Fukushiman onnettomuus – syitä ja seurauksia

Olin ryhtymässä referoimaan erästä artikkelia kun huomasin , että J.M.Korhonen oli sen jo tehnyt. Tässä:

Mitä Fukushimassa on tapahtunut?

En allekiroita tuosta aivan kaikkea, mutta periaatteellinen kuvaus on ok, joskin aika optimistinen.

Yksi huolenaihe on ollut Fukushiman 3. yksikössä käyttetty MOX-polttoaine. Paras löytämäni tieto MOX-pottoaineen eroista tavalliseen uraaniin onnettomuustilanteessa on tässä:

Sunday Update on Fukushima Reactors

En pidä julkaisun takana olevaa järjestöä objektiivisena tiedottajana, mutta tuo artikkeli on asiallinen.

Yhdeksi parhaimmaksi tietolähteeksi on osoittautunut tämä VT-kanava,

http://jibtv.com/program/?page=0

joka lähettää jatkuvasti tietoa paikan päältä. Lähetyksissä haastatellaan tämän tästä Japanilaisia asiantuntijoita, joten pidän sitä ensikäden tietona. Suurin osa kaikesta uutisoinnista on enemmän tai vähemmän virheellistä, joten pitää olla todella tarkkana mitä uskoa ja mitä ei. On aivan selvää, että suurelle yleisölle ei välity totuudenmukaista kuvaa tapahtumista.

Ja mistä Fukushimassa ongelmat johtuvat? Tästä:

YLE: Sähkön puute perussyy ydinvoimalaongelmiin

Tuollainen on anteeksiantamatonta. Sähkön vääntäminen dieselillä on ehkä maailman yksinkertaisin asia, sen pitää toimia. Neljä vuotta olen sitä itse työkseni tehnyt.

Kerran kuivuneen ja ylikuumenneen reaktorisydämen jäähdytyksen onnistuminen vedellä ei ole itsestään selvä asia. Vesi höyrystyy välittömästi kohdatessaan valkohehkuiset polttoainelementit ja höyry muodostaa ”tulpan” estäen veden pääsyn sydämen sisään. Ilmiö muistuttaa hehkuvalle keittolevylle pudotettua vesipisaraa, joka ei kiehu vaan jää helmenä pyörimään levylle.

Muita tapahtumaketjuja tai niiden todennäköisyyksiä näyttää olevan turha arvailla tässä vaiheessa. Periaatteessa pidän kaikkia toteutuneita riskejä virheinä. Mitään onnettomuutta, missään, ei pitäisi perustella muulla kuin ihmisten tekemillä virheillä, poislukien tietenkin luonnonkatastrofit itsessään. Liukas keli ei suista rekkoja ojaan, eikä tekninen vika ole syynä ikinä mihinkään. Joku jossain on mokannut jos tekninen vika tapahtuu JA se aiheuttaa onnettomuuden. Ydinvoimalassa on varauduttu virheisiin ja mokiin ja mm. sen takia suljettu koko systeemi illatiiviseen suojarakennukseen, jotka nytkin ovat tiettävästi ehjiä. Painetta on jouduttu purkamaan ulkoilmaan, mutta itse reaktorisydän on pysynyt eristettynä ympäristöstä. Reaktorihallin yläosa lensi vetyräjähdyksessä taivaan tuuliin, suojarakennus on sen alapuolella. Jos joku on käynyt Olkiluodossa reaktorihallin ”terassilla”, suojarakennus alkaa vasta siitä vesialtaan alapuolelta, ja nyt saatujen tietojen mukaan Japanissa vain yläpuolinen, suhteellisen kevytrakenteinen  osa on hajonnut.

Suurin osa Japanin ydinlaitoksista ei tiettävästi ollut moksiskaan. Itse järistyshän oli 7 kertaa voimakkaampi kuin mihin Fukushiman voimala oli suunniteltu, ja se kesti sen. Ilman sähköä kaikki aktiivisesti (=pumpuilla) jäähdytetyt ydinlaitokset ovat väistämättä ongelmissa. Sen takia suuntaus on passiivisiin jäähdytysjärjestelmiin, jossa jäähdytys toimii luonnonkierrolla ilman sähköä. Jäähdytystä tarvitaan jälkilämmön poistamiseen jopa kuukausien ajan, mutta ensimmäiset päivät ja viikot ovat kriittisimmät, koska jälkilämpöteho vähenee nopeasti reaktorin pysäyttämisen jälkeen.

