Lama vaikeuttaa pellettien tuotantoa

Pellets_handKaikki ovat ainakin kuulleet pellettilämmityksestä. Puupölystä puristetut lyijykynän paksuiset, muutaman sentin mittaiset pötköt ovat puupolttoainetta hyvin käyttökelpoisessa muodossa. Puun polttaminen pientulisijoissa on kaikkein helpointa automatisoida juuri pellettiä käyttämällä. Se on helppoa käsiteltävää, tasalaatuista ja kuivaa.

Pelletti on omimmillaan kamiinoissa ja pienissä tai keskisuurissa kattiloissa, joissa se korvaa kevyttä tai raskasta polttoöljyä. Pellettiä on yritetty lobata myös voimalaitospolttoaineeksi. Teknisesti se siihen tietenkin sopii, mutta korkea jalostusaste ja tuotannon rajoitukset huomioon ottaen se ei ehkä ole kovin järkevää. Suurissa voimalaitoksissa voidaan yhtä hyvin käyttää matalamman jalostusarvon omaavaa ja selvästi halvempaa haketta.

Pellettiä on Suomessa toistaiseksi valmistettu vain sahateollisuuden jätteistä, sahanpurusta ja höylänlastusta. Näin ollen on itsestään selvää, että pelletin tuotanto on riippuvaista sahateollisuuden tuotannosta. Se puolestaan on suhdanneherkkä teollisuudenala, jonka käyntiaste vaihtelee. Samalla vaihtelee pelletin raaka-aineiden saatavuus.

Kun meneillään oleva lama alkoi, tiedotettiin jo varsin aikaisessa vaiheessa sen vaikutuksesta sahateollisuuteen. Vaikutuksesta pellettiteollisuuteen ei silloin puhuttu, nyt sekin on uutisissa:

http://www.finbioenergy.fi/default.asp?init=true&initID=456;17061

”Vastamäen mukaan pellettien hinnat ovat nousseet ja markkinat eivät ole kovin hyvät. Kevyen polttoöljyn ja sähkön hinnat ovat tulleet rajusti alas vuodessa, kun taas pellettien raaka-aine ja valmistuskustannukset ovat nousseet.”

Ari Vastamäki L&T Biowatti Oy:stä kertoo.

”Pellettilämmityksen suosio voikin hiipua tulevaisuudessa. Vastamäen mukaan ilma- ja maalämpöpumppujen suosio kasvaa rajusti, ne ovat huolettomia ratkaisuja lämmittäjälle.”

Joutuvatko pelletit jonkinlaiseksi väliinputoajiksi? Kokonaisuuden kannalta tehokkaampi vaihtoehto olisi nimittäin polttaa pellettien raaka-aine sellaisenaan ilman pelletöintiä voimalaitoksessa, jolla tuotetaan kaukolämpöä sekä sähköä lämpöpumppujen tarpeisiin. Tällä tavalla puusta saataisiin enemmän lämpöenergiaa kuin polttamalla, koska osa energiasta olisi peräisin ilmasta tai maasta. Pelletin raaka-aineen käydessä vähiin, se olisi helppo voimalaitoksessa korvata muulla biomassalla, tai hätätilassa helposti varastoitavalla fossiilisella polttoaineella.

Lämmitysenergian hintavertailuja:

  • Sähkö: 10 c/kWh
  • Kevytöljy: 6,5 c/kWh
  • Pelletti: 5 c/kWh
  • Lämpöpumppu: 2..3 c/kWh
Sähkö 10 c/kWh
Kevytöljy 6,5 c/kWh
Pelletti 5 c/kWh
Lämpöpumppu 2..3 c/kWh
Suomessa tuotetaan pellettiä puolisen miljoonaa tonnia vuodessa. Määrästä saadaan energiaa n. 2,8 TWh, joka on
  • 25 % Helsingin sähkön- ja lämmönkulutuksesta
  • 3,1 % Suomen sähkönkulutuksesta
  • 0,7 % Suomen kokonaisenergiankulutuksesta
Matala- ja nollaenergiatalojen yleistyminen tulevaisuudessa vähentää kaiken lämmitysenergian tarvetta.

3 thoughts on “Lama vaikeuttaa pellettien tuotantoa

  1. Kirjoittaja epäilee pelletin jäävän väliinputoajaksi. Alan yhdistyksen toiminnanjohtajana en usko tähän.

    Neljännesmiljoona öljylämmitteistä ja 650 000 nykyistä sähkölämmitteistä pientaloa suomessa kaipaavat erityisesti vaihtoehtoja lämmitykseen. Pelletti on tähän parhaita ratkaisuja. Sähkön käyttöä lämmitykseen ei ole suositeltavaa ainakaan lisätä ja öljyn tilanteen tiedämme kaikki.

    Mainitut uutiset eivät kerro sitä, että vaikka sahateollisuus on ollut syvässä taantumassa ei pelletin tuotantomäärä suomessa vuonna 2008 tai arvio 2009 vuodelle osoita tuotannon laskeneen lainkaan, päinvastoin on edelleen hienoisessa nousussa.

