Elo- ja syyskuu olivat mittaushistorian lämpimimmät

Pintalämpötilamittausten mukaan kuluvan vuoden elo- ja syyskuu olivat mittaushistorian lämpimimmät. Näissä kahdessa kuvassa nähdään Nasan GISTEMP- sekä Hadley Centren HadCRUT4 –mittaussarjojen tietoa. Kuvissa on 10 ja 30 vuoden ajalta kuukausien maksimi, minimi ja keskiarvot, sekä kuluva vuosi ja kaksi edellistä vuotta. Syyskuun lämpötila ei ole vielä tätä kirjoittaessa päivittynyt HadCRUT4 -sarjaan.

GIS_GLOBAL_Tempareture_Anomalies_9-2014_monthly

Kuva 1.

HadCRUT4_GLOBAL_Tempareture_Anomalies_8-2014_monthly

Kuva 2.

GISTEMP-sarjan mukaan myös toukokuu oli historian lämpimin. HadCRUT4:n mukaan sekä touko- että kesäkuu olivat lämpimimmät. Sarjojen erot selittyvät vähän erilaisilla mittausverkostoilla sekä tilastointitavoilla.

Paitsi sääasemien mittareilla, lämpötilaa seurataan myös satelliiteista käsin. Seuraavassa ovat GISTEMP, HadCRUT4 –pintamittaussarjat sekä UAH-satelliittimittaussarja samoissa kuvissa.

Kuvassa 3. on vuosikeskiarvot sekä viiden vuoden liukuvat keskiarvot viimeisen 30 vuoden ajalta. Satelliittisarja ei tämän pidemmälle histoaan ulotukaan.

GISS_HadCRUT4_UAH_GLOBAL_Tempareture_Anomalies_2013(2014)_30_years

Kuva 3.

Kuvassa 4. on vuosikeskiarvot sekä yhdentoista vuoden liukuvat keskiarvot koko sarjojen pituuden ajalta.

GISS_HadCRUT4_UAH_GLOBAL_Tempareture_Anomalies_2013(2014)_long

Kuva 4.

Viime aikoina paljon keskustelua herättänyttä ilmaston lämpenemisen pysähtymistä, saati päättymistä, ei näistä mittauksistakaan voida mitenkään yksiselitteisesti havaita. Lämpeneminen jatkuu edelleen, kuten teorian mukaan kuuluukin.

Tarkempia kuvia löytyy tämän blogin Data-sivulta.

Mitä Greenpeace ja kumppanit eivät kerro

wind turbine fireJos toissapäiväinen kirjoitus uusiutuvan ja ydinenergian rakentamisnopeuden vertailusta herätti mielenkiintoa, sen tekee varmasti myös tämä Passiiviidentiteetin eilinen kirjoitus:

Nerokasta grafiikkaa

Jutussa havainnollistettu Greenpeacen tapa vääristellä asioita jättämällä valikoituja asioita kertomatta, on sama jota ilmastoskeptikot käyttävät kertoessaan ilmastonmuutoksen olevan pötyä, koska tänään on kylmempi kuin vuosi sitten.

 

Eipä alistuta vihreiden narreiksi

Tässä Ville Niinistön kirjoituksessa

Ei alistuta ydinvoiman narreiksi – katse tulevaisuuteen!

on niin paljon potaskaa, etten jaksa kaikkeen edes puuttua. Otan esille yhden asian, uusiutuvien ja ydinvoiman rakentamisnopeuden, jota Niinistö kuvailee näin:

”Areva ei enää edes kykene antamaan valmistumisaikaa kyseiselle reaktorille – eräiden arvioiden mukaan se valmistuisi mahdollisesti vuonna 2020. Siis 18 vuotta periaatepäätöksen valmistuttua! 18 vuotta! Kuinka paljon sinä aikana olisi luotukaan samalla pääomapanostuksella kotimaista energiaa, talouden menestystä ja työpaikkoja uusiutuvilla ratkaisuilla! Monipuolista bioenergiaa, tuulivoimaa, energiatehokkuutta, lämpöpumppuja – kaikki ratkaisuja, joilla olisi korvattu ulkomaista öljyä ja kivihiiltä energiantuotannossa.”

