Voiko Ebola levitä koko väestöön kolmessa vuodessa?

Ebola leviää maailmalla, eikä parannuskeinoa ole. 70 % prosenttia tartunnan saaneista menehtyy. Mitä Ebolan leviämisestä tiedetään?

Iltalehti: WHO: Ebolatartuntoja jo yli 10 000

Iltalehti: Pahin ennuste: 1,4 miljoonaa ihmistä sairastuu Ebolaan

Liberiassa tartuntojen määrä kaksinkertaistuu tällä hetkellä 15-20 päivän välein ja Sierra Leonessa sekä Guineassa 30-40 päivän välein.

Helsingin sanomat: Tästä on kyse: Ebola leviää nopeammin kuin sitä pystytään torjumaan

Apuna käytetään myös niin sanottua yleistä lisääntymislukua, joka kuvaa sitä, kuinka monta henkilöä yksi tartunnan saanut keskimäärin ehtii tartuttaa ennen kuin paranee tai menehtyy. Jos luku on alle yksi, epidemia on sammumaan päin. Jos luku on yli yksi, se leviää. Mitä korkeampi luku, sitä nopeammin tauti leviää. ebolan kohdalla luku on 1,5 – 2.

Jos tartunnan saaneiden määrä kaksinkertaistuu yhdessä kuukaudessa, ja yksi tartunnan saanut tartuttaa edlleen 1,5 tai 2 ihmistä, eikä mikään pysäytä leviämistä, se etenisi näin.

Ebolan_leviäminen

Ebolan leviäminen nykyisellä nopeudella, jos mikään ei sitä pysäytä.

Maapallon väkiluku on seitsemän miljardia. Jos yksi tartuttaa 1,5 koko väestö sairastuisi kesäkuuhun 2016 mennessä. Jos yksi tartuttaisi kaksi, päivämäärä olisi elokuussa 2017.

Maailma on pitkään saanut olla rauhassa mustan surman kaltaisilta pandemioilta. Jos todella ärhäkkä ja tehokkaasti leviävä virus kehittyy, mitä sen leviämiselle mahtaisi? Ennen pitkää se voisi saavuttaa koko Maapallon väestön.

Maakaasu ja öljy korvasivat ydinvoiman Japanissa

Tämän vuoden huhtukuussa kirjoitin aiheesta Paransiko Japani energiatehokkuutta Fukushiman jälkeen?

Päivälleen vuosi sitten kirjoitin otsikolla Tyhjät lupaukset Japanin uusiutuvasta energiasta. Nyt kun vuosi 2012 on päivitetty IEA:n tilastoihin, nähdään kuinka kävi. Japanin sähköntuotannossa käyttämän primäärienergian määrät ovat muuttuneet seuraavan kuvan mukaisesti.

Japanin sähköntuotannon lähteet vuosina 1972...2012.

Japanin sähköntuotannon lähteet vuosina 1972…2012.

Ydinvoima on poissa, tilalla ovat kaasu ja öljy. Sähkön kulutus on vähentynyt vain vähän. Uusiutuvilla ei ole ollut mitään roolia ydinvoiman korvaamisessa.

Muutosprosentit Japanin sähköntuotannossa vuodesta 2010 vuoteen 2012 ovat seuraavat:

  • Sähköntuotanto väheni 7 %
  • Kaasun kulutus lisääntyi 32 %
  • Öljyn kulutus lisääntyi 97 %

Kolme ja puoli vuotta sitten kirjoitin otsikolla Fukushiman onnettomuus, historian vakavin ympäristökatastrofi?

Nyt toteutuneen muutoksen perusteella ennuste voidaan katsoa toteutuneeksi.

Fukushiman onnettomuus itsessään ei ollut kovin merkittävä ympäristökatastrofi, mutta sen seurauksena tapahtunut ydinvoiman alasajo ja päästöjen kasvu ovat ilmastonsuojelun pyrkimyksille katastrofaalista.

