Pro gradu -tutkielma osoittaa Greenpeacen ydinvoima-argumentit huonoiksi ja asenteellisiksi

Pertti Suomela Tampereen ylipistosta on tutkinut kahdessa energiaskenaariossa esitettyjä argumentteja ydinvoimasta. Tutkittavat skenaariot ovat Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n raportti World Energy Outlook 2014, sekä Greenpeace Internationalin raportti Energy Revolution. Suomela käy seikkaperäisesti läpi tieteelliset metodit, joita hän argumenttien tarkastelussa käyttää. IEA:n raportista hän on valinnut 12, Greenpeagen raportista 14 argumenttia, joihin soveltaa valitsemiaan metodeja.

Lopputulokset ovat sen kaltaisia kuin voi odottaakin. IEA:n argumentit ovat hyviä, kaikki väitteet hyvin perusteltuja sekä asenteellisuutta vain yhdessä argumentissa. Greenpeacen argumentit sen sijaan olivat vahvasti asenteellisia, huonosti perusteltuja tai perustelu puuttui kokonaan, argumentti sisälsi kehäpäätelmän jne.

Lopussa Suomela toteaa:

Olin kovin yllättynyt, kun huomasin, kuinka kovin huonoa argumentaatiota paljastui Greenpeace:n energiaskenaariosta ja kuinka he näin ovat jättäneet käyttämättä mahdollisuuden hankkia vasta-asiantuntijuutta ydinvoima-asioissa. Tämä löydökseni on sinällään mielenkiintoinen ja siitä tuli mieleeni joitain alustavia päätelmiä ja arveluita, jotka voisivat toimia jatkotutkimusten kipinöinä.

Tämän tyyppisiä tutkimuksia olen pitkään odottanut. Hyvä jos tästä vielä syntyy jatkotutkimuksia. Näiden energiaskenaarioiden julkaiseminen sisältää vastuun niiden oikeellisuudesta. Myös asiaa tuntemattomien lukijoiden on voitava luottaa siihen, että skenaario on edes tehty oikein, oli sen lopputulema mikä tahansa. Greenpeacen skenaariot ovat enemmänkin pamfletteja, joita ei tämän tutkimuksen perusteella voi ottaa vakavasti. Valistuneet lukijat ovat voineet todeta jo muutenkin sen minkä tämä tutkimus vahvistaa: Greenpeacen ydinvoima-argumentit eivät kestä kriittistä tarkastelua. Jos ne ovat pielessä, todennäköisesti moni muukin argumentti tässä skenaariossa on pielessä.

En ole koskaan nähnyt Greenpeacen esittävän mitään positiivista asiaa ydinvoimasta, enkä mitään negatiivista asiaa uusiutuvasta energiasta. Uskallan tältä pohjalta väittää, että vastaavanlainen tarkastelu Greenpeacen skenaarion sisältämistä uusiutuvaa energiaa koskevista argumenteista paljastaisi ne yhtälailla huonoiksi, perustelemattomiksi ja asenteellisiksi. Tärkein tuntuu joka tapauksessa unohtuvan kokonaan, eli ydinvoiman päästövähennyspotentiaali.

Greenpeace on sitten ilmeisesti päättänyt ryhtyä argumentoimaan voimakkaasti ja analyysini mukaan virheellisesti ydinvoiman päästövähennyspotentiaalia vastaan. Pidän tätä lopputulosta kovin kiusallisena ottaen huomioon, että Greenpeace on ympäristöjärjestö ja että ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä ympäristöongelmista. Tämä on omiaan vähentämään Greenpeace:n energiaskenaarion uskottavuutta merkittävästi. IEA taas argumentoi neutraalisti ja hyvin.

Suomelan yli satasivuinen tutkielma on vapaasti luettavissa täällä:

http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512042484

Greenpeacen pohjanoteeraus

Viime viikolla someen ilmaantui tällainen kuva.

Kuva 1.

Kuva 1. Kuvassa Schrödingerin kissa, josta Wikipedia sanoo seuraavasti: ”Vastoin yleistä luuloa Schrödinger ei tarkoittanut tällä kokeella, että hänen mielestään kissa voisi olla sekä kuollut että elävä samanaikaisesti.”

Mitä sillä oikein halutaan sanoa, ei selvinnyt minulle. Kuvan saatteena oleva teksti kertoo enemmän kirjoittajastaan kuin itse asiasta. Joko Greenpeace ei tajua koko asiasta mitään, tai sitten tarkoitus on joku aivan muu, mikä ei tässä valkene. ”Muunnellun totuuden” kertominen on toki yksi poliittinen vaikutuskeino muiden joukossa. Sille on myös suomenkielinen ilmaisu, ja se on valehtelu. Päätin kopioida koko tekstin tähän, koska Greenpeace on joskus korjaillut omia mokiaan jälkikäteen, ilmoittamatta siitä mitään.

Tästä se alkaa:

Tuulivoima lisääntyy samalla kun hiilivoimaloita suljetaan. Onko se hirveää?
Ei.
Juuri niin kuuluukin tapahtua.

Tavoite on tietenkin oikea. Fossiilien polttaminen ON lopetettava, siinä GP on oikeassa. Tuulivoiman avulla tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä. Esitin tuossa keskustelussa kommentin:

Teidän pitäisi tietää, että tuuli- ja aurinkösähkö ei ole vähentänyt fossiilitehon tarvetta yhtään, esim. Saksassa, missä asioiden ilmeisesti pitäisi olla paremmin kuin täällä? Kuka teillä näitä juttuja oikein keksii?

GP:n vastaus oli:

Saksassa fossiilisen sähkön tuotanto väheni 27 terawattituntia vuosina 2011-2014, ja aurinko- ja tuulisähkön tuotanto lisääntyi samassa ajassa 22 terawattituntia. Maakaasulla tuotetun sähkön määrä on romahtanut, mutta hiilellä tuotetun sähkön määrä on pysynyt lähes ennallaan. Tämä johtuu Yhdysvaltojen liuskekaasubuumin aiheuttamasta amerikkalaisen hiilen hinnan ja eurooppalaisten päästömarkkinoiden romahduksesta, joka on muuttanut maakaasun ja hiilen hintasuhdetta hiilen eduksi.

