Greenpeacen pohjanoteeraus

Viime viikolla someen ilmaantui tällainen kuva.

Kuva 1.

Kuva 1. Kuvassa Schrödingerin kissa, josta Wikipedia sanoo seuraavasti: ”Vastoin yleistä luuloa Schrödinger ei tarkoittanut tällä kokeella, että hänen mielestään kissa voisi olla sekä kuollut että elävä samanaikaisesti.”

Mitä sillä oikein halutaan sanoa, ei selvinnyt minulle. Kuvan saatteena oleva teksti kertoo enemmän kirjoittajastaan kuin itse asiasta. Joko Greenpeace ei tajua koko asiasta mitään, tai sitten tarkoitus on joku aivan muu, mikä ei tässä valkene. ”Muunnellun totuuden” kertominen on toki yksi poliittinen vaikutuskeino muiden joukossa. Sille on myös suomenkielinen ilmaisu, ja se on valehtelu. Päätin kopioida koko tekstin tähän, koska Greenpeace on joskus korjaillut omia mokiaan jälkikäteen, ilmoittamatta siitä mitään.

Tästä se alkaa:

Tuulivoima lisääntyy samalla kun hiilivoimaloita suljetaan. Onko se hirveää?
Ei.
Juuri niin kuuluukin tapahtua.

Tavoite on tietenkin oikea. Fossiilien polttaminen ON lopetettava, siinä GP on oikeassa. Tuulivoiman avulla tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä. Esitin tuossa keskustelussa kommentin:

Teidän pitäisi tietää, että tuuli- ja aurinkösähkö ei ole vähentänyt fossiilitehon tarvetta yhtään, esim. Saksassa, missä asioiden ilmeisesti pitäisi olla paremmin kuin täällä? Kuka teillä näitä juttuja oikein keksii?

GP:n vastaus oli:

Saksassa fossiilisen sähkön tuotanto väheni 27 terawattituntia vuosina 2011-2014, ja aurinko- ja tuulisähkön tuotanto lisääntyi samassa ajassa 22 terawattituntia. Maakaasulla tuotetun sähkön määrä on romahtanut, mutta hiilellä tuotetun sähkön määrä on pysynyt lähes ennallaan. Tämä johtuu Yhdysvaltojen liuskekaasubuumin aiheuttamasta amerikkalaisen hiilen hinnan ja eurooppalaisten päästömarkkinoiden romahduksesta, joka on muuttanut maakaasun ja hiilen hintasuhdetta hiilen eduksi.

Oikea vastaus, mutta väärään kysymykseen. En kysynyt tuota. GP ei monen muun tavoin ole oppinut ymmärtämään, mitä tarkoittaa energia (wattitunti, Wh) ja mitä tarkoittaa teho (watti, W).

Kun sanoin kommentissani, että tuuli- ja aurinkösähkö eivät ole vähentäneet fossiilitehon tarvetta yhtään, tarkoitin tehoa, en energiaa.

Kuva 2.

Kuva 2.

Kuvassa 2. on Saksan asennettu tuotantokapasiteetti vuodesta 2002 vuoteen 2015. Kuten nähdään, muuta kuin aurinko- ja tuulikapasiteettia on vuonna 2015 täsmälleen yhtä paljon kuin vuonna 2002. Fossiilikapasiteettia vuonna 2015 on 76,8 GW kun vuonna 2002 sitä oli 72 GW, eli sitä on nyt 4,8 GW ENEMMÄN kuin 13 vuotta sitten. Näin siitä huolimatta, että samassa ajassa tuuli- ja aurinkosähkökapasiteetti on kasvanut 12,3 gigawatista 80,2 gigawattiin, peräti 68 GW.

Mitä Greenpeace sanoikaan?

Tuulivoima lisääntyy samalla kun hiilivoimaloita suljetaan. Onko se hirveää?
Ei.
Juuri niin kuuluukin tapahtua.

Niin kuuluisi, mutta kun ei tapahdu. Syykin selviää, kun katsotaan tilastoa Saksan sähköntuotannosta tämän vuoden viikolta 43, eli aikavälitä 19.10. – 26.10.

