Paransiko Japani energiatehokkuutta Fukushiman jälkeen?

Huhtikuun 9. päivä julkaistiin kirjoitus otsikolla

How Japan Replaced Half Its Nuclear Capacity With Efficiency

Kirjoittajina Justin Guay (Sierra Club) ja Lauri Myllyvirta (Greenpeace). Kirjoituksen julkaisi ilmeisesti ensimmäisenä Huffington Post, mutta se on julkaistu muallakin. Hyvää keskustelua aiheesta ainakin täällä ja täällä. Artikkeli käsittelee Japanin sopeutumista kaikkien ydinvoimaloidensa sulkemisesta johtuneeseen sähköpulaan Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Onnettomuutta edeltäneenä vuotena, 2010, Japani kulutti 1117 TWh sähköä, josta ydinvoimaa oli 288 TWh, eli 26 %. Artikkelissa väitetään japanin korvanneen puolet ydinvoiman poistumisen vajeesta energiatehokkuuden parantamisella. Oliko näin? Analyysista tulee väkisinkin paljon pidempi kuin tarkastelun kohteena olevasta artikkelista. Niinpä kirjoita yhteenvedon tähän alkuun.

  1. Kulutuksen väheneminen kattaa vain 40 % vajeesta, ei puolet, kuten otsikossa väitetään.
  2. Artikkelissa käytetty vertailuvuotena vuotta 2010, jolloin sähkön kulutus oli 6 % eli 28 TWh suurempi kuin vuonna 2009. Kulutus eri vuosien välillä vaihtelee siis muutenkin, joten  vertailu vain yhteen vuoteen on harhaanjohtavaa. Jos vertailuvuodeksi olisi otettu 2009, ”energiatehokkuudella” olis katettu menetetystä tuotannosta vain 15 %, eikä 40 %.
  3. Artikkelissa kerrottu sähkönkulutuksen väheneminen on n. 10 %. Samaan aikaan energian loppukäyttö on vähentynyt vain 2,6 %. Väitetyn ”energiatehokkuuden paranemisen” osuus loppukäytön vähenemisestä on 1 %.
  4. Primäärienergian kulutus on ollut laskussa vuodesta 2005 jo muutenkin, joten ydinvoiman poistumisen ei ole ainoa asia mikä siihen vaikuttaa.
  5. Japani on korvannut vajetta kaikella käytettävissä olevalla fossiilikapasiteetilla. Enempää sähköä Japanissa ei toistaiseksi kyetä tuottamaan. Kulutuksen väheneminen on siten säästämistä pakon edessä.
  6. Rajoitukset esim. asuntojen jäähdytyksessä ovat lisänneet ihmisten lämpöhalvaustapauksien määrän moninkertaiseksi.
  7. Japanissa on rakenteilla ja suunnitteilla 30000 MW uutta fossiilikapasiteettia josta 5000 MW otetaan käyttöön jo tämän vuoden aikana.

Perustelelut näille kannanotoille löytyvät alempaa. Miten Japani selvisi ydinsähköosuuden poistumisesta? Artikkelissa julkaistiin kuva, josta tämä käy ilmi.

Kuva 1. Japanin ydinvoimavajeen kompensointi.

Kuva 1. Japanin ydinvoimavajeen kompensointi.

Ydinvoiman aiheuttama vaje vuosina 2010-2013 on kuvasta 1. katsottuna n. 280 TWh. Vesivoima on vähentynyt 10 TWh. Öljyä on lisätty 45 TWh, hiiltä 20 TWh ja maakaasua 115 TWh. Kulutus on vähentynyt 110 TWh. Muutos näkyy osittain jo tässä vuoteen 2011 päättyvässä tilastossa.

Kuva 2. Japanin sähköntuotannon lähteet.

Kuva 2. Japanin sähköntuotannon lähteet.

Uudempaa tilastoa ei IEA:lta ole vielä saatavissa. Selkeimmin kuvassa 2. näkyy kaasun käytön lisääntyminen, mikä näkyy myös artikkelin kuvasta 1. Hiilen käyttö ei ole kummankaan kuvan 1. ja 2. perusteella juurikaan lisääntynyt, minkä voidaan olettaa johtuvan siitä, että kaikki käytettävissä oleva hiilikapasiteetti on jo käytössä eikä tuotantoa voida lisätä. Hiili on ajojärjestyksessä ennen kaasua. Kaasun jälkeen on öljy, jotka molemmat ovat kasvaneet, kaasu selvästi enemmän. Vesivoima on varmuudella ollut täydellä kapasiteetillaan käytössä tähänkin asti, eikä sitä voida lisätä. The Federation of Electric Power Companies of Japan julkaisee luettelon Japanin yli 1000 MW:n kaasu-, hiili- ja öljyvoimaloista. Luettelosta voidaan laskea, että kaasukapasiteettia Japanissa on 47206 MW. IEA:n tilastoista vuosilta 2009, 2010 ja 2011 nähdään, että Japanissa on kaasulla tuotettu sähköä seuraavasti:

  • 2009 – 287 TWh
  • 2010 – 300 TWh
  • 2011 – 374 TWh

Japanin kaasukapasiteetilla 47206 MW voidaan teoriassa tuottaa sähköä enintään 414 TWh. Nyt voimme laskea, millä käyttökertoimilla Japani on kaasuvoimaloitaan ajanut.