Nämä vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan Japaniin. Ydinvoiman orastava uusi tuleminen keskeytyi onnettomuuden seurauksena ja on johtanut samanlaiseen ydinvoiman korvaamiseen fossiilisilla muuallakin. Ainoastaan Saksassa onnettomuuden jälkimainingeissa suljettiin ydinvoimaloita, muualla se on johtanut lisärakentamisen hidastumiseen. Tämä psykologinen vaikutus menee aikanaan ohi, kuten se meni Tsernobylinkin jälkeen. Mutta ilmasto ei odota. Päästöjä olisi pitänyt alkaa vähentämään jo 30 vuotta sitten.

Toisinaan maailman ennustettavuus on suorastaan pelottavaa.

  1. IEA – Japan: Electricity and heat for 2012
  2. Japani on vapaa ydinvoimasta

Elo- ja syyskuu olivat mittaushistorian lämpimimmät

Pintalämpötilamittausten mukaan kuluvan vuoden elo- ja syyskuu olivat mittaushistorian lämpimimmät. Näissä kahdessa kuvassa nähdään Nasan GISTEMP- sekä Hadley Centren HadCRUT4 –mittaussarjojen tietoa. Kuvissa on 10 ja 30 vuoden ajalta kuukausien maksimi, minimi ja keskiarvot, sekä kuluva vuosi ja kaksi edellistä vuotta. Syyskuun lämpötila ei ole vielä tätä kirjoittaessa päivittynyt HadCRUT4 -sarjaan.

GIS_GLOBAL_Tempareture_Anomalies_9-2014_monthly

Kuva 1.

HadCRUT4_GLOBAL_Tempareture_Anomalies_8-2014_monthly

Kuva 2.

GISTEMP-sarjan mukaan myös toukokuu oli historian lämpimin. HadCRUT4:n mukaan sekä touko- että kesäkuu olivat lämpimimmät. Sarjojen erot selittyvät vähän erilaisilla mittausverkostoilla sekä tilastointitavoilla.

Paitsi sääasemien mittareilla, lämpötilaa seurataan myös satelliiteista käsin. Seuraavassa ovat GISTEMP, HadCRUT4 –pintamittaussarjat sekä UAH-satelliittimittaussarja samoissa kuvissa.

Kuvassa 3. on vuosikeskiarvot sekä viiden vuoden liukuvat keskiarvot viimeisen 30 vuoden ajalta. Satelliittisarja ei tämän pidemmälle histoaan ulotukaan.

GISS_HadCRUT4_UAH_GLOBAL_Tempareture_Anomalies_2013(2014)_30_years

Kuva 3.

Kuvassa 4. on vuosikeskiarvot sekä yhdentoista vuoden liukuvat keskiarvot koko sarjojen pituuden ajalta.

GISS_HadCRUT4_UAH_GLOBAL_Tempareture_Anomalies_2013(2014)_long

Kuva 4.

Viime aikoina paljon keskustelua herättänyttä ilmaston lämpenemisen pysähtymistä, saati päättymistä, ei näistä mittauksistakaan voida mitenkään yksiselitteisesti havaita. Lämpeneminen jatkuu edelleen, kuten teorian mukaan kuuluukin.

Tarkempia kuvia löytyy tämän blogin Data-sivulta.

Mitä Greenpeace ja kumppanit eivät kerro

wind turbine fireJos toissapäiväinen kirjoitus uusiutuvan ja ydinenergian rakentamisnopeuden vertailusta herätti mielenkiintoa, sen tekee varmasti myös tämä Passiiviidentiteetin eilinen kirjoitus:

Nerokasta grafiikkaa

Jutussa havainnollistettu Greenpeacen tapa vääristellä asioita jättämällä valikoituja asioita kertomatta, on sama jota ilmastoskeptikot käyttävät kertoessaan ilmastonmuutoksen olevan pötyä, koska tänään on kylmempi kuin vuosi sitten.

