Fukushiman tilanne 15.3.2011

Koska kaikki eivät lue kommentteja, nostan tämän yhden kommentin omaksi aiheekseen. Tässä on viimeisin tieto Fukushiman tilanteesta:


Onko olemassa vaaraa, että kun merivedellä jäähdytetty reaktorissa muodostunut vety hajottaisi reaktorin suojakuoren?

Kakkosyksikön suojarakennuksessa on mitä ilmeisimmin vuoto. STUKin tiedote vastaa Japanin asiantuntijoiden TV:ssä kertomaa:

http://www.stuk.fi/

Käytetyn polttoaineen varastoaltaassa on myös ongelmia. Se vaatii joka tapauksessa jäähdytystä kuukausien ajan, nyt veden kierto ei toimi normaalisti. Villeimmät (epäviralliset) ennustajat pelkäävät räjähdysten ja altaisiin sataneen rojun vaurioittaneen polttoainenippuja siten, että ne voisivat mennä kriittisiksi, eli ydinreaktiot käynnistyä altaassa. Aika pitkälle menevää päättelyä, mutta ei ehkä täysin poissuljettu mahdollisuus. Silloin meillä olisi toimiva ydinreaktori taivasalla.

Sekä onko tuolla ydinvoimaloissa sitä kennoa johon reaktori voi sulaa?

Tästä on ristiriitaisia tietoja. Siellä on tila, johon sydänsula voi valua, sen kestävyydestä en ole löytänyt luotettavia tietoja. Tästä kuvasta selviää rakenne:

Jos vesi pysyy suojarakennuksessa, tilanne on niin hyvä kuin se tässä tilanteessa voi olla. Jos vesi vuotaa ulos, tilanne on paha, eikä alkuunkaan hallinnassa. Radioaktiivisia aineita vuotaa ulos, ja päätyy jonnekin. Kuinka paljon ja minne, sen tiedämme lähiviikkojen aikana. Tuulen mukana menevät, tai valuvat mereen ja maahan.

Wikipediassa on hyvä artikkeli sydänsulan käyttäytymisestä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Corium_(nuclear_reactor)

Lisäyksenä vielä tuohon edelliseen, että tyhmempänä luulisi, että tuo varavoima sekä varapumput suunniteltaisiin siten, että niitä ei voisi tsunami tuhota. Vaikka tsunami oli varsin kookas ja järistys kova niin tuntuu oudolta, että kaikki varavoima meni sekä myös pumput.

Ihmiset eivät olekaan riittävän tyhmiä luullakseen kaikkia mahdollisuuksia etukäteen. Tuo varavoimakysymys on ilman muuta kaiken sotkun alkusyy (tsunamin jälkeen). Kaikki mahdolliset ja mahdottomat tsunamit kestävä varavoima- ja jäähdytysjärjestelmä on itse asiassa aika helppokin suunnitella ja rakentaa. Miksi sitä ei oltu tehty, tästä kuulemme takuuvarmasti lähiaikoina lisää. “Ei osattu varautua” ei mielestäni riitä selitykseksi. Pitää varautua mahdottomaankin. Se on aina kaiken ydinturvallisuuden lähtokohta, ollut aina. Kolme tärkeää sääntöä: Reaktoriin pitää saada vettä, jos se ei onnistu, sinne pitää saada vettä, ja jos sekään ei onnistu, sinne pitää saada vettä. Jos ei saada, sydämen vaurioituminen on väistämätöntä, ja vain suojarakennuksen kestävyys on sen jälkeen suojana radioaktiivislta päästöiltä. Ilman vettä suojarakennuksenkin kestävyys on onnen kauppaa.

Ko. laitoksen suunnittelu on 50 vuoden takaa. Sen suojarakennusta on kritisoitu ennenkin. Kuinka aiheellista krittiiki on, en tiedä, mutta nyt kaikki kaivetaan esiin, oli asiassa perää tai ei. Yhtään tämän tyyppistä suojarakennusta ei ole käytännössä aikaisemmin “testattu.” Miksi sitten vanhoja laitoksia edelleen käytetään, siitä voidaan keskustella joskus toiste.

Japanin valmiusaste tällaiseen tilanteeseen on varmasti yksi parhaita maailmassa. Tuskin kukaan sielläkään on varautunut kolmeen, tai neljään samanaikaiseen ongelmareaktoriin. Aivan käsittämätön tilanne. Hattua nostan ja kumarran kaikille jotka vaarantavat terveytensä ja henkensä laitosalueella minimoidakseen vahingot. Meidän on täällä helppo olla viisaita kun merellä on hätä.

