Sen sijaan viimeisen kymmenen vuoden aikana se on lämmennyt, samoin viimeisen kahdentoista vuoden aikana. Mutta ei siis yhdentoista vuoden aikana.
Netin ilmastokeskustelussa ei voi välttyä lukemasta kannanottoja, joiden mukaan ilmasto
- ei ole lämmennyt tällä vuosituhannella
- lämpeneminen päättyi vuosikymmen sitten
- ilmasto viilenee
- jne.
Näillä väittämillä ”todistetaan”, että hiilidioksidi ei vaikuta ilmastoon, ja että lämpenemisen syynä ei ole ihmisen toiminta.
Tästä olen kirjoittanut ennenkin:
- Ilmastonihilismiä alá Backman
- Koirankakka on ilmastonmuutostakin pahempi ongelma, sanovat skeptikot.
Urbaani ilmastolegenda elää sitkeänä, mistä siinä on kysymys?
Kaikkien näiden väitteiden alkuperänä ovat mittaustulokset ja niistä vedetyt johtopäätökset. Mittaustulosten tarkasteluun löytyy kätevä työkalu osoitteesta
Sieltä voi valita haluamansa mittaussarjan, aikavälin jne. Jos valitaan mittaussarjaksi HadCRUT3 unadjusted global mean, aikaväliksi 1998-2009 ja siihen muutama trendi väleille 1999-2009, 1998-2009, 1997-2009 ja 2000-2007, nähdään mistä ilmastolegendassa on kysymys.
1999-2009 – lämpenee (vihreä)
1998-2009 – viilenee (sininen)
1997-2009 – lämpenee (violetti)
2000-2007 – lämpenee (turkoosi)
Laajennetaan tarkasteluväliä vuosille 1979-2009.
Tästä löytyy helposti välit 1980-1987 (vihreä) ja 1988-1997 (sininen), jolloin ilmasto on myös viilennyt. Mitä tänä päivänä ajattelisimme ”skeptikoista” jotka yrittivät silloisten viilenevien trendien avulla selittää ilmaston lämpenemistä huuhaaksi? Mitä ajattelemme heistä tänään? Mitä ajattelemme heistä kymmenen vuoden kuluttua?
Tilastolla tällä tavalla temppuilemalla saadaan esiin melkein millaisia trendejä halutaan. Yleensä ilmaston kannalta merkittävänä ajanjaksona pidetään vähintään 30 vuotta, lyhyemmän jaksot ovat sään vaihtelua. Tarkastellaan peräkkäisiä vuosikymmeniä viime vuosisadan alusta tähän päivään käyttäen edelleen HadCRUT3 unadjusted global mean -mittaussarjaa. Lasketaan jokaisen vuosikymmenen keskiarvo ja piirretään tulokset (punainen kuvaaja) koordinaatistoon. Piirretään mukaan vielä kolmen vuosikymmenen liukuva keskiarvo (sininen kuvaaja).
Huomataan, että joukossa on vain yksi vuosikymmen, 1950-luku, joka on ollut edeltäjäänsä viileämpi. Muut ovat olleet edeltäjäänsä lämpimämpiä. Kolmen vuosikymmenen liukuva keskiarvo ei enää osoita viilenemistä ollenkaan. 50-luvun notkahdus tasoittuu, eikä viilenemistä viime vuosisadalla ilmastollisesti merkittävänä 30 vuoden ajanjaksolla tapahtunut kertaakaan. Nykyinen lämpeneminen on jatkunut kesksytyksettä jo kuusi vuosikymmentä.
Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole väittää ilmaston lämpenevän tulevaisuudessa, sitä ei trendejä tarkastelemalla pysty osoittamaan. Tarkoituksena on pelkästään osoittaa, että lyhyen aikavälin viileneviä jaksoja ei voi pitää todisteina ilmaston lämpenemisen päättymisestä.
Aiheesta muualla:
Gaia 
Kiitos taas hyvästä blogikirjoituksesta ja vastauksista aiemmin esittämiini kommentteihin.
Voisitko vielä kommentoida väittämää, että 1900-luvun lämmönnousu olisi palautumista normaaleihin lämpötiloihin edellisen vuosisadan ”pienestä jääkaudesta”. Tätä väittämäähän tukee mm. Håkan Gruddin Tornionjärven lustotutkimukset.
Entä UAH:n alemman troposfäärin satelliittimittaukset, joiden mukaan mukaan viimeisen 30-vuoden aikana ei olisi tapahtunut lämpenemistä.
TykkääTykkää
Ihan pihalla:
Ari taisi vastata tähän jo:
En tiedä oliko pieni jääkausi koko Maapallon laajuinen ilmiö. ”Normaalilämpötilasta” vielä sen verran, että viimeisen kahden miljoonan vuoden aikana se taitaisi olla n. 4 astetta alle nykyisen, ja pari kilometriä jäätä tässä yläpuolella. Interglasiaalit ovat hyvin lyhyitä jääkausiin verrattuina.
UAH:n mittaussarjat löytyvät myös WoodForTrees:stä. Otin koko mittaushistorian vuodesta 1979 tähän päivään ja lisäsin siihen trendiviivan sekä kymmenen vuoden liukuvan keskiarvon:
http://www.woodfortrees.org/plot/uah/from:1979/plot/uah/from:1979/trend/plot/uah/from:1979/mean:120
Näyttääkö lämpenevää vai ei, jokainen päättäköön itse. Muistelen, että näissä satelliittimittauksissa oli aluksi jotain virheitä, joiden takia lämpenemistä ei näkynyt. Kun virheet korjattiin, lämpeneminen tuli esiin. Pitäisi tarkistaa mistä tuossa olis kysymys, en muista tarkemmin.