 

Eipä alistuta vihreiden narreiksi

Tässä Ville Niinistön kirjoituksessa

Ei alistuta ydinvoiman narreiksi – katse tulevaisuuteen!

on niin paljon potaskaa, etten jaksa kaikkeen edes puuttua. Otan esille yhden asian, uusiutuvien ja ydinvoiman rakentamisnopeuden, jota Niinistö kuvailee näin:

”Areva ei enää edes kykene antamaan valmistumisaikaa kyseiselle reaktorille – eräiden arvioiden mukaan se valmistuisi mahdollisesti vuonna 2020. Siis 18 vuotta periaatepäätöksen valmistuttua! 18 vuotta! Kuinka paljon sinä aikana olisi luotukaan samalla pääomapanostuksella kotimaista energiaa, talouden menestystä ja työpaikkoja uusiutuvilla ratkaisuilla! Monipuolista bioenergiaa, tuulivoimaa, energiatehokkuutta, lämpöpumppuja – kaikki ratkaisuja, joilla olisi korvattu ulkomaista öljyä ja kivihiiltä energiantuotannossa.”

Mutta hetkinen, eihän Niinistö puhu mitään hänen itsensä suosimien energiamuotojen rakentamisnopeudesta, saati hinnasta. Siispä otetaan siitä vähän selvää. Verrataan Saksaan, koska se on jatkuvasti esillä esimerkkinä, jota meidänkin pitäisi seurata. Saksassa on vuoden 1990 jälkeen lisätty vuosittaista tuuli-, aurinko- ja bioenergiaa sähköntuotannossa seuraavasti:

  • Biomassa: 40,9 TWh
  • Tuulivoima: 46 TWh
  • Aurinkovoima: 28 TWh
  • Yhteensä: 114,9 TWh

Jotta Saksan numerot olisivat vertailukelpoisia Suomen kanssa, suhteutetaan ne väkilukuun. Saksa on käyttänyt melkoisesti resursseja uusiutuvan energian rakentamiseen. Jos Suomi tekisi saman, resurssimme voidaan olettaa olevan korkeintaan juuri tämä väkilukujen suhde, eli sama määrä euroja per naama. Saksasassa on 81 miljoonaa asukasta, Suomessa 5,5 miljoonaa. Suhdeluku on 81 / 5,5 = 14,7.

Jaetaan siis Saksan uusiutuvan energian lisäys tällä suhdeluvulla, saadaan:

  • Biomassa: 2,8 TWh
  • Tuulivoima: 3,1 TWh
  • Aurinkovoima: 1,9 TWh
  • Yhteensä: 7,8 TWh

Aikaa tähän saavutukseen on Saksalta kulunut 24 vuotta. Niinistö itse tekstissään kauhistelee, että Olkiluoto 3 valmistuu ehkä 18 vuotta periaatepäätöksen jälkeen. Suhteutetaan vielä Saksan 24 vuotta Suomen 18 vuoteen: 24 / 18 = 1,3. Saksan tulos pitää jakaa vielä tällä luvulla.

  • Biomassa: 2,1 TWh
  • Tuulivoima: 2,4 TWh
  • Aurinkovoima: 1,5 TWh
  • Yhteensä: 6,0 TWh

Ja sitten Olkoluoto 3: tuleva tuotanto. Laitoksen sähköteho on 1600 MW. Jos sen käyttöasteeksi saadaan 0,9 se tuottaa vuodessa 1,6 x 0,9 x 8760 = 12,6 TWh.