  • 2009 – 69 %
  • 2010 – 72 %
  • 2011 – 90 %

90 % käyttökerroin tarkoittaa sitä, että tuotanto seisoo vuodessa 36,5 vuorokautta ja käy muun ajan täydellä teholla. Käytännössä seisokkiaika on tätä lyhyempi, koska kaasua tarvitaan myös tehon säätöön eikä se siten käy täydellä teholla koko ajan. 90 % käyttöaste on näin ollen lähellä käytännön maksimia mikä kaasuvoimaloilla voidaan Japanissa saavuttaa, koska laitoksia täytyy välillä huoltaakin. Voidaan tietenkin sanoa, että Japani on onnistunut vähentämään kulutusta energiatehokkuutta parantamalla. Vai voidaanko? Artikkelissa sanotaan:

Simple measures such as increasing temperatures in homes and offices, ”thinning” lighting by removing some of the bulbs and tubes, shutting down big screens and cutting exterior lighting enabled Japan to dramatically reduce power demand almost overnight (albeit at the cost of a small amount of personal comfort).

Jostain on pakko vähentää, kun tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää.

In addition to these measures, the dress code in offices was eased to reduce the need for AC, while commercial facilities were audited to identify potential savings.

Toimistojen pukeutumiskoodia helpotettu, jotta toimistoja ei tarvitsisi viilentää niin paljon. Mutta jäähdytyksen säästämisellä on muitakin vaikutuksia kuin vain ”cost of a small amount of personal comfort”, kuten artikkelissa sanotaan. Kesällä 2011 Bloomberg kirjoitti otsikolla Heatstroke Deaths Quadruple as Japan Shuns Air Conditioners to Save Power

From June 1 to July 10, the latest period available, 26 people died from heatstroke, compared with six in the same period last year, according to the Fire and Disaster Management Agency. The number of people taken by ambulance to hospitals for heatstroke more than tripled to 12,973, with 48 percent in the most-at-risk group aged 65 years or older.

Energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan sitä, että samat asiat tehdään vähemmällä kulutuksella. Japanin toimenpiteet ovat ehkä osittain sitäkin, mutta osittain niukkuuden jakamista, pakkosäästämistä. En sano, että se olisi paha asia, mutta ei sitä pidä väittää energiatehokkuuden parantamiseksi. Ihmisten sairastumiset tai peräti kuolemat säästämisen takia ovat esimerkki väärästä säästämisestä. Vuonna 2010 Japanin sähkönkulutus oli 1117 TWh. Kulutus on artikkelin mukaan vähentynyt 110 TWh, joka on 10 % aiemmasta kulutuksesta, mutta vain 40 % ydinvoiman jättämästä vajeesta, ei puolet, kuten artikkelin otsikossa sanotaan. Vertailu kuvassa 1. olisi näyttänyt huomattavasti erilaiselta, jos vertailuvuodeksi olisi otettu vuosi 2009 vuoden 2010 sijasta, koska vuonna 2009 sähkönkulutus oli 28 TWh6 % alhaisempi kuin vuonna 2010. Vaihtelua eri vuosien välillä tapahtuu muutenkin, eikä kaiken kulutuksen vähenemisen voi sanoa johtuvan säästötoimenpiteistä. Jos vertailuvuodeksi olisi otettu 2009, ”energiatehokkuudella” olis artikkelin laskutavan mukaan katettu menetetystä tuotannosta vain 15 %, eikä 40 %. Loppu 60 % vajeesta on katettu fossiilituotantoa lisäämällä, mikä yllä olevista laskelmista päätellen käy nyt täydellä tehollaan, enempää sähköä ei Japanissa voi nykyisellään tuottaa. Öljykapasiteettia ehkä olisi olemassa, mutta se olisi ehkä liian kallista jopa Japanille. Tai sitten kapsiteettia ei ole, koska maanjäristys ja tsunami tuhosivat kolmasosan Japanin öljynjalostuskapasiteetista.

Kuva x. Cosmo Oil -öljyjalostamo tuhoutui maanjäristyksen ja tsunamin takia. Useita kuolonuhreja, moninkertaisesti enemmän kuin Fukushimassa.

Kuva 3. Cosmo Oil -öljyjalostamo Ichiharassa tuhoutui maanjäristyksen ja tsunamin vaikutuksesta. Useita kuolonuhreja, moninkertaisesti enemmän kuin Fukushimassa.