Mutta hetkinen, eihän Niinistö puhu mitään hänen itsensä suosimien energiamuotojen rakentamisnopeudesta, saati hinnasta. Siispä otetaan siitä vähän selvää. Verrataan Saksaan, koska se on jatkuvasti esillä esimerkkinä, jota meidänkin pitäisi seurata. Saksassa on vuoden 1990 jälkeen lisätty vuosittaista tuuli-, aurinko- ja bioenergiaa sähköntuotannossa seuraavasti:

  • Biomassa: 40,9 TWh
  • Tuulivoima: 46 TWh
  • Aurinkovoima: 28 TWh
  • Yhteensä: 114,9 TWh

Jotta Saksan numerot olisivat vertailukelpoisia Suomen kanssa, suhteutetaan ne väkilukuun. Saksa on käyttänyt melkoisesti resursseja uusiutuvan energian rakentamiseen. Jos Suomi tekisi saman, resurssimme voidaan olettaa olevan korkeintaan juuri tämä väkilukujen suhde, eli sama määrä euroja per naama. Saksasassa on 81 miljoonaa asukasta, Suomessa 5,5 miljoonaa. Suhdeluku on 81 / 5,5 = 14,7.

Jaetaan siis Saksan uusiutuvan energian lisäys tällä suhdeluvulla, saadaan:

  • Biomassa: 2,8 TWh
  • Tuulivoima: 3,1 TWh
  • Aurinkovoima: 1,9 TWh
  • Yhteensä: 7,8 TWh

Aikaa tähän saavutukseen on Saksalta kulunut 24 vuotta. Niinistö itse tekstissään kauhistelee, että Olkiluoto 3 valmistuu ehkä 18 vuotta periaatepäätöksen jälkeen. Suhteutetaan vielä Saksan 24 vuotta Suomen 18 vuoteen: 24 / 18 = 1,3. Saksan tulos pitää jakaa vielä tällä luvulla.

  • Biomassa: 2,1 TWh
  • Tuulivoima: 2,4 TWh
  • Aurinkovoima: 1,5 TWh
  • Yhteensä: 6,0 TWh

Ja sitten Olkoluoto 3: tuleva tuotanto. Laitoksen sähköteho on 1600 MW. Jos sen käyttöasteeksi saadaan 0,9 se tuottaa vuodessa 1,6 x 0,9 x 8760 = 12,6 TWh.

Nyt meillä on vertailukelpoiset numerot. Tulokset ovat:

  • Suomi: 12,6 TWh
  • Saksa: 6,0 TWh

Suomen politiikalla saavutetaan kaksi kertaa parempi tulos päästöttömän energian lisäämisessä kuin Niinistön (oletetusti) suosimalla Saksan politiikalla. Eikä tämä jää vielä tähänkään. Saksan muutos uusiutuvaan energiaan tulee tyrehtymään tulevaisuudessa, koska se rakentuu vaihtelevien lähteiden, tuulen ja Auringon varaan. Stokastisen energiamuodon lisääminen vaikeutuu osuuden kasvaessa, koska vaihtelevan tehon säätöongelmat kasvavat ja tekevät lopulta ko. energiamuodon lisärakentamisen käytännössä mahdottomaksi jo kauan ennen kuin fossiiliset on saatu korvattua. Viimeistään silloin Saksa joutuu palaamaan ydinvoimaan, mikäli edelleen haluaa luopua fossiilisista polttoaineista. Tähän samaan miinaan vihreät ilmeisesti haluavat meidänkin astuvan?

Tekstissään Niinistö kysyy:

Tilanne asettaa ydinvoiman kannattajat uuden kysymyksen eteen: onko heidän ydinvoimauskossaan mitään rajoja?

Tässä tehtyjen havaintojen perusteella kysymys kuuluisi asettaa näin

”Onko vihreiden uusiutuva-uskossa mitään rajoja”

Johtopäätöksenä siis todetaan, että Ville Niinistöllä ei ole mitään hajuakaan siitä mistä hän puhuu. Ulostanti on silkkaa potaskaa, kuten tähänkin asti, kun aiheena on energia, ja sanojana vihreä.

