisin kuin esim. tuulivoimaa, ydinvoimaa ei rakenneta veronmaksajien rahoilla.

Se on totta, että teknologia kehittyy valtavaa vauhtia, mutta se ei tarkoita sitä, että aurinkoa saataisiin paistamaan öisin, tai talvella, tai pilvisenä päivänä. Tekniikan kehitys kyllä helpottaa energian keräämistä talteen, mutta se ei lisää kerättävissä olevan energian määrää. Jos energia olisi vettä kaivossa, voimme kyllä kehittää parempia ämpäreitä ja pumppuja veden nostamiseksi, mutta niistä ei ole hyötyä kun kaivo ehtyy.

Tässä pari faktaa:
Aurinkokennojen hinnat ovat pudonneet kahdessa vuodessa 80%, kun niiden massatuotanto on päässyt kunnolla vauhtiin.

Väärin. Tässä kaaviossa nähdään, miten aurinkosähköjärjestelmien hinta Saksassa on kehittynyt vuodesta 2006 vuoteen 2014. Hinta per kilowatti on tuossa ajassa pudonnut 5000 eurosta 1351 euroon, pudotusta 73%. Tämä siis noin seitsemän vuoden aikana, ei kahden vuoden.

photovoltaic-review-fraunhofer-institute-for-solar-energy-system-ise-39-1024

Kuva 2. Aurinkosähköjärjestelmien hinnan kehittyminen Saksassa. Kuva Fraunhofer.

Hinta ei myöskään vuoden 2012 Q4 jälkeen enää pudonnut, eli pohja lienee saavutettu.

Aurinkoenergian määrä maailmassa on ylittänyt 100 gigawattia. (Loviisan ydinvoimalan teho on noin 1 GW.)

Ei aivan. Gigawatti on tehon yksikkö, ei energian. Aurinkosähkön asennettu teho on kyllä ylittänyt sata gigawattia. Alla oleva kuva Wikipediasta.

Kuva 3. Asennettu aurinkosähköteho maailmassa. Kuva Wikipedia.

Kuva 3. Asennettu aurinkosähköteho maailmassa. Kuva Wikipedia.

Viime vuonna asennettua aurinkosähkötehoa oli 180 gigawattia. Tuoreita tuotantolukuja en onnistunut löytämään. Uusin IEA:n luku on vuodelta 2012: 97196 GWh. Silloin asennettua tehoa oli 100 gigawattia. Tästä voidaan laskea, että kapasiteettikerroin on 11 %. Asennettu teho 180 GW kerrottuna kapasiteettikertoimella 11 % tekee 19,8 GW. Se on suunnilleen yhtä paljon kuin 20 ydinvoimalaa.

Asennettu teho kasvoi viime vuonna 40 GW. Kapasiteettikertoimella korjattuna se on 4,4 GW eli suunnilleen 4 ydinvoimalaa. Maailmassa on tällä hetkellä asennettua ydinvoimatehoa 375 GW. Niiden kapasiteettikerroin lienee luokkaa 85 %, jolloin vertailukelpoinen teholukema on 319 GW. Saman aurinkosähkömäärän rakentaminen nykyisellä rakentamisvauhdilla kestäisi 72 vuotta. Ydinvoimakapasiteetin rakentaminen kesti 30 vuotta. Aurinkosähköllä se kestäisi todellisuudessa huomattavasti pidempään kuin 72 vuotta, koska ensimmäisiä järjestelmiä pitää jo urakan puolivälissä alkaa uusia. Aurinkosähkön rakentamistahti varmasti tulevaisuudessa kasvaa, mutta sen rajoitukset, sään sekä vuorokauden ja vuoden ajan mukaan vaihteleva teho ei katoa. Päinvastoin, vaihtelun ongelmat eskaloituvat mitä enemmän aurinkosähköä asennetaan.

EU:ssa otettiin viime vuonna käyttöön uutta tuulivoimaa 11 gigawattia ja tänä vuonna otetaan vielä enemmän

Pitää paikkansa. Tuulivoiman kapasiteettikerroin EU:ssa on 21,5 %. Sillä korjattuna tuulivoimaa asennettiin viime vuonna 2,4 GW mikä vastaa paria ydinvoimalaa. Vuosina 1975-1985 yksin Ranskassa rakennettiin keskimäärin kolme ydinvoimalaa vuodessa. Miten muuten Vartia on ajatellut jakaa tämän tuulisähkön kuluttajille, jos sähköverkkojen omistajien tarjoamat palvelut käyvät tarpeettomiksi?