Oikea vastaus, mutta väärään kysymykseen. En kysynyt tuota. GP ei monen muun tavoin ole oppinut ymmärtämään, mitä tarkoittaa energia (wattitunti, Wh) ja mitä tarkoittaa teho (watti, W).

Kun sanoin kommentissani, että tuuli- ja aurinkösähkö eivät ole vähentäneet fossiilitehon tarvetta yhtään, tarkoitin tehoa, en energiaa.

Kuva 2.

Kuva 2.

Kuvassa 2. on Saksan asennettu tuotantokapasiteetti vuodesta 2002 vuoteen 2015. Kuten nähdään, muuta kuin aurinko- ja tuulikapasiteettia on vuonna 2015 täsmälleen yhtä paljon kuin vuonna 2002. Fossiilikapasiteettia vuonna 2015 on 76,8 GW kun vuonna 2002 sitä oli 72 GW, eli sitä on nyt 4,8 GW ENEMMÄN kuin 13 vuotta sitten. Näin siitä huolimatta, että samassa ajassa tuuli- ja aurinkosähkökapasiteetti on kasvanut 12,3 gigawatista 80,2 gigawattiin, peräti 68 GW.

Mitä Greenpeace sanoikaan?

Tuulivoima lisääntyy samalla kun hiilivoimaloita suljetaan. Onko se hirveää?
Ei.
Juuri niin kuuluukin tapahtua.

Niin kuuluisi, mutta kun ei tapahdu. Syykin selviää, kun katsotaan tilastoa Saksan sähköntuotannosta tämän vuoden viikolta 43, eli aikavälitä 19.10. – 26.10.

Kuva 3.

Kuva 3.

Tuolta ajalta löytyy liki vuorokauden mittaisia jaksoja, jolloin tuuli ja aurinko eivät ole tuottaneet yhtään mitään. Silloin tarvitaan edelleen täysi TEHO jotain muuta, käytännössä fossiili-, ydin-, vesi- ja biovoimaa. Sen takia tätä kapasiteettia ei voida sulkea ja sitä myös käytetään, vaikka rakennettaisiin tuuli- ja aurinkotehoa miten paljon tahansa.

Tuollaisia tuulen ja auringon ”nollatehon” aikoja ilmenee tämän tästä, minkä lisäksi teho vaihtelee muutenkin koko ajan, ja vaatii rinnalleen jonkun sellaisen säätötehon, joka ei ole riippuvainen hallitsemattomista luonnonvoimista. Tässä kuvassa on tuotanto kuluvan vuoden tammikuulta.

Kuva 4.

Kuva 4.

Kuun puolivälin jälkeen on viikko, jolloin tuuli- ja aurinko ovat nollassa. Huomataan myös, miten Saksa säätää tuulen ja auringon vaihtelua osittain sähkön viennillä ja tuonnilla.

Jäärien osasto on nyt huolestunut siitä, että halpa tuulisähkö syrjäyttää kallista hiililauhdesähköä.

Ei, siitä ”jäärien osasto” ei ole huolissaan. GP sotkee taas tehon ja energian. Jäärien osasto, eli kaikki jotka ymmärtävät mitä kuvat 3. ja 4. merkitsevät, ovat huolissaan TEHON syrjäytymisestä. Se, että Suomessa on suljettu hiilivoimaloita kannattamattomina, merkitsee mahdollista tehovajetta huippukulutusten aikana aikana. Tästä on jo kirjoitettu:

”Pelivaraa ei ole” – Jos tulee kylmä talvi, sähköpula on mahdollinen

Sähkö oli viikko sitten lähellä loppua – Suomi yhä riippuvaisempi sähkön tuonnista

Toisaalta samalta osastolta on aina toisteltu, että juuri halpa sähkö on kansantalouden elinehto. Ja hetkinen, eikö uusiutuvan energian pitänyt olla ihan sairaan kallista?

Vaikka tuuli- ja aurinkosähkö olisivat ilmaisia, tarvitaan silti edelleen kaikki vanhakin kapasiteetti, kuten kuvista 3. ja 4. voidaan nähdä. Ongelma on se, että subventoitu tuulisähkö painaa sähkön markkinahinnan alas. Se on sekä tuulisähkön luonteen että subvention vika. Näin markkinat toimivat. Alhainen sähkön hinta vie kannattavuuden muilta, perinteisiltä tuotantomuodoilta, joiden omistajille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin sulkea kannattamattomat laitokset. Tästä ovat kirjoittaneet ihan riippumattomatkin tahot, ei pelkästään jäärien osasto:

Halpa sähkö vaikeuttaa energiayhtiöiden investointipäätöksiä

Tuulella on jo liikaakin ystäviä

Mutta hetkinen, miten sitten saadaan tehoa, kun ei tuule eikä paista? Sitä saadaan maksamalla omistajille siitä, että pitävät vanhat laitokset edelleen pystyssä ja valmiudessa. Se voi todellakin tulla ihan sairaan kalliiksi. Aivan sama mitä uusiutuvat maksavat, koko tuotantoinfran kustannukset ratkaisevat sähkön hinnan, joka sivumennen sanoen on Saksassa kaksi kertaa korkeampi kuin Suomessa. Miksiköhän? No siksi, että kaksinkertaisen tuotantoinfran ylläpitäminen on ihan sairaan kallista.

Sen sijaan että kauhistellaan sähkön loppua, on nyt varmistettava sähkön riittävyys energiaremontilla: lisäämällä tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa,

Ainakaan noin sähkön riittävyyttä ei varmisteta. Perustelut yllä.