Täältä (http://www.drroyspencer.com/latest-global-temperatures/) löytyy mittaussarjat numeerisena, ja ainoastaan etelänavan lukemat, sekä meri- että mannerlämpötilat näyttävät laskevaa trendiä viimeisen 30 vuoden aikana.
TykkääTykkää
Jätit sitten tarkasteluista pois kaikki tällä vuosituhannella olevat välit? Kuitenkin mainitsit sen tuolla alussa…?
Ensinnäkin voidaan sanoa, että kaikki välit ovat relevantteja tai sitten mikään väli ei ole. Ilmaston muutokseen nuo kaikki välit ovat liian lyhyitä, mutta tässähän ei oikeastaan ole kyse minusta siitä.
Ilmaston muutos ei toki pysähdy 2000-luvun lämpenemisen hidastumiseen/pysähtymiseen/viilenemiseen vaan sitä seurataan pitemmissä jaksoissa. Tämä väli kuitenkin on erittäin kiusallinen ilmastonmuutoksesta kovasti hehkuttaville sillä selitystä sille ei toistaiseksi ole. Monia osa selityksiä on esillä, mutta en ole huomannut, että sitä voitaisiin kovinkaan tieteellisesti esittämään ja valitettavasti voihan olla, että jotkut skeptiset tiedemiehet voivat olla oikeassakin joidenkin luonnon prosessien kanssa.
Mielenkiintoista on myös, että nyt alkavaa el ninjoa toivotaan pelastavaksi korrekti tuleviin ilmastonneuvotteluihin, joka minusta tuntuu korniuden huipulta. Varmaa toki on, että jos nyt alkaa el ninjo ilmiö niin lämpötilat nousevat jossain määrin, mutta toki ihmisen aiheuttaman ilmatonmuutoksen kanssa sillä ei kauheasti ole tekemistä.
Edelleen katsoopa nyt sitten mitä tahansa käyrää niin 2000-luvulla lämpötilat eivät ole nousseet mitenkään kovinkaan nopeasti. Tästä minusta myös on hyvä esimerkki, että Rahmstorf lisäsi omaan käyräänsä keskiarvoistusta 15 vuoteen.
Minusta nyt olisi rehellisyyden nimissä ihan hyvä todeta, että 2000-luvulla lämpeneminen ei ole jatkunut ja sen syyt ovat luonnollisia(todennäköisesti). Tulevaisuutta ei toistaiseksi osata ennustaa tarkasti, mutta NAO kai on nyt menossa negatiiviseksi sekä aurgon aktiivisuus laskemassa, joten mahdollistahan on, että lämpötilan nousua ei ole luvassa ihan heti(pois lukien el ninot).
TykkääTykkää
Tässä muuten linkki Tiede-lehden palstalla seurattavaan HadCrut sarjaan.
linkki: http://xs541.xs.to/xs541/09275/globt01_0905ml191.jpeg
Käsittääkseni tuo kai on kuitenkin aivan oikein tehty ja sarja siis mittaa 2001 vuodesta eteenpäin. Käsittääkseni on pyritty juuri välttämään tätä ”kirsikan poimintaa” kun Tuc sitä kritisoi kovasti.
Sama sarja kai GISSillä on lievästi nouseva, mutta edelleen minulla on sellainen käsity, että 2000-luvulla lämpötila sarjat ovat joko hyvin lievästi nousevia, tasassa tai lievästi laskevia. 2000-luvun sarjoilla tarkoitan ,joko 2000 vuodesta eteenpäin tai 2001 vuodesta eteenpäin tarkasteluja.
TykkääTykkää
Saku:
Mitkä välit??
Todetaan vaan, mutta miksi? Pitäisikö meidän toimia jotenkin toisin sen takia, jos 4 tai 5 viimeisenä vuotena ei ole lämmennyt?
Oikealta näyttää. Jos otetaan vuodesta 2000 eteenpäin, trendi on lievästi nouseva. Siitä mitä lyhyempi aika tähän päivään otetaan, sen jyrkempää viilenemistä näyttää. Paitsi sitten viimeinen pätkä vuodesta 2008 nousee todella jyrkästi.
Kas tässä:
http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3gl/from:2000/to:2009/plot/hadcrut3gl/from:2001/to:2009/trend/plot/hadcrut3gl/from:2000/to:2009/trend/plot/hadcrut3gl/from:2002/to:2009/trend/plot/hadcrut3gl/from:2003/to:2009/trend/plot/hadcrut3gl/from:2004/to:2009/trend/plot/hadcrut3gl/from:2005/to:2009/trend/plot/hadcrut3gl/from:2006/to:2009/trend/plot/hadcrut3gl/from:2007/to:2009/trend/plot/hadcrut3gl/from:2008/to:2009/trend
TykkääTykkää
Olen joskus ihan huvin vuoksi tarkastellut Maan keskilämpötilan kehitystä lyhyillä ajanjaksoilla. Muistaakseni Sakun mainitsema lämpötilatrendi (v.2001-2009) oli siinä mielessä erikoinen, että 1970-luvun alusta lähtien näinkin lyhyisiin ”viileneviin” ajanjaksoihin liittyi yleensä tulivuorenpurkaus (sana ”viilenevä” on lainausmerkeissä, koska en tarkastanut, olivatko trendit edes tilastollisesti merkittäviä).
Toisaalta pitää muistaa, että ilmastomalleilla saaduissa tuloksissakin esiintyy kohtalaisen pitkiä ajanjaksoja, joiden aikana Maan keskilämpötila laskee ilman tulivuorenpurkausta. Aiheesta on kirjoitettu RealClimatessa otsikolla ”What the IPCC models really say”. Kyseisen kirjoituksen perusteella esim. 8 vuoden mittaisten keskilämpötilatrendien voisi odottaa olevan 95 % todennäköisyydellä likimain välillä -0,2 – + 0,6 celsiusastetta / vuosikymmen. Lyhyet viilenevät jaksot siis eivät olisi tavattoman harvinaisia, jos ilmasto käyttäytyisi mallien mukaisesti. Toki olisi hyvä tutkia mm. sitä, onko mallien tuottama sisäinen vaihtelu realistista, mutta itse luotan siihen, että alan tutkijat kyllä tekevät moisen tarkastelun pätevästi.