Kuva 3.

Kuva 3.

Tuolta ajalta löytyy liki vuorokauden mittaisia jaksoja, jolloin tuuli ja aurinko eivät ole tuottaneet yhtään mitään. Silloin tarvitaan edelleen täysi TEHO jotain muuta, käytännössä fossiili-, ydin-, vesi- ja biovoimaa. Sen takia tätä kapasiteettia ei voida sulkea ja sitä myös käytetään, vaikka rakennettaisiin tuuli- ja aurinkotehoa miten paljon tahansa.

Tuollaisia tuulen ja auringon ”nollatehon” aikoja ilmenee tämän tästä, minkä lisäksi teho vaihtelee muutenkin koko ajan, ja vaatii rinnalleen jonkun sellaisen säätötehon, joka ei ole riippuvainen hallitsemattomista luonnonvoimista. Tässä kuvassa on tuotanto kuluvan vuoden tammikuulta.

Kuva 4.

Kuva 4.

Kuun puolivälin jälkeen on viikko, jolloin tuuli- ja aurinko ovat nollassa. Huomataan myös, miten Saksa säätää tuulen ja auringon vaihtelua osittain sähkön viennillä ja tuonnilla.

Jäärien osasto on nyt huolestunut siitä, että halpa tuulisähkö syrjäyttää kallista hiililauhdesähköä.

Ei, siitä ”jäärien osasto” ei ole huolissaan. GP sotkee taas tehon ja energian. Jäärien osasto, eli kaikki jotka ymmärtävät mitä kuvat 3. ja 4. merkitsevät, ovat huolissaan TEHON syrjäytymisestä. Se, että Suomessa on suljettu hiilivoimaloita kannattamattomina, merkitsee mahdollista tehovajetta huippukulutusten aikana aikana. Tästä on jo kirjoitettu:

”Pelivaraa ei ole” – Jos tulee kylmä talvi, sähköpula on mahdollinen

Sähkö oli viikko sitten lähellä loppua – Suomi yhä riippuvaisempi sähkön tuonnista

Toisaalta samalta osastolta on aina toisteltu, että juuri halpa sähkö on kansantalouden elinehto. Ja hetkinen, eikö uusiutuvan energian pitänyt olla ihan sairaan kallista?

Vaikka tuuli- ja aurinkosähkö olisivat ilmaisia, tarvitaan silti edelleen kaikki vanhakin kapasiteetti, kuten kuvista 3. ja 4. voidaan nähdä. Ongelma on se, että subventoitu tuulisähkö painaa sähkön markkinahinnan alas. Se on sekä tuulisähkön luonteen että subvention vika. Näin markkinat toimivat. Alhainen sähkön hinta vie kannattavuuden muilta, perinteisiltä tuotantomuodoilta, joiden omistajille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin sulkea kannattamattomat laitokset. Tästä ovat kirjoittaneet ihan riippumattomatkin tahot, ei pelkästään jäärien osasto:

Halpa sähkö vaikeuttaa energiayhtiöiden investointipäätöksiä

Tuulella on jo liikaakin ystäviä

Mutta hetkinen, miten sitten saadaan tehoa, kun ei tuule eikä paista? Sitä saadaan maksamalla omistajille siitä, että pitävät vanhat laitokset edelleen pystyssä ja valmiudessa. Se voi todellakin tulla ihan sairaan kalliiksi. Aivan sama mitä uusiutuvat maksavat, koko tuotantoinfran kustannukset ratkaisevat sähkön hinnan, joka sivumennen sanoen on Saksassa kaksi kertaa korkeampi kuin Suomessa. Miksiköhän? No siksi, että kaksinkertaisen tuotantoinfran ylläpitäminen on ihan sairaan kallista.

Sen sijaan että kauhistellaan sähkön loppua, on nyt varmistettava sähkön riittävyys energiaremontilla: lisäämällä tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa,

Ainakaan noin sähkön riittävyyttä ei varmisteta. Perustelut yllä.