Artikkelissa käsitellään pelkästään sähkön kulutusta. Vuonna 2010 Japani käytti kaikesta energiasta 26% sähkönä, muun kulutuksen ollessa polttoaineiden suoraa kulutusta liikenteessä, rakennuksissa, teollisuudessa jne. On mahdollista, että osa vähentyneestä sähkön kulutuksesta on siirtynyt muuhun kulutukseen, jos esimerkiksi sähkölämmitystä on vaihdettu öljylämmitykseen. Onko energian loppukäytössä nähtävissä muutosta Fukushiman jälkeen? Käytettävissä on toistaiseksi tilastot vain vuoteen 2011, mutta sähkönkulutuksen muutos näkyy jo 2011, joten energian loppukäytössäkin voisi olettaa näkyvän vastaavan muutoksen. Piirretään tilaston numeroista kaavio.

Kuva 3. Energian loppukäyttö Japanissa vuosina 2000-2011.

Kuva 4. Energian loppukäyttö Japanissa vuosina 2000-2011.

Vuoden 2011 pylväs on 2,6 % vuoden 2010 pylvästä matalampi, joten tässä ei voida havaita samanlaista muutosta kuin sähkön kulutuksessa. Jos tuosta 2,6 %:sta on 40 % saavutettu energiatehokkuudella, se on kokonaiskäytöstä 1 %, eli käytännössä ei yhtään mitään. Kirjoitin aikaisemmin otsikolla

Tyhjät lupaukset Japanin uusiutuvasta energiasta

Siinä todettiin, että Japanissa on rakenteilla ja suunnitteilla 30000 MW uutta fossiilikapasiteettia. Artikkelissa väitetään hiilivoiman rakentamista Japanissa myytiksi, mutta sivuutetaan uuden kaasukapasiteetin rakentaminen kokonaan. Kaasuvoimalat ovat nopeampi ja halvempia rakentaa kuin hiilivoimalat. Tänä vuonna kaasuvoimaloita otetaan käyttöön 5000 MW. Niitä ei rakennettaisi, mikäli Japani olisi oikeasti sopeutunut ydinvoiman jättämään vajeeseen. Lisäksi Japani on käynnistämässä osan ydinvoimastaan uudelleen lähitulevaisuudessa.

Tarkemmalla etsimisellä löytyi vielä pari Japanin energiankulutusta käsittelevää artikkelia.

IEA: Japan’s fossil-fueled generation remains high because of continuing nuclear plant outages

Artikkelin yhteydessä on kuva Japanin sähköntuotanosta vuosina 2007..2012.

Kuva 4. Japanin sähköntuotannon lähteet vuosina 2000..2013.

Kuva 5. Japanin sähköntuotannon lähteet vuosina 2007..2013.

Fukushiman onnettomuus on kuvaan 5. merkitty pystyviivalla. Ainoa mikä kuvasta selkeästi näkyy, on fossiilisten käytön huikea kasvu sähköntuotannossa Fukushiman jälkeen. Kulutuksen vähenemisen havaitseminen kuvasta vaatii paljon hyvää tahtoa. En näe tuossa kuvassa mitään iloitsemisen aihetta, kuten tässä analysoidun lähdeartikkelin kirjoittajat ilmeisesti näkevät.

OilVoice: LNG heading east

Tässä nähdään Japanin primäärienergian kulutus vuoden 2012 loppuun, jolloin ydinvoima on jo kokonaan poissa pelistä.

Japanin primäärienergian kulutus vuosina 1965..2012.

Kuva 6. Japanin primäärienergian kulutus vuosina 1965..2012.

Primäärienergian kulutus on ollut laskusuunnassa jo vuodesta 2005. Vuoden 2008 finassikriisi näkyy piikkinä alaspäin. Sen jälkeen lasku on jatkunut vuonna 2005 alkaneen trendin mukaisesti aina vuoden 2012 loppuun. Mikä tässä on energiatehokkuuden paranemisen ansioita, siitä ei käytettävissä olevilla tiedoilla voi vetää lopullisia johtopäätöksiä.

  1. How Japan Replaced Half Its Nuclear Capacity With Efficiency
  2. Tyhjät lupaukset Japanin uusiutuvasta energiasta
  3. Only a third of nuclear reactors may be restarted
  4. Electricity generation by fuel in Japan
  5. Japan’s fossil-fueled generation remains high because of continuing nuclear plant outages
  6. LNG heading east
  7. Energy Facts: Fossil Fuels Replace Nuclear in Japan
  8. Heatstroke Deaths Quadruple as Japan Shuns Air Conditioners to Save Power
  9. Major Power Plants – Japan
  10. Major Power Plants PDF – Japan 
  11. Japan: Electricity and Heat for 2009
  12. Japan: Electricity and Heat for 2010
  13. Japan: Electricity and Heat for 2011
  14. Japan: Balances for 2009

Uusiutuvan energian kasvu Euroopassa on romahtanut!