TykkääTykkää
Alunperin siinä oli sellainen hankala tilanne, että sekä satelliittimittaukset että radiosondimittaukset näyttivät viilenevää, kun pintamittaukset näyttivät lämpenevää. Koska ne tuntuivat tukevan toisiaan, ei aluksi oikein ymmärretty, että sekä satelliittimittauksissa ja radiosondimittauksissa oli virheitä. Tässä hyvä katsaus asiaan (ja vähän muihinkin ilmastonmuutosjuttuihin), Keller (2007):
Click to access 2007.03.91.pdf
Muuten, tuo tapa, jolla esitit nuo kymmenen ja 30 vuoden keskiarvot ei taida olla yleisesti käytössä ilmastotieteessä. Yleensä käsittääkseni keskiarvot lasketaan pisteen kummaltakin puolelta siten, että esim. viiden vuoden keskiarvo vuodelle 1997 sisältää vuosien 1995, 1996, 1997, 1998 ja 1999 arvot. Sinun esitysmuodossasi vuoden 1997 arvot samassa esimerkissä olisivat 1993, 1994, 1995, 1996 ja 1997, joka sekään ei sinänsä ole väärä tapa, mutta ei vaan ole yleisesti käytössä (ainakin minun käsitykseni mukaan). Tässä esimerkiksi GISSin yhden ja viiden vuoden keskiarvot, huomaa kuinka viiden vuoden keskiarvon kuvaaja loppuu aikaisemmin:
TykkääTykkää
Ari:
Noin Excel sen laskee automaattisella trendiviiva-toiminnolla, en tiedä miksi. En minäkään pidä tuosta tavasta, joten pitänee jatkossa laskea se itse.
TykkääTykkää
Kaj Luukko:
”Mitkä välit??”
Tämän vuosituhannen, mainitsit sen tekstissä, mutta et tuonut kuvaajia. Olet oikeassa siinä, että riippuen valitaanko 2000 vai 2001 aloitus vuodeksi niin se vaikuttaa trendiin, mutta kuten voidaan todeta yleisesti ei merkittävää lämpötilan nousua ole tapahtunut 2000-luvulla. Se kai on nyt tällainen neutraali yleiskuvaus tilanteesta, eikö?
”Todetaan vaan, mutta miksi? Pitäisikö meidän toimia jotenkin toisin sen takia, jos 4 tai 5 viimeisenä vuotena ei ole lämmennyt?”
Siksi kun siis puhuit tämän vuosituhannen trendeistä alussa. Muuten kuten totesin niin ilmastollisesti on aivan sama ottaako 12 vai 8 vuoden trendin kun se ei kerro kuvaa. Minusta hyvä kuvaaja on 5 vuoden keskiarvoituksella ja 1900-luvun alusta asti niin saadaan suuri kuva. Jos halutaan katsoa vain viime vuosia niin joko 1990-luvun alusta tai sitten 2000 -luvun alusta. Niin noilla voi aika hyvin välttää sen kirsikan poiminnan.
Mika Murtojärvi:
Olet aivan oikeassa, että ilmaston muutos on luonnollinen olotila maapallolle ja se ei mene lineaarisesti ylöspäin vaikka CO2sta lisätäänkin paljon ilmakehään.
Nykyisillä tiedoilla voimme vain todeta, että nykyisiä luonnollisia tekijöitä on hankala erottaa ihmisen tuottaman CO2 vaikutuksesta, mutta tällä hetkellä ne ovat ilmeisesti negatiivisia(luonnolliset tekijät).
Toisaalta nyt on alkamassa al ninjo ilmiö niin sen pitäisi taas vastaavasti nostaa lämpötiloja, joten on odotettavaa, että vuoden 2010 lämpötilat ovat taas ylempänä, ehkäpä jopa tämän vuoden lopulla lämpötilat nousevat?
(spekulaatio) Jos kuitenkin tilanne jatkuu tämän kaltaisena niin silloin taas esille nousee kysymys miten suuria ovat palautteet ja ovatko ne miten paljon positiivisia?
TykkääTykkää
Kaj Luukko:
”En tiedä oliko pieni jääkausi koko Maapallon laajuinen ilmiö. “Normaalilämpötilasta” vielä sen verran, että viimeisen kahden miljoonan vuoden aikana se taitaisi olla n. 4 astetta alle nykyisen, ja pari kilometriä jäätä tässä yläpuolella. Interglasiaalit ovat hyvin lyhyitä jääkausiin verrattuina.”
Käsittääkseni tällä hetkellä ainoastaan todisteet tukevat, että pieni jääkausi oli pohjoisella pallonpuoliskolla varsin voimakas ilmiö. Eteläisellä pallonpuoliskolta ei ole havaittu samaa, mutta se voi myös johtua siitä, että proxyja ei ole sieltä käsittääkseni olla kerätty tai saatu samalla tavalla kuin pohjoiselta puolelta.
Kuitenkin oma epäilykseni on, että vaikka se olisi ollut vain pohjoisen pallon puoliskon ilmiö niin globaaliin lämpötilaan sillä todennäköisesti on ollut selkeä ja suuri vaikutus. Sillä mitään todisteita ei ole siitäkään, että etelä puolella palloa olisi ollut erityisen lämmintä. Tällöin keskilämpötilakin on ollut alhaisempi hyvin suurella todennäköisyydellä.
