Fukushima nosti Japanin CO2-päästöjä 14 % ja tulee nostamaan vielä lisää

Japani sulki kaikki ehjätkin ydinvoimalansa Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Onnettomuutta edeltäneenä vuonna 2010 Japani tuotti 26 % käyttämästään sähköstä ydinvoimalla, vuonna 2012 osuus oli 1,5 %. Muita Japanin energiankulutuksen määriä ja suhdelukuja vuodelta 2010:

Primäärienergian kulutus: 5 696 TWh
Sähkön tuotanto: 1 117 TWh
Ydinsähkön tuotanto: 288 Twh
Ydinsähkön osuus: 26%
Sähkön tuotanto / primäärienergian kulutus: 19%
Ydinsähkön / primäärienergia: 5%

Japani korvasi poistuneen ydinvoiman maakaasulla ja öljyllä. Vuodesta 2010 vuoteen 2012 sähkön kulutus väheni 12 %, kaasun kulutus sähköntuotannossa lisääntyi 32 % ja öljynkulutus 97 %. Tästä tarkemmin aikaisemmassa postauksessa.

Maakaasu ja öljy korvasivat ydinvoiman Japanissa

Muutos nähdään tässä IEA:n tilastossa.

Japanin sähköntuotannon lähteet vuosina 1972...2012.

Kuva 1. Japanin sähköntuotannon polttoaineet vuosina 1972…2012.

BP:n sivulta löytyy kattavat energiatilastot, joissa on myös CO2-päästöt. Uusin tilasto päättyy vuoteen 2013.

Statistical Review of World Energy 2014

Tämän avulla voidaan selvittää, kuinka paljon ydinvoiman poistuminen lisäsi Japanin CO2-päästöjä. Otetaan tilastosta CO2-päästöt, sähkön- sekä primäärienergian kulutus. Piirretään vuodet 2000-2013 samaan kuvaan siten, että energiakäyrät skaalataan kertoimilla samalla tasolle päästökäyrän kanssa. Näin nähdään havainnollisesti ydinvoiman poistumisen vaikutus päästöihin.

Kuva 2.

Kuva 2.

Ydinvoiman sulkemisen aiheuttama muutos päästöihin näkyy tilastossa vuodesta 2011 alkaen, jolloin päästökäyrä erkanee energiakäyristä.

Ydinvoiman sulkemisen aiheuttama päästöjen lisäys voidaan laskea käyttämällä vertailuun vuosia 2009 ja 2012, koska energian kulutus näiden vuosien aikana oli lähes sama, mutta päästöt kasvoivat.

2009 2012 Muutos
Sähkö (Twh) 478 478 1 0,1 %
Primäärienergia (Twh) 5554 5560 6 0,1 %
Päästöt (milj. tonnia) 1235 1408 173 14,0 %

Vuosien 2009 ja 2012 välillä Japanin päästöt kasvoivat 14 %, tai 173 miljoonaa tonnia, mikä on lähes kolme kertaa Suomen vuoden 2012 päästöjen verran.

Tiedoista voidaan laskea Japanin primäärienergian ominaispäästöt.

Kuva x.

Kuva 3.

Verrattaessa kahden vuoden päästöjen keskiarvoa ennen ja jälkeen, vuosia 2009-2010 ja 2012-2013, saadaan sama tulos +14 %.

Lokakuussa 2013 uutisoitiin Japanissa olevan rakenteilla tai suunnitteilla 5400 MW uutta hiilivoimaa. Suunnitelmat ovat muuttuneet. Noin kuukausi sitten uutisoitiin hiilivoimaa olevan nyt rakenteilla tai suunnitteilla 21200 MW

JAPAN’S NEW COAL PLANTS THREATEN EMISSION CUTS, GROUP SAYS

Japan has 43 coal power projects either under construction or planned, representing combined capacity of 21,200 megawatts, according to a statement from the Kyoto-based Kiko Network.

Näiden päästöt olisivat 127 miljoonaa tonnia vuodessa.

7.5.2012 Greenpeace kirjoitti otsikolla

Japani on vapaa ydinvoimasta

Sekä Greenpeace että Japanin ympäristöministeriö ovat osoittaneet, että Japani voi saavuttaa tavoitteensa ilmastopäästöjen vähentämisessä, vaikka ydinvoimalat jäisivät kiinni.

Greenpeace oli väärässä. Se on aina ollut väärässä ja on vastakin, ellei se muuta mielipiteitään todellisuutta vastaaviksi.

Aikaisempia kirjoituksia

  1. Fukushiman onnettomuus, historian vakavin ympäristökatastrofi?
  2. Tyhjät lupaukset Japanin uusiutuvasta energiasta
  3. Paransiko Japani energiatehokkuutta Fukushiman jälkeen?
  4. Maakaasu ja öljy korvasivat ydinvoiman Japanissa
  5. Tyhjät lupaukset Japanin uusiutuvasta energiasta

 

Maakaasu ja öljy korvasivat ydinvoiman Japanissa

Tämän vuoden huhtukuussa kirjoitin aiheesta Paransiko Japani energiatehokkuutta Fukushiman jälkeen?

