Fukushiman onnettomuus – syitä ja seurauksia

Olin ryhtymässä referoimaan erästä artikkelia kun huomasin , että J.M.Korhonen oli sen jo tehnyt. Tässä:

Mitä Fukushimassa on tapahtunut?

En allekiroita tuosta aivan kaikkea, mutta periaatteellinen kuvaus on ok, joskin aika optimistinen.

Yksi huolenaihe on ollut Fukushiman 3. yksikössä käyttetty MOX-polttoaine. Paras löytämäni tieto MOX-pottoaineen eroista tavalliseen uraaniin onnettomuustilanteessa on tässä:

Sunday Update on Fukushima Reactors

En pidä julkaisun takana olevaa järjestöä objektiivisena tiedottajana, mutta tuo artikkeli on asiallinen.

Yhdeksi parhaimmaksi tietolähteeksi on osoittautunut tämä VT-kanava,

http://jibtv.com/program/?page=0

joka lähettää jatkuvasti tietoa paikan päältä. Lähetyksissä haastatellaan tämän tästä Japanilaisia asiantuntijoita, joten pidän sitä ensikäden tietona. Suurin osa kaikesta uutisoinnista on enemmän tai vähemmän virheellistä, joten pitää olla todella tarkkana mitä uskoa ja mitä ei. On aivan selvää, että suurelle yleisölle ei välity totuudenmukaista kuvaa tapahtumista.

Ja mistä Fukushimassa ongelmat johtuvat? Tästä:

YLE: Sähkön puute perussyy ydinvoimalaongelmiin

Tuollainen on anteeksiantamatonta. Sähkön vääntäminen dieselillä on ehkä maailman yksinkertaisin asia, sen pitää toimia. Neljä vuotta olen sitä itse työkseni tehnyt.

Kerran kuivuneen ja ylikuumenneen reaktorisydämen jäähdytyksen onnistuminen vedellä ei ole itsestään selvä asia. Vesi höyrystyy välittömästi kohdatessaan valkohehkuiset polttoainelementit ja höyry muodostaa ”tulpan” estäen veden pääsyn sydämen sisään. Ilmiö muistuttaa hehkuvalle keittolevylle pudotettua vesipisaraa, joka ei kiehu vaan jää helmenä pyörimään levylle.

Muita tapahtumaketjuja tai niiden todennäköisyyksiä näyttää olevan turha arvailla tässä vaiheessa. Periaatteessa pidän kaikkia toteutuneita riskejä virheinä. Mitään onnettomuutta, missään, ei pitäisi perustella muulla kuin ihmisten tekemillä virheillä, poislukien tietenkin luonnonkatastrofit itsessään. Liukas keli ei suista rekkoja ojaan, eikä tekninen vika ole syynä ikinä mihinkään. Joku jossain on mokannut jos tekninen vika tapahtuu JA se aiheuttaa onnettomuuden. Ydinvoimalassa on varauduttu virheisiin ja mokiin ja mm. sen takia suljettu koko systeemi illatiiviseen suojarakennukseen, jotka nytkin ovat tiettävästi ehjiä. Painetta on jouduttu purkamaan ulkoilmaan, mutta itse reaktorisydän on pysynyt eristettynä ympäristöstä. Reaktorihallin yläosa lensi vetyräjähdyksessä taivaan tuuliin, suojarakennus on sen alapuolella. Jos joku on käynyt Olkiluodossa reaktorihallin ”terassilla”, suojarakennus alkaa vasta siitä vesialtaan alapuolelta, ja nyt saatujen tietojen mukaan Japanissa vain yläpuolinen, suhteellisen kevytrakenteinen  osa on hajonnut.

Suurin osa Japanin ydinlaitoksista ei tiettävästi ollut moksiskaan. Itse järistyshän oli 7 kertaa voimakkaampi kuin mihin Fukushiman voimala oli suunniteltu, ja se kesti sen. Ilman sähköä kaikki aktiivisesti (=pumpuilla) jäähdytetyt ydinlaitokset ovat väistämättä ongelmissa. Sen takia suuntaus on passiivisiin jäähdytysjärjestelmiin, jossa jäähdytys toimii luonnonkierrolla ilman sähköä. Jäähdytystä tarvitaan jälkilämmön poistamiseen jopa kuukausien ajan, mutta ensimmäiset päivät ja viikot ovat kriittisimmät, koska jälkilämpöteho vähenee nopeasti reaktorin pysäyttämisen jälkeen.

