Satu Hassi Saksan energiasta

Satu Hassi kirjoittaa blogissaan Saksan pyrkimyksistä luopua ydinvoimasta otsikolla Saksassa ydinvoimasta luopumispäätös tarkoittaa yhteiskuntarauhaa. Hän jätti julkaisematta kommenttini, joka voi tietysti olla puhdas vahinko, ja eipähän kenenkään tarvitse kommenttejani julkaista muutenkaan. Tämä nimenomainen kommentti tosin saattoi olla kohtalaisen kiusallinen. Katsotaanpa tarkemmin mistä on kysymys.

Satu Hassi kirjoittaa:

Ydinvoiman vastustus on Saksassa niin laajaa ja voimakasta, että monet pitävät tätä päätöstä sopimuksena yhteiskuntarauhasta. Esimerkiksi ydinjätteiden kuljetuksia vastustaa joka vuosi niin sankka joukko mielenosoittajia, että tarvitaan kymmenientuhansien poliisien ketju turvaamaan ydinjätejunan kulku.

Kyllä, vihreyden syntysijoilla Saksassa vuosikymmenien ydinvoimapelottelu on ollut tehokasta. Eräskin Saksan uusiutuvaa energiaa käsittelevässä TV-ohjelmassa haastatelluista totesi kameralle: ”Pääasia, että päästään ydinvoimasta eroon.” Anteeksi, luulin että pääasia oli ihan toisaalla. Ydinjätejunien eteen hyppimälläkö hiilidioksidipäästöjä vähennetäänkin?

Uusiutuvaa energiaa hyödyntävä teknologia työllistää siellä jo yli 300 000 ihmistä eikä edes lama keskeyttänyt hyvää työllisyyskehitystä, vuoden 2008 jälkeen uusiutuvan energian työpaikkojen määrä on kasvanut 8 %. Röttgen (ympäristöministeri) ei halua vaarantaa tätä kehitystä.

Ympäristöministeri tekemässä työvoimapolitiikkaa? Sekö on uusiutuvan energian tarkoitus?

Uusiutuvan energian käyttö on Saksassa kasvanut tosi lujaa, eikä pelkästään sähkön tuotannossa, vaan myös lämmityksessä.

Pidetään tämä mielessä ja palataan tähän myöhemmin.

Euroopan omalla alueella tuotettavan ”vihreän” sähkön lisäksi tarvittaisiin aurinkosähkölaitoksia Pohjois-Afrikkaan.

Tämä idea on hyvä. Miten se poliittisesti epävakaalla Pohjois-Afrikan alueella toteutetaan?

Saksassa oli vuonna 2009 toiseksi eniten maailmassa, 25 777 MW asennettua tuulivoimatehoa, mikä on 16 % koko maailman tuulivoimatehosta. Käyttökertoimella 25 % se vastaa tehollisarvoa 6500 MW.

Energia-lehti 3/2008 kirjoitti otsikolla ”Saksa turvaa hiilivoimaan”:

Tämän pitäisi todistaa, että uusiutuvat eivät kykene korvaamaan fossiilivoimaloita? Jos korvaisivat, ja jos Saksan pyrkimys päästöjensä vähentämiseksi olisi vipitön, uusia fossiilivoimaloita ei kaiken järjen mukaan pitäisi rakentaa. Satu Hassi ei maininnut tästä mitään. Ehkä hiilivoimalatkin ovat sitä työllisyyspolitiikkaa, jota Röttgen ei halua vaarantaa? Pääasia kuitenkin, että uutisen mukaan ”saksalaiset uskovat hiilidioksidipäästöjensä kuitenkin vähenevän”.