Sinällään nämä jääkausi syklit ovat niin pitkiä ja kohtuullisesti tunnettuja, joten niitä nyt ei kannata kai vielä juurikaan pelätä. Se mikä minua kiinnostaa noissa jää kairauksissa on, että lämpötila on kuitenkin näiden jääkausien välillä vaihdellut useiden asteiden verran puoleen ja toiseen varsin ”pienissä” aika skaaloissa. Eikä näihin vaikuttavia mekanismeja käsittääkseni vielä toistaiseksi tunneta kovinkaan hyvin.
Puhut tuosta 4 asteesta, mutta ainakin Vostokin tuloksista voi nähdä, että keskilämpötila on vaihdellut ääripäiden välillä noin 12 astessa… eli aika hurjasti.
TykkääTykkää
Kaj Luukko:
Lisään vielä nämä kuvaajat mitkä minusta sinulta siis puuttuivat. Eli jos haluamme puhua tämän vuosituhannen datasta niin tässä minusta ovat parhaat kuvaajat. Tarkastelu jaksona, joko 2000 – 2009 tai 2001 – 2010. Valitettavasti, kumpikin perioodi on edelleen kesken.
http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3gl/from:2000/to:2009/mean:30/plot/hadcrut3gl/from:2000/to:2009/plot/hadcrut3gl/from:2000/to:2009/trend
http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3gl/from:2001/to:2010/mean:30/plot/hadcrut3gl/from:2001/to:2010/plot/hadcrut3gl/from:2001/to:2010/trend
http://www.woodfortrees.org/plot/gistemp/from:2000/to:2009/mean:30/plot/gistemp/from:2000/to:2009/plot/gistemp/from:2000/to:2009/trend
http://www.woodfortrees.org/plot/gistemp/from:2001/to:2010/mean:30/plot/gistemp/from:2001/to:2010/plot/gistemp/from:2001/to:2010/trend
Näistä voi havaita, että kummallakin sarjalla saadaan samankaltainen tulos(joskin GISS on land+ocean eikä pelkkää lämpötiladataa tuolla ole).
Totuuden nimissä jos taas halutaan katsoa ilmastoa niin tuskin tätä pienempään aikaväliin on syytä kiinnittää huomiota.
http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3gl/from:1980/to:2010/mean:30/plot/hadcrut3gl/from:1980/to:2010/plot/hadcrut3gl/from:1980/to:2010/trend
Kuitenkin 2000-luvun tarkastelu on silti mielenkiintoistaja kunhan saamme tässä seuraavat 5 – 10 vuotta kasaan niin olemme taas viisaampia. Elämme varmasti siinä mielessä mielenkiintoisia aikoja.
TykkääTykkää
Saku:
Miksi haluamme tarkastella tätä vuosituhatta? Ajanlasku on ihmisen keksintöä, tämä vuosituhat on toistaiseksi kuten mikä tahansa saman pituinen jakso.
Tämä on ollut pointtini tässä koko ajan. Vielä yksi mulkkaus datasta:
http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3gl/from:2000/to:2007/trend/plot/hadcrut3gl/from:2000/to:2009/plot/hadcrut3gl/from:2007/to:2009/trend
Voin tämän perusteella väittää, että 2000-luvulla lämpeni aina vuoteen 2007, jonka jälkeen alkoi viileneminen. Tämä on yhtä hyödyllinen kuin kaikki muutkin datasta vedetyt johtopäätökset. Eli ns. ”spekulointia sekundäärisillä argumenteilla”. Oikeasti, ilman vuoden 2008 alun piikkiä alaspäin, olisiko kukaan huomannut koko ”viilenemistä”? Piikki saa käyrän näyttämään dramaattisemmalta kuin se on.
Mutta mielenkiintoista tulee varmasti tulevaisuudessa olemaan.
TykkääTykkää
Kaj Luukko:
Meni minun postini taas ilmeisesti sinne bannaukseen … se sisältää vain linkkejä woodfortrees sivustoon, joten varmaankin voit julkaista sen.
TykkääTykkää
Kaj Luukko:
”Miksi haluamme tarkastella tätä vuosituhatta? Ajanlasku on ihmisen keksintöä, tämä vuosituhat on toistaiseksi kuten mikä tahansa saman pituinen jakso.”
Luitko mahdollisesti Kaj tekstin? Ainakin aiemmin siellä oli, että lämpeneminen päättyi tällä vuosi tuhannella kohta. On tainnut muokata tuon uudelleen…
”Tämä on ollut pointtini tässä koko ajan. Vielä yksi mulkkaus datasta:
http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3gl/from:2000/to:2007/trend/plot/hadcrut3gl/from:2000/to:2009/plot/hadcrut3gl/from:2007/to:2009/trend
Voin tämän perusteella väittää, että 2000-luvulla lämpeni aina vuoteen 2007, jonka jälkeen alkoi viileneminen. Tämä on yhtä hyödyllinen kuin kaikki muutkin datasta vedetyt johtopäätökset. Eli ns. “spekulointia sekundäärisillä argumenteilla”. Oikeasti, ilman vuoden 2008 alun piikkiä alaspäin, olisiko kukaan huomannut koko “viilenemistä”? Piikki saa käyrän näyttämään dramaattisemmalta kuin se on.”
Huonopa on tuo sinunkin leikkaus sillä laskeva trendi on pitempi kuin 2 vuotta, vaikka näin taidat haluta sen esittää.
Laskeva trendi muodostuu vuodesta 2001 lähtien ja vuoden 2000 datalla niinkuin osoitin hiukan nouseva, jonkin lopputulos riippuu tämän vuoden lämpötiloista.
Toki asiaa voi tarkastella monella tavalla, mutta kuten tuolla esitin niin jos puhutaan tästä vuosituhannesta niinkuin alkuperäisessä kirjoituksessa oli niin tarkastelu lähtee joko 2000 tai 2001 ja silloin ei suurta lämpeämistä ole havaittavissa valitsipa sitten GISS tai HadCrutin.