..panostamalla siirtoyhteyksiin sekä tasapainottamalla kysynnän ja tarjonnan vaihtelua älykkäiden järjestelmien, kysyntäjouston

Katsokaa nyt sitä kuvaa 3. Sitä kohtaa, missä kysyntä on lähes 60 GW ja tuuli+aurinkoteho on 1 GW. Millainen ”jousto” tämän voisi korjata, edes teoriassa?

Siirtoyhteydet, mutta mihin? Olen kuullut, että perinteistä tuotantoa suljetaan muuallakin, joten ei ole tehoa kohta tarjolla sielläkään.

..ja sähkön varastoinnin avulla.

Sähkön varastointiin ei tässä tarvittavassa mittakaavassa ole olemassa ratkaisua. Ei ole nyt, eikä ehkä koskaan, ja lähes varmasti ei lähimpien vuosikymmenten aikana, kun päästöt pitäisi pudottaa nollaan. (Kaikessa energiassa, ei vain sähkössä.)

Reaktiona viime päivien ”analyysille” jätämme tämän kuvan tähän, ja ehdotamme, että Suomessa ryhdytään toteuttamaan vauhdilla Energiaremonttia.

Reaktiona Greenpeacen ”asiantuntemukselle” jätän tämän postauksen tähän, ja ehdotan, että jätämme tuon kyseisen hölmöily-osaston haihattelut tästedes aivan omaan arvoonsa.

  1. Kuva 2. – Net installed electricity generation capacity in Germany
  2. Kuvat 3. ja 4. – Electricity production in Germany
  3. Electricity generation by fuel – Germany
  4. Electricity generation by fuel – Finland
  5. Electricity generation by fuel – Sweden
  6. Electricity generation by fuel – France
  7. Saksan energiavallankumous mahdottoman edessä
  8. Satu Hassi Saksan energiasta

10 ajatusta artikkelista “Greenpeacen pohjanoteeraus

  1. Jos fossiilisen energian kulutus vähenee, niin kyllähän silloin pitäisi päästöjenkin vähentyä, vaikka tehoa täytyykin olla reservissä. Tietty on hankalaa, että vähennetään pienipäästöisempää maakaasua hiilen sijaan. Tämä johtunee kaasulaitosten helpommasta säädettävyydestä? Onko polttoaineiden ero niin suuri, ettei minkäänlaisia päästövähennyksiä nähdä?

    Kuvien mukaan hyvinä ajanjaksoina ajanjaksoina voidaan näköjään tuottaa jopa puolet sähköstä, joten mielestäni ei pidä keskittyä ainoastaan niihin huonoihin hetkiin. EU:n energiaunionissa kaavaillaan kuitenkin kapasiteettimarkkinoita, joka voisi olla ratkaisu tehoreserviongelmaan. http://eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=324324&contentlan=1&culture=fi-FI#.VlLAnUYp2f8

    Liked by 1 henkilö

  2. Janne, mutta kun ne huonot ajat ovat juuri ne mihin pitää varautua. Sateenvarjo josta puuttuu se varjo on hyödytön kun sitä tarvitaan. Ei siinä auta keskittyä ajattelemaan vain iloisia aurinkoisia päiviä.

    Mitä tulee kapasiteettimarkkinoihin ei ratkaise mitään. Se energia pitää joka tapauksessa tuottaa jossain. Se, että rahalla tuettuja myllyjä tehdään vielä enemmän että onnistutaan jotenkuten raapimaan kasaan riittävä energiamäärä Euroopan tasolla vain pahentaa ongelmaa kun kapasiteettia jota pitää ylläpitää on absurdit määrät ripoteltuna joka puolelle. Ja jota ilman järjestelmä romahtaa.