McCloskey’s Coal Report julkaisi 2007 joulukuun numerossa Greenpeacen kokoaman luettelon Saksan rakenteilla olevista tai suunnitelluista uusista hiilivoimaloista. Listassa on 24 kivi- ja ruskohiilivoimalaa (lignite = ruskohiili), yhteensä yli 20 000 MW uutta hiilivoimaa: (Kuva suurenee klikkaamalla)

IAEA:n tilastojen mukaan Saksassa on n. 20 000 MW ydinvoimaa, saman verran, kuin nyt rakennetaan uusia hiililaitoksia. Sattumaako se vain on?

Olkoonkin, että osa uusista hiilivoimaloista korvaa vanhoja ja enemmän saastuttavia voimaloita, tällainen toiminta ei vastaa minun käsitystäni määrätietoisesta ja nopeasta päästöjen vähentämisestä. Lienee päivänselvää, että pitämällä ydinvoimalansa käynnissä, Saksan ei olisi tarvinnut rakentaa vastaavaa määrää uusia hiilivoimaloita. Toisaalta, Satu Hassihan puhui vain uusiutuvien lisäämisestä ja ydinvoimasta luopumisesta.

Listasta voidaan havaita hiilivoimaa rakentavien yhtiöiden joukossa tanskalainen Dong Energy, sama yhtiö, jonka tuulivoimahanketta käsiteltiin aiemmin täällä. Greenpeace kirjoitti ydinvoimaa vastustavassa blogissaan 27.8.2009 näin:

Greenpeace kuitenkin selvitti, mitä Olkiluoto 3:n ja mahdollisten uusien ydinvoimaloiden omistajat uskovat.

Vastaus on yksinkertainen. Ne uskovat, että Suomeen kannattaa rakentaa reilusti lisää kivihiili- ja turvelaitoksia, vaikka ydinvoimaa rakennettaisiin lisää.

Saksan tapauksessa vastaus on vielä yksinkertaisempi. Koska tuulivoimaloiden omistaja Dong Energy omistaa Tanskassa puolen tusinaa (3500 MW), ja rakentaa Saksaan uutta 1600 MW:n hiilivoimalaa, tuulivoiman tuottajat, kuten Dong Energy, uskoovat, että maailmaan kannattaa rakentaa reilusti lisää kivihiililaitoksia? Tuulivoiman tuottajien ilmastobluffi paljastettu!

Se minun julkaisematon kommenttini kuului seuraavasti:

Milloin fossiilisten käyttö Saksassa alkaa vähentyä?

http://www.iea.org/stats/pdf_graphs/DEELEC.pdf

Ranskasta voi ottaa mallia:

http://www.iea.org/stats/pdf_graphs/FRELEC.pdf

Linkkien takana on kuvat Saksan sähköntuotantorakenteen kehityksestä vuodesta 1971 vuoteen 2007.
Toisessa linkissä on vastaava kuva Ranskasta. Valkeneeko, vai pitääkö selittää?

Palaamme Saksan energiatilanteeseen seuraavassa artikkelissa.

6 thoughts on “Satu Hassi Saksan energiasta

  1. Onko se tämä Gaia-mies tullut uskoon? Puhuu nykyisin niin
    järkeviä,että tulee tippa silmään menneitä muistellessa.
    Hyvä Kaj,tsemppiä🙂 !

    Tykkää

  2. Tuo laittamasi IEA:n kuvaaja Saksalle on kyllä aika kuvaava.

    Onneksi Suomen nykyinen hallitus ei ole lähtenyt tähän uusiutuvat vs. ydinvoima vänkäämiseen vaan ovat oikeasti tunnustaneet mikä on ongelma. Fokus täytyy olla fossiilisien vähentämisessä kaikilla käytössä olevilla teknologioilla. Nyt turvattiin cleantech sektorin mahdollisuus kasvaa edelleen kansantaloudelle merkittäväksi vientialaksi, ja toisaalta annettiin nykyisin tärkeälle energiaintensiiviselle teollisuudellekin mahdollisuus halpaan ydinenergiaan.

    Hemmetin hieno suoritus poliitikoilta! Nyt vaan hihat heilumaan että nuo tavoitteet myös toteutuvat.