Maailma noudattaa termodynamiikan lakeja: Ilmiöt tapahtuvat vähiten energiaa vaativalla tavalla, vesi valuu alamäkeen, ja lämpö siirtyy kuumasta kylmään, ei koskaan toisin päin. Sama pätee enimmäkseen myös taloudessa: Mahdottomat asiat eivät muutu mahdollisiksi poliittisilla päätöksillä, kannattamattomat asiat eivät muutu kannattaviksi syytämällä niihin rahaa, eikä fysiikan laeista voi äänestää.

Hiilen kulutus Saksassa on kasvanut neljä vuotta peräkkäin ja on nyt saavuttanut vuoden 2006 tason.

Hiilen kulutus Saksassa on kasvanut neljä vuotta peräkkäin ja on nyt saavuttanut vuoden 2006 tason. Kuvalinkki: Can Germany survive the Energiewende?

Uusiutuvan energian hypetys on alusta asti näyttänyt omituiselta. Vesivoima on ok, ja jossain määrin biomassa, mutta miten joku voi kuvitella, että tuulella ja auringolla voidaan korvata sekä fossiiliset polttoaineet että ydinenergia? Tai edes fossiiliset kokonaan, eikä vain osittain, sillä sehän onnistuu tietenkin, mutta ei ole riittävä toimenpide ilmastonmuutoksen torjuntaa ajatellen. Vai olenko käsittänyt tavoitteet jotenkin väärin? Paljonko se aurinkosähkö öiseen aikaan nyt maksoikaan?

PassiiviIdentiteetti on tutkinut numeroita.

Vuonna 2011 investointeja EU:ssa tehtiin alalle 115 miljardia dollaria, mutta viime vuonna enää 55 miljardia eli kyseessä on yli 50% romahdus.

Toden totta. Miksi tästä ei kirjoiteta lehdissä?

Uusiutuvien rakennusbuumi osoittautui kuplaksi, joka lässähti kurjistuvaan talouteen ja nouseviin kustannuksiin paljon ennen kuin mainitsemisen arvoisia päästövähennyksiä aikaansaatiin. Tämä oli asia, joka olisi ollut nähtävissä jo kuplaa puhallettaessa mikäli kiinnostusta kriittiseen ajatteluun olisi ollut.

No niin. Viimeistään nyt, jos eläisimme järki-olentojen planeetalla, näkisimme korjausliikkeen. Tämä ei toiminut, perhanan termodynamiikan lait eivät totelleetkaan poliitikkoja. Mitä seuraavaksi?

Kunnia sille kenelle se kuuluu, lukekaa juttu täältä:

PassiiviIdentiteetti: Puhtaan energian kilpajuoksu 2013

Raportit: Ilmasto ja Fukushima – tosi ja epätosi?

Fukushiman evakuoitu alue merkitty punaisella.

Fukushiman evakuoitu alue merkitty punaisella. Ilmastonmuutos vaikuttaa koko kuvan alueeseen.

Äkettäin julkaistiin kaksi merkittävää tutkimusraporttia. Toinen oli IPCC:n viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa. Se on saanut runsaasti huomiota mediassa.

Raporttia kommentoitiin tyyliin:

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore raportti on karmivaa luettavaa: Ilmastonmuutos etenee huolestuttavan nopeasti ja sen seuraukset ovat globaalisti vakavat.

Luonnollisesti raportti sai paljon huomiota myös ympäristöjärjestöjen taholta.
Greenpeace kommentoi raporttia jo ennen sen julkaisemista.

Toinen raportti käsitteli säteilyn, mukaan lukien Fukushiman onnettomuuden vaikutusta alueen ihmisten terveyteen. Sen julkaisi UNSCEAR, United Nations Scientific Commitee on the Effects of Atomic Radiation, suomeksi Ionisoivan säteilyn vaikutusten tieteellinen komitea. Raportissa sanotaan mm. näin:

38. No radiation-related deaths or acute diseases have been observed among the workers and general public exposed to radiation from the accident.
39. The doses to the general public, both those incurred during the first year and estimated for their lifetimes, are generally low or very low. No discernible increased incidence of radiation-related health effects are expected among exposed members of the public or their descendants. The most important health effect is on mental and social well-being, related to the enormous impact of the earthquake, tsunami and nuclear accident, and the fear and stigma related to the perceived risk of exposure to ionizing radiation. Effects such as depression and post-traumatic stress symptoms have already been reported. Estimation of the occurrence and severity of such health effects are outside the Committee’s remit.

Suomeksi sanottuna suunnilleen:

Säteilyn aiheuttamia sairauksia ei ole havaittu työntekijöiden eikä muiden säteilylle altistuneiden ihmisten keskuudessa. Fukusihiman ympäristöönsä aiheuttama vaikutus on lisännyt ihmisten saamaa säteilyaltistusta vain vähän. Niin vähän, että se ei aiheuta kohonnutta sairastumisen riskiä.

Tällainen oli siis kolmen ydinvoimalan samanaikainen tuho: Ei kuolleita, eikä myöskään odotettavissa olevia sairastumisia onnettomuuden johdosta. Samaan aikaa ilmansaasteisiin, joista suuri osa osa fossiilienergian aiheuttamia, kuolee maailmassa vuosittain seitsemän miljoonaa ihmistä.