Päivälleen vuosi sitten kirjoitin otsikolla Tyhjät lupaukset Japanin uusiutuvasta energiasta. Nyt kun vuosi 2012 on päivitetty IEA:n tilastoihin, nähdään kuinka kävi. Japanin sähköntuotannossa käyttämän primäärienergian määrät ovat muuttuneet seuraavan kuvan mukaisesti.

Japanin sähköntuotannon lähteet vuosina 1972...2012.

Japanin sähköntuotannon lähteet vuosina 1972…2012.

Ydinvoima on poissa, tilalla ovat kaasu ja öljy. Sähkön kulutus on vähentynyt vain vähän. Uusiutuvilla ei ole ollut mitään roolia ydinvoiman korvaamisessa.

Muutosprosentit Japanin sähköntuotannossa vuodesta 2010 vuoteen 2012 ovat seuraavat:

  • Sähköntuotanto väheni 7 %
  • Kaasun kulutus lisääntyi 32 %
  • Öljyn kulutus lisääntyi 97 %

Kolme ja puoli vuotta sitten kirjoitin otsikolla Fukushiman onnettomuus, historian vakavin ympäristökatastrofi?

Nyt toteutuneen muutoksen perusteella ennuste voidaan katsoa toteutuneeksi.

Fukushiman onnettomuus itsessään ei ollut kovin merkittävä ympäristökatastrofi, mutta sen seurauksena tapahtunut ydinvoiman alasajo ja päästöjen kasvu ovat ilmastonsuojelun pyrkimyksille katastrofaalista.

Nämä vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan Japaniin. Ydinvoiman orastava uusi tuleminen keskeytyi onnettomuuden seurauksena ja on johtanut samanlaiseen ydinvoiman korvaamiseen fossiilisilla muuallakin. Ainoastaan Saksassa onnettomuuden jälkimainingeissa suljettiin ydinvoimaloita, muualla se on johtanut lisärakentamisen hidastumiseen. Tämä psykologinen vaikutus menee aikanaan ohi, kuten se meni Tsernobylinkin jälkeen. Mutta ilmasto ei odota. Päästöjä olisi pitänyt alkaa vähentämään jo 30 vuotta sitten.

Toisinaan maailman ennustettavuus on suorastaan pelottavaa.

  1. IEA – Japan: Electricity and heat for 2012
  2. Japani on vapaa ydinvoimasta

Paransiko Japani energiatehokkuutta Fukushiman jälkeen?

Huhtikuun 9. päivä julkaistiin kirjoitus otsikolla

How Japan Replaced Half Its Nuclear Capacity With Efficiency

Kirjoittajina Justin Guay (Sierra Club) ja Lauri Myllyvirta (Greenpeace). Kirjoituksen julkaisi ilmeisesti ensimmäisenä Huffington Post, mutta se on julkaistu muallakin. Hyvää keskustelua aiheesta ainakin täällä ja täällä. Artikkeli käsittelee Japanin sopeutumista kaikkien ydinvoimaloidensa sulkemisesta johtuneeseen sähköpulaan Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Onnettomuutta edeltäneenä vuotena, 2010, Japani kulutti 1117 TWh sähköä, josta ydinvoimaa oli 288 TWh, eli 26 %. Artikkelissa väitetään japanin korvanneen puolet ydinvoiman poistumisen vajeesta energiatehokkuuden parantamisella. Oliko näin? Analyysista tulee väkisinkin paljon pidempi kuin tarkastelun kohteena olevasta artikkelista. Niinpä kirjoita yhteenvedon tähän alkuun.

  1. Kulutuksen väheneminen kattaa vain 40 % vajeesta, ei puolet, kuten otsikossa väitetään.
  2. Artikkelissa käytetty vertailuvuotena vuotta 2010, jolloin sähkön kulutus oli 6 % eli 28 TWh suurempi kuin vuonna 2009. Kulutus eri vuosien välillä vaihtelee siis muutenkin, joten  vertailu vain yhteen vuoteen on harhaanjohtavaa. Jos vertailuvuodeksi olisi otettu 2009, ”energiatehokkuudella” olis katettu menetetystä tuotannosta vain 15 %, eikä 40 %.
  3. Artikkelissa kerrottu sähkönkulutuksen väheneminen on n. 10 %. Samaan aikaan energian loppukäyttö on vähentynyt vain 2,6 %. Väitetyn ”energiatehokkuuden paranemisen” osuus loppukäytön vähenemisestä on 1 %.
  4. Primäärienergian kulutus on ollut laskussa vuodesta 2005 jo muutenkin, joten ydinvoiman poistumisen ei ole ainoa asia mikä siihen vaikuttaa.
  5. Japani on korvannut vajetta kaikella käytettävissä olevalla fossiilikapasiteetilla. Enempää sähköä Japanissa ei toistaiseksi kyetä tuottamaan. Kulutuksen väheneminen on siten säästämistä pakon edessä.
  6. Rajoitukset esim. asuntojen jäähdytyksessä ovat lisänneet ihmisten lämpöhalvaustapauksien määrän moninkertaiseksi.
  7. Japanissa on rakenteilla ja suunnitteilla 30000 MW uutta fossiilikapasiteettia josta 5000 MW otetaan käyttöön jo tämän vuoden aikana.