    Tykkää

  3. Yks jää puuttumaan. Energiansäästö, joka on sen mukaan mitä oon ymmärtäny, nopein ja edullisin tapa vähentää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Ydinvoimaesitykset tuollaisina ja noihin lukuihin perustuen eivät ainakaan auta sitä ja tähän keskittyvän teknologian kehittäminen jäänee jälkeen. Ylipäänsä energiansäästön mahdollisuuksista soisi vähän enemmän juttua kuulevan.

    Tykkää

  4. Realistisimmat päästövähennysskenaariot perustuvat neljään kohtaan:

    1 – uusiutuvien lisäämiseen
    2 – ydinvoiman lisäämiseen
    3 – hiilidioksidin talteenottoon
    4 – energiankäytön tehostamiseen, kansanomaisemmin energian säästöön

    En arvaisi ottaa noista yhtään kohtaa pois. Jos yksikin jätetään pois, tulos heikkenee. Hiilidioksidin talteenottoon suhtaudun kyllä ristiriitaisesti, mutta se täytynee hyväksyä, ja sen myötä kivihiilen käytön jatkuminen hamaan tulevaisuuteen.

    Tykkää

  5. Onko se tämä sama Kaj Luukko,joka hesarin mielipidepalstalla tänään kirjoittaa ydinvoimasta?

    Jos noin,niin tervetuloa tervejärkisten seuraan !
    Kiva, että paranit ja jätit viherhömpät, Venäjän hyvää
    Tsernobyl-voimaahan nuo viheliäät vain ajavat.

    Tykkää

  6. Kiva, että paranit..

    Miten niin? Minähän kirjoitin aiheesta hesariin jo 20 vuotta sitten. Löytyi vielä Hesarin arkistosta:

    Loviisan putkivauriota paisuteltiin
    Kun ydinvoimalassa tapahtuu vaurio, jollainen voi tapahtua missä höyryvoimalassa tahansa, se nousee uutisten pääaiheeksi. Lehdistö, televisio, Ruotsin säteilyviranomaiset ja Suomen ympäristöministeri tekevät kannanotoillaan kärpäsestä härkäsen ja saavat tapahtuman kuulostamaan vaaralliselta, vaikka se ei sitä ole. Tämä antaa aiheen epäillä kyseisten tahojen tietämystä ydinvoimaloista. Maamme hiili- ja turvevoimaloissa sattuu joka vuosi putkistovaurioita; niistä ei kerrota uutisissa eikä kirjoiteta lehdissä. Osittain juuri turvallisuussyistä Loviisan-tyyppisen PWR-laitoksen vesikierto on rakennettu kaksiosaiseksi. Ensiöpiiri, jossa radioaktiivinen vesi kiertää, on lyhyt, ja pääpaino suunnittelussa ja kunnonseurannassa asetetaan sen luotettavuudelle ja toimintavarmuudelle. Kaikki ensiöpiiriin kuuluvat laitteistot sijaitsevat samassa suojarakennuksessa itse reaktorin kanssa. Suojarakennus ja hätäjärjestelmät ovat mitoitetut kestämään ensiöpiirin putken katkeaminen. Toisiopiiri ei poikkea oleellisesti muista höyryvoimaloista. Siinä kiertävä vesi ja höyry eivät ole radioaktiivisia eikä mahdollinen vuoto ole riski ympäristölle. Niinpä toisiopiiri voidaan rakentaa pienemmällä varmuuskertoimella ja näin ollen myös halvemmalla kuin ensiöpiiri. Loviisan tapausta on paisuteltu ja se on saanut osakseen aivan aiheetonta huomiota. Se ei tee ydinvoiman turvallisuutta kyseenalaiseksi.
    HS – Mielipide – 3.6.1990 – 1668 merkkiä – 1. painos

    Helsinki Kaj Luukko. .

    Mutta ei mitään, kerro Matti Möllille terveisiä, jos satut törmäämään.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s