Tämä on ilman muuta selvästi vakavampi tapaus kuin Three Mile Island. Ihmettelin suuresti, miten tapaus ehdittiin jo luokittelemaan kategoriaan 4 INES-asteikolla. Menee ilman muuta korkeammaksi, 5 tai 6, jopa 7 ei liene mahdoton, tämä vain arvailuani. Jälkipyykki tulee olemaan melkoinen. Tsernobyliin verrattava siivousurakka laitosalueella seuraavien vuosikymmenien aikana.

10 thoughts on “Fukushiman tilanne 15.3.2011

  1. Mikä osa tuossa yo. kuvassa on se suojarakennus, jossa on nyt todennäköisesti vuoto? Suojarakennuksen ja paineastian ero ei ole ainakaan minulla kovinkaan selvä eikä täysin voimalaitoksen ja suojarakennuksenkaan.

    Kaikissa kolmessa eri reaktorien räjähdyksessä ylin voimalarakennus (ts. sen katto) on lentänyt taivaan tuuliin ja kahdessa ensimmäisessä kerrottiin että suojarakennus on silti ehjä. Tämän perusteella on ainoastaan selvää, että tuo yo. kuvan ylin osa ei ole osa suojarakennusta, mutta loppu jääkin ainakin minulle hämärän peittoon.

    Yksi luotettava lähde (Lappeenrannan teknillisen yliopiston ydinenergiatekniikan proffa) kansantajuistaa viimeisintä tilannetta tässä:

    http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Professori+R%C3%A4j%C3%A4hdykset+erilaisia+molemmat+huolestuttavia/1135264598159

    Toinen hämärän peitossa oleva asia on, että millainen tekninen ratkaisu se niiden käytettyjen polttoaineiden varastoallas oikein on (IV reaktorin vieressä) kun on kerran päässyt rikkoutumaan ensin ja vasta sitten aiheuttanut Kyrki-Rajamäen kuvauksen mukaan räjähdyksen IV reaktorin läheisyydessä.

    -Tuomas

    Tykkää

  2. Mikä osa tuossa yo. kuvassa on se suojarakennus, jossa on nyt todennäköisesti vuoto? Suojarakennuksen ja paineastian ero ei ole ainakaan minulla kovinkaan selvä eikä täysin voimalaitoksen ja suojarakennuksenkaan.

    Valkoinen sylinteri kuvan keskellä pystyssä on reaktorin paineastia. Harmaa rakennelma sen ympärillä on suojarakennus, rajoittuen reaktorin yläpuolella olevaan teräskupuun. ”Wetwell” on osa suojarakennusta, teräksinen donitsin muotoinen säiliö säiliö jonne suojarakennuksen jäähdytykseen käytetty, tai reaktorista vuotava vesi vesi valu ja josta se normaalisti voidaan pumpata uudelleen kiertoon. Ohuempi rakennelma paineastian ympärillä on tarkoitettu reaktorin ulkopuoliseen jäähdytykseen. Se voidaan täyttää vedellä, josta se kiehuessaan höyrystyy ja ajautuu Wetwelliin jossa se lauhtuu ja palautetaan reaktoria ympäröivää tilaan. Toruksessa olevaa vettä pitää jäähdyttää jotta höyry lauhtuu. Nyt tämä jäähdytys on mitä ilmeisimmin poissa pelistä. Jos se toimisi, muuta jäähdytystä ei tarvittaisi, eikä suojarakennuksesta tarvtisisi päästää höyryä ulos, eikä pumpata vettä sisään. Ensisijainen jäähdytystapa on tietenkin kierrättää vettä itse reaktorissa, tämä on hätäjäähdytysjärjestelmä.

    Suojarakennus mitoitetaan normaalisti kestämään rakennuksessa olevan suurimman putken repeäminen. Reaktoripaineastian repeämistä se ei kestä, tai sitä ei ole mitoitettu siihen.

    Kuvassa näkyvä ”Reactor Bldg” on suojarakennuksen ulkopuolella, ja se on kahdesta laitoksesta räjähtänyt pois. Kattorakenteen tehtävänä on estää sinne mahdollisesti käytön aikana joutuvaa radioaktiivisuutta pääsemästä ulkoilmaan. Tilasta imetään ilmaa laitoksen piippuun, mahdollisesti suodattimien läpi, siitä en ole tässä tapauksessa varma.