Perustelelut näille kannanotoille löytyvät alempaa. Miten Japani selvisi ydinsähköosuuden poistumisesta? Artikkelissa julkaistiin kuva, josta tämä käy ilmi.

Kuva 1. Japanin ydinvoimavajeen kompensointi.

Kuva 1. Japanin ydinvoimavajeen kompensointi.

Ydinvoiman aiheuttama vaje vuosina 2010-2013 on kuvasta 1. katsottuna n. 280 TWh. Vesivoima on vähentynyt 10 TWh. Öljyä on lisätty 45 TWh, hiiltä 20 TWh ja maakaasua 115 TWh. Kulutus on vähentynyt 110 TWh. Muutos näkyy osittain jo tässä vuoteen 2011 päättyvässä tilastossa.

Kuva 2. Japanin sähköntuotannon lähteet.

Kuva 2. Japanin sähköntuotannon lähteet.

Uudempaa tilastoa ei IEA:lta ole vielä saatavissa. Selkeimmin kuvassa 2. näkyy kaasun käytön lisääntyminen, mikä näkyy myös artikkelin kuvasta 1. Hiilen käyttö ei ole kummankaan kuvan 1. ja 2. perusteella juurikaan lisääntynyt, minkä voidaan olettaa johtuvan siitä, että kaikki käytettävissä oleva hiilikapasiteetti on jo käytössä eikä tuotantoa voida lisätä. Hiili on ajojärjestyksessä ennen kaasua. Kaasun jälkeen on öljy, jotka molemmat ovat kasvaneet, kaasu selvästi enemmän. Vesivoima on varmuudella ollut täydellä kapasiteetillaan käytössä tähänkin asti, eikä sitä voida lisätä. The Federation of Electric Power Companies of Japan julkaisee luettelon Japanin yli 1000 MW:n kaasu-, hiili- ja öljyvoimaloista. Luettelosta voidaan laskea, että kaasukapasiteettia Japanissa on 47206 MW. IEA:n tilastoista vuosilta 2009, 2010 ja 2011 nähdään, että Japanissa on kaasulla tuotettu sähköä seuraavasti:

  • 2009 – 287 TWh
  • 2010 – 300 TWh
  • 2011 – 374 TWh

Japanin kaasukapasiteetilla 47206 MW voidaan teoriassa tuottaa sähköä enintään 414 TWh. Nyt voimme laskea, millä käyttökertoimilla Japani on kaasuvoimaloitaan ajanut.

  • 2009 – 69 %
  • 2010 – 72 %
  • 2011 – 90 %

90 % käyttökerroin tarkoittaa sitä, että tuotanto seisoo vuodessa 36,5 vuorokautta ja käy muun ajan täydellä teholla. Käytännössä seisokkiaika on tätä lyhyempi, koska kaasua tarvitaan myös tehon säätöön eikä se siten käy täydellä teholla koko ajan. 90 % käyttöaste on näin ollen lähellä käytännön maksimia mikä kaasuvoimaloilla voidaan Japanissa saavuttaa, koska laitoksia täytyy välillä huoltaakin. Voidaan tietenkin sanoa, että Japani on onnistunut vähentämään kulutusta energiatehokkuutta parantamalla. Vai voidaanko? Artikkelissa sanotaan:

Simple measures such as increasing temperatures in homes and offices, ”thinning” lighting by removing some of the bulbs and tubes, shutting down big screens and cutting exterior lighting enabled Japan to dramatically reduce power demand almost overnight (albeit at the cost of a small amount of personal comfort).

Jostain on pakko vähentää, kun tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää.

In addition to these measures, the dress code in offices was eased to reduce the need for AC, while commercial facilities were audited to identify potential savings.

Toimistojen pukeutumiskoodia helpotettu, jotta toimistoja ei tarvitsisi viilentää niin paljon. Mutta jäähdytyksen säästämisellä on muitakin vaikutuksia kuin vain ”cost of a small amount of personal comfort”, kuten artikkelissa sanotaan. Kesällä 2011 Bloomberg kirjoitti otsikolla Heatstroke Deaths Quadruple as Japan Shuns Air Conditioners to Save Power

From June 1 to July 10, the latest period available, 26 people died from heatstroke, compared with six in the same period last year, according to the Fire and Disaster Management Agency. The number of people taken by ambulance to hospitals for heatstroke more than tripled to 12,973, with 48 percent in the most-at-risk group aged 65 years or older.

Energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan sitä, että samat asiat tehdään vähemmällä kulutuksella. Japanin toimenpiteet ovat ehkä osittain sitäkin, mutta osittain niukkuuden jakamista, pakkosäästämistä. En sano, että se olisi paha asia, mutta ei sitä pidä väittää energiatehokkuuden parantamiseksi. Ihmisten sairastumiset tai peräti kuolemat säästämisen takia ovat esimerkki väärästä säästämisestä. Vuonna 2010 Japanin sähkönkulutus oli 1117 TWh. Kulutus on artikkelin mukaan vähentynyt 110 TWh, joka on 10 % aiemmasta kulutuksesta, mutta vain 40 % ydinvoiman jättämästä vajeesta, ei puolet, kuten artikkelin otsikossa sanotaan. Vertailu kuvassa 1. olisi näyttänyt huomattavasti erilaiselta, jos vertailuvuodeksi olisi otettu vuosi 2009 vuoden 2010 sijasta, koska vuonna 2009 sähkönkulutus oli 28 TWh – 6 % alhaisempi kuin vuonna 2010. Vaihtelua eri vuosien välillä tapahtuu muutenkin, eikä kaiken kulutuksen vähenemisen voi sanoa johtuvan säästötoimenpiteistä. Jos vertailuvuodeksi olisi otettu 2009, ”energiatehokkuudella” olis artikkelin laskutavan mukaan katettu menetetystä tuotannosta vain 15 %, eikä 40 %. Loppu 60 % vajeesta on katettu fossiilituotantoa lisäämällä, mikä yllä olevista laskelmista päätellen käy nyt täydellä tehollaan, enempää sähköä ei Japanissa voi nykyisellään tuottaa. Öljykapasiteettia ehkä olisi olemassa, mutta se olisi ehkä liian kallista jopa Japanille. Tai sitten kapsiteettia ei ole, koska maanjäristys ja tsunami tuhosivat kolmasosan Japanin öljynjalostuskapasiteetista.

Kuva x. Cosmo Oil -öljyjalostamo tuhoutui maanjäristyksen ja tsunamin takia. Useita kuolonuhreja, moninkertaisesti enemmän kuin Fukushimassa.

Kuva 3. Cosmo Oil -öljyjalostamo Ichiharassa tuhoutui maanjäristyksen ja tsunamin vaikutuksesta. Useita kuolonuhreja, moninkertaisesti enemmän kuin Fukushimassa.

Artikkelissa käsitellään pelkästään sähkön kulutusta. Vuonna 2010 Japani käytti kaikesta energiasta 26% sähkönä, muun kulutuksen ollessa polttoaineiden suoraa kulutusta liikenteessä, rakennuksissa, teollisuudessa jne. On mahdollista, että osa vähentyneestä sähkön kulutuksesta on siirtynyt muuhun kulutukseen, jos esimerkiksi sähkölämmitystä on vaihdettu öljylämmitykseen. Onko energian loppukäytössä nähtävissä muutosta Fukushiman jälkeen? Käytettävissä on toistaiseksi tilastot vain vuoteen 2011, mutta sähkönkulutuksen muutos näkyy jo 2011, joten energian loppukäytössäkin voisi olettaa näkyvän vastaavan muutoksen. Piirretään tilaston numeroista kaavio.

Kuva 3. Energian loppukäyttö Japanissa vuosina 2000-2011.

Kuva 4. Energian loppukäyttö Japanissa vuosina 2000-2011.

Vuoden 2011 pylväs on 2,6 % vuoden 2010 pylvästä matalampi, joten tässä ei voida havaita samanlaista muutosta kuin sähkön kulutuksessa. Jos tuosta 2,6 %:sta on 40 % saavutettu energiatehokkuudella, se on kokonaiskäytöstä 1 %, eli käytännössä ei yhtään mitään. Kirjoitin aikaisemmin otsikolla

Tyhjät lupaukset Japanin uusiutuvasta energiasta

Siinä todettiin, että Japanissa on rakenteilla ja suunnitteilla 30000 MW uutta fossiilikapasiteettia. Artikkelissa väitetään hiilivoiman rakentamista Japanissa myytiksi, mutta sivuutetaan uuden kaasukapasiteetin rakentaminen kokonaan. Kaasuvoimalat ovat nopeampi ja halvempia rakentaa kuin hiilivoimalat. Tänä vuonna kaasuvoimaloita otetaan käyttöön 5000 MW. Niitä ei rakennettaisi, mikäli Japani olisi oikeasti sopeutunut ydinvoiman jättämään vajeeseen. Lisäksi Japani on käynnistämässä osan ydinvoimastaan uudelleen lähitulevaisuudessa.

Tarkemmalla etsimisellä löytyi vielä pari Japanin energiankulutusta käsittelevää artikkelia.