2000 – luvun kehitys kääntyi HadCrut datassa noin 2003 – 2005 välillä rippuen siitä mitä metodia haluaa käyttää, mutta nousua sillä ei ole.
Tämän vuoksihan minä tuonne laskin sen keskiarvokäyränkin jossa on 30 vuoden tasoitus, että piikit häviävät… tuloksena on varsin tasainen 2000-luku toistaiseksi.
Olisiko kukaan huomannut viilenemistä? En osaa sanoa sillä jos tuo ei olisi piikki vaan tasoitettu niin siltihän tulokset menisivät alaspäin tältä vuosituhannelta. Toisaalta tietysti jos se taas lämpenisi niin sitten suunta olisi toinen, mutta tämähän on jo sillä tasolla, että jos tädillä olisi munat olisi se setä.
TykkääTykkää
Sori, äskeinen teksti oli siis Arille, ei Kajlle, typo.
Samoin pahoittelen lukihäiriötäni sillä olihan siellä tekstissä se tämä vuosituhan niinkuin ulkomuistista muistelin. Kaj siis ei ollut muuttanut kirjoitusta ja pahoittelut, että sitä epäilin.
”ei ole lämmennyt tällä vuosituhannella”
Tuon takia sanoin, että Kaj olisi pitänyt esitellä nuo tämän vuosituhannen trendit. Se sitten, että onko se aiheellista niin on taas aivan mielipide kysymys, mutta jos siitä puhutaan niin silloin toki reiluuden nimissä ne pitäisi olla esillä.
Ilmastonmuutosta taas katsotaan pitkällä välillä ja minusta tuo minun laittama keskiarvoistettu trendi kuvaa kohtuullisesti ilmastonmuutosta. Kun se vielä laitetaan noin pitkälle aikavälille niin kaikki piikit leikkautuvat suuntaan jos toiseenkin pois ja itse alla oleva trendi tulee paremmin esille.
Toki sitä en tiedä, että miten tuo sivusto laskee tuon 30 vuotisen keskiarvon tuolle loppupäälle eli tuleeko siihen virhettä miten paljon… Ari varmaan osaa tuon kertoa?
TykkääTykkää
Taidanpa laittaa tännekin pienen kommentin: Täällä käydään nyt näköjään keskustelua siitä, voidaanko luonnontieteen menetelmin todistaa, että ilmastonmuutos on tapahtumassa. Keskustelu liikkuu melkoisen teknisellä tasolla, joten siihen en voi humanistina juuri ottaa kantaa, vaikka osaan itsekin käyttää exceliä ja tehdä jonkinlaisia käppyröitä.
Tuonne toiseen keskusteluun (”Ihan pihalla…”) laitoin jo pienen tiedustelun, jossa toivoin pientä selitystä sille, että tätä teknistä keskustelua käydään. Toisin sanoen – miksi haluatte todistaa, että ilmastonmuutos joko on tai ei ole tapahtumassa? Mitä teette tiedolla siitä, että osaatte varmasti osoittaa tämän asian? Johtaako tämä tieto joihinkin toimenpiteisiin vai onko kyseessä pelkkä älyllinen haaste, joka halutaan taltuttaa?
Aina kun joku todistaa olevansa oikeassa, hän oikeastaan todistaa vain sen, että hän osaa vakuuttaa suurimman osan ihmisistä paremmin kuin kilpailijansa. Jos ns. ”ilmastonänkyrät” vetävät pidemmän korren tässä kiistassa eli vakuuttavat kaikki muut paitsi pienen joukon niitä, jotka tietävät (uskovat) olevansa oikeassa, vaikka heitä ei kuunnellakaan, seuraisiko tästä se, että hävinneet olisivat lopulta samaa mieltä kuin enemmistö? Eli voidaanko toinen näistä kilpailevista näkemyksistä todistaa aivan varmasti ja niin perusteellisesti, että kriittisimmätkin epäilijät näkevät asian oikean kirkkaammin kuin päivänvalon? Luulisin, että melko tyypillinen vastaus tähän on jotain sellaista, että totta kai kaikki näkevät, mikä on asioiden oikea selitys, kunhan se vain esiteään riittävän hyvin perustein ja ymmärrettävästi.
Itse toivoisin, että sellainen yleismaailmallinen konsensus voisi olla mahdollinen, mutta toisaalta olen melko varma, ettei mitään tieteellistä ihannekeskustelua tulla koskaan käymään, vaan tieteellinen keskustelu pysyy jargonin ja loanheiton tasolla, vaikka onhan seassa toki joskus myös joitakin oikeita argumenttejakin.
Mitä meidän pitäisi tehdä? Jos toteamme, että ilmastonmuutos on tapahtumassa, pitäisikö tehdä joitakin käytännön johtopäätöksiä? Millaisia ne voisivat olla ja miten realistisia?
TykkääTykkää
Apollonius:
Jos minulta kysytään, ilmastonmuutos pitäisi pyrkiä pysäyttämään. Se on mahdollista, jos se johtuu ihmisen toiminnasta, jos ei johdu, pitää parhaan mukaan sopeutua. Minusta tieteellinen näyttö sekä ilmastonmuutoksesta että sen syistä on jo kauan ollut riittävän selkeä, että olisi pitänyt tehdä jotain. Tuntuu usein olevan vaikeaa ymmärtää, mutta kysymys on koko tunnetun elinkelpoisen maailmankaikkeuden muuttumisesta sellaiseen suuntaan joka on epäedullinen nykyisille eliölajeille, myös ihmiselle. Pahimpia skenaarioita ei voida sivuuttaa, ne voivat jollakin todennäköisyydellä toteutua. Jos kerrotaan riskin suuruus vaikutuksen merkittävyydellä, tulona on tässä tapauksessa aina ääretön. Korjaustoimenpiteillä on kiire, koska positiiviset takaisinkytkennät voivat aiheuttaa sen, että emme kohta enää pysty vaikuttamaan tapahtumien kulkuun. Jos luonnon CO2 päästöt kasvavat enemmän kuin ihmisen päästöt ovat, peli on pelattu. Pidän luontoa, ihmistäkin, erityisesti lasteni ja vielä syntymättömien sukopolvien elämään niin arvokkaana, että tämän kaiken suojelemiseksi tulee tehdä kaikki voitava.