..panostamalla siirtoyhteyksiin sekä tasapainottamalla kysynnän ja tarjonnan vaihtelua älykkäiden järjestelmien, kysyntäjouston

Katsokaa nyt sitä kuvaa 3. Sitä kohtaa, missä kysyntä on lähes 60 GW ja tuuli+aurinkoteho on 1 GW. Millainen ”jousto” tämän voisi korjata, edes teoriassa?

Siirtoyhteydet, mutta mihin? Olen kuullut, että perinteistä tuotantoa suljetaan muuallakin, joten ei ole tehoa kohta tarjolla sielläkään.

..ja sähkön varastoinnin avulla.

Sähkön varastointiin ei tässä tarvittavassa mittakaavassa ole olemassa ratkaisua. Ei ole nyt, eikä ehkä koskaan, ja lähes varmasti ei lähimpien vuosikymmenten aikana, kun päästöt pitäisi pudottaa nollaan. (Kaikessa energiassa, ei vain sähkössä.)

Reaktiona viime päivien ”analyysille” jätämme tämän kuvan tähän, ja ehdotamme, että Suomessa ryhdytään toteuttamaan vauhdilla Energiaremonttia.

Reaktiona Greenpeacen ”asiantuntemukselle” jätän tämän postauksen tähän, ja ehdotan, että jätämme tuon kyseisen hölmöily-osaston haihattelut tästedes aivan omaan arvoonsa.

  1. Kuva 2. – Net installed electricity generation capacity in Germany
  2. Kuvat 3. ja 4. – Electricity production in Germany
  3. Electricity generation by fuel – Germany
  4. Electricity generation by fuel – Finland
  5. Electricity generation by fuel – Sweden
  6. Electricity generation by fuel – France
  7. Saksan energiavallankumous mahdottoman edessä
  8. Satu Hassi Saksan energiasta

Greenpeace ei ymmärrä, mitä on bioenergia ja mistä sitä saadaan

Kuva 1. Biotaloustyöpaikka.

Hallitusohjelma alkaa hahmottua ja sitä kommentoidaan mediassa ahkerasti. Uutisvirrasta sattui silmiin Greenpeacen ristiriitainen kannanotto hallituksen energialinjauksiin otsikolla Sipilän hallitus tuhosi metsänsuojelun, energiapolitiikassa pilkottaa toivonkipinä Otsikko on hämmentävä, koska se sisältää sekä syyn että seurauksen, mutta ei näe niiden välistä yhteyttä.

On hienoa, että hallitus on lisäämässä uusiutuvaa energiaa.

En tiedä, mitä Greenpeace haluaa. Minä haluan kustannustehokasta ja mahdollisimman nopeaa päästöjen vähentämistä. Nopeudella tarkoitan lyhintä mahdollista aikaa, jossa päästöt voidaan pudottaa nollaan tai lähelle sitä. Tällä en nyt tarkoita lyhyellä aikavälillä aikaansaatavia toimia, jotka ovat vain ”askeleita oikeaan suuntaan”. On osattava nähdä koko reitti perille asti, koska muuten on vaarana ajautua umpikujaan. Nyt käynnistettävien toimien on oltava sellaisia, jotka voivat jäädä pysyviksi, ovat aidosti parannuksia vanhaan eivätkä muodostu esteiksi myöhemmin matkalla kohti nollapäästöjä. Jos päämääränä on päästä Kuuhun, ei kannata lähteä liikkeelle lentokoneella, joka kyllä vie oikeaan suuntaan, mutta ei  perille asti. Askeleita oikeaan suuntaan voidaan ottaa myös väärin, jolloin on ennen pitkää palattava taaksepäin. Havainnollistetaan asiaa kärjistäen: Rakennetaan nyt joku energiainfra x, jolla päästöön eroon fossiilisista, mutta leikkaa päästöistä vain 50 %. Kun se on tehty, ja pitää jatkaa kohti 100 % päästövähennystä, pitää vastarakennettu infra korvata kokonaan jollain infralla y, jolla tavoite saavutetaan. Infran x rakentamisen mielekkyys on syytä kyseenalaistaa. Järkevämpää olisi raketaa suoraan infra y, vaikka se edellyttäisi enemmän suunnittelua ja hitaampaa liikkeelle lähtemistä.

Kärkihanke hiilestä luopumiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi ei kuitenkaan onnistu tehottoman päästökaupan keinoin.

Tavoitteena uusiutuvien lisääminen on loogisesti virheellinen, koska se ei yksinään takaa hiilestä luopumista, saati päästöjen vähenemistä. Varoittavana esimerkkinä tästä jälleen kerran Saksa, joka on energiavallankumouksellaan sitonut itsensä hiileen hamaan tulevaisuuteen saakka, koska ydinvoimaa lukuun ottamatta tekniikkaa sen korvaamiseksi ei ole olemassa. Päästökauppa on EU:n yhteinen sopimus siitä, miten päästöjä vähennetään. Päästökauppa on kiintiöjärjestelmä, jossa päästöt on kiintiöity ja ne vähenevät suunnitelmien mukaisesti. Jos ne pienenevät enemmän kuin kiintiöt sallisivat, päästöoikeuksien hinta romahtaa, kuten nyt on käynyt. Se ei ole järjestelmän vika. Jos päästöjä vähennetään muilla ohjaustavoilla kuin päästökaupalla, päästöoikeuksien hinta pysyy jatkossakin mitättömänä, eli juuri nämä rinnakkaiset ohjaustoimet vesittävät päästökaupan. Politiikka voisi aivan hyvin jättää koko pästökauppasektorin sikseen ja keskittyä päästökauppasektorin ulkopuolisiin päästöihin, jotka muodotavat noin puolet kaikista päästöistä. Takaisin tiedotteeseen. Uusiutuvan energian lisäämistavoitteita kiitellään. Uusiutuvia ovat tuuli ja aurinko, mutta yksinään ne eivät voi olla se raketti, jolla päästään Kuuhun. Niitä voidaan käyttää, mutta lisäksi tarvitaan fossiilisia, biomassaa tai ydinvoimaa, tai niitä kaikkia. Jos uusiutuvia tavoitellaan, loogista on valita näistä biomassa ja hylätä muut. Jos päästöttömyyttä tavoitellaan, epäloogista on jättää ydinenergia käyttämättä. Ongelmana tässä on biomassa, jota pidetään täysin päästöttömänä, vaikka se ei sitä ole. Näin ollen hallitusohjelma sisältää ilmiselvän virheen sanoessaan:

Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen.