IEA: Japan’s fossil-fueled generation remains high because of continuing nuclear plant outages

Artikkelin yhteydessä on kuva Japanin sähköntuotanosta vuosina 2007..2012.

Kuva 4. Japanin sähköntuotannon lähteet vuosina 2000..2013.

Kuva 5. Japanin sähköntuotannon lähteet vuosina 2007..2013.

Fukushiman onnettomuus on kuvaan 5. merkitty pystyviivalla. Ainoa mikä kuvasta selkeästi näkyy, on fossiilisten käytön huikea kasvu sähköntuotannossa Fukushiman jälkeen. Kulutuksen vähenemisen havaitseminen kuvasta vaatii paljon hyvää tahtoa. En näe tuossa kuvassa mitään iloitsemisen aihetta, kuten tässä analysoidun lähdeartikkelin kirjoittajat ilmeisesti näkevät.

OilVoice: LNG heading east

Tässä nähdään Japanin primäärienergian kulutus vuoden 2012 loppuun, jolloin ydinvoima on jo kokonaan poissa pelistä.

Japanin primäärienergian kulutus vuosina 1965..2012.

Kuva 6. Japanin primäärienergian kulutus vuosina 1965..2012.

Primäärienergian kulutus on ollut laskusuunnassa jo vuodesta 2005. Vuoden 2008 finassikriisi näkyy piikkinä alaspäin. Sen jälkeen lasku on jatkunut vuonna 2005 alkaneen trendin mukaisesti aina vuoden 2012 loppuun. Mikä tässä on energiatehokkuuden paranemisen ansioita, siitä ei käytettävissä olevilla tiedoilla voi vetää lopullisia johtopäätöksiä.

  1. How Japan Replaced Half Its Nuclear Capacity With Efficiency
  2. Tyhjät lupaukset Japanin uusiutuvasta energiasta
  3. Only a third of nuclear reactors may be restarted
  4. Electricity generation by fuel in Japan
  5. Japan’s fossil-fueled generation remains high because of continuing nuclear plant outages
  6. LNG heading east
  7. Energy Facts: Fossil Fuels Replace Nuclear in Japan
  8. Heatstroke Deaths Quadruple as Japan Shuns Air Conditioners to Save Power
  9. Major Power Plants – Japan
  10. Major Power Plants PDF – Japan 
  11. Japan: Electricity and Heat for 2009
  12. Japan: Electricity and Heat for 2010
  13. Japan: Electricity and Heat for 2011
  14. Japan: Balances for 2009

Raportit: Ilmasto ja Fukushima – tosi ja epätosi?

Fukushiman evakuoitu alue merkitty punaisella.

Fukushiman evakuoitu alue merkitty punaisella. Ilmastonmuutos vaikuttaa koko kuvan alueeseen.

Äkettäin julkaistiin kaksi merkittävää tutkimusraporttia. Toinen oli IPCC:n viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa. Se on saanut runsaasti huomiota mediassa.

Raporttia kommentoitiin tyyliin:

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore raportti on karmivaa luettavaa: Ilmastonmuutos etenee huolestuttavan nopeasti ja sen seuraukset ovat globaalisti vakavat.

Luonnollisesti raportti sai paljon huomiota myös ympäristöjärjestöjen taholta.
Greenpeace kommentoi raporttia jo ennen sen julkaisemista.

Toinen raportti käsitteli säteilyn, mukaan lukien Fukushiman onnettomuuden vaikutusta alueen ihmisten terveyteen. Sen julkaisi UNSCEAR, United Nations Scientific Commitee on the Effects of Atomic Radiation, suomeksi Ionisoivan säteilyn vaikutusten tieteellinen komitea. Raportissa sanotaan mm. näin:

38. No radiation-related deaths or acute diseases have been observed among the workers and general public exposed to radiation from the accident.
39. The doses to the general public, both those incurred during the first year and estimated for their lifetimes, are generally low or very low. No discernible increased incidence of radiation-related health effects are expected among exposed members of the public or their descendants. The most important health effect is on mental and social well-being, related to the enormous impact of the earthquake, tsunami and nuclear accident, and the fear and stigma related to the perceived risk of exposure to ionizing radiation. Effects such as depression and post-traumatic stress symptoms have already been reported. Estimation of the occurrence and severity of such health effects are outside the Committee’s remit.

Suomeksi sanottuna suunnilleen:

Säteilyn aiheuttamia sairauksia ei ole havaittu työntekijöiden eikä muiden säteilylle altistuneiden ihmisten keskuudessa. Fukusihiman ympäristöönsä aiheuttama vaikutus on lisännyt ihmisten saamaa säteilyaltistusta vain vähän. Niin vähän, että se ei aiheuta kohonnutta sairastumisen riskiä.