 

Ydinjäteongelman ratkaisu, sekä 1600 vuotta ydinsähköä ilman uraanikaivoksia


nuclear-power-smileUutisen mukaan
Namibiassa avataan uusi uraanikaivos. Sen on tarkoitus tuottaa 5770 tonnia uraania vuodesta 2017 alkaen. Kaivoksen kokonaisvarannon arvioidaan olevan 140000 tonnia, ja toiminta-ajan vähintään 20 vuotta.

Nykyään energiantuotantoon käytettävät ydinvoimalat käyttävät polttoaineena uraanin isotooppia U-235, jota luonnon uraanissa on vain 0,7 % lopun 99,3 %:n ollessa isotooppia U-238.

Hyötöreaktori pystyy jalostamaan energiaksi myös isotoopin U-238. Sen takia ne pystyvät hyödyntämään maasta louhitun uraanin n. 200 kertaa tehokkaammin kuin nykyiset voimalat.

1000 MWe:n hyötöreaktori toimii vuoden yhdellä tonnilla uraania. Sinä aikana sen tuottaa 8 TWh sähköä. Maailman sähkönkulutus vuodessa on 22 000 TWh.

Kun jaamme tämän luvun kahdeksalla, saamme tulokseksi 2750. Toisin sanoen, kaiken maailmassa kulutetun sähkön tuottamiseen tarvitaan 2750 kpl 1000 MWe:n hyötöreaktoria, ja niille tarvitaan yhteensä 2750 tonnia uraania polttoaineeksi.

Namibiaan avattavan kaivoksen vuosituotto 5770 tonnia riittäisi tuottamaan kaiken sähkön koko maailmassa kahden vuoden ajan. Kaivoksen arvioitu varanto 140000 tonnia riittäisi nykyisellä sähkönkulutuksella viideksikymmeneksi vuodeksi.

Uraaniin tuotanto maailmassa on n. 60000 tonnia vuodessa. Yhden vuoden tuotannolla voitaisiin sähköistää koko maailma kahdenkymmenen vuoden ajan hyötöreaktoreilla.

Maailmassa on valmiiksi olemassa 1,5 miljoonaa tonnia köyhdytettyä uraania, josta on jo erotettu isotooppi U-235 energiantuotantoa varten. Jäljelle jääneelle köyhdytetylle uraanille ei ole mitään käyttöä. 1,5 miljoonaa tonnia voisi sähköistää maailman yli viiden sadan vuoden ajaksi. Tämä siis, vaikka uutta uraania ei louhittaisi lainkaan.

Maailmassa on korkea-aktiivista ydinjätettä, eli kertaalleen käytettyä ydinpolttoainetta 270000 tonnia. Jäte soveltuu hyötöreaktorin polttoaineeksi, koska siitä on käytetty vasta isotooppi U-235 ja tallella on lähes kaikki U-238. Tällä jätemäärällä voitaisiin sähköistää koko maailma sadan vuoden ajan.

Uraani ei ole loppumassa, mutta nykyisin käytössä oleva reaktoritekniikka on vanhanaikainen. Se oli alunperinkin suunniteltu sukellusveneiden voimanlähteeksi, ei siviilikäyttöön sähköntuotantoa varten. Tähän tarkoitukseen on olemassa tehokkaampia menetelmiä.

Nykyiset ydinjätteet on loppusijoitettava kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi niissä olevan plutoniumin takia. Hyötöreaktorin jäte ei sisällä plutoniumia. Se sisältää vain fissiotuotteita, joiden puoliintumisaika on noin 30 vuotta. Fissiotuotteet muuttuvat näin ollen vaarattomiksi kolmessa sadassa vuodessa. Tuhansien vuosien loppusijoitusaikaa ei tarvita, joten ydinjäteongelma lakkaa olemasta.

Hyötöreaktoritekniikka on yhtä vanha kuin ydinvoimakin. Hyötöreaktoria kehitettiin samaan aikaan kevytvesireaktorin kanssa, mutta siviilikäyttöön valituksi tuli kevytvesitekniikka, koska siitä oli jo valmis sukellusvenesovellus olemassa, josta se kopioitiin ja skaalattiin suuremmaksi.

