Finnish Ecomodernists marching for climate solutions

En olisi osannut tätä paremmin itse kirjoittaa, joten poikkeuksellisesti varastan valmiin tekstin, ilman lupaa tietty. Asiasta Facebookissa virinnyttä keskustelua voi käydä seuraamassa täällä: https://www.facebook.com/events/685722641564049/permalink/709302749206038/

The unpublished notebooks of J. M. Korhonen

12301565_10206223057196715_9159852688612747975_n Helsinki Climate March, 29th Nov 2015. Photo (c) Meela Leino. One Ecomodernist banner is visible on the right; another one was attacked, unfortunately.

12243281_10153168937041957_2261654246787965770_n Ecomodernists on the move. ”Lisää ydinvoimaa” = ”More nuclear power.” Photo (c) Meri-Tuuli Lauranto

Last Sunday, members of the Finnish Ecomodernist Society participated in the worldwide Climate March in Helsinki. This was probably the first time ecomodernists took part in a demonstration, and as such, a historical moment.

The ecomodernist message is clear: we need all the options at our disposal to stave off the climate crisis. This means, among other things, support for all low-carbon forms of energy, including nuclear power. With the future of our one habitable planet at risk, the stakes couldn’t be higher. Even though renewable energy is showing great promise, it and energy efficiency alone may not be enough. At minimum, we need an insurance policy, a ”plan B,” in case the great…

View original post 454 more words

5 thoughts on “Finnish Ecomodernists marching for climate solutions

  1. Kuinka paljon nää ”ekomodernistit” vaatii valtion tukea ydinvoimalle? Mehän tiedetään, ettei ydinvoima voi mitenkään saada rahoitusta yksityisiltä markkinoilta ja esimerkiksi Areva on bailout-tilassa.

    Tykkää

  2. Tuen tarve poistuu kyllä itsestään, kun sähkömarkkinat normalisoituvat uusiutuvien tukien poistamisen jälkeen.

    Tykkää

  3. Jos tuetaan cO2-vapaata, niin pitää tukea kaikkea, eikä vain jotain tiettyä tapaa tuottaa. Eli tuet pitäisi jakaa mieluiten huutokaupalla. CO2-vapaan tuotannon myyjät kilpailisivat siitä, monellako eurolla per tuotettu MWh suostuvat niitä tuottamaan.

    Jos systeemikustannukset vyörytetään uusiutuville, niin kuin ne kuuluisi, mitään tukia ei edes tarvittaisi. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että järjettömällä tukipolitiikalla saadaan kaikkien länsimaiden energiasektorit ajettua valtioiden syliin. Tässä ei ole mitään järkeä, kun kaikki markkinaehtoisuus poistuu, kulut karkaavat lopullisesti kattoon.

    Ja vaikka tukipolitiikkaan saataisiin järkeä, niin tietenkin pitää olla myös poliittisesti mahdollista rakentaa voimaloita. Nythän y-voimalan rakentajan pitää ottaa sekin huomioon, että hallitus voi vaikkapa 10v saada päähänsä kieltää koko laitoksen tai lätkäistä jonkin lisäveron. Tämä poliittinen riski ei periaatteessa eroa mitenkään siitä, että Venäjälle tehdasta rakentavan tai sen varaan bisnestä rakentavan on otettava huomioon, että hallinto voi milloin tahansa varastaa tehtaan (Fortum on maistanut tätä riemua) tai sanktiot pilata kaikki bisnekset (Valio).

    Tykkää

  4. Syltty, eli jos kerran ymmärrät että ydinvoiman poliittiset riskit on aivan valtavia ja yksikin vakava onnettomuus Euroopassa johtaa kaikkien voimaloiden tilapäiseen alasajoon, kunnes uudet turvallisuusmääräykset on päivitetty ja tarkastettu, niin miksi et kannata tuulivoimaa, joka on paitsi halvempaa kuin ydinvoima, mutta siihen ei liity merkkittäviä poliittisia riskejä. Jo sen takia, että investointi on maksanut itsensä takaisin 12 vuodessa lupahakemuksesta, joten esimerkiksi muutokset tariffeissa uuden hallituksen ovat epätodennäköisiä tai ne eivät tuhoa koko sijoitusta. Tuulivoiman poliittinen riski on siis pahimmassakin tapauksessa vähäinen.