Tiedotteessaan Greenpeace kritisoi, aivan aiheesta, metsien suojelun heikentämistä, ymmärtämättä kuitenkaan, että se on looginen seuraus uusiutuvan energian käytön lisäämisestä. Greenpeacella, kuten monella järjestölläkin, on tässä pattitilanne, koska metsiä ei voida suojella ja polttaa samanaikaisesti. On valittava jompi kumpi.

Kaikista fossiilisista polttoaineista luopuminen on aloitettava välittömästi.

Niin, jos pitää mielekkäänä lähteä välittömästi taittamaan kuumatkaa lentokoneella. Saksan päätön säntäily osoittaa ”välittömän luopumisen” riskit.

Suomi ei tarvitse energiantuotantoonsa turvetta, ja hallituksen on etunenässä näytettävä tietä kohti sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla toimivaa Suomea.

Turpeen tilalle looginen valinta on puu. Puuta saadaan metsästä, jonka suojelemisesta GP on huolissaan. Aivan aiheellisesti onkin, mutta taaskin on valittava, ensin puun ja turpeen väliltä, sen jälkeen metsien polttamisen ja niiden suojelun väliltä. Jos näiden valintojen jälkeen ei jää mitään jäljelle, on palattava lähtöruutuun ja yritettävä päästöjen vähentämistä muilla keinoin, ilman puuta.

Jotta uusiutuva energia voi lunastaa lupauksensa uusista markkinoista ja työpaikoista, tarvitaan tiukat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi ja saastuttavasta energiasta luopumiseksi. Hallituksen on myönnettävä, että fossiilisen energian aika on ohi”, sanoo Greenpeace Suomen maajohtaja Sini Harkki.

Fossiilisen aika ei ole ohi, ennen kuin se voidaan korvata jollakin toisella energialla. Työpaikkoja ei pitäisi sotkea tähän kuvioon ollenkaan.

On huolestuttavaa, että hallitus korostaa biotaloudessa puun käyttöä ja biopolttoaineita.

Mitä tuo lause oikeastaan tarkoittaa? Eihän biotaloutta voi olla olemassa ilman bioa, eli puuta ja biopolttoaineita. Mitä biotaloudessa pitäisi korostaa? Puun polttamisen lisääntyminen on huolestuttavaa, mutta se on väistämätön seuraus Greenpeacen peräänkuuluttamalle fossiilisista luopumiselle, mikäli se halutaan tehdä ilman ydinvoimaa. On myös jossain määrin harhaanjohtavaa sanoa, että fossiilisista pitää ”luopua”. Tupakasta voi luopua, tai karkista, mutta ruuasta ei. Jos yhdestä ruoka-aineesta luopuu, pitää jotain muuta lisätä. Fossiiliset pitää korvata jollain, eikä Greenpeacella nyt näytä olla harmainta hajaukaan siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa, tai mitä sen pitäisi tarkoittaa, jos metsien suojelua samanaikaisesti halutaan lisätä, ja ydinvoima kieltää.

Ei ole mahdollista lisätä puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä ja samalla turvata luonnonsuojelun taso, ellei metsänsuojelun rahoitusta lisätä huomattavasti.

Ei ole ei. Saman voi sanoa toisin sanoin niin, että fossiilisista polttoaineista ei ole mahdollista luopua lisäämättä samalla puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä, ja vielä paljon enemmällä, mikäli fossiilisista halutaan luopua kokonaan. 15 miljoonaa kuutiometriä ei riitä kuin alkuun. Pelkkä liikenne Suomessa kuluttaa puolet metsien kasvun energiamäärästä.

Biotaloushankkeiden myötä rajusti lisääntyvät metsien hakkuut ovat todellinen uhka luonnolle ja maisemille.

Niin ovat. Biotaloushankkeista pitäisi luopua, mikäli metsien suojelua halutaan parantaa. Molempia ei voi saada, pitää valita. Mikä sitten Greenpeacen mukaan olisi hyväksyttävä biomassan lisäys, sitä ei tiedotteessa sanota. Se sanotaan kuitenkin julkaisussa energia [vallan]kumous SUOMEN KESTÄVÄN ENERGIAN NÄKYMÄT Suoraan siinäkään ei sanota, kuinka monta miljoonaa kuutiometriä biomassaa voisi lisätä, mutta tuloksissa, sivulla, 49, Suomi: Energiavallankumousmalli A, taulukko 10.11, näyttää lisäyksen.

Kuva 2. Greenpeace Energiavallankumousmalli A, pirimäärienergian kulutus

Kuva 2. Greenpeace Energiavallankumousmalli A, pirimäärienergian kulutus

Lisäystä vuodesta 2015 vuoteen 2030 on 69 PJ/a. Terawattitunneiksi muutettuna se on 19 Twh vuodessa, mikä puuksi muutettuna vastaa n. 10 miljoonaa kiintokuutiometriä. Onhan se tietenkin vähemmän kuin 15 miljoonaa… Merkillepantavaa taulukossa on myös se, että siinä hiilen käyttö jatkuu vielä vuonna 2050. Että sellaista luopumista. Saksa on uusiutuvien lisäämisellä ja ydinvoimasta luopumisella lukkiutunut hiilen käyttöön. Onko mahdollista, että Suomi lukkiutuisi nykyistä suurempaan metsäenergian käyttöön? Merkit tästä ovat ainakin olemassa. Eilinen uutinen Helsingin Sanomissa: Monia mainintoja hallitusohjelmassa – biotalous voi olla melkein mitä tahansa

Tuleva pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja muut keskustalaiset uskovat, että biotalouteen voi syntyä 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Sipilä on visioinut jopa 200 000 uudesta työpaikasta.