Menestyksekkäitä hyötöreaktorin kehitysprojekteja on ollut useampia, joista tunnetuin lienee Integral Fast Reactor (IFR). Uraanin lisäksi alkuaine torium soveltuu hyötöreaktorin polttoaineeksi. Toriumia syntyy monien kaivosten sivutuotteena, eikä sille ole mitään käyttöä, vaan se tyypillisesti haudataan kaivoksen maastoon. Tällaisia valmiita varastoja arvioidaan maailmassa olevan lähes 2,8 miljoonaa tonnia. Sillä määrällä voisi sähköistää koko maailman 1000 vuoden ajan.

Paras tekniikka toriumin käyttämäseksi on sulasuolareaktori, jota jo kevytvesireaktorin kehityksestä Yhdysvalloissa vastannut fyysikko Alvin Weinberg piti parempana tekniikkana siviilipuolen sähköntuotantoon. Tekniikka eliminoi kaikki keskeiset ydinvoiman ongelmat, kuten uraanin riittävyyden, sydämen ylikuumenemisen ja sulamisen mahdollisuuden sekä jätteen loppusijoituksen. Samalla loppuisi merkittävä osa ilmastonmuutosta aiheuttavista hiilidioksidipäästöistä, koska hiiltä ja kaasua ei enää tarvittaisi sähköntuotantoon.

Yhteenvetona, hyötöreaktoreilla voidaan ratkaista ydinjäteongelma, ja sen lisäksi tuottaa kaikki maailman sähkö ilman uuden uraanin tai toriumin louhimista seuraavasti:

  • Valmiiksi louhittu uraani: 500 vuotta
  • Valmiiksi louhittu torium: 1000 vuotta
  • Ydinjätteet: 100 vuotta
  • Yhteensä: 1600 vuotta

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia:

  1. IFR – menetetty mahdollisuus, vai tulevaisuuden pelastaja?
  2. Kuuluuko ydinvoima historiaan?
  3. ”Ydinvoimassa vielä paljon kehitettävää”
  4. Sulasuolareaktori – energiaa toriumista
  5. Sulasuolareaktori – katsaus historiaan
  6. Kiina panostaa torium-voimalaan

 

Paransiko Japani energiatehokkuutta Fukushiman jälkeen?

Huhtikuun 9. päivä julkaistiin kirjoitus otsikolla

How Japan Replaced Half Its Nuclear Capacity With Efficiency

Kirjoittajina Justin Guay (Sierra Club) ja Lauri Myllyvirta (Greenpeace). Kirjoituksen julkaisi ilmeisesti ensimmäisenä Huffington Post, mutta se on julkaistu muallakin. Hyvää keskustelua aiheesta ainakin täällä ja täällä. Artikkeli käsittelee Japanin sopeutumista kaikkien ydinvoimaloidensa sulkemisesta johtuneeseen sähköpulaan Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Onnettomuutta edeltäneenä vuotena, 2010, Japani kulutti 1117 TWh sähköä, josta ydinvoimaa oli 288 TWh, eli 26 %. Artikkelissa väitetään japanin korvanneen puolet ydinvoiman poistumisen vajeesta energiatehokkuuden parantamisella. Oliko näin? Analyysista tulee väkisinkin paljon pidempi kuin tarkastelun kohteena olevasta artikkelista. Niinpä kirjoita yhteenvedon tähän alkuun.

  1. Kulutuksen väheneminen kattaa vain 40 % vajeesta, ei puolet, kuten otsikossa väitetään.
  2. Artikkelissa käytetty vertailuvuotena vuotta 2010, jolloin sähkön kulutus oli 6 % eli 28 TWh suurempi kuin vuonna 2009. Kulutus eri vuosien välillä vaihtelee siis muutenkin, joten  vertailu vain yhteen vuoteen on harhaanjohtavaa. Jos vertailuvuodeksi olisi otettu 2009, ”energiatehokkuudella” olis katettu menetetystä tuotannosta vain 15 %, eikä 40 %.
  3. Artikkelissa kerrottu sähkönkulutuksen väheneminen on n. 10 %. Samaan aikaan energian loppukäyttö on vähentynyt vain 2,6 %. Väitetyn ”energiatehokkuuden paranemisen” osuus loppukäytön vähenemisestä on 1 %.
  4. Primäärienergian kulutus on ollut laskussa vuodesta 2005 jo muutenkin, joten ydinvoiman poistumisen ei ole ainoa asia mikä siihen vaikuttaa.
  5. Japani on korvannut vajetta kaikella käytettävissä olevalla fossiilikapasiteetilla. Enempää sähköä Japanissa ei toistaiseksi kyetä tuottamaan. Kulutuksen väheneminen on siten säästämistä pakon edessä.
  6. Rajoitukset esim. asuntojen jäähdytyksessä ovat lisänneet ihmisten lämpöhalvaustapauksien määrän moninkertaiseksi.
  7. Japanissa on rakenteilla ja suunnitteilla 30000 MW uutta fossiilikapasiteettia josta 5000 MW otetaan käyttöön jo tämän vuoden aikana.