Tällainen oli siis kolmen ydinvoimalan samanaikainen tuho: Ei kuolleita, eikä myöskään odotettavissa olevia sairastumisia onnettomuuden johdosta. Samaan aikaa ilmansaasteisiin, joista suuri osa osa fossiilienergian aiheuttamia, kuolee maailmassa vuosittain seitsemän miljoonaa ihmistä.

UNSCEAR on melko samanlainen tieteellinen komitea kuin IPCC. Molemmat edustavat omien alojensa parhaimmistoa. Molemmat tekevät samanlaista tiedettä, vaikkakin eri aloilla. Molempien tulokset ovat yhtä luotettavia ja tieteelliset vaatimukset täyttäviä.

Miksi media ja ympäristöjärjestöt noteeraavat näistä raporteista vain toisen? Medialle hyvät uutiset eivät ole uutisia, huonot uutiset myyvät paljon paremmin. Ympäristöjärjestöjen suhtautuminen tieteeseen on hyvin ristiriitaista. Oman ideologian vastainen tiede yksinkertaisesti jätetään huomiotta ja sivuutetaan sanomatta siitä sanakaan.

Nyt julkaistu IPCC:n raportti käsitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista. Seuraava osa julkaistaan lähiaikoina. Se käsittelee ilmastonmuutoksen hillintää. Siinä tullaan aivan varmasti mainitsemaan ydinenergia yhtenä tärkeänä torjuntakeinona. Voimme nyt havaitun perusteella olla jo varmoja siitä, että ympäristöjärjestöt tulevat siteeraamaan raportista vain oman ideologiansa mukaisia asioita. Ydinenergia tullaan sivuuttamaan täysin, koska järjestöt luottavat tieteeseen vain valikoiden. Tässä asiasaa ympoäristöjärjestöt käyttäytyvät aivan samoin kuin ilmastoskeptikot. Molemmat uskovat mieluummin huuhaaseen kuin tieteeseen. Näin ollen järjestöjen pitäisi olla helppo ymmärtää, miksi ilmastoskeptikot käyttäytyvät kuten käyttäytyvät disinformaatiotaan levittäessään, koska käyttäytyvät ydinenergian kohdalla itse aivan samalla tavalla.

Greenpeacen Suomen sivustolta löytyy sivukaupalla otsikoita Fukushimasta. Niiden määrä ja laatu eivät ole missään suhteessa onnettomuuden todellisin vaikutuksiin. Järjestön lietsomasta pelosta on miljoona kertaa enemmän haittaa kuin itse onnettomuudesta.

Kuvan karttaan on punaisella pisteellä merkitty Fukushiman evakuoitu alue. Alueen koko kuvassa on yksi pikseli. Joitakin evakuoituja asukkaita on jo päästetty takaisin kotiinsa. Ilmastonmuutos vaikuttaa koko kartan alueella, eikä siltä voi evakuoda ketään minnekään.

  1. Climate Change 2014: Impacts, Adaptation, and Vulnerability – SUMMARY FOR POLICYMAKERS
  2.  UNSCEAR 2013 Report
  3. IPCC:n uusin raportti: Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille
  4. IPCC: Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille
  5. UN reports on Fukushima radiation
  6. LISTEN TO THE SCIENCE ON CLIMATE CHANGE. IGNORE THE SCIENCE ON FUKUSHIMA.

 

 

Fukushiman päästöt saavuttivat Yhdysvaltain länsirannikon

Ei ole kovin vaikea löytää ”tietoa” Fukushiman päästöistä. Otin tähän yhden ensimmäisenä vastaan tulleen jutun vuoden 2013 elokuulta. Otsikossa sanotaan, että Tyynen Valtameren kalaa ei voi enää syödä, ja jotain vielä pahempaa…

Juttu alkaa sanoilla:

Fukushiman on pakko olla yksi pahimmista ympäristökatastrofeista, mitä Tyynellä Valtamarellä on tapahtunut viime vuosikymmeninä.

Jutun yhteydessä on tämä video, jossa on tietokonemallilla tehty simulaatio radioaktiivisen veden leviämisestä Fukushimasta.

Videon vasemmassa yläkulmassa juoksee vuosiluku. Mallin mukaan päästöt saavuttavat Yhdysvaltain länsirannikon vuosien 2013 ja 2014 vaihteessa. Niin kävikin. Joten nyt koko länsirannikko on evakuoitava, koska se on saastunut. Vai onko?

Ei. Toinen uutinen mikä äskettäin sattui eteeni, kertoo seuraavaa:

Fukushimasta peräisin oleva radioaktiivisuus länsirannikon merivedessä on noin yksi Becquerel kuutiometrissä (Bq/m3) vettä, lähteenä pääasiassa Cesium-134. Viranomaisen asettama raja-arvo juomaveden Cesium-137:lle on 7400 Bq/m3, ja kaikille radionuklideille yhteensä lähes miljoona Bq/m3.