Kyse ei ole siis ydinvoiman hyvyydestä tai pahuudesta, vaan siitä, että uusiutuva energia on muuttumassa kaikkein kannattavimmaksi energiantuotantomuodoksi.

Kyse ei ole uusiutuvan energian kannattavuudesta. Sen ongelmat eivät katoa minnekään vaikka uusiutuvaa energiaa saisi ilmaiseksi, ja vaikka sitä rakennettaisiin miten paljon tahansa. Sen tuotanto vaihtelee, ja mitä enemmän sitä on, sen vaikeampaa tämän vaihtelevan tuotannon sovittaminen kulutusta vastaavaksi on.

Tämä kuva esittää tuulivoiman hinnan muodostusta suhteessa sen osuuteen verkossa.

Tuulivoiman_tuotanto_ja_systeemikustannukset

Kuva 4. Tuulivoiman tuotanto- ja systeemikustannukset.

Kuvassa Generation costs on tuulisähkön hinta, 60 €/MWh. Integration cost tarkoittaa kaikkia niitä järjestelyitä, joita tarvitaan vaihtelevan tuotannon sovittamiseksi kulutusta vastaavaksi, kuten (fossiili)varavoimalaitoksia, normaalia vahvempia sähköverkkoja yms. Kun tuulivoiman osuus sähköstä kasvaa 32 %:iin, tämä Integration cost on yhtä suuri 60 €/MWh kuin itse tuulisähkönkin hinta. 40 % osudella se on jo yli 70 €/MWh. Siitä eteenpäin kustannusten kasvu kiihtyy, eikä nykytekniikalla voida saavuttaa 100 % mitenkään.

Vanhat, 1970-luvulla rakennetut ydinvoimalat tuottavat sähköä edullisesti, mutta uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on todella kallista.

Ydinenergiaa pitää ajatella primäärienergiana. Aivan kuten uusiutuvat energiateknologiat kehittyvät, ydinvoimateknologiakin voi kehittyä, jos sitä kehitetään. Jo nyt tiedetään, että nykyisiä sovelluksia huomattavasti halvempia tapoja ydinenergian hyödyntämiseksi on olemassa. Tässä on seikkaperäinen artikkeli kehitteillä olevasta tekniikasta, jolla sähkön hinnaksi ennakoidaan 30 €/MWh.

Kaksi uutta ydinvoimaratkaisua lähellä kaupallistamista

Kun Olkiluodon rakenteilla oleva reaktori valmistuu, ei sieltä tulla koskaan saamaan halpaa sähköä.

Halvempaa kuitenkin kuin tuulivoimalla yllä esitetyn systeemikustannuslaskelman mukaan.

Suomessa on arvosteltu Saksan energiapolitiikkaa kalliina ja tehottomana. Saksan suunta on kuitenkin oikea.

Vaikka suunta on oikea, se ei takaa, että tie vie perille asti. Jos tarkoituksena on päästä Kuuhun, on turha lähteä liikkeelle lentokoneella, jolla pääsee ”oikeaan suuntaan”. Kannattaa käyttää muutama vuosi ja rakentaa raketti. Saksa joutunee tulevaisudessa laskeutumaan sillä lentokoneellaan ja rakentamaan raketin, jotta pääsee perille asti. Tätä problematiikkaa on pohdittu tässä:

Saksan energiavallankumous mahdottoman edessä

Saksassa on nostettu uusiutuvan energian osuus lähes olemattomasta 25 prosenttiin.

Väärin. Ainoastaan sähköntuotannossa uusiutuvan osuus on 25 %, primäärienergiassa se oli vain 11,1 % vuonna 2014. Suomessa vastaava luku on 25 %.

Aurinko- ja tuulivoimaa tuottavat sadat tuhannet yksittäiset kansalaiset, yritykset ja erilaiset osuuskunnat.

Kyllä, mutta tekstin alkulauseisiin palatakseni, että kansalaiset alkaisivat itse tuottaa energiansa? Suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa, ja kaupungeissa asuvien osuus kasvaa koko ajan. Ei ihmiset kerrostaloissa voi asentaa aurinkopaneeleita yhtään mihinkään. Sen tekevät rikkaat omakotitaloissa ja maaseudulla asuvat. Saksan energiapolitiikka onkin tämän takia johtanut eriarvoistumiseen; rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät maksaessaan rikkaiden syöttötariffeja. Saksassa ne veloitetaan nimenomaan pienasiakkailta, teollisuus ei maksa sähköstään ylimääräistä.