Perustelelut näille kannanotoille löytyvät alempaa. Miten Japani selvisi ydinsähköosuuden poistumisesta? Artikkelissa julkaistiin kuva, josta tämä käy ilmi.

Kuva 1. Japanin ydinvoimavajeen kompensointi.

Kuva 1. Japanin ydinvoimavajeen kompensointi.

Ydinvoiman aiheuttama vaje vuosina 2010-2013 on kuvasta 1. katsottuna n. 280 TWh. Vesivoima on vähentynyt 10 TWh. Öljyä on lisätty 45 TWh, hiiltä 20 TWh ja maakaasua 115 TWh. Kulutus on vähentynyt 110 TWh. Muutos näkyy osittain jo tässä vuoteen 2011 päättyvässä tilastossa.

Kuva 2. Japanin sähköntuotannon lähteet.

Kuva 2. Japanin sähköntuotannon lähteet.

Uudempaa tilastoa ei IEA:lta ole vielä saatavissa. Selkeimmin kuvassa 2. näkyy kaasun käytön lisääntyminen, mikä näkyy myös artikkelin kuvasta 1. Hiilen käyttö ei ole kummankaan kuvan 1. ja 2. perusteella juurikaan lisääntynyt, minkä voidaan olettaa johtuvan siitä, että kaikki käytettävissä oleva hiilikapasiteetti on jo käytössä eikä tuotantoa voida lisätä. Hiili on ajojärjestyksessä ennen kaasua. Kaasun jälkeen on öljy, jotka molemmat ovat kasvaneet, kaasu selvästi enemmän. Vesivoima on varmuudella ollut täydellä kapasiteetillaan käytössä tähänkin asti, eikä sitä voida lisätä. The Federation of Electric Power Companies of Japan julkaisee luettelon Japanin yli 1000 MW:n kaasu-, hiili- ja öljyvoimaloista. Luettelosta voidaan laskea, että kaasukapasiteettia Japanissa on 47206 MW. IEA:n tilastoista vuosilta 2009, 2010 ja 2011 nähdään, että Japanissa on kaasulla tuotettu sähköä seuraavasti:

  • 2009 – 287 TWh
  • 2010 – 300 TWh
  • 2011 – 374 TWh

Japanin kaasukapasiteetilla 47206 MW voidaan teoriassa tuottaa sähköä enintään 414 TWh. Nyt voimme laskea, millä käyttökertoimilla Japani on kaasuvoimaloitaan ajanut.

  • 2009 – 69 %
  • 2010 – 72 %
  • 2011 – 90 %

90 % käyttökerroin tarkoittaa sitä, että tuotanto seisoo vuodessa 36,5 vuorokautta ja käy muun ajan täydellä teholla. Käytännössä seisokkiaika on tätä lyhyempi, koska kaasua tarvitaan myös tehon säätöön eikä se siten käy täydellä teholla koko ajan. 90 % käyttöaste on näin ollen lähellä käytännön maksimia mikä kaasuvoimaloilla voidaan Japanissa saavuttaa, koska laitoksia täytyy välillä huoltaakin. Voidaan tietenkin sanoa, että Japani on onnistunut vähentämään kulutusta energiatehokkuutta parantamalla. Vai voidaanko? Artikkelissa sanotaan:

Simple measures such as increasing temperatures in homes and offices, ”thinning” lighting by removing some of the bulbs and tubes, shutting down big screens and cutting exterior lighting enabled Japan to dramatically reduce power demand almost overnight (albeit at the cost of a small amount of personal comfort).

