EU:n energiatehokkuusdirektiivi poistaa hehkulamput vähitellen markkinoilta. Hehkulampun hyötysuhde valonlähteenä on hyvin huono ja suurin osa lampun käyttämästä sähköstä muuttuu valon sijasta lämmöksi. Päätöksen taustalla on tavoite energiankäytön vähentämiseksi.
Hehkulampun tilalle on jo kauan ollut saatavana ns. säästölamppuja, eli E27- ja E14-kierrekantaisia loistelamppuja. Hehkulamppujen kielto on kohdannut Suomessa kritiikkiä, johon syitä on kolme:
Hehkulampun tuottama lämpö tulee hyödyksi asunnon lämmittämisessä ja niiden korvaaminen vähemmän sähköä kuluttavilla lampuilla lisää lämmitysenergian tarvetta.
Tämä on osittain totta. Asuntoa ei kuitenkaan aina tarvitse lämmittää, joten kaikkea valaistuksen hukkalämpöä ei saada hyödyksi. Sähkön kuluttajahinta on kaikkia muita lämmitysmuotoja korkeampi. Voidaan siis sanoa, että vain sähkölämmitteisessä talossa lämmityskaudella saattaa olla yhdentekevää, mitä lamppuja käyttää. Muilla lämmitystavoilla hehkulampuista luopuminen vähentää energiakustannuksia.
Säästölamput eivät sovi joka paikkaan, ne syttyvät hitaasti, valon väri on huono, ne eivät kestä luvattua tuntimäärää, eivät toimi himmentimen kanssa ja pitävät särisevää ääntä. Lisäksi ne ovat kalliita.
Nämä mielipiteet ovat osittain ns. mukavuustekijöitä, osittain tietämättömyyttä ja osittain muodostuneet huonolaatuisten lamppujen tuomista negatiivisista kokemuksista. On säästölamppuja, jotka syttyvät välittömästi, toimivat himmentimen kanssa, eivät pidä ääntä eivätkä sanottavasti eroa hehkulampuista valon laadun suhteen.
Säästölamput sisältävät elohopeaa ja ovat sen vuoksi käytön jälkeen ongelmajätettä.
Tämä ei ole ongelma, mikäli lamput käytön jälkeen toimitetaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Yhden lampun elohopeamäärä on niin vähäinen, alle viisi tuhannesosaa, että lampun särkymisestä ei aiheudu vaaraa, joskin huone on hyvä tuulettaa elohopeahöyryn poistamiseksi. Perinteisiä loisteputkia on kodeissa usein ennestään, ja niissä on enemmän elohopeaa.
Tämä tutkimus paljastaa, miten elohopeaa sisältävien lamppujen käyttäminen voi vähentää ympäristöön joutuvan elohopean määrää. Kivihiilessä on elohopeaa, joka päätyy voimalan savukaasujen ja tuhkien mukana ympäristöön. Hehkulamppu käyttää viisi kertaa enemmän sähköä, jonka tuottaminen hiilivoimalassa tuottaa enemmän elohopeaa kuin säästölamppu sisältää. Tutkimuksessa oletettiin, että sähköstä puolet on tuotettu kivihiilellä.
Kokonaan vaille huomiota keskustelussa ovat jääneet E27- ja E14-kierrekantaiset halogeenilamput (kuvassa), jotka pysyvät myynnissä vielä vuoden 2015 loppuun. Ne vastaavat ulkomitoiltaan ja valaistusominaisuuksiltaan täysin perinteistä hehkulamppua, toimivat himmentimen kanssa, kestävät pidempään ja ovat hinnaltaan edullisempia kuin säästölamput. Halogeenilamppu on hehkulamppu, jonka hehkulanka on halogeenilla äytetyssä kvartsilasikuvussa. Halogeeni estää hehkulankaa höyrystymästä joten lankaa voidaan kuumentaa enemmän kuin tavallisessa hehkulampussa ja se kestää pidempään.
Sanotaan, että halogeenilampun pintalämpötila on korkeampi kuin tavallisella hehkulampulla. Niin onkin, mutta näissä E27- ja E14-kantaisissa halogeeneissa itse polttimo on tavallisen lampun kokoisen suojakuvun sisällä. Niiden pintalämpötila on siten alhaisempi kuin tavallisissa hehkulampuissa.