Nyt meillä on vertailukelpoiset numerot. Tulokset ovat:

  • Suomi: 12,6 TWh
  • Saksa: 6,0 TWh

Suomen politiikalla saavutetaan kaksi kertaa parempi tulos päästöttömän energian lisäämisessä kuin Niinistön (oletetusti) suosimalla Saksan politiikalla. Eikä tämä jää vielä tähänkään. Saksan muutos uusiutuvaan energiaan tulee tyrehtymään tulevaisuudessa, koska se rakentuu vaihtelevien lähteiden, tuulen ja Auringon varaan. Stokastisen energiamuodon lisääminen vaikeutuu osuuden kasvaessa, koska vaihtelevan tehon säätöongelmat kasvavat ja tekevät lopulta ko. energiamuodon lisärakentamisen käytännössä mahdottomaksi jo kauan ennen kuin fossiiliset on saatu korvattua. Viimeistään silloin Saksa joutuu palaamaan ydinvoimaan, mikäli edelleen haluaa luopua fossiilisista polttoaineista. Tähän samaan miinaan vihreät ilmeisesti haluavat meidänkin astuvan?

Tekstissään Niinistö kysyy:

Tilanne asettaa ydinvoiman kannattajat uuden kysymyksen eteen: onko heidän ydinvoimauskossaan mitään rajoja?

Tässä tehtyjen havaintojen perusteella kysymys kuuluisi asettaa näin

”Onko vihreiden uusiutuva-uskossa mitään rajoja”

Johtopäätöksenä siis todetaan, että Ville Niinistöllä ei ole mitään hajuakaan siitä mistä hän puhuu. Ulostanti on silkkaa potaskaa, kuten tähänkin asti, kun aiheena on energia, ja sanojana vihreä.

 

Ydinjäteongelman ratkaisu, sekä 1600 vuotta ydinsähköä ilman uraanikaivoksia


nuclear-power-smileUutisen mukaan
Namibiassa avataan uusi uraanikaivos. Sen on tarkoitus tuottaa 5770 tonnia uraania vuodesta 2017 alkaen. Kaivoksen kokonaisvarannon arvioidaan olevan 140000 tonnia, ja toiminta-ajan vähintään 20 vuotta.

Nykyään energiantuotantoon käytettävät ydinvoimalat käyttävät polttoaineena uraanin isotooppia U-235, jota luonnon uraanissa on vain 0,7 % lopun 99,3 %:n ollessa isotooppia U-238.

Hyötöreaktori pystyy jalostamaan energiaksi myös isotoopin U-238. Sen takia ne pystyvät hyödyntämään maasta louhitun uraanin n. 200 kertaa tehokkaammin kuin nykyiset voimalat.

1000 MWe:n hyötöreaktori toimii vuoden yhdellä tonnilla uraania. Sinä aikana sen tuottaa 8 TWh sähköä. Maailman sähkönkulutus vuodessa on 22 000 TWh.

Kun jaamme tämän luvun kahdeksalla, saamme tulokseksi 2750. Toisin sanoen, kaiken maailmassa kulutetun sähkön tuottamiseen tarvitaan 2750 kpl 1000 MWe:n hyötöreaktoria, ja niille tarvitaan yhteensä 2750 tonnia uraania polttoaineeksi.

Namibiaan avattavan kaivoksen vuosituotto 5770 tonnia riittäisi tuottamaan kaiken sähkön koko maailmassa kahden vuoden ajan. Kaivoksen arvioitu varanto 140000 tonnia riittäisi nykyisellä sähkönkulutuksella viideksikymmeneksi vuodeksi.

Uraaniin tuotanto maailmassa on n. 60000 tonnia vuodessa. Yhden vuoden tuotannolla voitaisiin sähköistää koko maailma kahdenkymmenen vuoden ajan hyötöreaktoreilla.

Maailmassa on valmiiksi olemassa 1,5 miljoonaa tonnia köyhdytettyä uraania, josta on jo erotettu isotooppi U-235 energiantuotantoa varten. Jäljelle jääneelle köyhdytetylle uraanille ei ole mitään käyttöä. 1,5 miljoonaa tonnia voisi sähköistää maailman yli viiden sadan vuoden ajaksi. Tämä siis, vaikka uutta uraania ei louhittaisi lainkaan.