    Kahdesta reaktorista on yläkatto hajonnut, kolmannesta ilmeisesti Wetwell, tai joku muu alapuolen rakennelma.

    Käytetyn polttoaineen varastoallas sijaitsee suojarakennuksen päällä, näkyy paremmin tässä kuvassa:

    Samantyyppinen allas kuin tässä Olkiluodon käytetyn polttoaineen varasto, joka sijaitsee toisessa rakennuksessa, mutta on muuten samanlainen:

    Polttoaineniput sijaitsevat altaassa näkyvässä kenno-rakenteessa. Tässä vielä yleiskuva Olkiluodon reaktorihallista, joka on hyvin samantyyppinen kuin Japanissa:

    Altaassa olevat polttoaineniput kehittävät vielä lämpöä joka on johdettava pois. Allas sinänsä on turvallinen paikka, siellä voisi vaikka uida. Mutta jos vettä ei jäähdytetä, se lämpenee ja nyt ties mitä rojua sinne on pudonnut. Vesi haihtuu pois, jos polttoaine kuivuu, se vaurioituu. Siitä tämä viivästetty ongelma. Altaassa on normaalisti täyssuolapoistettua vettä, vastaa puhtaudeltaa tislattua vettä. Jos altaan täyttämiseen käytetään merivettä, alkaa korroosio joka todennäköisesti vaurioittaa polttoainesauvojen suojaputkia ja johtaa polttoainevuotoon.

    Kriittisyysriski syntyy siitä, jos korroosion hajoittamista polttoainepipuista varisee uraanipellettejä altaan pohjalle, jolloin teoriassa fissiolle otollisen olosuhteen syntyminen on mahdollista. Nyt altaan lämpötilaksi on raportoitu jotain 80 astetta, minkä ei pitäisi olla ongelma. Se saa vaikka kiehua, mutta elementtien on pysyttävä veden peitossa.

    Tykkää

  3. Tuossa tekstissä missä oli tästä tsunamista niin luulisi Japanin osaavan varautua tsunamiin kun alue on erittäin maanjäristys herkkää ja tsunami herkkää. Historian suurimmista tsunameista , jotka ovat tehneet vahinkoa on suuri osa tapahtunut nimenomaan Japanissa(lähde wiki).

    Toisaalta voisin epäillä, että jos reaktorin kuori kestää tämän niin silloin on todennäköistä , että suuria päästöjä ei tapahdu. Kuitenkin jos räjähdyksiä tulee lisää niin miten hyvin tuo suojakuori kestää sellaiset?

    Toinen on tietysti tuo ydinjäte joka köllöttelee tuolla reaktori 4sen katolla. Onko noissa spekulaatioissa miten paljon perää? Toinen on se, että luulisi nyt jo siellä olevan pumppukalustoa kiidätetty vaikka helikopterilla… sekä mahdolliset generaattorit.

    Toivotaan, että tässäkin päästäisiin jotakuinkin saman kaltaisesti kuin tuo 3 mailin laitoksen kanssa. Silti tämä tuo varmaan aika suuren vastustuksen ydinvoimaloille.

    Toisaalta jos tämä jää tähän niin voidaan todeta myös se, että kohtuullisen hyvin kesti itse voimala niin kovan maanjäristyksen kuin tsunamin. Ongelmkasi taisi nyt sitten tulla ne pumput ja varasähkö.

    Tykkää

  4. Kiitos Kaj tarkennuksista ja hyvistä kuvista! Ihmettelin miksi polttoaineniput on jossakin ”katolla”, mutta kyllä tuo selitys noiden jäähdytysaltaiden sijainnille on melkoisen ilmiselvä. Toivotaan että kaikki vaan kestäisi kasassa…

    Ydinvoimaloita ja niiden säteilyä pelätään paljon jopa normaalioperoinnin aikana – mielestäni turhaan. Kuvaavaa on se, että ihan tuossa suojakuoren vieressä (paksu harmaa seinä kuvassa) voi oleskella ilman säteilyaltistusta. Vasta tuosta kuvasta hahmotin, että joskus opiskeluaikaan voimalavierailulla tassuteltiin siinä reaktorin vieressä (siis n. 10 metrin päässä ytimestä) ja säteilyannosmittareihin ei kertynyt mitään poikkeavaa.