Mielestäni pitää ymmärtää syyt tapahtuneeseen ja toimia niiden mukaan. Koska itse voimala kesti järistyksen JA tsunamin, tiedämme tämän perusteella, että varavoimakoneetkin voidaan rakentaa yhtä kestäviksi. Ratkaisujen tulee siis olla havaittujen haavoittuvuuksien poistaminen, ei ydinvoimasta luopuminen syistä joista olen usein kirjoittanut. Fossiiliset korvaavia energianlähteitä ei yksinkertaisesti ole olemassa sellaiseen hintaan, että yhteiskunta hyväksyisi ne ja siirtyisi pois fossiilisista. Markkinoilla ei osteta kalliimpaa jos halvempaa on tarjolla. Jos ydinvoimasta halutaan luopua, seurauksen on fossiilisten käytön lisääntyminen, josta on useita esimerkkejä nähtävissä.

Esimerkiksi ydinvoiman neljänteen sukupolveen kuuluvassa sulasuolareaktorissa sydämen sulaminen on mahdotonta, ja passiivisesti jälkijäähdytettynä se ei sähkötehon menetyksessä aiheuta ongelmia, eikä vaadi mitään toimenpiteitä. Tähän suuntaan ydinvoimaa on kehitettävä.

Fukushiman onnettomuutta voidaan näkökulmasta riippuen pitää todisteena joko ydinvoiman vaarallisuudesta tai turvallisuudesta. Yksi Japanin lähihistorian voimakkainta maanjäristystä seurannut tsunami aiheutti laitosonnettomuuden. Lopullisia vaikutuksia ympäristöön ei vielä tiedetä. Jos vaikutuksia ei tulekaan, ja koska tapahtumat voidaan yllä kuvaamallani tavalla vastaavassa tilanteessa estää, olen tällä hetkellä taipuvainen pitämään onnettomuutta osoituksena enemmän turvallisuudesta kuin vaarallisuudesta. Riskit on aina tiedetty ja niihin on varauduttu kenties paremmin kuin missään muussa teollisuudessa. Tilastollisesti ydinvoiman haitat pysyvät tämänkin jälkeen fossiilisia selvästi pienempinä:

Deaths per TWh for all energy sources: Rooftop solar power is actually more dangerous than Chernobyl

Avoimia kysymyksiä:

  • Jos reaktorirakennuksen yläosan vesialtaissa oli varastoituna käytettyä polttoainetta, mitä sille on tapahtunut? Paljonko sitä oli ja milloin poistettu käytöstä? Jos se on äskettäin käytöstä poistettua, sekin voi kuivuessaan ylikuumentua ja aiheuttaa ongelmia. Toivottavasti allas on tiivis ja muistavat lisätä sinne vettä.
  • Mitä jäähdytykseen käytetyn meriveden aiheuttama korroosio aiheuttaa? Runsaasti korroosiotuotteita ja melkoisen sotkun vähintään, mutta voiko vielä mahdollisesti ehjät polttoainesauvat sen takia syöpyä puhki ja vapauttaa lisää radioaktiivisuutta?
  • Ovatko päähöyry- ja syöttövesilinjojen venttiilit varmasti kiinni ja tiiviitä? Vuoteassaan niiden kautta pääsee kontaminoitunutta vettä suojarakennuksesta ulos ja myös turbiinilaitos on vaarassa saastua. Pienikin vuotava näytteenottolinja riittää haitallisen vuodon lähteeksi.

Päivitys klo 16:10: Statusraportti:

Lähde: http://bravenewclimate.com/ , jossa keskimääräistä asiallisempaa uutisointia ja keskustelua. Kriittisyttä tarvitaan sielläkin. Katso päivitetty statusraportti tästä.