Jostain on pakko vähentää, kun tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää.

In addition to these measures, the dress code in offices was eased to reduce the need for AC, while commercial facilities were audited to identify potential savings.

Toimistojen pukeutumiskoodia helpotettu, jotta toimistoja ei tarvitsisi viilentää niin paljon. Mutta jäähdytyksen säästämisellä on muitakin vaikutuksia kuin vain ”cost of a small amount of personal comfort”, kuten artikkelissa sanotaan. Kesällä 2011 Bloomberg kirjoitti otsikolla Heatstroke Deaths Quadruple as Japan Shuns Air Conditioners to Save Power

From June 1 to July 10, the latest period available, 26 people died from heatstroke, compared with six in the same period last year, according to the Fire and Disaster Management Agency. The number of people taken by ambulance to hospitals for heatstroke more than tripled to 12,973, with 48 percent in the most-at-risk group aged 65 years or older.

Energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan sitä, että samat asiat tehdään vähemmällä kulutuksella. Japanin toimenpiteet ovat ehkä osittain sitäkin, mutta osittain niukkuuden jakamista, pakkosäästämistä. En sano, että se olisi paha asia, mutta ei sitä pidä väittää energiatehokkuuden parantamiseksi. Ihmisten sairastumiset tai peräti kuolemat säästämisen takia ovat esimerkki väärästä säästämisestä. Vuonna 2010 Japanin sähkönkulutus oli 1117 TWh. Kulutus on artikkelin mukaan vähentynyt 110 TWh, joka on 10 % aiemmasta kulutuksesta, mutta vain 40 % ydinvoiman jättämästä vajeesta, ei puolet, kuten artikkelin otsikossa sanotaan. Vertailu kuvassa 1. olisi näyttänyt huomattavasti erilaiselta, jos vertailuvuodeksi olisi otettu vuosi 2009 vuoden 2010 sijasta, koska vuonna 2009 sähkönkulutus oli 28 TWh – 6 % alhaisempi kuin vuonna 2010. Vaihtelua eri vuosien välillä tapahtuu muutenkin, eikä kaiken kulutuksen vähenemisen voi sanoa johtuvan säästötoimenpiteistä. Jos vertailuvuodeksi olisi otettu 2009, ”energiatehokkuudella” olis artikkelin laskutavan mukaan katettu menetetystä tuotannosta vain 15 %, eikä 40 %. Loppu 60 % vajeesta on katettu fossiilituotantoa lisäämällä, mikä yllä olevista laskelmista päätellen käy nyt täydellä tehollaan, enempää sähköä ei Japanissa voi nykyisellään tuottaa. Öljykapasiteettia ehkä olisi olemassa, mutta se olisi ehkä liian kallista jopa Japanille. Tai sitten kapsiteettia ei ole, koska maanjäristys ja tsunami tuhosivat kolmasosan Japanin öljynjalostuskapasiteetista.

Kuva x. Cosmo Oil -öljyjalostamo tuhoutui maanjäristyksen ja tsunamin takia. Useita kuolonuhreja, moninkertaisesti enemmän kuin Fukushimassa.

Kuva 3. Cosmo Oil -öljyjalostamo Ichiharassa tuhoutui maanjäristyksen ja tsunamin vaikutuksesta. Useita kuolonuhreja, moninkertaisesti enemmän kuin Fukushimassa.

Artikkelissa käsitellään pelkästään sähkön kulutusta. Vuonna 2010 Japani käytti kaikesta energiasta 26% sähkönä, muun kulutuksen ollessa polttoaineiden suoraa kulutusta liikenteessä, rakennuksissa, teollisuudessa jne. On mahdollista, että osa vähentyneestä sähkön kulutuksesta on siirtynyt muuhun kulutukseen, jos esimerkiksi sähkölämmitystä on vaihdettu öljylämmitykseen. Onko energian loppukäytössä nähtävissä muutosta Fukushiman jälkeen? Käytettävissä on toistaiseksi tilastot vain vuoteen 2011, mutta sähkönkulutuksen muutos näkyy jo 2011, joten energian loppukäytössäkin voisi olettaa näkyvän vastaavan muutoksen. Piirretään tilaston numeroista kaavio.