Työpaikkoja on käytetty uusiutuvan energian keppihevosena ennenkin. Sama HS:n artikkeli kuitenkin toteaa:

Kukaan ei ole kertonut, mistä nämä 100 000 tai 200 000 ihmistä värvätään biomassoja korjaamaan. Vaikka työttömyys riivaa Itä- ja Pohjois-Suomea, hakkuukoneiden ja kuormatraktoreiden kuljettajista on jo nyt pulaa.

Oletetaan, että ne ihmiset löytyvät jostain. Ihmiset, jotka ovat valmiita opiskelemaan uuden ammatin, ja jotka ovat valmiita tekemään työtä usein kaukanakin kotoa, koska metsäpalstathan sijaitsevat eri puolella Suomea, eikä samalla alueella olla kovin kauan aikaa kerrallaan töissä. Seuraava pullonkaula on konekanta. Nykyinen metsäkonekanta ei riitä alkuunkaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Eikä kuljetuskalusto. Oletetaan, että ne hankitaan. (Onko kukaan selvittänyt, kuinka kauan tarvittavan konekannan hankkimiseen menee ja mitä se maksaa?) Jos sitten syntyy 200 000 ihmisen joukko, jonka elinkeinona on biotalous, eli metsien kaataminen. Heillä on yhdistysten kautta paljon valtaa työmarkkinoilla. Jos sitten tulevaisuudessa myönnetään se, että metsäenergia on ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta haitallista, ja siitä halutaan ”luopua”, tämä 200 000 ihmisen joukko tietenkin taistelee oman toimeentulonsa puolesta, eikä alan alas ajaminen ole mikään läpihuutojuttu. Näin voi tapahtua lukkiutuminen biotalouteen. Sama ilmiö on yksi merkittävä hidaste myös fossiilisista luopumisessa. Liian monen ihmisen toimeentulo on alasta riippuvainen.

Teollisuuden laskelmien mukaan Itä-Suomessa kaikki koulusta valmistuvat ikäluokat pitäisi kouluttaa metsätöihin, jos biotavoitteet halutaan saavuttaa.

Niinpä. Metsätyöt ovat myös pääosin ns. matalan koulutustason työpaikkoja, joille on vaikea saada tekijöitä jo muutenkin, ja joiden suosiminen ei oikein tunnu nykymaailmassa mielekkäältä. Ehkäpä ”tehdä Nokiat” jatkossa tarkoittaakin siirtymistä matkapuhelimista takaisin vessapaperin valmistamiseen.

Edit: Sattumoisin samaan aikaan ja samasta asiasta on kirjoittanut myös Pssiivi Identiteetti otsikolla

Kaksilla rattailla ajamista

Jani on laskenut GP:n biomassalisäyksen eri vuodesta ja siten vähän isommaksi, asia josta mietin itsekin, kumpaa vuotta pitäisi käyttää. Päädyin GP:n kannalta armollisempaan vuoteen.

Mitä Greenpeace ja kumppanit eivät kerro

wind turbine fireJos toissapäiväinen kirjoitus uusiutuvan ja ydinenergian rakentamisnopeuden vertailusta herätti mielenkiintoa, sen tekee varmasti myös tämä Passiiviidentiteetin eilinen kirjoitus:

Nerokasta grafiikkaa

Jutussa havainnollistettu Greenpeacen tapa vääristellä asioita jättämällä valikoituja asioita kertomatta, on sama jota ilmastoskeptikot käyttävät kertoessaan ilmastonmuutoksen olevan pötyä, koska tänään on kylmempi kuin vuosi sitten.

 

Raportit: Ilmasto ja Fukushima – tosi ja epätosi?

Fukushiman evakuoitu alue merkitty punaisella.

Fukushiman evakuoitu alue merkitty punaisella. Ilmastonmuutos vaikuttaa koko kuvan alueeseen.

Äkettäin julkaistiin kaksi merkittävää tutkimusraporttia. Toinen oli IPCC:n viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa. Se on saanut runsaasti huomiota mediassa.

Raporttia kommentoitiin tyyliin:

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore raportti on karmivaa luettavaa: Ilmastonmuutos etenee huolestuttavan nopeasti ja sen seuraukset ovat globaalisti vakavat.

Luonnollisesti raportti sai paljon huomiota myös ympäristöjärjestöjen taholta.
Greenpeace kommentoi raporttia jo ennen sen julkaisemista.

Toinen raportti käsitteli säteilyn, mukaan lukien Fukushiman onnettomuuden vaikutusta alueen ihmisten terveyteen. Sen julkaisi UNSCEAR, United Nations Scientific Commitee on the Effects of Atomic Radiation, suomeksi Ionisoivan säteilyn vaikutusten tieteellinen komitea. Raportissa sanotaan mm. näin:

38. No radiation-related deaths or acute diseases have been observed among the workers and general public exposed to radiation from the accident.
39. The doses to the general public, both those incurred during the first year and estimated for their lifetimes, are generally low or very low. No discernible increased incidence of radiation-related health effects are expected among exposed members of the public or their descendants. The most important health effect is on mental and social well-being, related to the enormous impact of the earthquake, tsunami and nuclear accident, and the fear and stigma related to the perceived risk of exposure to ionizing radiation. Effects such as depression and post-traumatic stress symptoms have already been reported. Estimation of the occurrence and severity of such health effects are outside the Committee’s remit.