Maailmassa on korkea-aktiivista ydinjätettä, eli kertaalleen käytettyä ydinpolttoainetta 270000 tonnia. Jäte soveltuu hyötöreaktorin polttoaineeksi, koska siitä on käytetty vasta isotooppi U-235 ja tallella on lähes kaikki U-238. Tällä jätemäärällä voitaisiin sähköistää koko maailma sadan vuoden ajan.

Uraani ei ole loppumassa, mutta nykyisin käytössä oleva reaktoritekniikka on vanhanaikainen. Se oli alunperinkin suunniteltu sukellusveneiden voimanlähteeksi, ei siviilikäyttöön sähköntuotantoa varten. Tähän tarkoitukseen on olemassa tehokkaampia menetelmiä.

Nykyiset ydinjätteet on loppusijoitettava kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi niissä olevan plutoniumin takia. Hyötöreaktorin jäte ei sisällä plutoniumia. Se sisältää vain fissiotuotteita, joiden puoliintumisaika on noin 30 vuotta. Fissiotuotteet muuttuvat näin ollen vaarattomiksi kolmessa sadassa vuodessa. Tuhansien vuosien loppusijoitusaikaa ei tarvita, joten ydinjäteongelma lakkaa olemasta.

Hyötöreaktoritekniikka on yhtä vanha kuin ydinvoimakin. Hyötöreaktoria kehitettiin samaan aikaan kevytvesireaktorin kanssa, mutta siviilikäyttöön valituksi tuli kevytvesitekniikka, koska siitä oli jo valmis sukellusvenesovellus olemassa, josta se kopioitiin ja skaalattiin suuremmaksi.

Menestyksekkäitä hyötöreaktorin kehitysprojekteja on ollut useampia, joista tunnetuin lienee Integral Fast Reactor (IFR). Uraanin lisäksi alkuaine torium soveltuu hyötöreaktorin polttoaineeksi. Toriumia syntyy monien kaivosten sivutuotteena, eikä sille ole mitään käyttöä, vaan se tyypillisesti haudataan kaivoksen maastoon. Tällaisia valmiita varastoja arvioidaan maailmassa olevan lähes 2,8 miljoonaa tonnia. Sillä määrällä voisi sähköistää koko maailman 1000 vuoden ajan.

Paras tekniikka toriumin käyttämäseksi on sulasuolareaktori, jota jo kevytvesireaktorin kehityksestä Yhdysvalloissa vastannut fyysikko Alvin Weinberg piti parempana tekniikkana siviilipuolen sähköntuotantoon. Tekniikka eliminoi kaikki keskeiset ydinvoiman ongelmat, kuten uraanin riittävyyden, sydämen ylikuumenemisen ja sulamisen mahdollisuuden sekä jätteen loppusijoituksen. Samalla loppuisi merkittävä osa ilmastonmuutosta aiheuttavista hiilidioksidipäästöistä, koska hiiltä ja kaasua ei enää tarvittaisi sähköntuotantoon.

Yhteenvetona, hyötöreaktoreilla voidaan ratkaista ydinjäteongelma, ja sen lisäksi tuottaa kaikki maailman sähkö ilman uuden uraanin tai toriumin louhimista seuraavasti:

  • Valmiiksi louhittu uraani: 500 vuotta
  • Valmiiksi louhittu torium: 1000 vuotta
  • Ydinjätteet: 100 vuotta
  • Yhteensä: 1600 vuotta

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia:

  1. IFR – menetetty mahdollisuus, vai tulevaisuuden pelastaja?
  2. Kuuluuko ydinvoima historiaan?
  3. ”Ydinvoimassa vielä paljon kehitettävää”
  4. Sulasuolareaktori – energiaa toriumista
  5. Sulasuolareaktori – katsaus historiaan
  6. Kiina panostaa torium-voimalaan