11 thoughts on “Fukushiman onnettomuus – syitä ja seurauksia

  1. Hyvä postaus. Juuri näin pitäisi järkevästi ajatellen toimia,mutta asiantuntemattomuus yhdessä tunteisiin vetoavan pelottelun kanssa tulee varmasti sotkemaan asioita.Surullista,mutta joskus tuntuu siltä, että jälkimmäiselle on suurempi tilaus perus kaduntallaajien keskuudessa.

    Tykkää

  2. ”Fossiiliset korvaavia energianlähteitä ei yksinkertaisesti ole olemassa sellaiseen hintaan, että yhteiskunta hyväksyisi ne ja siirtyisi pois fossiilisista. Markkinoilla ei osteta kalliimpaa jos halvempaa on tarjolla. Jos ydinvoimasta halutaan luopua, seurauksen on fossiilisten käytön lisääntyminen, josta on useita esimerkkejä nähtävissä.”

    Ihan hyvä, mutta yhteiskunnalla on kyllä keinoja säädellä markkinoiden toimintaa. Monia luonnonvarojen kulutuksen ongelmia voidaan pitää yhteiskäytön ongelmina (ns. yhteismaan ongelma), joille voidaan asettaa rajoituksia. Vähän suorempi säätely olisi vaikkapa ilmastolaki, jossa on sitovat päästövähennystavoitteet. Markkinaehtoisempi ratkaisu on päästökauppa, kunhan kaupan piiri on tarpeeksi laaja ja jaetut/ huutokaupatut päästöoikeudet tarpeeksi niukat. Näillä ratkaisuilla on vähän eri piirteitä, mutta käytännössä ilmeisesti aika lailla sama vaikutus.

    Ongelma onkin, miten päästöjä vähentäviä politiikkatoimenpiteitä saadaan läpi. Jos halutaan enemmän uusiutuvia ja ydinvoimaa, niin noita em. mekanismeja käyttöön nykyistä enemmän, eli veroina tai maksuina saastuttamiselle hintaa. Ydinvoiman valinta on sinällään melko pitkälle arvovalintakysymys ja yhteiskuntapoliittinen kysymys. Kuvioon kun liittyy esimerkiksi työllisyyden, teknologian edistämisen ja sellaisia motiiveja huoltovarmuuden ja riskien lisäksi.

    Tykkää

  3. ”Ongelma onkin, miten päästöjä vähentäviä politiikkatoimenpiteitä saadaan läpi.”

    No niinpä.

    Energiankäytön vähentäminen onnistuu, jos otetaan teollisuus valtion tms. haltuun, rajoitetaan kansalaisten oikeuksia harrastaa kaikenlaista ja kielletään niin sanottuja kehitysmaita parantamasta niin sanottua elintasoa. Miten se sitten onnistuisi ilman väkivaltaa ja diktatuuria, onkin aivan toinen kysymys.

    Tykkää

  4. Ihan hyvä, mutta yhteiskunnalla on kyllä keinoja säädellä markkinoiden toimintaa. Monia luonnonvarojen kulutuksen ongelmia voidaan pitää yhteiskäytön ongelmina (ns. yhteismaan ongelma), joille voidaan asettaa rajoituksia. Vähän suorempi säätely olisi vaikkapa ilmastolaki, jossa on sitovat päästövähennystavoitteet.

    Tästä olen eri mieltä. Pidän tätä uusiutuvan energian riskinä, jota ei ole tunnistettu, tai ainakaan siitä ei kuule puhuttavan. Yhteiskunnalla on vain vähäisiä keinoja säädellä toimintaansa tällaisessa asiassa. Veroja ja muita ohjaus- ja pakotekeinoja voidaan käyttää, mutta ne ovat lähinnä kosmetiikkaa. Tarvitaan todella suuria muutoksia, mikä uusiutuvalla energia toteutettuna, näkyvissä olevalla aikajänteellä, on todella kallista, osittain mahdotonta. Persujen voittokulku on vain kalpea aavistus siitä, mitä todella tapahtuu jos yhteiskunta ajetaan liiaksi mukavuusalueen ulkopuolelle. Ei onnistu. Tulee vaalit, seuraava hallitus, ja uusis strategia. Katso mitä yhdysvalloissa on tapahtunut.