Suomeksi sanottuna suunnilleen:

Säteilyn aiheuttamia sairauksia ei ole havaittu työntekijöiden eikä muiden säteilylle altistuneiden ihmisten keskuudessa. Fukusihiman ympäristöönsä aiheuttama vaikutus on lisännyt ihmisten saamaa säteilyaltistusta vain vähän. Niin vähän, että se ei aiheuta kohonnutta sairastumisen riskiä.

Tällainen oli siis kolmen ydinvoimalan samanaikainen tuho: Ei kuolleita, eikä myöskään odotettavissa olevia sairastumisia onnettomuuden johdosta. Samaan aikaa ilmansaasteisiin, joista suuri osa osa fossiilienergian aiheuttamia, kuolee maailmassa vuosittain seitsemän miljoonaa ihmistä.

UNSCEAR on melko samanlainen tieteellinen komitea kuin IPCC. Molemmat edustavat omien alojensa parhaimmistoa. Molemmat tekevät samanlaista tiedettä, vaikkakin eri aloilla. Molempien tulokset ovat yhtä luotettavia ja tieteelliset vaatimukset täyttäviä.

Miksi media ja ympäristöjärjestöt noteeraavat näistä raporteista vain toisen? Medialle hyvät uutiset eivät ole uutisia, huonot uutiset myyvät paljon paremmin. Ympäristöjärjestöjen suhtautuminen tieteeseen on hyvin ristiriitaista. Oman ideologian vastainen tiede yksinkertaisesti jätetään huomiotta ja sivuutetaan sanomatta siitä sanakaan.

Nyt julkaistu IPCC:n raportti käsitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista. Seuraava osa julkaistaan lähiaikoina. Se käsittelee ilmastonmuutoksen hillintää. Siinä tullaan aivan varmasti mainitsemaan ydinenergia yhtenä tärkeänä torjuntakeinona. Voimme nyt havaitun perusteella olla jo varmoja siitä, että ympäristöjärjestöt tulevat siteeraamaan raportista vain oman ideologiansa mukaisia asioita. Ydinenergia tullaan sivuuttamaan täysin, koska järjestöt luottavat tieteeseen vain valikoiden. Tässä asiasaa ympoäristöjärjestöt käyttäytyvät aivan samoin kuin ilmastoskeptikot. Molemmat uskovat mieluummin huuhaaseen kuin tieteeseen. Näin ollen järjestöjen pitäisi olla helppo ymmärtää, miksi ilmastoskeptikot käyttäytyvät kuten käyttäytyvät disinformaatiotaan levittäessään, koska käyttäytyvät ydinenergian kohdalla itse aivan samalla tavalla.

Greenpeacen Suomen sivustolta löytyy sivukaupalla otsikoita Fukushimasta. Niiden määrä ja laatu eivät ole missään suhteessa onnettomuuden todellisin vaikutuksiin. Järjestön lietsomasta pelosta on miljoona kertaa enemmän haittaa kuin itse onnettomuudesta.

Kuvan karttaan on punaisella pisteellä merkitty Fukushiman evakuoitu alue. Alueen koko kuvassa on yksi pikseli. Joitakin evakuoituja asukkaita on jo päästetty takaisin kotiinsa. Ilmastonmuutos vaikuttaa koko kartan alueella, eikä siltä voi evakuoda ketään minnekään.

  1. Climate Change 2014: Impacts, Adaptation, and Vulnerability – SUMMARY FOR POLICYMAKERS
  2.  UNSCEAR 2013 Report
  3. IPCC:n uusin raportti: Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille
  4. IPCC: Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille
  5. UN reports on Fukushima radiation
  6. LISTEN TO THE SCIENCE ON CLIMATE CHANGE. IGNORE THE SCIENCE ON FUKUSHIMA.

 

 

Mielipide ja totuus Fukushimasta

Reilu vuosi sitten Greenpeace kirjoitti raflaavasti:

Japani on vapaa ydinvoimasta

Tänään Yle uutisoi:

Fukushima romutti Japanin haaveet ilmastopäästöjen vähennyksistä

Jos yhdistetään Greenpeacen artikkelin kuva Ylen uutiseen, saadaan aikaan melko hämmentäviä mielikuvia kuvan kohteen tulevaisuudesta.

Ympäristöjärjestöjen epärealistiset odotukset tuskin voivat enää tämän selkeämmin näkyä.

Uusi päästötön tuotantokapasiteetti, näin Greenpeace sumuttaa

Aikaisemman artikkelin vilkkaassa keskustelussa käsiteltiin mm. ympäristöjärjestöjen valtaa energiapolitiikassa. On tietenkin totta, että ydinvoiman kasvun tyrehtymiseen 80-luvun puolivälissä on muitakin syitä kuin ympäristöaktivismi. Kuitenkin yhtenä vastenmielisenä piirteenä ydinvoiman vastaisessa toiminnassa on dis-informaation käyttäminen vaikutuksen välineenä. Taktiikka on sama mihin ilmastonmuutoksen kieltämisessä on totuttu. Oikeiden päätösten tekeminen demokratiassa(kin) on mahdotonta, jos käytettävissä olevat tiedot ovat virheellisiä. Tämä näyttääkin olevan Greenpeacen tavoite, ellei kyse ole tietämättömyydestä. Dis-informaation vaikuttavuutta voi vain arvailla.

Ympäristöjärjestöt käyttävät dis-informaatiota yhä tänä päivänä. Asiasta on keskusteltu ennenkin artikkeleissa Greenpeace valehtelee ydinvoiman vaaroista ja Ydinvoimapelottelua Kanadan malliin. Esitän yhden esimerkin lisää tästä aiheesta.

Greenpeace on julkaissut tämän kuvan artikkelissa Ydinvoima putosi uusiutuvien kyydistä.

Kuva 1.

Tekstissä sanotaan mm.

Siksi on hyvä hieman katsoa, miten ydinvoimalla, tuulella ja auringolla tuotetun sähkön määrä on viimeisten vuosien aikana kehittynyt. Käppyrä kertoo kuinka paljon uutta ydinvoima-, tuulivoima- ja aurinkosähkökapasiteettia maailmassa on lisätty vuosittain viimeisen 15 vuoden aikana.