Käytän mielelläni grafiikkaa havainnollistamaan erilaisia mittasuhteita. Yhden suhteuttaminen miljoonaan on grafiikankin avulla mahdotonta, mutta voimme kuvitella, kuinka pitkä matka on yksi millimetri, ja kuinka pitkä on kilometri. Kilometrissä on miljoona millimetriä. Viranomaisen mukaan juomavedessä saa olla liki kilometrin verran radioaktiivisuutta ja nyt Fukushimasta on länsirannikolle saapunut yksi millimetri radioaktiivisuutta.

Yksi Becquerel on yksi radioaktiivinen hajoaminen sekunnissa. Ihmisruumiin radioaktiivisuus normaalisti on n. 8000 Bq. Normikokoisella, 75 kiloisella ihmisellä tämä tarkoittaa 107 Bq/kg, eli 107000 Bq/tonni. Tämä on yli satatuhatta kertaa enemmän kuin länsirannikolla havaittu Fukushiman radioaktiivisuus. Ihmisruumiin radioaktiivisuus on pääosin peräisin kaliumista ja hiilestä, joiden radioaktiivisia isotooppeja K-40 ja C-14 esiintyy luonnossa aivan ihmisen toiminnasta riippumatta.

On aivan päivänselvä asia, että Fukushimassa ei ole niin paljon radioaktiivisuutta, että se voisi mitenkään pilata kokonaista valtamerta. Ei, vaikka kaikki nyt voimalaitosalueelle varastoidut radioaktiiviset vedet laskettaisiin sellaisenaan mereen, mikä saattaisi lopulta ollakin paras tapa niiden hävittämiseen.

  1. Radioactive Fukushima Waters Arrive At West Coast Of America
  2. Fukushima Radiation: Your Days of Eating Pacific Ocean Fish Are Over, Or Worse… 
  3. THE RADIOACTIVITY OF THE NORMAL ADULT BODY
  4. Are Our Bodies Radioactive?
  5. Greenpeace: Fukushima Nuclear Crisis Update for October 19th to October 22nd, 2013
  6. Greenpeace: PÄIVITYS: Fukushiman onnettomuuden päästöt mereen huomattavasti luultua suuremmat 

Video: Tapaus USS Ronald Reagan & Fukushima

USS_Ronald_ReaganLentotukialus USS Ronald Reagan oli tekemässä joitakin avustustehtäviä Fukushiman onnettomuuden jälkeen merellä Japanin edustalla. Silloisen miehistön jäsenistä jotkut ovat sitä mieltä, että heidän kokemansa sairastelut johtuvat Fukushimasta saamastaan säteilystä.

Asiasta on uutisoinut mm. Verkkomedia 15.3.2013:

Lentotukialus USS Reaganin miehistön säteilysairauksien määrä kasvaa

Helsingin Sanomat, 21.12.2013:

51 sotilasta syyttää Fukushiman ydinvoimalan omistajaa: Pelastustöistä seurasi syöpää

Mitkä tarinoista on totta ja mikä ei, siitä emme pysty ottamaan selvää, mutta selvitetään ainakin, mitä mahdollinen radioaktiivinen laskeuma lentotukialuksella ja säteilyannos käytännössä merkitsisi. Tai lisäys säteilyannokseen, koska säteilyltä ei kukaan voi suojautua. Saamme sitä jatkuvasti sekä ympäröivästä luonnosta, syömästämme ruoasta ja avaruudesta. Nämä lähteet ovat aivan luonnollisia, ihmisen toiminnasta riippumattomia.

Thunderf00t on julkaissut lukuisia erinomaisia videoita erilaisista tieteellisistä aiheista. Uusin video käsittelee USS Ronald Reaganin tapausta. Videon loppukaneetiksi on valittu Carl Saganin 20 vuoden takaiset sanat, jotka ovat pelottavat totta:

We live in a society absolutely dependent on science and technology and yet have cleverly arranged things so that almost no one understands science and technology. That’s a clear prescription for disaster.

Mielipide ja totuus Fukushimasta

Reilu vuosi sitten Greenpeace kirjoitti raflaavasti:

Japani on vapaa ydinvoimasta

Tänään Yle uutisoi:

Fukushima romutti Japanin haaveet ilmastopäästöjen vähennyksistä

Jos yhdistetään Greenpeacen artikkelin kuva Ylen uutiseen, saadaan aikaan melko hämmentäviä mielikuvia kuvan kohteen tulevaisuudesta.

Ympäristöjärjestöjen epärealistiset odotukset tuskin voivat enää tämän selkeämmin näkyä.

”Onagawan vaiettu ydinturma!!”

Jos ei Fukushima vakuuta, niin mitenkä olisi Onagawa?

Henri Heikkinen – Onagawan vaiettu ydinturma!!

 

Tuhoutuneessa kylässä hädänalaiset ihmiset ovat löytäneet turvan ainoasta paikasta, joka jäi pystyyn hyökyaallon jäljiltä ja jossa on sähköt, toimivat vessat ja juokseva vesi.