Kuva 3. Energian loppukäyttö Japanissa vuosina 2000-2011.

Kuva 4. Energian loppukäyttö Japanissa vuosina 2000-2011.

Vuoden 2011 pylväs on 2,6 % vuoden 2010 pylvästä matalampi, joten tässä ei voida havaita samanlaista muutosta kuin sähkön kulutuksessa. Jos tuosta 2,6 %:sta on 40 % saavutettu energiatehokkuudella, se on kokonaiskäytöstä 1 %, eli käytännössä ei yhtään mitään. Kirjoitin aikaisemmin otsikolla

Tyhjät lupaukset Japanin uusiutuvasta energiasta

Siinä todettiin, että Japanissa on rakenteilla ja suunnitteilla 30000 MW uutta fossiilikapasiteettia. Artikkelissa väitetään hiilivoiman rakentamista Japanissa myytiksi, mutta sivuutetaan uuden kaasukapasiteetin rakentaminen kokonaan. Kaasuvoimalat ovat nopeampi ja halvempia rakentaa kuin hiilivoimalat. Tänä vuonna kaasuvoimaloita otetaan käyttöön 5000 MW. Niitä ei rakennettaisi, mikäli Japani olisi oikeasti sopeutunut ydinvoiman jättämään vajeeseen. Lisäksi Japani on käynnistämässä osan ydinvoimastaan uudelleen lähitulevaisuudessa.

Tarkemmalla etsimisellä löytyi vielä pari Japanin energiankulutusta käsittelevää artikkelia.

IEA: Japan’s fossil-fueled generation remains high because of continuing nuclear plant outages

Artikkelin yhteydessä on kuva Japanin sähköntuotanosta vuosina 2007..2012.

Kuva 4. Japanin sähköntuotannon lähteet vuosina 2000..2013.

Kuva 5. Japanin sähköntuotannon lähteet vuosina 2007..2013.

Fukushiman onnettomuus on kuvaan 5. merkitty pystyviivalla. Ainoa mikä kuvasta selkeästi näkyy, on fossiilisten käytön huikea kasvu sähköntuotannossa Fukushiman jälkeen. Kulutuksen vähenemisen havaitseminen kuvasta vaatii paljon hyvää tahtoa. En näe tuossa kuvassa mitään iloitsemisen aihetta, kuten tässä analysoidun lähdeartikkelin kirjoittajat ilmeisesti näkevät.

OilVoice: LNG heading east

Tässä nähdään Japanin primäärienergian kulutus vuoden 2012 loppuun, jolloin ydinvoima on jo kokonaan poissa pelistä.

Japanin primäärienergian kulutus vuosina 1965..2012.

Kuva 6. Japanin primäärienergian kulutus vuosina 1965..2012.

Primäärienergian kulutus on ollut laskusuunnassa jo vuodesta 2005. Vuoden 2008 finassikriisi näkyy piikkinä alaspäin. Sen jälkeen lasku on jatkunut vuonna 2005 alkaneen trendin mukaisesti aina vuoden 2012 loppuun. Mikä tässä on energiatehokkuuden paranemisen ansioita, siitä ei käytettävissä olevilla tiedoilla voi vetää lopullisia johtopäätöksiä.

  1. How Japan Replaced Half Its Nuclear Capacity With Efficiency
  2. Tyhjät lupaukset Japanin uusiutuvasta energiasta
  3. Only a third of nuclear reactors may be restarted
  4. Electricity generation by fuel in Japan
  5. Japan’s fossil-fueled generation remains high because of continuing nuclear plant outages
  6. LNG heading east
  7. Energy Facts: Fossil Fuels Replace Nuclear in Japan
  8. Heatstroke Deaths Quadruple as Japan Shuns Air Conditioners to Save Power
  9. Major Power Plants – Japan
  10. Major Power Plants PDF – Japan 
  11. Japan: Electricity and Heat for 2009
  12. Japan: Electricity and Heat for 2010
  13. Japan: Electricity and Heat for 2011
  14. Japan: Balances for 2009