Millainen mielikuva artikkelista lukijalle välittyy? Tuntematta asiaa ennestään, kuvasta nähdään tietenkin, että tuulivoima on aivan ylivertainen ydinvoimaan verrattuna, ja miksi ei olisi, ovathan järjestöt ennenkin sanoneet, että ydinvoiman rakentaminen on liian hidasta, eikä sen avulla ehditä vähentämään päästöjä riittävä nopeasti. (Teesi 2.) Samassa lähteessä sanotaan:

Ydinvoimasta kuulee usein puhuttavan avainratkaisuna ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ydinvoima on kuitenkin hyvin marginaalinen päästöjen vähentäjä, sillä se tuottaa vain sähköä.

Arvoitukseksi lukijalle jää, miten vain sähköä tuottava järjestöjen suosima tuulivoima sitten olisi muuta kuin ”hyvin marginaalinen päästöjen vähentäjä”.

Mitä Greenpeace on kuvassa jättänyt näyttämättä? Keräsin tiedot omaan Exeliin lähteistä World Wind Energy Report 2009 ja IAEA tilasto. Lähteistä löytyy asennettu kapasiteetti. Jotta saadaan todellinen uusi tuotantokapasiteetti, täytyy asennettu teho kertoa kapasiteettikertoimella. Käytetään ydinvoimalle kerrointa 0,8 ja tuulle 0,25. Katsotaan ensin, että minun kuva vastaa GP:n kuvaa.

Kuva 2.

Samalta näyttää, hyvä, voidaan jatkaa. GP sanoo:

Ydinvoima on jäänyt tässä kisassa pahasti jalkoihin, eikä paljon kohutusta ydinvoimarenessanssista näy jälkeäkään. Tämä ei ole suuri ihme, kun tietää kokemukset esimerkiksi Arevan Olkiluodon ja Flammanvillen työmailta. Uusia ydinvoimaloita ei juuri rakenneta, koska se on vaikeaa ja kallista.

Ydinvoimarenessanssilla tarkoitetaan ydinvoiman uutta kasvukautta. On totta, että se ei vielä tässä tilastossa näy. IAEA:n tilasosta sen sijaan löytyy kaikki rakenteilla olevat ydinvoimalat, niiden tehot ja rakentamisen aloitusvuodet. Koska emme tiedä milloin rakenteilla olevat laitokset valmistuvat, joudumme tekemään oletuksen. Olkiluoto 3 on poikkeus. Se on ensimmäinen laatuaan, ylipäätään ensimmäinen laitos länsimaissa pitkän tauon jälkeen. Laitoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 2005. Samana vuonna aloitettiin toinenkin rakennusurakka, 1000 MW Ligao 3 Kiinassa. Se valmistui ja kytkettiin verkkoon 15.7.2010.

Vuonna 2010 kytkettiin verkkoon kaksi muutakin uutta laitosta, 960 MW Shin Kori 1 Koreassa, ja 610 MW Qinshan 2-3 Kiinassa. Molempien rakentaminen aloitettiin 2006, vuosi Olkiluoto 3:n jälkeen. Tätä ei Greenpeace kerro.

Olkiluoto 3:n käyttäminen esimerkkinä rakentamisen hitaudesta on siis jo itsessään harhaanjohtamista. Laitoksia on maailmalla rakennettu jopa neljässä vuodessa hintaan n. 2500 €/kW, esimerkkinä Kashiwazaki-Kariwa Japanissa.

Kiinassa tavoitellaan moduulirakenteiselle AP1000-laitokselle hinnaksi $1600 / kW.

Käytetään tässä arviossa varovaisena arviona kuuden vuoden rakentamisaikaa. Olkiluoto 3 ylittää tämän yhdellä tai kahdella vuodella.

Seuraavassa kuvassa nähdään, miten ydinvoimarenessanssi tulee lähivuosina näkymään.

Kuva 3.

Ydinvoiman rakentaminen on lähtenyt uudelleen liikkeelle, ja näyttää nopeasti saavuttavan tuulivoiman, joka tietenkin sekin tulee kasvamaan. Kuinka paljon, riippuu tukipolitiikasta, jota ilman tuulivoimaa ei rakennettaisi lainkaan. Koko tuulivoimateollisuutta ei olisi olemassa ilman julkista tukea.

Tässä esityksessä on ydinvoimalle käytetty kapasiteettikerrointa 0,8 mikä on maailman keskiarvo. Yhdysvalloissa se on 0,91 ja Suomessa 0,94. Parannus on saatu aikaan huolto- ja latausseisokkien paremmalla suunnittelulla ja organisoinnilla. Jos oletetaan, että uusien voimaloiden kapasiteettikerroin on 0,9, vihreät pylväät kuvassa olisivat vastaavasti korkeampia.

Entä miltä ydinvoiman historia näyttää? Rakentaminen alkoi 60-luvulla ja saavutti huippunsa 80-luvun puolivälissä, jolloin valmistui enimmillään yli 30 laitosta vuodessa. Lisätään tämä historia samaan kuvaan.

Kuva 4.

Tuulivoima näyttääkin nyt yllättäen aika vaatimattomalta ydinvoiman rinnalla. 80-luvun nopeinta rakentamistahtia olisi teknisesti ollut mahdollista ylläpitää näihin päiviin asti, ja nopeuttaakin. Silloin oltaisiin mahdollisesti edellisessä artikkelissa kuvatussa tilanteessa, jossa ilmastokriisiä ei olisi. Ei ole Greenpeace kertonut tätäkään.