Sellaisia, että jos me emme itse tee niitä, luonto pakottaa meidän siihen. Jos joku eliölaji syö enemmän kuin luonto tarjoaa, lajin populaatio asettuu sellaiselle tasolle, että yli varojen eläminen loppuu, ei se sen kummempi juttu ole, ihan käytännön realismia. Tähän voi toki johtaa moni muukin asia kuin ilmastonmuutos, mutta tuskin mikään on yhtä akuutti ja fataali.
TykkääTykkää
Saku, sinun aiemmin antamasi kuvaaja ei ollut 30 vuoden, vaan 30 kuukauden kuvaaja. Lisäksi käyttämällesi aikavälille (1980-2010) ei ole vielä yhtään kokonaista 30 vuoden mittapistettä. Tässä kuvaajasi hiukan muutettuna (aikaväli, ja 360 kuukauden keskiarvoistus):
http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3gl/mean:360/plot/hadcrut3gl/plot/hadcrut3gl/trend
30 vuoden keskiarvon kuvaaja lasketaan tuolla siis niin, että kullekin pisteelle lasketaan sen ympärillä olevista 360:stä kuukausiarvosta keskiarvo (siis niin, että laskettava piste on kyseisen 360 kuukauden ajanjakson puolessa välissä). Tässä vielä 30 vuoden liukuva keskiarvo kaikille neljälle mittaussarjalle:
http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3vgl/mean:360/plot/gistemp/mean:360/plot/uah/mean:360/plot/rss/mean:360
Kuten näkyy, satelliittimittauksia joutuu tekemään vielä hetken aikaa, ennen kuin niistä voi sanoa paljoakaan tälläisessä ilmastollisesti merkittävässä tarkastelussa. Jännittävä huomio on se, että vaikka nimenomaan GISSiä syytellään siitä, että heidän mittaussarjansa näyttää liikaa lämpenemistä, niin eikös vain näytäkin siltä, että GISS näyttää vähemmän lämpenemistä kuin HadCrut tässä 30 vuoden keskiarvossa? Ainakin vuodesta 1900 alkaen tarkastellessa niin on, tässä trendiviivojen kanssa:
http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3vgl/mean:360/from:1900/plot/gistemp/mean:360/from:1900/plot/hadcrut3vgl/mean:360/from:1900/trend/plot/gistemp/mean:360/from:1900/trend
TykkääTykkää
Ari Jokimäki:
Juups, eli tuo keskiarvoistus meni metsään kyllä eli se oli 30 kuukauden keskiarvo, jonka olin tuohon laittanut. Vähän sitä ihmettelinkin, että miten se sen piirtää, mutta selvisi…
30 vuotta keskiarvolle näyttää olevan vähän liian pitkä kun siitä jää niin valtavasti pois joka puolelta, mutta 5 vuoden keskiarvo näyttää jo piirtävän graafin.
http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3gl/from:1970/to:2010/mean:60/plot/hadcrut3gl/from:1970/to:2010/plot/hadcrut3gl/from:1970/to:2010/trend
Sinällään vieläkin pitempää keskiarvoistusta voi käyttää… ongelmaksihan tuossa vaan muodostuu se loppuosa, joka jää pois.
Kuitenkin kun keskilämpötilaa seurataan on sitä ihan hyvä tasoittaa sekä piirtää pidempi kuin 10 vuoden kuvaaja.
Se ei kuitenkaan estä sitä, että voidaan tarkastella lyhyitäkin jaksoja, mutta selkeästi silloin tietysti on eriteltävä se, ettei kyse ole ilmaston muutoksesta vaan se voi olla lyhytaikaista vaihteluakin.
TykkääTykkää
Kaj:
”Sellaisia, että jos me emme itse tee niitä, luonto pakottaa meidän siihen. Jos joku eliölaji syö enemmän kuin luonto tarjoaa, lajin populaatio asettuu sellaiselle tasolle, että yli varojen eläminen loppuu.”
Minä arvelen, että vain tuo ihmisestä riippumaton menetelmä on käytännössä mahdollinen. Jotta ihminen voisi asiaan vaikuttaa, tarvittaisiin nopeita maailmanlaajuisia poliittisia päätöksiä, jotka muuttaisivat koko ihmiskunnan elämäntavan perin pohjin erilaiseksi. Kehittyneiden maiden pitäisi lakata käyttämästä energiaa ja kehitysmaiden pitäisi pysäyttää kehityksensä. Väestömäärien pitäisi antaa pudota eli lääketiedettä saisi käyttää vain raskauksien ehkäisemiseen, mutta ei kuolleisuuden alentamiseen. Jos näin todella tapahtuisi, kulutus vähenisi ja elinympäristöt toipuisivat, hiilidioksidia ei enää kerääntyisi ilmakehään, vaan sen määrä ilmakehässä alenisi sen kerääntyessä jälleen meriin ja kasveihin. Näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa, vaan päinvastainen on toteutumassa: kehittyneet maat lisäävät energiankulutustaan ja kehitysmaat jatkavat kehitystään, maapallon väestömäärä kasvaa.