Näinkö asioitamme hoidetaan EU:ssa?

Eija-Riitta Korhola:

Kollegoideni päässä maanjäristyksen ja tsunamin tuhannet uhrit sulautuivat ydinvoimalan vaurioitumiseen. Ihmeteltiin, eikö tuhansissa uhreissa ole tarpeeksi. Kysyttiin, kuinka monta ydinvoimalaonnettomuutta oikein tarvitsee tapahtua, ennen kuin näyttö riittää.

En ollut uskoa korviani.

Maanjäristyksen ja tsunamin tuloksena tiet, sillat, rautatiet ja rakennukset romahtivat. Uhriluvuksi arvioidaan 30 000 henkeä. Jos meppien logiikka on tätä tasoa, pitäisikö meidän purkaa vastaavat rakennelmat EU:ssa, ihan varmuuden vuoksi?

Jos tämä on se tapa jolla asioitamme hoidetaan, meillä ei taida olla paljon toivoa.

Eija-Riitan kirjoituksen Pitkitetty orgasmi tyylistä voi olla jotain mieltä, mutta tunnistan sanojen takaa, niin kuin rivienkin välistä, saman turhautumisen kuin viime aikoina omasta päästäni.

Greenpeace onkin ihmistensuojelujärjestö, vai onko?

Greenpeacella on viime aikoina riittänyt uutisoitavaa, yli neljänkymmenen blogipostauksen verran Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Eikä haittaa, vaikka Candu ja RBMK menevät vähän sekaisin, media referoi kaikki virheetkin. Kauhugallerioiltakaan ei ole vältytty. Onko kuvilla sitten otsikon kanssa mitään tekemistä on toinen kysymys.

Silmäilin kaikki >40 postausta läpi, ja tein järkyttävän havainnon! Vaikka järjestö ilmoittaa olevansa ympäristöjärjestö, uutisissa ei mainita sanallakaan onnettomuuden mahdollisia vaikutuksia luonnolle ja ekosysteemille. Sen sijaan järjestön mielestä evakuointialuetta on syytä laajentaa, terveydellisistä syistä. Ehkä niin, mutta onko Greenpeace siis luonnonsuojelu- vai ihmistensuojelujärjestö? Ja kun tarkemmin ajattelee, en muista ikinä aikaisemminkaan lukeneeni mitään kirjoitusta siitä, mitä Fukushiman kaltainen onnettomuus luonnolle aiheuttaa. Onko joku muu lukenut? Ovatko vaikutukset lyhyt- vai pitkäaikaisia? Voiko niitä vakavuudeltaan verrata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin? Vaikutukset tietenkin suhteutettuna ydinvoimalla tuotetun energian määrään verrattuina muihin energiamuotoihin.

Greenpeacen mittausten mukaan 20 kilometriä virallisen evakuointialueen ulkopuolelta on löytynyt kymmenen mikrosievertin annosnopeus. Vuosiannos olisi näin ollen 87,6 millisievertiä. Määrä ylittää n. 20 kertaisesti suomalaisten saaman keskimääräisen annoksen, mutta alueen vuosiannos alittaa säteilytyöntekijälle sallitun viiden vuoden annoksen. Akuutin säätelysairauden aiheuttaa tuhannen millisievertin vuorokausiannos, kuolemaan saattaa johtaa kuuden tuhannen millisievertin kerta-annos.

Voimakkain luonnollinen taustasäteily löytyy Iranista, Ramsarin kaupungista, jossa vuosiannos voi olla 250 millisievertiä. Miksi Greenpeace ei vaadi Ramsaria evakuoitavaksi? Hämmästyttävää on se, että joissakin tutkimuksissa on osoitettu korkean taustasäteilyn alueilla ihmisten elävän pidempään ja terveempinä kuin muualla.

Fukushiman säteily ei ole tähän mennessä tappanut ketään, mutta tsunamin virallinen uhriluku on jo yli 10000 ja kadoksissa on edelleen yli 17000 ihmistä. Nyt kun kerran Greenpeace on osoittautunut ihmistensuojelujärjestöksi, odotan seuraavaksi kynttilämielenosoituksia ja muuta aktiviteettia vaatimaan kaavoitusmääräysten muuttamista Japanissa ja muualla valtameren rannikolla siten, että asuntoja ei saa rakentaa tsunamivaaralliselle alueelle. Näitä vaatimuksia voidaan siis odottaa, jos ihmisuhrien lukumäärällä on järjestölle merkitystä. Jos mitään ei kuulu, niin mistä tässä oikein on kysymys? Ehkä myös hiilivoiman tappamille miljoonille ihmisille voisi omistaa muutaman eleen.

Jos joku ei ole lukenut Greenpeacen uutisointia Fukushiman tiimoilta, kannattaa aloittaa tästä, ja miettiä sitten, kannattaako lukemista jatkaa.