Saksalaiset maksavat uusiutuvan energian lisäkustannukset sähkönhinnassaan, mutta täytyy muistaa, että tämä lisähinta jää Saksaan saksalaisten käytettäväksi ja että uusiutuva energia työllistää Saksassa 300000 ihmistä.

Energiaratkaisu, joka työllistää enemmän kuin joku muu, myös maksaa enemmän. Energiaratkaisun pitäisi työllistää mahdollisimman vähän, jolloin se myös maksaa mahdollisimman vähän ja vapauttaa ihmiset tekemään oikeasti tuottavia töitä.

Meidän pitää Suomessakin nähdä, että sekä hiilen käyttö että suuret keskitetyt voimalaratkaisut ovat tulleet tiensä päähän.

Miksi suuret keskitetyt voimalaratkaisut ovat tulleet tiensä päähän? Alun perin sähköntuotanto oli hajautettua. Oli pieniä ”voima-asemia” jotka tuottivat sähköä paikalliseen jakeluun. Niistä siirryttiin suurempiin yksiköihin, koska a)isojen yksiköiden hyötysuhde ja kannattavuus ovat parempia ja b) sähköä on helppo siirtää. Ei tämä suuruuden ekonomia ole kadonnut minnekään.

Lähes kaikki hiili Suomessa käytetään päästökaupan piirissä, ja siksi hiilen käytön vähentäminen ei vaikuta Suomen kansallisiin päästövähennysvelvoitteisiin lainkaan. Päinvastoin, mitä enemmän esim. biomassaa käytetään hiilen korvaamiseksi, sen vähemmän sitä riittää kansallisten velvoitteiden täyttämiseen. Eikä päästökauppasektorin päästöjen vähentäminen yhdessä maassa vähennä koko päästökauppasektorin päästöjä, päästöt vain siirtyvät muualle. Tästä on kirjoittanut mm. Eija-Riitta Korhola, kuten myös Osmo Soininvaara.

Päästökaupan ideana on vähentää päästöjä silloin, kun se tulee halvemmaksi kuin päästöoikeuksien ostaminen. Päästökaupassa päästöt on kiintiöity, kiintiöt jaettu tai myyty alueen maille. Päästökiintiöiden määrä vähenee joka vuosi yhteisesti sovitun määrän. Näin ollen päästökauppa-alueen päästöt vähenevät suunnitelman mukaisesti ilman, että poliitikkojen tarvitsee tehdä asialle yhtään mitään. Päällekkäiset ohjauskeinot ainoastaan lisäävät kustannuksia ja sotkevat asioita.

Meillä on kaikki mahdollisuudet luoda kotimaista, uusiutuvaa energiaa, kunhan esteet sen tieltä puretaan.

Me olemme nyt jo Euroopan kärjessä uusiutuvan energian käytössä.

Kuva x. Uusiutuva energia Euroopassa. Kuva Wikipedia.

Kuva 5. Uusiutuva energia Euroopassa. Kuva Wikipedia.

Lisätä varmasti voidaan, mutta ei yhtä helposti kuin siellä, missä lähtötilanne on huonompi, kuten esim. Saksassa. Metsien polttamisen lisäämistä en pidä toivottavana.

Energiavallankumous ei toteudu siksi, että löytäisimme yhden ylivertaisen tavan tuottaa sähköä.

Sähkön osuus Suomessa käytetystä energiasta on luokkaa 1/3. Se, että tässä artikkelissa puhutaan vain ja ainoastaan sähkön tuotannosta, osoittaa sen, että kirjoittaja ei ilmeisesti ymmärrä kokonaisuutta. Sanaa ”öljy” artikkelissa ei mainita kertaakaan. Öljyn korvaaminen jollain uusiutuvalla on monin verroin vaikeampaa kuin hiilen korvaaminen sähköntuotannossa päästöttömästi. Se on niin vaikeaa, että poliitikot eivät yleensä puhu siitä mitään. Vartia ei ole tässä poikkeus. Biomassa voi korvata öljyä niin energiassa kuin kemian teollisuudessakin. Jos poltamme biomassan sähköntuotannossa, sitä ei voida käyttää öljyn korvikkeeksi. Kaikkialle sitä ei riitä. Emmekä me voi polttaa kaikkea, puulle on paljon muutakin käyttöä.

Kyse on siitä, että energiaa ei enää tarvitse tuottaa suuria määriä keskitetysti, vaan voimme jokainen ryhtyä itse energiantuottajiksi.