UNSCEAR on melko samanlainen tieteellinen komitea kuin IPCC. Molemmat edustavat omien alojensa parhaimmistoa. Molemmat tekevät samanlaista tiedettä, vaikkakin eri aloilla. Molempien tulokset ovat yhtä luotettavia ja tieteelliset vaatimukset täyttäviä.

Miksi media ja ympäristöjärjestöt noteeraavat näistä raporteista vain toisen? Medialle hyvät uutiset eivät ole uutisia, huonot uutiset myyvät paljon paremmin. Ympäristöjärjestöjen suhtautuminen tieteeseen on hyvin ristiriitaista. Oman ideologian vastainen tiede yksinkertaisesti jätetään huomiotta ja sivuutetaan sanomatta siitä sanakaan.

Nyt julkaistu IPCC:n raportti käsitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista. Seuraava osa julkaistaan lähiaikoina. Se käsittelee ilmastonmuutoksen hillintää. Siinä tullaan aivan varmasti mainitsemaan ydinenergia yhtenä tärkeänä torjuntakeinona. Voimme nyt havaitun perusteella olla jo varmoja siitä, että ympäristöjärjestöt tulevat siteeraamaan raportista vain oman ideologiansa mukaisia asioita. Ydinenergia tullaan sivuuttamaan täysin, koska järjestöt luottavat tieteeseen vain valikoiden. Tässä asiasaa ympoäristöjärjestöt käyttäytyvät aivan samoin kuin ilmastoskeptikot. Molemmat uskovat mieluummin huuhaaseen kuin tieteeseen. Näin ollen järjestöjen pitäisi olla helppo ymmärtää, miksi ilmastoskeptikot käyttäytyvät kuten käyttäytyvät disinformaatiotaan levittäessään, koska käyttäytyvät ydinenergian kohdalla itse aivan samalla tavalla.

Greenpeacen Suomen sivustolta löytyy sivukaupalla otsikoita Fukushimasta. Niiden määrä ja laatu eivät ole missään suhteessa onnettomuuden todellisin vaikutuksiin. Järjestön lietsomasta pelosta on miljoona kertaa enemmän haittaa kuin itse onnettomuudesta.

Kuvan karttaan on punaisella pisteellä merkitty Fukushiman evakuoitu alue. Alueen koko kuvassa on yksi pikseli. Joitakin evakuoituja asukkaita on jo päästetty takaisin kotiinsa. Ilmastonmuutos vaikuttaa koko kartan alueella, eikä siltä voi evakuoda ketään minnekään.

  1. Climate Change 2014: Impacts, Adaptation, and Vulnerability – SUMMARY FOR POLICYMAKERS
  2.  UNSCEAR 2013 Report
  3. IPCC:n uusin raportti: Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille
  4. IPCC: Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille
  5. UN reports on Fukushima radiation
  6. LISTEN TO THE SCIENCE ON CLIMATE CHANGE. IGNORE THE SCIENCE ON FUKUSHIMA.

 

 

Ville Niinistö oli väärässä

Puoli vuotta sitten Ville Niinistö sanoi:

Fennovoiman hanke kaatuu ennen kuin mitään poliittista harkintaa edes tarvitaan. Osakaspohja romahtaa seuraavan puolen vuoden kuluessa.

Ei kaatunut, eikä romahtanut. Niinistö oli väärässä.

Osakkaita on jäänyt pois, mutta mistään romahtamisesta ei voi puhua. Hanke on edelleen pystyssä, ja tuota pikaa myös poliittisessa harkinnassa.

Tämän, seuraavan, tai minkään muunkaan hallituksen pöydälle ei tule toista yksittäistä hanketta, jonka vaikutus Suomen CO2-päästöihin olisi lähimainkaan yhtä suuri kuin Fennovoimalla, tai millä tahansa ydinvoimahankkeella. Siksi on aina yhtä käsittämätöntä, että puolue, joka eniten ja äänekkäimmin päästövähennyksiä vaatii, samalla vastustaa vähennyshankkeista tehokkaimpia.

Toisin kuin uusiutuva energia, Fennovoima ei ole tunkemassa käsiään valtion taskuihin. Nyt tehtävälle investoinnille saataisiin tuottoa vähintään seuraavat 60 vuotta. Ydinvoimalan rakentaminen ei ole tekninen ongelma, koska niitä rakennetaan maailmalla koko ajan keskimääräisen rakentamisajan ollessa viitisen vuotta.

Jos Fennovoiman hanke johonkin kaatuu, niin poliittiseen kähmintään, ei mihinkään muuhun. Mm. Niinistön lietsoma poliittinen epävarmuus on omiaan saamaan sijoittajat varautuneeksi, mikä lienee Niinistön tarkoituskin.