    Pelletin valmistuksen raaka-ainevalikoima laajenee koko ajan. Niitä tutkitaan mm. kansainvälisessä Pelletime-hankkeessa ks. http://www.pelletime.fi

    Pellettiähän käytetään eri tyyppisesti eri maissa. Hollanti ja Belgia ovat esimerkkejä lähes pelkästään voimalaitoksissa pelletin käyttävistä maista.

    Sitten on Italian tapaiset maat, jotka käyttävät todella isoja määriä pellettitakoissa, jotka sopivat erityisesti suorasähkötaloihin.

    Ruotsissa taas on 150 000 omakotitaloa, jotka lämpiävät pelletillä mutta myös isoja lämpölaitoksia, jotka sekoittavat pellettiä muun polttoaineen joukkoon.

    Suomelle paras sekoitus olisi pelletin käyttö entisissä öljy ja sähköpientaloissa, suurkiinteistöissä sekä aluelämpölaitoksissa. Suuremmissa sen sijaan kannattaa käyttää muuta biomassaa.

    Lisätietoja ja tilastoja ym. uusituilla http://www.pellettienergia.fi

    Tykkää

  2. Kiitos Hannu viestistäsi! Olen mielelläni väärässä omassa ennusteessani, joka koski ainoastaan Suomen tilannetta. Käsittääkseni esim. Kanadassa valmistetaan pellettiä suoraan puusta, jolloin tuotanto ei tietenkään riipu sahateollisuuden suhdanteista. Teknistä estettä tälle ei ole, mutta puun kuivattaminen ja jauhaminen riittävän hienoksi syö paljon energiaa, jolloin tase huononee.

    Toistaalta, olen myös kuullut useammankin pellettilämmittäjän siirtyneen johonkin muuhun lämmitystapaan jatkuvien teknisten ongelmien vuoksi.

    En ole selvittänyt asiaa noita uutisia pidemmälle. Käydessäni eräällä pellettitehtaalla viime vuoden lopussa, saamani tieto oli kyllä vähän sen suuntaista, että tuotanto voisi olla vaikeuksissa, mutta ilmeisesti ei sitten ollutkaan.

    Kuinka todennäköistä on, että huolettomaan suoraan sähkölämmitykseen tottuneet siityisivät pellettikamiinan käyttäjiksi? Jaksavatko pidemmän päälle huolehtia pellettien käsittelystä? Lämpöpumppu tuo saman kustannusäästön samalla ”mukavuustasolla” ja samalla ilvestoinnilla.

    Öljylämmitteisistä taloista puuttuu tilat pellettivarastoa varten.

    Ja mielestäni pellettien polttaminen voimalaitosmittakaavassa on tuhlausta, koska suuressa kokoluokassa voidaan polttaa epäjalompaakin biopolttoainetta.

    Mutta kuten sanoin, olen mielelläni väärässä arvioissani tässä tapauksessa, paitsi tässä voimalaitosasiassa.

    Tykkää

  3. Tuo yksittäisen tehtaan tilanne on voinut olla todellinen tulkinta viime vuoden lopulla, jos kyse on ollut vain kuivaa raaka-ainetta käyttävästä tehtaasta.

    Pellettituottajat ovat kyllä ymmärtäneet laajasti ottaen, että raaka-aineiden saatavuus pitää turvata sillä, että monenlaisia raaka-aineita voidaan käyttää.

    Italia on hyvä esimerkki pellettitakkojen nopeasta ja voimakkaasta käytön kasvusta. Kotimainen myynti on ollut luokkaa 250 000 takkaa/vuosi vain 10 vuotta koko idean syntymisestä. Kysyntä synnytti siellä kokonaisen pellettitakka toimialan, mikä nykyään tekee myös vientiin pellettitakkoja.

    Maassa kuluttajasähkön hinta on ollut vuosia luokkaa 15-20 snt/kWh, jolloin syntyy melko suuri kiihoke pikkasen nähdä vaivaakin.

    Ja talot Italiassa ovat sen verran hataria suomalaisiin nähden, että kyllä siellä talvikaudella saa ihan lämmittää oikeasti.

    Uusissa suorasähkötaloissa on pakollista käsittääkseni olla jokin tulisija.

    Miksei meilläkin ne, joilla ei ole omaa metsää ja halua polttopuun tekoon hankkisi vain noin 1 h/kk lämmityskaudella aikaa vievän pellettitakan.

    Pellettitakan sähkönkulutus on myös sen verran pieni, että se on ihan mahdollinen akkukäyttöisenä off-the-grid -tyyliin kodeissa ja mökeillä.

    Ja kyllä pellettitakkoja löytyy myös sellaisia, joissa on käyttöveden tuotto sekä sellaisia, missä voi polttaa pellettiä ja klapeja.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s