    Mikään ilmastolaki tai lupaus ei toimi, ellei sen toteuttamiseen ole realistisia keinoja. Kilpailukyvyttömillä keinoilla ei pitkälle päästä, siitä esimerkkinä käynee mm. Saksa.

    Vapaaehtoinen tapojen muuttaminen vaatisi toimiakseen sellaisen yhteisymmärryksen, jota ei ole olemassa. Eikä sellaista ole näköpiirissä. Selvän enemmistön pitäisi ymmärtää muutoksen tarpeellisuus. Ns. ilmastoskeptikoita ei saada mukaan mihinkään ilmastotalkoisiin. Jostain syystä useimmat ilmastoskeptikot näyttävät olevan ydinvoiman kannalla, siksi se voisi olla yhteistyöaluetta, jolla skeptikoiden kanssa voi saavuttaa tuloksia.

    Taloudellisista ohjauskeinoista, kannatan edelleenkin Hansenin mallia:

    https://planeetta.wordpress.com/2009/05/23/hiilivero-james-hansenin-mallin-mukaan/

    Asiasta toiseen, tässä ehkä paras näkemys PerSujen kannatuksesta:

    http://www.johanneshirvaskoski.fi/component/content/article/105-mitae-varten-vaalit.html

    Tuota voi peilata tilanteeseen, jossa energiahanoja aletaan vääntää kiinni.

    Tykkää

  5. Harmillinen sattuma tämä Japanin tapaus, sulkee taas varmasti monta ydinvoimaprojektia ihan turhaan. Minusta edelleen ainoa relevantit argumentit ydinvoimaa vastaan ovat kysymykset yhteiskunnallisesta turvallisuudesta ja jätteiden säilömisestä/prosessoinnista. Vihreät ja vasurit ovat jo vauhdissa, ja eiköhän OL3: pihalla riitä pian taas aktivisteja iskulauselakanoiden kanssa. Todennäköisesti paikalle saapuu – henkilöautoilla – pitkälle sama porukka, kuin parin talven takaisissa ilmastohiihdoissa, joita ei tietääkseni taidettu tänä talvena pitää.

    Pitkähkö tarina vähän aiheen sivusta, mutta enpä malttanut olla kirjoittamatta:

    Kaj, maalaat ”meidät skeptikot”, joihin varmaan lukeuden kirjanpidossa jälleen kerran aika leveällä pensselillä: ”Ns. ilmastoskeptikoita ei saada mukaan mihinkään ilmastotalkoisiin.”

    Henkilökohtaisesti tuntemistani skeptikoista, joista monella on jonkin tekniikan tai luonnontieteen alan korkeakoulututkinto, ja joita on paljon suhteessa toiseen laitaan, ovat yllättävän monet ”tiedostavia kuluttajia”: kierrättävät, autoilevat vähän ja liikkumaan omin voimin paljon, ovat perillä ympäristökysymyksistä, pyrkivät hankkimaan vain hyvälaatuista ja kestävää tavaraa, ja ovat varsin säästäväisiä. Tämä siitä huolimatta vaikkei moinen olisi oikeastaan yhdellekään mikään taloudellinen pakko. Vastaavasti yksi tuttavapiirin ”ilmastoaktiivi” (jokin keskiasteen tutkinto) tykkää, että auto on tehokas, ja uusi. Ja talo iso.

    Vastaavasti oma elämäntapani kestää jalanjälkivertailun monen tämän ilmastonmuutoksen haitallisuudesta vakuuttuneen kanssa. Ajan vanhalla, ja vähän, asun (perhekokoon nähden) ahtaasti, ja mitä hommataan on ylensä käytettyä ja silloinkin vain kunnollista. Samaa tapaa yritän siirtää myös seuraajille. Sen onnistumisesta ei toki ole mitään takeita.

    Edellä mainittu, varmaankin biasoitunut ja pieni otos on suuri syy minun ja monen muunkin kyynisyyteen myös näitä julkkis-tuomiopäivän julistajia kohtaan: on erittäin tekopyhää huudella muita säästämään yksityisjetin portailta tai valtavasta kartanosta luksuksen keskeltä. Pitäisi elää niinkuin opettaa.