Tämä on verrattavissa aikaan, jolloin yhä ajattelimme, että maailma tarvitsee muutaman todella suuren ja tehokkaan tietokoneen. Todellinen muutos tapahtui kuitenkin vasta, kun tietokoneet tulivat kuluttajien ulottuville.

Tämä muistuttaa kovasti Jevonsin paradoksia. Kun tuotteen tuotanto tehostuu, sen kulutus ei vähene. Päinvastoin, sen hinta putoaa, saatavuus paranee ja kysyntä kasvaa. Jos verrataan muutaman ”todella suuren ja tehokkaan” tietokoneen laskentatehoa nykyisin käytössä oleviin mikrotietokoneisiin, huomataan kokonaislaskentatehon kasvaneen huomattavasti. Ja ei, supertietokoneet eivät käyneet tarpeettomiksi mikrojen tulon takia. Päinvastoin, niitä on nyt monin verroin enemmän kuin ”muutama” ja ne ovat tänä päivänä useita kertaluokkia suurempia kuin tuon tietokone-esimerkin suuret koneet. Tarkoittaako tämä analogia sitä, että hajautettu energiantuotanto tulee nykyisten suurten keskitettyjen laitosten lisäksi ja energian tuotanto ja kulutus kasvavat nykyisestä moninkertaiseksi?

Kun kuulette seuraavan kerran jonkun puhuvan, että tuulivoima tai aurinkovoima on kannattamatonta, miettikää kenen etuja he ajavat. Se on varmaa, että he eivät aja teidän etuanne.

En tiedä kenen etuja Vartia ajaa, ei ainakaan minun etua. Eikä luonnon. Minulle on näissä vaaleissa, ja muutamissa muissa ennen tätä ollut tärkeimpänä valintakriteerinä ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen läheisesti liittyvät energiakysymykset. Antero Vartian kirjoitus, kuten monet muutkin poliitikkojen kannanotot kertovat karua kieltään; ei ymmärretä alkuunkaan mistä puhutaan, mutta paljon puhutaan ja halutaan vaikuttaa asioihin. Dunning-kruger -efektin tunnusmerkit täyttyvät.

Kaiken kukkuraksi, Saksan päästöt eivät ole energiavallankumouksen seurauksena muuttuneet mihinkään.

Kuva 6. Saksan päästöjen kehitys energiavallankumouksen aikana. Vertailuna Ranskan päästöt ydinvoiman rakentamisen aikana.

Ihmiskunnan kokonaisedun mukaista voisikin olla, että poliitikot keskittyisivät vaikkapa sote-uudistuksiin ja muihin vähemmän tärkeisiin asioihin, joilla ei saa niin silmitöntä tuhoa aikaiseksi kuin viallisella energiapolitiikalla. Panoksena on viime kädessä planeettamme kyky ylläpitää ihmisarvoista elämää, ja elämää ylipäätään. Sen turvaaminen on asia, jonka soisi jätettävän asiantuntijoiden tehtäväksi.

Kun kuulette seuraavan kerran jonkun poliitikon puhuvan energiasta, älkää suoralta kädeltä uskoko sanaakaan. Tarkistakaa, tai jos ette itse osaa, pyytäkää jotakuta osaavaa tarkistamaan puhutaanko totta vai palturia.

Juuttunut vai eikö juuttunut?

Tuulimyllyt

Uutta energiateknologiaa

Vuoden voi aloittaa vaikkapa vertaamalla kahta näkemyksellistä ääripäätä samasta asiasta.

Ensimmäisen tarjoaa aurinkoprofessoriksikin tituleerattu Peter Lund, joka otsikossa ilmoittaa ykskantaan:

Suomi on juuttunut menneen maailman energiapolitiikkaan

Parhaillaan käynnissä on maailmanlaajuinen energiavallankumous, ja sen myötä uusiutuvat energiat valtaavat markkinoita.

Suomen energiapolitiikassa ja markkinoilla on harvainvalta, poliittinen päätöksenteko ja isot energiatoimijat ovat lähellä toisiaan.

”Saksassa kuluttaja on pomo, Suomessa kuluttaja alistuu,” Lund kuittaa.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen tunnistaa vastineessaan kaikki nämä kannanotot.

Suomiko juuttunut menneen maailman energiapolitiikkaan?

Onneksi tässä onkin jo tapahtunut paljon. Vuodesta 2012 puupohjainen energia on ollut kaikkein suurin yksittäinen energialähde maassamme, tuolloin se ohitti öljyn. Myös esimerkiksi sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa ja kaukolämmön erillistuotannossa puuenergia on selvästi suurin yksittäinen energialähde.