Tällaisen politiikan tekijät eivät tunnu ymmärtävän kahta asiaa:

Fennovoiman osakkaat eivät ole aikeissa siirtää sijoituksiaan esim. tuulivoimaan, koska osakkaat haluavat sähköä silloin kun sitä tarvitsevat, eivät silloin kun säät sattuvat olemaan suosiollisia.

Energiantuotannon infrastruktuuri on raskasta, sidotut pääomat suuria. Melkein minkä tahansa hankkeen läpimenoaika ylittää reilusti vaalikauden pituuden. Koska historia osoittaa jokaisen hallituksen säätävän energiapolitiikan oman mielensä mukaiseksi, muodostuu toimintaympäristö pitkäjännitteiselle toiminnalle jokseenkin mahdottomaksi. Tämän todistavat mm. viime aikoina havaittu kivihiilen suosion kasvu. Biomassalle silloisen poliittisen ilmapiirin ja ohjauskeinojen perusteella rakennetut laitokset polttavat tänä päivänä mieluummin kivihiiltä, koska se on halvempaa.

Tällainen tempoilu politiikassa johtaa siihen, että kukaan ei uskalla tehdä suuria investointeja. Pelätään toimintaympäristön muuttuvan investoinneille epäsuotuisaksi ennen kuin ne ehditään edes rakentaa valmiiksi.

Kun lisäksi esim. biomassa oletetaan edelleen nolla-päästöiseksi, vaikka se ei sitä ole, pakka on juuri nyt tällä alueella niin sekaisin, että juuri mitään suuria muutoksia päästöjä vähentävään suuntaan ei ole odotettavissa.

Fennovoimalla näyttäisi myös olevan merkittävä vaikutus Pyhäjoen alueen kehitykselle.

Ydinvoima on maltilliselle sijoittajalle hyvä vaihtoehto. Sellaiselle, joka ei odota investoinnilleen tuottoa heti parin kvartaalin kuluttua, vaan malttaa odottaa vuosikymmenen päästäkseen nauttimaan vakaasta ja riskittömästä tuotosta seuraavan usean vuosikymmenen ajan. Poliittisella kähminnällä tämäkin mahdollisuus voidaan pilata. Kiitos Niinistö ja kumppanit!

  1. Ville Niinistö povaa nopeaa tuhoa Fennovoiman ydinvoimalahankkeelle
  2. Metsäenergia uhkaa loppua kokonaan 2-3 vuodessa – Hakkeen kilpailukyky romahtanut
  3. Kestäväksi määritelty metsäenergia ei täytä EU:n päästövaatimusta
  4. Fennovoiman kaatuminen tappaisi kiinnostuksen Pyhäjokeen
  5. Uusiutuvan energian tuet
  6. Olkiluoto ja kymmenen muuta

Kiina panostaa torium-voimalaan

Energiaa elinäksi

Energiaa elinäksi

Kiina on aikaistanut viidellätoista vuodella toriumia polttoaineena käytävän sulasuolareaktorin kaupallistamiseen tähtäävää kehitystyötään. Tämä ehtymättömän ja saasteettoman energialähteen ilman jäteongelmaa tarjoava reaktoritekniikka on määrä olla käytössä kymmenen vuoden kuluttua.

Lähihistoria tuntee kaksi tiede- ja teknologiaprojektia, joille ei löydy vertaista: Manhattan-projekti ja Apollo-ohjelma. Yhteistä niille on mm. seuraavat asiat:

  • Lähtökohtana ”pakottava” tarve tehdä jotain, mitä ei ole aikaisemmin tehty, mutta jonka tiedettiin olevan mahdollista.
  • Kansakunnan parhaat voimavarat käytettävissä.
  • ”Rajattomasti” rahaa käytettävissä.
  • Määrätietoisesti johdettu ja aikataulutettu projekti.

Manhattan-projektin ajavana voimana toimi sota. Yhdysvallat halusi atomipommin ensimmäisenä, ja Manhattan-projekti tuotti sellaisen kuudessa ja puolessa vuodessa. Pommin mielekkyydestä voidaan olla monta mieltä, mutta sen voidaan myös katsoa lopettaneen toisen maailmansodan. Joku muu olisi sellaisen tehnyt joskus joka tapauksessa.

Apollo-ohjelma vei ihmisen Kuuhun kahdeksassa vuodessa. Kilpajuoksu Kuuhun oli yksi osa kylmän sodan asetelmaa. Yhdysvallat oli nolosti hävinnyt Neuvostoliitolle kilpajuoksun avaruuteen, joten se päätti mennä ensimmäisenä Kuuhun, ja onnistui siinä.

Olen monesti ajatellut, että ilmasto-, ja siihen läheisesti liittyvä energia-ongelma voisi olla sellainen, jossa ennen pitkää joudutaan samanlaiseen pakkotilanteeseen, että em. projektien kaltainen, ihmiskunnan parhaan osaamisen hyödyntävä, rajattomat resurssit omaava projekti voi olla lopulta ainoa ratkaisu.

Fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen ei tällä hetkellä ole olemassa valmiiksi tuotteistettua teknologiaa. Uusiutuvan energian alueella ei sellaista ole, eikä todennäköisesti tulekaan. Potentiaalia teoriassa on, mutta käytännössä EROEI uusiutuvien hyödyntämisessä lähestyy nollaa kauan ennen riittävän volyymin saavuttamista.

Nykyisenkaltainen ydinvoimakaan ei ole lopullinen ratkaisu. Fuusio saattaa joskus onnistua, mutta se on auttamatta liian kaukana tulevaisuudessa. Näyttää myös siltä, että vaikka fuusion polttoaine olisikin halpaa, teknologia sen hyödyntämiseen tulee olemaan hyvin kallista.

Fission potentiaalista ei ole vielä hyödynnetty kuin puolisen prosenttia. Erittäin lupaavia teknologiahankkeita lähimenneisyydessä on ollut, mutta ne on keskeytetty milloin mistäkin syystä. Näistä voi lukea lisää aikaisemmista kirjoituksista:

Kiinassa ollaan vihdoin herätty saasteongelmaan. Kiinan suurkaupunkien ilma on toisinaan niin paksua, ettei siellä tahdo eteensä nähdä. Syynä on mm. tehtaiden, liikenteen ja hiilivoimaloiden päästöt. Vaikka Kiinassa on enemmän tuulivoimaa kuin missään muualla, siitä ei ole päästöongelman ratkaisuksi.

Kiinassa on jo pitkään ollut kiinnostusta ydinenergian kehittämiseen. Maassa on 21 tavallista reaktoria toiminnassa ja 28 uutta rakenteilla. Tavoite on 60 GW ydinvoimaa vuoteen 2020 ja 150 GW vuoteen 2030 mennessä.  Kiina on ostanut Venäjältä kaksi BN-800 -hyötöreaktoria. Myös sulasuolareaktoria Kiinassa on tutkittu. Käynnissä on ollut projekti, jonka tarkoituksena on tuotteistaa toriumia polttoaineena käyttävä sulasuolareaktori seuraavan 25 vuoden aikana. Nyt, lähinnä saasteongelman takia, Kiinan hallinto on siirtänyt määräaikaa 15 vuodella taaksepäin. Teknologian halutaan olevan valmista 10 vuoden kuluttua.

Tämä alkaa muistuttaa läheisesti edellä mainittuja suuria projekteja. Kiinalla on osaamista ja resursseja. Kiinan hallintojärjestelmä ei kaikilta osin ole yksittäisen ihmisen kannalta paras mahdollinen, mutta toisaalta se kykenee tekemään suuria muutoksia nopeasti, johon länsimainen demokratia ei pysty. Jos Kiina onnistuu torium-reaktorin rakentamisessa ja tuotteistuksessa, tulee sillä olemaan paitsi puhdas ja ehtymätön energianlähde, myös ratkaiseva taloudellinen etulyöntiasema muuhun maailmaan verrattuna. Halpa, ulkomaailmasta riippumaton ja ehtymätön energianlähde on ja tulee olemaan sellainen valttikortti, jolla maailman markkinoilla pärjääminen on varmistettu.

Mielenkiintoista nähdä, aikooko sulasuolareaktorin kotimaa Yhdysvallat katsella vierestä mitä Kiina tekee, vai herätäänkö siellä ajoissa tajuamaan, että onnistuessaan Kiina jättää yhdysvallat taakseen kaikilla talouden mittareilla. Nähdäänkö eräänlainen Kuu-kilpailun toisinto? Vielä toistaiseksi Yhdysvallat on tarjonnut Kiinalle apuaan torium-voimalan kehittämisessä, mutta voiko se olla lähtemättä mukaan tähän kilpailuun? Liuskekaasu on yhdysvalloissa nyt niin halpaa, että siellä ei oikein kannata investoida mihinkään muuhun energiaan, mutta kaasua ei riitä loputtomiin, sen ymmärtävät kaikki.

Tyypillinen suuri lentokonetehdas kykenee valmistamaan yhden 200 miljoonaan euroa maksavan lentokoneen päivässä. Sulasuolareaktori on niin yksinkertainen laite, että sellaisen valmistaminen sarjatuotantona lentokoneiden tapaan on mahdollista. Jos esimerkiksi joka päivä valmistuisi yksi 100 MW:n torium-voimala, koko maailman kivihiilen käytöstä päästäisiin eroon seuraavan 40 vuoden kuluessa. Reaktori on toisaalta mahdollista rakentaa hyvin suureksi, suurammaksi kuin nykyiset ydinvoimalat, joten tämä aika voisi mahdollisesti olla lyhyempikin. Ongelmaksi muodostuu uraani-233 –isotoopin saatavuus, joka rajoittaa näiden, suhteellisen pienellä hyötösuhteella toimivien voimaloiden määrän kasvattamista. Tähänkin on ratkaisuvaihtoehtoja olemassa.