Luonnosta sanoisin sen verran, ettei luonto pakota ihmistä mihinkään. Ihminen kuuluu luontoon, joten kaikki mitä ihminen tekee on luonnollista. Voi tuntua vaikealta hyväksyä, että jopa ihmisen kehittelemä teollisuus ja talouselämä olisivat luonnollisia prosesseja siinä missä vaikkapa yhteyttäminen, mutta vaihtoehtona on vain se, että kiistetään ihmisen kuuluvan luontoon. Miten ihminen voisi kuulua luontoon, mutta ihmisen aikaansaannokset eivät? On oikeastaan Vanhan testamentin ajattelutavan seuraamista olettaa, että ihminen olisi jotenkin luonnosta erillinen. Vanhan testamentin mukaanhan Jumala on ylinnä, sitten tulee ihminen Jumalan kuvana ja alinna on villi luonto, joka on ihmistä varten perustettu puutarha, jota ihmisen kuuluu hoitaa ja jonka tuotteita ihminen saa käyttää, mutta jonka eliöstöön ihminen itse ei kuulu.
Nykyään tieteessä ajatellaan (periaatteessa), että ihminen kuuluu luontoon eräänä eliönä. Kansan keskuudessa kuitenkin yhä ajatellaan, että ihminen on jotenkin luonnosta erillinen. Tällainen ajattelu on ns. modernia dualistista ajattelua. modernin dualismin esimerkkejä löydämme monesta hyvinkin erilaisesta yhteydestä: sielu-ruumis, ihminen-luonto, yksilö-yhteiskunta, järki-tunne, mies-nainen, homo-hetero, normaali-epänormaali, sairas-terve, aine-henki, hyvä-paha, taivas-helvetti jne. Näistä kaikista irti pääseminen ei ole helppoa, koska niin monessa eri yhteydessä meidät totutetaan näkemään asiat mustavalkoisesti. Vaikka pääsisimme eroon yhdestä tällaisesta jaottelusta, käyttämämme käsitteistön sekaan jäisi runsaasti sellaista, jota emme huomaa oikaista.
Asiaan palatakseni, ihminen ei ole Jumalan kuva eikä maanpäällisen puutarhan kaitsija, vaan eliölaji, joka pyrkii lisääntymään ja valtaamaan itselleen uusia alueita ja resursseja, ellei sitä mikään estä. Näin ihminen toimii biologisista syistä. Oma johtopäätökseni on siis se, että tämä tulee jatkumaan, kunnes ihminen lakkaa menestymästä. Jos ympäristöongelmien seurauksena ihmispopulaatiot romahtavat, romahdus on vain tilapäinen. Ihmisyksilömäärät lähtevät jälleen kasvuun, ellei jokin muu laji (kilpailija, saalistaja tai taudinaiheuttaja) syrjäytä tai hävitä ihmistä. Ihminen (kuten muutkin eliölajit) tarvitsee jonkin luonnollisen vastuksen, joka ei tuhoa ihmistä kokonaan, mutta pitää kannat kurissa. Sellaista ei kuitenkaan ole olemassa tällä hetkellä, joten mikään ei estä ihmistä käyttämästä kaikkia luonnonvaroja. Ei ole olemassa sellaista eliölajia, joka ei käyttäisi hyväkseen kaikkia sille tarjoutuvia mahdollisuuksia.
TykkääTykkää
En edelleenkään ymmärrä, miksi tämän vuosituhannen lämpötilatrendin tarkasteleminen olisi (vielä) hyödyllistä. Jossain nettiblogissa (Lucia?) muistaisin nähneeni väitteen, että tämä trendi olisi ristiriidassa ilmastomalleilla saatujen tulosten kanssa. Tämä olisi toki merkittävä havainto. Mahdollisena ongelmana on, että tällaisessa tarkastelussa otetaan yleensä ilmastomalleilla saaduista tuloksista vain yksi lukuarvo (lämpenemisvauhti n. 0,2 celsiusastetta / vuosikymmen). Lisäksi oletetaan, että lämpenemistä voidaan mallintaa lineaarisena trendinä + jonkin prosessin mukaisena ”kohinana”. Tarkasti ottaen siis testataan hieman eri hypoteesia kuin väitetään testattavan, ilmastomallien ja reaalimaailman käytös kun ei välttämättä ole oletetun prosessin mukaista. Itse näkisinkin tällaisen tarkastelun vasta ensimmäisenä askeleena sen testaamiseen, ovatko mallit realistisia.
Tästä syystä nostin esiin tuon RealClimatessa esitetyn varsin yksinkertaisen tarkastelun. Siinäkin toki sovitettiin suoria havaintoihin ja mallinnettuihin tuloksiin. Etuna joihinkin muihin tarkasteluihin on kuitenkin se, että mallien mukaisen lämpötilakehityksen luottamusvälit oli määritetty suoraan mallien tuottamista tuloksista. Jos mallit ovat realistisia, tämän luottamusvälin pitäisi olla yhteensopiva todellisista havainnoista määritetyn trendin kanssa, vaikka lämpötilan kehitystä esitettäisiinkin riittämättömällä tilastollisella mallilla (suora + kohinaa). Toki myös tässä tarkastelutavassa on ongelmansa, mutta vähintäänkin siinä on otettu ilmastomallien ennusteista huomioon enemmän tietoa kuin pelkkä keskimääräinen lämpenemisnopeus.
TykkääTykkää
”Minusta tieteellinen näyttö sekä ilmastonmuutoksesta että sen syistä on jo kauan ollut riittävän selkeä, että olisi pitänyt tehdä jotain.”
Tämä olisi G. E. Mooren mukaan naturalistinen virhepäätelmä.
Tosiseikoista ei voida päätellä sitä, miten pitäisi toimia. Tosiseikkojen perusteella voidaan tehdä vain induktiivisia yleistyksiä (eli väittää, että jokin yleinen luonnonlaki pitää paikkansa havaintojen perusteella). Olematta mitenkään erityisen suuri Mooren kannattaja kiinnittäisin huomiota vain siihen, että tämä on bioetiikan (ja kaiken muunkin etiikan) suurimpia haasteita. Bioetiikka toimii itse asiassa juuri Moorea vastaan hangoitellen eli pyrkii tekemään normatiivisia yleistyksiä tosiseikkojen perusteella.