Tätä voisi jopa pitää empiirisenä osoituksena ydinvoiman tuulivoimaa suuremmasta päästövähennyspotentiaalista. Ydinvoimarenessanssi painottuu toistaiseksi Aasiaan, pääosin Kiinaan. Tuulivoimaa sen sijaan rakennetaan paitsi Kiinassa myös muualla maailmassa, Eurooppaa ja Yhdysvaltoja myöten. Silti ydinvoima näyttäytyy tässä tilastossa rakentamisnopeudeltaan vähintään tuulivoiman veroisena energiamuotona. Jos myös ydinvoimaa rakennettaisiin maailmanlaajuisesti, se näkyisi tilastossa nykyistä vieläkin suurempana.

Eivätkä ydin- ja tuulivoima ole toisiaan possulukevia. Parasta olisi, jos molempia voitaisiin käyttää fossiilisten poissulkemiseksi.

Greenpeacen harrastama dis-informaatio perustuu tässä tapauksessa osatotuuksien kertomiseen. Se tunnetaan myös nimellä kirsikanpoiminta (Cherry picking) joka on yleinen ilmastoskeptikoiden käyttämä harhaanjohtamisen taktiikka.

Oltiinpa ydinvoimasta mitä mieltä hyvänsä, dis-informaation levittäminen (ts. valehtelu) on aina yhtä tuomittavaa. Ilmastoskeptikot levittävät dis-informaatiota (ts. valehtelevat) jotta politiikka olisi kykenemätön tekemään ilmastosopimuksia. Greenpeace levittää dis-informaatiota (ts. valehtelee), jotta politiikka olisi kykenemätön rakentamaan ydinvoimaa, jota kipeästi tarvittaisiin mm. ilmastosopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Melkoinen pattitilanne.

Tässä käsitellyn GP:n tekstin kirjoittaja, Tapio Laakso, osallistui edellisen artikkelin keskusteluun. Oletan, että tähän jätetyt asiaa koskevat palautteet menevät perille oikeaan osoitteeseen.

Greenpeace onkin ihmistensuojelujärjestö, vai onko?

Greenpeacella on viime aikoina riittänyt uutisoitavaa, yli neljänkymmenen blogipostauksen verran Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Eikä haittaa, vaikka Candu ja RBMK menevät vähän sekaisin, media referoi kaikki virheetkin. Kauhugallerioiltakaan ei ole vältytty. Onko kuvilla sitten otsikon kanssa mitään tekemistä on toinen kysymys.

Silmäilin kaikki >40 postausta läpi, ja tein järkyttävän havainnon! Vaikka järjestö ilmoittaa olevansa ympäristöjärjestö, uutisissa ei mainita sanallakaan onnettomuuden mahdollisia vaikutuksia luonnolle ja ekosysteemille. Sen sijaan järjestön mielestä evakuointialuetta on syytä laajentaa, terveydellisistä syistä. Ehkä niin, mutta onko Greenpeace siis luonnonsuojelu- vai ihmistensuojelujärjestö? Ja kun tarkemmin ajattelee, en muista ikinä aikaisemminkaan lukeneeni mitään kirjoitusta siitä, mitä Fukushiman kaltainen onnettomuus luonnolle aiheuttaa. Onko joku muu lukenut? Ovatko vaikutukset lyhyt- vai pitkäaikaisia? Voiko niitä vakavuudeltaan verrata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin? Vaikutukset tietenkin suhteutettuna ydinvoimalla tuotetun energian määrään verrattuina muihin energiamuotoihin.

Greenpeacen mittausten mukaan 20 kilometriä virallisen evakuointialueen ulkopuolelta on löytynyt kymmenen mikrosievertin annosnopeus. Vuosiannos olisi näin ollen 87,6 millisievertiä. Määrä ylittää n. 20 kertaisesti suomalaisten saaman keskimääräisen annoksen, mutta alueen vuosiannos alittaa säteilytyöntekijälle sallitun viiden vuoden annoksen. Akuutin säätelysairauden aiheuttaa tuhannen millisievertin vuorokausiannos, kuolemaan saattaa johtaa kuuden tuhannen millisievertin kerta-annos.

Voimakkain luonnollinen taustasäteily löytyy Iranista, Ramsarin kaupungista, jossa vuosiannos voi olla 250 millisievertiä. Miksi Greenpeace ei vaadi Ramsaria evakuoitavaksi? Hämmästyttävää on se, että joissakin tutkimuksissa on osoitettu korkean taustasäteilyn alueilla ihmisten elävän pidempään ja terveempinä kuin muualla.

Fukushiman säteily ei ole tähän mennessä tappanut ketään, mutta tsunamin virallinen uhriluku on jo yli 10000 ja kadoksissa on edelleen yli 17000 ihmistä. Nyt kun kerran Greenpeace on osoittautunut ihmistensuojelujärjestöksi, odotan seuraavaksi kynttilämielenosoituksia ja muuta aktiviteettia vaatimaan kaavoitusmääräysten muuttamista Japanissa ja muualla valtameren rannikolla siten, että asuntoja ei saa rakentaa tsunamivaaralliselle alueelle. Näitä vaatimuksia voidaan siis odottaa, jos ihmisuhrien lukumäärällä on järjestölle merkitystä. Jos mitään ei kuulu, niin mistä tässä oikein on kysymys? Ehkä myös hiilivoiman tappamille miljoonille ihmisille voisi omistaa muutaman eleen.

Jos joku ei ole lukenut Greenpeacen uutisointia Fukushiman tiimoilta, kannattaa aloittaa tästä, ja miettiä sitten, kannattaako lukemista jatkaa.

Näkemys, joka voisi olla omani

J.M. Korhonen kirjoittaa näkemyksiään tärkeistä asioista, ja haastaa lukijat esittämään kysymyksiä.

Kirjoittajan ajatukset luonnosta, ympäristöliikkeestä ja energiasta ovat häkellyttävän samanlaisia omien näkemysteni kanssa. Tuohon suuntaan meidän on mentävä.

Käykää siis ajatuksen kanssa lukemassa  ja kommentoimassa, tästä kinkistä:

Ydinvoiman vastustajat, kysykää mitä vain!