    Saksassa esimerkiksi tuulivoiman ylituotannon ansioista Saksassa sähkön hinta laskee enemmän ja Saksa saa enemmän sähkön vientituloja kuin mitä Saksassa kuluu rahaa tuulivoiman tariffeihin. Eli tämän vuoksi tuulivoiman tukeminen on saksalaisille mainio sijoitus, joka vahvistaa Saksan raskaan teollisuuden kilpailukykyä.

    Olkiluoto 3:stakin perusteltiin sillä, että se laskee sähkön hintaa enemmän kuin sen omistajat tekevät sillä tappiota. Joten siksi sähkön suurkuluttajat katsoivat että investointi on perusteltu. Toisin kuitenkin kävi, koska teollisuus ignoroi ydinvoiman katastrofaaliset taloudelliset riskit. Vaikka kustannusten paisuminen kolminkertaiseksi menee Ranskan veronmaksajien piikkiin, niin viivästymisestä seurannut sähkön hinnan nousu on ollut katastrofaalista suomalaiselle teollisuudella ja talouskasvulle.

    Tykkää

  5. ” eli jos kerran ymmärrät että ydinvoiman poliittiset riskit on aivan valtavia”

    Poliittiset riskit ovat niitä, joihin sellaiset henkilöt, joita kutsutaan ammattikielessä ”poliitikoiksi” , on mahdollista vaikuttaa. Verrattuna esimerkiksi teknisiin taikka taloudellisiin riskeihin, ne ovat täysin poliittisten päättäjien päätettävissä. Eli poistettavissa hallinnollisilla toimenpiteillä, jotka eivät maksa mitään verratuna esimerkiksi uusiutuvien vaatimiin jättimäisiin tukiin verrattuna.

    Jos mennään täysillä tuulivoimalinjalle, niin kun sen politiikan lopullinen hinta selviää äänestäjille, seuraavissa vaaleissa kajahtaa semmoinen jytky, jossa eniten ilmastonmuutosta dissannut poliittinen porukka voittaa vaalit 100-0.

    Tuulivoiman tapaan laskea sähkön hintaa: sillä ei ole mitään väliä miten lasket sähkön hintaa, jos tavalla A tuottaminen on kalliimpaa kuin tavalla B, niin tavalla A se on kalliimpaa kuin tavalla B täysin riippumatta siitä, kuinka kustannukset jakautuvat yhteiskunnan sisällä. Tavalla A yhteiskunnassa on vähemmän resursseja käytössä, kuin tavalla B vaikka valtio kuinka mahtikäskyllään vyöryttäisi kustannukset jollekin epäsuositulle ryhmälle.

    ”Saksa saa enemmän sähkön vientituloja kuin mitä Saksassa kuluu rahaa tuulivoiman tariffeihin.”

    Jäiköhän nyt merkittävä osa kustannuksista laskematta, kun verrataan pelkkiä tariffeja myyntihintaan?

    Lisäksi Saksa tuottaa moninkertaisesti sähköä hiiellä ja kaasulla verrattuna tuuleen ja aurinkoon. Katso tuosta vähän käppyrää:
    ’https://www.energy-charts.de/power.htm

    ”Olkiluoto 3:stakin perusteltiin sillä, että se laskee sähkön hintaa enemmän kuin sen omistajat tekevät sillä tappiota. ”

    Ei sitä kyllä aikoinaan tuolla perusteltu. Fennovoiman kohdalla ollaan spekuloitu, että Outokumpu olisi mahdollisesti perustanut päätöksensä tähän. Kuitenkin yhden yrityksen tekemä oman sähkön ostohinnan optimointi ja koko yhteiskunnan sähköntuotannon optimointi ovat kaksi aika lailla eri asiaa.

    Voit vääntyä vaikka minkälaiselle korkkiruuville, niin tuulivoima on liian kallista ja lisäksi, jos otetaan ydinvoiman vaihtoehdoksi, vaatii fossiilisia polttoaineita.

    PS aikaisemmin vihreiden perusargumentti ydinvoimaa vastaan oli, että sähkö on liian halpaa ja se tarkoittaa business as usualia. Nykyään heidän perusargumenttinsa on, että ydinsähkö on liian kallista ja tuulivoima tuottaa ilmaista sähköä. Näin ne argumentit vaihtuvat sitä mukaa kuin oma suosikki saavuttaa jotain virstanpylväitä. Kts. https://planeetta.wordpress.com/2009/02/23/polttava-kysymys-osa-2/

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s