Miksi pitäisi tehdä jotakin? Tähän kysymykseen vastaaminen on samalla kannanotto siihen, mitä pidetään arvokkaana ja mitä ei. Siihen itse asiassa tulikin Kajlta kannanotto.
”Pidän luontoa, ihmistäkin, erityisesti lasteni ja vielä syntymättömien sukupolvien elämää niin arvokkaana, että tämän kaiken suojelemiseksi tulee tehdä kaikki voitava.”
Toistan nyt varmaan itseäni kun väitän, ettei ole mitään järkevää syytä ottaa huomioon syntymättömiä sukupolvia. Näin taisin jo kirjoittaa aikaisemmin jonnekin Kajn blogiin (tai jonnekin muualle). Tämä johtuu siitä, että on ongelmallista olettaa, että jollakin, joka ei tosiasiassa ole olemassa, olisi oikeuksia. Mutta oikeastaan on hyvin luonnollista ajatella ensimmäisenä omia lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Niin taitavat tehdä kaikki ihmiset Maan päällä. Tämä on samalla tärkein ympäristöongelmien aiheuttaja, koska se juuri aiheuttaa, että miltei jokainen pyrkii jatkamaan sukua ja tuottamaan siis tänne lisää kuluttajia, vaikka osa ihmisistä käsittää, että kaikkien tehdessä samaa kerrannaisvaikutus ei voi olla muuta kuin se, että väestömäärät lisääntyvät eksponentiaalisesti. Eksponentiaalisen kasvun salakavaluudesta ovat kirjoittaneet Donnell-Donnell-Randers teokseen ”Kasvun rajat – 30 vuotta myöhemmin”. Aluksi emme huomaa mitään, sitten huomaamme, että kylläpä muutokset ovat alkaneet tapahtua vauhdilla ja lopulta tajuamme, että viimeinen kertautuminen on katastrofaalinen eikä enää ole aikaa reagoida. Juuri näin on käymässä ihmisen aiheuttamien ympäristöongelmien suhteen. Niitä vastaan kamppaillaan, mutta toimenpiteet ovat liian tehottomia, joten eksponentiaalista kehitystä ei ole pysäytetty. Viime aikoina yhä suurempi osa ihmisistä on alkanut huolestua tästä eli pannut merkille, että on siirrytty kiihdytysvaiheeseen. Mutta vielä ei kuitenkaan ole tapahtunut mitään sellaista, mitä voisi kiistattomasti sanoa peruuttamattomaksi katastrofiksi. Sellainen tulee vasta myöhemmin. Tähän tietenkin osa ihmisistä huomauttaa, että ”maailmanlopun ennustajat” ovat ennenkin olleet aina väärässä. Mutta todistustaakka on nyt heillä, sillä heidän pitäisi yhtä lailla ennustaa tulevaisuutta ja osoittaa, että eksponentiaalinen kasvu tulee pysähtymään.
Syntymättömien sukupolvien oikeuksista puhuminen on kuvitelmaa, joka perustuu siihen, että jo syntyneillä lapsilla ajatellaan olevan joitakin oikeuksia. Tämä vain lavennetaan koskemaan kaikkia niitäkin, joita ei vielä ole olemassa. Mutta se on mahdoton yhtälö siksi, että tulevia sukupolvia on periaatteessa ääretön määrä. Jos kaikille tuleville polville taattaisiin vaikkapa oikeus käyttää tietty määrä luonnonvaroja, tarvittaisiin myös luonnonvaroja ääretön määrä. Toisin sanoen samalla oletetaan, että varat riittävät tähän tulevaisuudessa, vaikka kuluttajia tulee olemaan nykyistä enemmän. Kulutuksen vähentämisen tarvetta kuitenkin perustellaan tavallisesti sillä, että maapallo on rajallinen. Silti ani harva tekee sellaista johtopäätöstä, että olisi pidättäydyttävä lasten hankinnasta. Miten kukaan voisikaan? Perheen perustaminen on ihmisen biologinen tarve, jota vastaan kamppaileminen ei onnistu juuri keneltäkään (joitakin munkkeja tms. lukuunottamatta).
Toinen ongelma on tuo luonnon ja tulevien polvien elämän arvokkuus. Mihin arvo perustuu? On periaatteessa vain kaksi tapaa olla arvokas: joko välineenä tai päämääränä. Välineellinen arvo on helppo käsittää, koska se merkitsee vain sitä, että jokin on arvokasta siksi, että välineen avulla pyritään johonkin päämäärään. Ongelmaksi muodostuukin se, miksi pidämme jotakin asiaa päämääränä. Välineitä ei voi olla ellei ole myös päämääriä, joten meidän pitäisi perustella se, miksi jokin asia voi olla päämäärä. Mutta tästä seuraa hankala keskustelu olioiden itseisarvosta. Miten jollakin voi olla itseisarvoa? Jos väitämme, että olioilla on itseisarvoa, joka on riippumatonta ihmisten mielipiteistä, olemme arvo-objektivisteja. Enemmistö luonnontieteilijöisiä on kuitenkin sitä mieltä, että olioilla voi olla arvoa vain, jos ihminen tai jokin ihmisenkaltainen olento pitää niitä arvokkaina. Mutta tämä on eettistä subjektivismia, joka ei kestä tarkempaa tarkastelua.
TykkääTykkää
Jos sen verran saa mainostaa, niin laitoin tämän sivun aiheeseen liittyen pikku jutun juuri äskettäin pystyttämääni blogiin:
TykkääTykkää