Mielestäni pitää ymmärtää syyt tapahtuneeseen ja toimia niiden mukaan. Koska itse voimala kesti järistyksen JA tsunamin, tiedämme tämän perusteella, että varavoimakoneetkin voidaan rakentaa yhtä kestäviksi. Ratkaisujen tulee siis olla havaittujen haavoittuvuuksien poistaminen, ei ydinvoimasta luopuminen syistä joista olen usein kirjoittanut. Fossiiliset korvaavia energianlähteitä ei yksinkertaisesti ole olemassa sellaiseen hintaan, että yhteiskunta hyväksyisi ne ja siirtyisi pois fossiilisista. Markkinoilla ei osteta kalliimpaa jos halvempaa on tarjolla. Jos ydinvoimasta halutaan luopua, seurauksen on fossiilisten käytön lisääntyminen, josta on useita esimerkkejä nähtävissä.

Esimerkiksi ydinvoiman neljänteen sukupolveen kuuluvassa sulasuolareaktorissa sydämen sulaminen on mahdotonta, ja passiivisesti jälkijäähdytettynä se ei sähkötehon menetyksessä aiheuta ongelmia, eikä vaadi mitään toimenpiteitä. Tähän suuntaan ydinvoimaa on kehitettävä.

Fukushiman onnettomuutta voidaan näkökulmasta riippuen pitää todisteena joko ydinvoiman vaarallisuudesta tai turvallisuudesta. Yksi Japanin lähihistorian voimakkainta maanjäristystä seurannut tsunami aiheutti laitosonnettomuuden. Lopullisia vaikutuksia ympäristöön ei vielä tiedetä. Jos vaikutuksia ei tulekaan, ja koska tapahtumat voidaan yllä kuvaamallani tavalla vastaavassa tilanteessa estää, olen tällä hetkellä taipuvainen pitämään onnettomuutta osoituksena enemmän turvallisuudesta kuin vaarallisuudesta. Riskit on aina tiedetty ja niihin on varauduttu kenties paremmin kuin missään muussa teollisuudessa. Tilastollisesti ydinvoiman haitat pysyvät tämänkin jälkeen fossiilisia selvästi pienempinä:

Deaths per TWh for all energy sources: Rooftop solar power is actually more dangerous than Chernobyl

Avoimia kysymyksiä:

• Jos reaktorirakennuksen yläosan vesialtaissa oli varastoituna käytettyä polttoainetta, mitä sille on tapahtunut? Paljonko sitä oli ja milloin poistettu käytöstä? Jos se on äskettäin käytöstä poistettua, sekin voi kuivuessaan ylikuumentua ja aiheuttaa ongelmia. Toivottavasti allas on tiivis ja muistavat lisätä sinne vettä.
• Mitä jäähdytykseen käytetyn meriveden aiheuttama korroosio aiheuttaa? Runsaasti korroosiotuotteita ja melkoisen sotkun vähintään, mutta voiko vielä mahdollisesti ehjät polttoainesauvat sen takia syöpyä puhki ja vapauttaa lisää radioaktiivisuutta?
• Ovatko päähöyry- ja syöttövesilinjojen venttiilit varmasti kiinni ja tiiviitä? Vuoteassaan niiden kautta pääsee kontaminoitunutta vettä suojarakennuksesta ulos ja myös turbiinilaitos on vaarassa saastua. Pienikin vuotava näytteenottolinja riittää haitallisen vuodon lähteeksi.

Päivitys klo 16:10: Statusraportti:

Lähde: http://bravenewclimate.com/ , jossa keskimääräistä asiallisempaa uutisointia ja keskustelua. Kriittisyttä tarvitaan sielläkin. Katso päivitetty statusraportti tästä.