    Tykkää

  5. Niin ja vähän epäselväksi on vielä jäänyt, että miten se IV-reaktorin kyljessä (ja voimalaitosrakennuksen suojissa, ei taivasalla) oleva jäähdytysvesiallas oikein alun perin pääsi vaurioitumaan. Altaan veden pinnan laskun seurauksenahan siellä sitten räjähti kuten Kyrki-Rajamäki selventää, ei toisinpäin.

    Tykkää

  6. Äh, siis syttyi tulipalo – IV-reaktorihan on ainoa neljästä missä ei ole räjähtänyt. Tulipalo kylläkin. Neljä ongelmaa siis rivissä tuolla Fukushimassa.

    Tykkää

  7. Kaippa se aikanaan selviää, missä määrin nämä nyt jo neljää reaktoria koskeneet ongelmat aiheuttaneet tai vähintään myötävaikuttaneet toisiinsa, vai onko kyseessä kyseisen voimalan suunnittelussa, käytössä tai kunnossapidossa tapatuneet ihmilliset virheet tai tahalliset laiminlyönnit.

    Voihan olla sattumaa, että (käsittääkseni) ensimmäisenä oirehtinut reaktori piti julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan sulkea ensi viikolla pysyvästi, mutta väistämättä mieleen tulee, että olikohan sulkemisaikataululla ollut jo vaikutusta esim. näiden varajärjestelmien kunnossapito- ja koekäyttöintoon. Tämä on tietysti pelkkää spekulaatiota;

    Japanilainen tapa ajaa teollisuuslaitoksia tai voimaloita ei ole tuttu, mutta ainakaan anglosaksisissa maissa ei kunnossapidossa tai modernisointi-investoinneista yleensä paljon käyttöönoton jälkeen välitetä. Ydinvoima-alasta ei ole kylläkään omaa kokemusta.

    Tykkää

  8. Niin ja vähän epäselväksi on vielä jäänyt, että miten se IV-reaktorin kyljessä (ja voimalaitosrakennuksen suojissa, ei taivasalla) oleva jäähdytysvesiallas oikein alun perin pääsi vaurioitumaan.

    En tiedä mitä oikeasti tapahtui, mutta näin se voisi tapahtua:

    Altaan jäähdytys ja täyttöautomatiikka lakkaa toimimasta sähkövirran katkettua – vesi lämpenee ja haituu pois – pinta laskee kunnes polttoaineniput tulevat esiin – ylikuumenevat – kehittävät vetyä – syttyminen jne.

    Tällaiseen tapahtumaketjuun saattaisin riskikartoituksessa päätyä, ja pisteyttää sen hyvin epätodennäköiseksi, surauksiltaan vakavaksi riskiksi, johon pitää varautua.

    Tykkää

  9. Mitä voi tapahtua, jos ensin säteilytaso nousee niin suureksi, että työskentely Dai-ichissa keskeytyy ja tämän seurauksena ei vain yksi ydin, vaan useita valuu maahan? Onko tällaista vaihtoehtoa mietitty, sillä tässähän käsittääkseni on selvä tapahtumaketjun mahdollisuus. Yhden reaktorin tapauksessa hallinnan menetys lopullisesti johtaa muidenkin reaktoreiden jäähdytyksessä (sekä käytetyn polttoaineen jäähdytyksessä) olennaisen meriveden syötön lopettamiseen, mikä moninkertaistaa katastrofia. Entä, eikö sähkönsyöttöä alueelle voida millään konstein saada kuntoon, tuntuu kuitenkin tuo veden suihkutus paloautoilla olevan äärimmäisen hankalaa.

    Tykkää

  10. Jos säteilytaso nousee niin suureksi, ettei siellä voi enää työskennellä, niin sitten on vain luotettava suojarakennuksiin. Jokainen tunti, mitä polttoaine jäähtyy, riittää vähentämään riskiä. Päästöt tulevat todennäköisesti silti olemaan melkoisia. Mutta riippuu ihan täysin tapahtumien kulusta ja sääoloista, miten melkoisia ja miten laajalle ne leviävät.

    Suuri päästö pienelle alueelle olisi todennäköisesti se parempi vaihtoehto.

    Olen eniten huolissani tuosta käytetystä polttoaineesta – suojarakennukset suojaavat sentään jotakin, vaikka niihin tulisikin vuoto.

    Se alueelle iskenyt tsunami ja maanjäristys olivat todella hirvittäviä. Aivan varmasti siellä tehdään kaikki mahdollinen, että sähköä saataisiin paikalle.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s