Nämä lamput tuottavat yhtä paljon valoa:
- Hehkulamppu 60 W
- Halogeenilamppu 42 W
- Säästölamppu 12 W
Tarkastellaan lähemmin eri lamppujen vaikutusta lämmitysenergian tarpeeseen. Lasketaan lämmitysenergian lisäystarve eri lamppujen tehoerojen mukaan. Koska kaikkea lampun lämpöä ei pystytä hyödyntämään, oletetaan, että 70 % saadaan hyödyksi lopun 30 % mennessä hukkaan.
Lämmitystarve lisääntyy seuraavasti:
- Halogeenilamppu: (60W – 42W) x 0,7 = 12,6 W
- Säästölamppu: (60W – 11W) x 0,7 = 34,3 W
Laskelmissa käytetyt sähkön ja lämmitysenergian hinnat:
- Sähkö: 0,11 €/kWh
- Öljylämmitys: 0,07 €/kWh (vastaa öljyn hintaa 0,67 €/l)
- Kaukolämmitys: 0,06 €/kWh
- Lämpöpumppu: 0,036 €/kWh (Lämpöpumpun COP-arvolla 3)
- Sähkölämmitys: 0,11 €/kWh
- Ei mitään: Tässä vaihtoehdossa oletetaan, että lampun hukkalämpöä ei saada lainkaan hyödyksi, kuten esim. pihavalaistuksessa.
Lasketaan ensin eri lamppujen käyttämän sähköenergian hinta kahdeksan tuhannen käyttötunnin aikana:
Todetaan, että hehkulampun kuluttama sähkö maksaa 53 €, haloheenin 37 € ja säästölampun 10,60 €
Seuraavassa kaaviossa on säästölampun tuoma säästö, kun huomioidaan vähentyneen hukkalämmön korvaaminen eri lämmönlähteillä oletuksella, että lampun hukkalämmöstä voidaan hyödyntää 70 %.
Sama kaavio halogeenilampulle.
Lamppujen hankintahintoja ei ole otettu huomioon, mutta kaaviosta voidaan helposti arvioida, milloin esim. säästölamppu maksaa itsensä takaisin. Jos lamppu maksaa 5 € ja talossa on öljylämmitys, säästölamppu säästää ostohintansa ensimmäisen 2000 tunnin aikana. Sen jälkeen se tulee halvemmaksi kuin hehkulamppu. Lämpöpumppulämmityksessä takaisinmaksuaika on n. 1200 tuntia ja sähkölämmityksessäkin 3000 tuntia. Jos laskelmaan ottaa huomioon vielä hehkulampun ostohinnan, tilanne on säästölampulle vielä edullisempi.
Lamppujen vaihtamisen hyöty on sitä suurempi mitä vähemmän lämmitystarvetta on. Eteläisemmässä Euroopassa säästöpotentiaalia on selvästi enemmän kuin Suomessa.
Hehkulamppukielto on kannustin lampputeollisuudelle kehittää entistä parempia korvaajia hehkulampulle. Jo nyt on saatavana käyttökelpoisia LED-kohdevaloja sekä 40W hehkulampun korvaavia E27-kantaisia LED-lamppuja. Siirtyminen LEDeihin on haaste ja mahdollisuus valaisinvalmistajille. LEDien ansiosta valaisimet voidaan muotoilla entistä vapaammin, tai valaistus voidaan integroida osaksi muuta sisustusta. Kiinteistöjen valaistuksen virranjakelu voitaisiin hoitaa 12V, 24V tai 48V suojajännitteellä, mikä parantaa turvallisuutta ja vapauttaa kalustevalmistajat nykyisistä 230V:n turvamääräyksistä.
Hyötysuhteeltaan LEDit ovat lähellä loistelamppuja, ne eivät sisällä elohopeaa ja niiden käyttöikä on pidempi. Hinnat ovat toistaiseksi korkeita, mutta tulevat aikanaan alas. Jos siihen asti haluaa välttää ”elohopealamppuja”, voi käyttää halogeeneja. Perinteisten hehkulamppujen ”hamstraamista” ei voine millään järkisyyllä perustella.
Yllä olevien lähteiden säästölaskurit eivät ota huomioon lisääntyvää lämmitystarvetta.