    Tykkää

  3. Back-up hiilivoimaloita täytyy käyttää ja polttaa hiiltä koko ajan, vaikka niiden tuottamaa sähköä tuulisina päivinä ei tarvittaisikaan. Tämä lisää ennestään tuulivoiman tehottomuutta päästöjen vähentämiseen.

    http://www.telegraph.co.uk/news/earth/energy/windpower/9889882/Wind-farms-will-create-more-carbon-dioxide-say-scientists.html

    Hollannissa laskettiin, että juuri tämän takia tuulivoimarakentaminen vain lisää päästöjä ja Pohjois-Hollannin maakunta kielsi tuulivoimarakentamisen alueellaan.

    http://www.clepair.net/windSchiphol.html

    Liked by 1 henkilö

  4. Janne, kyllä tuulivoima vähentää fossiilisten käyttöä, mutta ei riittävästi, eikä se näköjään korvaa muuta, säästä ja vuorokaudenajoista riippumatonta kapasiteettia yhtään. Minä pidän tätä aika fataalina ongelmana, mikäli tavoitteena on täysin fossiiliton sähkö, ja sen pitää olla tavoitteena.

    Jaakko, sekä hiili- että kaasuvoimaloita voidaan kyllä säätää alaspäin, ja pysäyttääkin tarvittaessa. Tuuliennusteet lyhyelle, alle vuorokauden ajalle pitävät melko hyvin paikkansa. Lisääntynyt säätötarve on otettu huomioon Saksan uusissa hiilivoimaloissa. Niiden säätömahdollisuudet ovat selvästi paremmat kuin vanhojen, käytöstä poistettujen laitosten. Ongelma on tietenkin se, että niitä edelleen tarvitaan, koska näin ei päästä fossiilittomaan sähköön.

    Tykkää

  5. Tuuli on kyllä ihan kiva kaveri esimerkiksi suurelle patoaltaalle. Antaa vaan vedenpinnan nousta, kun tuuli on hyvä. Toisaalta GP taitaa vastustaa vesivoimaakin…

    Tykkää

  6. Vesi ja tuuli sopivat erinomaisesti yhteen. Norja aikoo sillä tavalla lisätä uusiutuvan sähkön tuotantoa, ja sillä on siihen erinomaiset mahdollisuudet. Lisäksi Norjalla on markkinat lähellä, johon tuote käy kaupaksi. Itse ei se tuskin enempää sähköä tarvitsee, mutta naapurit.

    Tykkää

  7. Norjan pelistähän tuli taannoin hilpeä dokumentti Hölmölän televisiossa. Ostavat halvalla tanskalaisen tuulisähkön ylituotannon sisään, ja myyvät kalliilla takaisinpäin tyynellä säällä. Vieläkö joku väittää, ettei tuulivoimasta saa kannattavaa bisnestä..

    Liked by 1 henkilö

  8. Täysin uusiutuviin energianlähteisiin perustuva energiajärjestelmä edellyttää sekä energian varastoinnin ratkaisujen kehitystä ja implementointia että uudistuksia sähköverkossa. Esimerkiksi Saksassa pullonkaulaksi ovat muodostumassa sähköverkon siirtokapasiteetin rajoitteet. Koska uusi energiajärjestelmä ei rakennu yhdessä yössä, täytyy meidän aloittaa niillä teknologioilla, joita meillä on käytettävissämme. Toki asiaa auttaisi kun energian kulutuksen kasvu saataisiin taittumaan. Tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentaminen nykyistä järjestelmää täydentämään vie joka tapauksessa kokonaisuutta kestävämpään suuntaan ja edesauttaa teknologian kehitystä ja siirtoverkon uudistamista paremmin uusiutuvat tuotantomenetelmät huomioivaksi. Uusien hiilivoimaloiden rakentaminen vasta hölmöläisen hommaa olisi. Sitä ei kestä ekosysteemimme eikä kansanterveytemme. Vaihtoehdot vaativat järjestelmän uudistamista, mutta ainakaan Suomessa uusiutuvien lisärakentaminen ei ihan äkkiä ole rajoittumassa siihen, etteikö näitä teknologisia uudistuksia pystyttäisi tekemään. Asenteet ja (todellinen) poliittinen tahtotila ovatkin sitten toinen asia.

    Tykkää

  9. Tällä hetkellä ei vaan ole olemassa tiedossa minkäänlaista varastointiratkaisua, jolla voitaisiin hoitaa edes etäisesti täysin uusiutuviin perustuva sähköntuotanto. Mikään pieni kehitys ei siis riitä, vaan tarvittaisiin teknologinen kani hatusta.

    – Syltty

    Tykkää

Jätä kommentti