Jokin aika sitten uutisoitiin, miten Uusiutuva energia nousi Saksassa ykköseksi. Kysymys oli siitä, että uusiutuvilla tuotettu sähkö ylitti ruskohiilellä tuotetun. En muista nähneeni uutista vuonna 2012 siitä miten puubiomassa ylitti öljyn Suomessa. Ehkä en vain huomannut sitä. Nyt se on jo ainakin unohtunut, ja kansallemme luonteenomaiseen tapaan itsemme ruoskiminen jatkuu monessakin muodossa, olemme aivan surkeita, ja meidän pitäisi ottaa mallia Saksasta, jossa hommat osataan.

Vai osataanko? Naukkarinen jatkaa:

Sähköntuotannossamme hiilidioksidivapaan tuotannon osuus on jo noin 70 prosenttia, uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden osuus on noin 40 prosenttia. Molemmissa olemme selvästi pidemmällä, kuin kriitikoiden esimerkkimaassa Saksassa, jossa sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat kaksinkertaiset Suomeen verrattuna, ja ylittävät selvästi myös EU-maiden keskiarvon.

Suomessa sähkön hinta on, suhteellisen raskaasta verotuksesta huolimatta, EU-vertailussakin varsin kohtuullinen ja kilpailukykyinen. Monien esittämässä esimerkkimaassa Saksassa sähkön hinta kotitalouksille ja valtaosalle saksalaista elinkeinoelämää on aivan EU:n kalleimmasta päästä. Suomen kotitalouksiin verrattuna saksalaisten maksama hinta on kaksinkertainen. Tämä on johtanut Saksassa niin sanottuun energiaköyhyyteen, arvioiden mukaan lähes miljoonalla kotitaloudella on vaikeuksia selviytyä korkeista sähkölaskuistaan. Tilanne johtuu mm. valtavista tuista, joita maksetaan erityisesti aurinko- ja tuulivoimalle.

Näinkö on käynyt siksi, että kuluttaja on pomo, vai mistä on kysymys?

Tähän aiheeseen voidaan palata myöhemmin ja esim. seuraavassa vuodenvaihteessa katsoa, kumpi tässä esitetyistä näkemyksistä on silloin vahvemmalla. Joko Saksan energiavallankumous osoittautuu fiaskoksi vuonna 2015, vai tarvitaanko vielä muutama vuosi lisää kokeilua?

Sillä välin Espanjassa

Energiauutiset kirjoittaa numerossa 6/2014 otsikolla:

Espanja teki täyskäännöksen

Artikkeli kertoo siis Espanjansa, jossa myös on vahvasti panostettu uusiutuvaan energiaan, valtion avokätisellä avustuksella tietenkin.

Lasku tuuli- ja aurinkovoimainvestoinneista on kuitenkin yllättänyt poliitikot. Energiantuottajille luvatut syöttötariffit ovat nostaneet sähkön hintaa ja lisänneet valtion velkaantumista. Muutaman vuoden takainen takuuhintajärjestelmä on osoittautunut kestämättömäksi, ja sitä on jouduttu radikaalisti korjaamaan.

Pääministeri lupasi, että uusiutuvaan energiaan sijoittaminen lisäisi työllisyyttä. Espanjan kunnianhimoisena tavoitteena oli tienata rahaa myymällä aurinkopaneeleita muille päästöjään vähentämään pyrkiville maille. Aurinkopaneeleista ei tullut odotettua rahasampoa. Päinvastoin, suurin osa laitteista tuotiin maahan ulkomailta.

Vuonna 2012 kokonaislasku uusiutuvan energian tukemisesta ylitti jo 30 miljardia euroa.

Vuonna 2012 uutta tuulivoimakapasiteettia asennettiin vielä 1122 megawatin edestä. Vuotta myöhemmin luku oli romahtanut 175 megawattiin.

Investoinnit uusiutuviin energiamuotoihin ovat tyrehtyneet. Sijoittajat ovat pelästyneet päätöksestä puuttua jo tehtyihin sopimuksiin. Tuhansia alan työpaikkoja on hävinnyt.

Saksan talous on paljon vahvempi kuin Espanjan, joten se kestää lypsämistä enemmän. Voi olla, että vielä ensi vuodenvaihteeseen mennessä Saksa ei ole tehnyt täyskäännöstä, mutta tämän vuosikymmenen aikana melko varmasti kyllä.

Naukkarinen, Lund: 1 – 0. Mutta jokainen voi tietenkin vetää omat johtopäätöksensä itse.