    Omiin tapohini ei ole – monen ”huolestuneen” yllätykseksi – syynä pelko ihmiskunnan masinoimasta ilmastonmuutoksesta. Eikä myöskään taloudellisten resurssien rajallisuus, vaan näkemys siitä, ettei rojupaljoudesta ole iloa. Ajattelen myös, että (teknistaloudellisesti) saavutettavissa olevat resurssit ovat maapallolla rajalliset, ja minusta olisi hyvä asia, jos vaikkapa öljyä olisi sen verran ja siihen hintaan, että esim. lentomatkustus olisi mahdollista tulevaisuudessakin, vaikkapa 2050. Itse en ole silloin enää varsin todennäköisesti lentelemässä.

    Tykkää

  6. Anander, emme ole tavoiltamme ja ajatusmaailmaltamme varmasti kovinkaan erilaisia. Minäkään en perusta tapojani pelkoon ihmiskunnan masinoimasta ilmastonmuutoksesta. Olen aina elänyt säästeliäästi. Pidän kuitenkin ilmastoriskiä liian suurena hyväksyttäväksi. Mutta en tiedä miten minä voisin luopua niin paljosta että hiilijalanjälkeni supistuisi vajaasta kuudesta tonnista yhteen ilman runsasta lisäystä hiilineutraaliin energiaan. En tiedä miten kukaan muukaan voisi sen tehdä. Pelkkä säästäminen ei yksinkertaisesti riitä.

    Semminkään en usko, että sinua tai muita fiksuja skeptikoita saataisiin muuttamaan elämäntapojaan, syystä jota eivät pidä edes uhkana, niin paljon, että sillä olisi ratkaiseva vaikutus mihinkään. Tai maksamaan energiasta niin paljon kuin pelkkä uusiutuva energia vaatisi. Onko tämä päättelyni oikein?

    Mitä tulee pensselini leveyteen, saatan kyllä välillä tilapäiseti unohtaa, että kaikki skeptikot eivät ole Tanskasia. Pahoittelen.

    Tykkää

  7. Onko tarkempaa tietoa, miten järistyskestävyys määritetään? Ilmeisesti Japanin voimalat on mitoitettu 7 yksikön mukaan, mutta onko silloin järistyskeskus suoraan voimalan alapuolella? Nythän järistys oli kovin voimakas mutta sen keskus oli kaukana merellä.

    Normia perusteltiin siten, että sen voimakkaampia järistyksiä ei Japanissa voi esiintyä. Se nyt ainakin on nähty, että normi oli sittenkin liian maala.

    On myös esitetty epäluuloa Japanin viranomaisten tiedottamista kohtan. Sielläpäin halutaan välttää kasvojen ja _rahan_ menetys.
    http://torbjornsassersson.com/2011/03/fukushima-nuclear-disaster-bad-chernobyl-nuclear-expert/

    Aika näyttää, mikä on totuus.

    Tykkää

  8. Kaj:

    Onko olemassa vaaraa, että kun merivedellä jäähdytetty reaktorissa muodostunut vety hajottaisi reaktorin suojakuoren? Sekä onko tuolla ydinvoimaloissa sitä kennoa johon reaktori voi sulaa?

    Tykkää

  9. Lisäyksenä vielä tuohon edelliseen, että tyhmempänä luulisi, että tuo varavoima sekä varapumput suunniteltaisiin siten, että niitä ei voisi tsunami tuhota. Vaikka tsunami oli varsin kookas ja järistys kova niin tuntuu oudolta, että kaikki varavoima meni sekä myös pumput.

    Tykkää

  10. Onko olemassa vaaraa, että kun merivedellä jäähdytetty reaktorissa muodostunut vety hajottaisi reaktorin suojakuoren?

    Kakkosyksikön suojarakennuksessa on mitä ilmeisimmin vuoto. STUKin tiedote vastaa Japanin asiantuntijoiden TV:ssä kertomaa:

    http://www.stuk.fi/

    Käytetyn polttoaineen varastoaltaassa on myös ongelmia. Se vaatii joka tapauksessa jäähdytystä kuukausien ajan, nyt veden kierto ei toimi normaalisti. Villeimmät (epäviralliset) ennustajat pelkäävät räjähdysten ja altaisiin sataneen rojun vaurioittaneen polttoainenippuja siten, että ne voisivat mennä kriittisiksi, eli ydinreaktiot käynnistyä altaassa. Aika pitkälle menevää päättelyä, mutta ei ehkä täysin poissuljettu mahdollisuus. Silloin meillä olisi toimiva ydinreaktori taivasalla.