Koska länsimaat keskittyvät ydinvoimaloiden korvaamiseen näennäisesti uusiutuvilla, käytännössä hiilellä ja kaasulla, voimme ainakin toivottaa onnea kiinalaisten projektille. Sulasuolareaktoria on kokeiltu jo 50-luvulla hyvällä menestyksellä, joten jos projekti saa rauhassa jatkua ilman keskeytyksiä, onnistuminen on vain ajan kysymys.

Kuvassa oleva torium-pallo voi tuottaa yhden ihmisen koko elinaikanaan käyttämän kaiken energia, ilman päästöjä. Syntynyt korkea-aktiivinen jäte muuttuu vaarattomaksi kolmessa sadassa vuodessa.

  1. Chinese scientists urged to develop new thorium nuclear reactors by 2024
  2. China working on uranium-free nuclear plants in attempt to combat smog
  3. The Molten Salt Reactor Race: Will America Join the Race?
  4. IAEA: Ydinvoima Kiinassa
  5. Wikipedia: Nuclear power in China
  6. Thorium: a safer nuclear power
  7. Stronger case now for thorium as a cleaner, safer nuclear fuel

 

Fukushiman päästöt saavuttivat Yhdysvaltain länsirannikon

Ei ole kovin vaikea löytää ”tietoa” Fukushiman päästöistä. Otin tähän yhden ensimmäisenä vastaan tulleen jutun vuoden 2013 elokuulta. Otsikossa sanotaan, että Tyynen Valtameren kalaa ei voi enää syödä, ja jotain vielä pahempaa…

Juttu alkaa sanoilla:

Fukushiman on pakko olla yksi pahimmista ympäristökatastrofeista, mitä Tyynellä Valtamarellä on tapahtunut viime vuosikymmeninä.

Jutun yhteydessä on tämä video, jossa on tietokonemallilla tehty simulaatio radioaktiivisen veden leviämisestä Fukushimasta.

Videon vasemmassa yläkulmassa juoksee vuosiluku. Mallin mukaan päästöt saavuttavat Yhdysvaltain länsirannikon vuosien 2013 ja 2014 vaihteessa. Niin kävikin. Joten nyt koko länsirannikko on evakuoitava, koska se on saastunut. Vai onko?

Ei. Toinen uutinen mikä äskettäin sattui eteeni, kertoo seuraavaa:

Fukushimasta peräisin oleva radioaktiivisuus länsirannikon merivedessä on noin yksi Becquerel kuutiometrissä (Bq/m3) vettä, lähteenä pääasiassa Cesium-134. Viranomaisen asettama raja-arvo juomaveden Cesium-137:lle on 7400 Bq/m3, ja kaikille radionuklideille yhteensä lähes miljoona Bq/m3.

Käytän mielelläni grafiikkaa havainnollistamaan erilaisia mittasuhteita. Yhden suhteuttaminen miljoonaan on grafiikankin avulla mahdotonta, mutta voimme kuvitella, kuinka pitkä matka on yksi millimetri, ja kuinka pitkä on kilometri. Kilometrissä on miljoona millimetriä. Viranomaisen mukaan juomavedessä saa olla liki kilometrin verran radioaktiivisuutta ja nyt Fukushimasta on länsirannikolle saapunut yksi millimetri radioaktiivisuutta.

Yksi Becquerel on yksi radioaktiivinen hajoaminen sekunnissa. Ihmisruumiin radioaktiivisuus normaalisti on n. 8000 Bq. Normikokoisella, 75 kiloisella ihmisellä tämä tarkoittaa 107 Bq/kg, eli 107000 Bq/tonni. Tämä on yli satatuhatta kertaa enemmän kuin länsirannikolla havaittu Fukushiman radioaktiivisuus. Ihmisruumiin radioaktiivisuus on pääosin peräisin kaliumista ja hiilestä, joiden radioaktiivisia isotooppeja K-40 ja C-14 esiintyy luonnossa aivan ihmisen toiminnasta riippumatta.

On aivan päivänselvä asia, että Fukushimassa ei ole niin paljon radioaktiivisuutta, että se voisi mitenkään pilata kokonaista valtamerta. Ei, vaikka kaikki nyt voimalaitosalueelle varastoidut radioaktiiviset vedet laskettaisiin sellaisenaan mereen, mikä saattaisi lopulta ollakin paras tapa niiden hävittämiseen.

  1. Radioactive Fukushima Waters Arrive At West Coast Of America
  2. Fukushima Radiation: Your Days of Eating Pacific Ocean Fish Are Over, Or Worse… 
  3. THE RADIOACTIVITY OF THE NORMAL ADULT BODY
  4. Are Our Bodies Radioactive?
  5. Greenpeace: Fukushima Nuclear Crisis Update for October 19th to October 22nd, 2013
  6. Greenpeace: PÄIVITYS: Fukushiman onnettomuuden päästöt mereen huomattavasti luultua suuremmat