    Sekä onko tuolla ydinvoimaloissa sitä kennoa johon reaktori voi sulaa?

    Tästä on ristiriitaisia tietoja. Siellä on tila, johon sydänsula voi valua, sen kestävyydestä en ole löytänyt luotettavia tietoja. Tästä kuvasta selviää rakenne:

    Jos vesi pysyy suojarakennuksessa, tilanne on niin hyvä kuin se tässä tilanteessa voi olla. Jos vesi vuotaa ulos, tilanne on paha, eikä alkuunkaan hallinnassa. Radioaktiivisia aineita vuotaa ulos, ja päätyy jonnekin. Kuinka paljon ja minne, sen tiedämme lähiviikkojen aikana. Tuulen mukana menevät, tai valuvat mereen ja maahan.

    Wikipediassa on hyvä artikkeli sydänsulan käyttäytymisestä:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Corium_(nuclear_reactor)

    Lisäyksenä vielä tuohon edelliseen, että tyhmempänä luulisi, että tuo varavoima sekä varapumput suunniteltaisiin siten, että niitä ei voisi tsunami tuhota. Vaikka tsunami oli varsin kookas ja järistys kova niin tuntuu oudolta, että kaikki varavoima meni sekä myös pumput.

    Ihmiset eivät olekaan riittävän tyhmiä luullakseen kaikkia mahdollisuuksia etukäteen. Tuo varavoimakysymys on ilman muuta kaiken sotkun alkusyy (tsunamin jälkeen). Kaikki mahdolliset ja mahdottomat tsunamit kestävä varavoima- ja jäähdytysjärjestelmä on itse asiassa aika helppokin suunnitella ja rakentaa. Miksi sitä ei oltu tehty, tästä kuulemme takuuvarmasti lähiaikoina lisää. ”Ei osattu varautua” ei mielestäni riitä selitykseksi. Pitää varautua mahdottomaankin. Se on aina kaiken ydinturvallisuuden lähtokohta, ollut aina. Kolme tärkeää sääntöä: Reaktoriin pitää saada vettä, jos se ei onnistu, sinne pitää saada vettä, ja jos sekään ei onnistu, sinne pitää saada vettä. Jos ei saada, sydämen vaurioituminen on väistämätöntä, ja vain suojarakennuksen kestävyys on sen jälkeen suojana radioaktiivislta päästöiltä. Ilman vettä suojarakennuksenkin kestävyys on onnen kauppaa.

    Ko. laitoksen suunnittelu on 50 vuoden takaa. Sen suojarakennusta on kritisoitu ennenkin. Kuinka aiheellista krittiiki on, en tiedä, mutta nyt kaikki kaivetaan esiin, oli asiassa perää tai ei. Yhtään tämän tyyppistä suojarakennusta ei ole käytännössä aikaisemmin ”testattu.” Miksi sitten vanhoja laitoksia edelleen käytetään, siitä voidaan keskustella joskus toiste.

    Japanin valmiusaste tällaiseen tilanteeseen on varmasti yksi parhaita maailmassa. Tuskin kukaan sielläkään on varautunut kolmeen, tai neljään samanaikaiseen ongelmareaktoriin. Aivan käsittämätön tilanne. Hattua nostan ja kumarran kaikille jotka vaarantavat terveytensä ja henkensä laitosalueella minimoidakseen vahingot. Meidän on täällä helppo olla viisaita kun merellä on hätä.

    Tämä on ilman muuta selvästi vakavampi tapaus kuin Three Mile Island. Ihmettelin suuresti, miten tapaus ehdittiin jo luokittelemaan kategoriaan 4 INES-asteikolla. Menee ilman muuta korkeammaksi. Jälkipyykki tulee olemaan melkoinen. Tsernobyliin verrattava siivousurakka laitosalueella seuraavien vuosikymmenien aikana.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s