SEM: Suomen etu on perustaa bioenergiakanta tieteeseen

SUOMEN EKOMODERNISTIT

Suomen Ekomodernistien kevätkokouksen 2016 julkilausuma

Suomen Ekomodernistit ry piti sääntömääräisen kevätkokouksensa 5.3.2016 Turussa. Yhdistys valitsi vuodelle 2016 kolme kärkiteemaa. Ne tulevat olemaan keskustelun avaaminen seuraavan sukupolven ydinreaktoreiden mahdollisuuksista ja käyttöönotosta; uudet ruoantuotannon mahdollisuudet kuten GMO, keinoliha tai hyönteiset; sekä luonnon suojeleminen biotaloushuuman ylilyönneiltä.

Kolmas teema on erityisen akuutti nyt, kun EU:ssa valmistellaan bioenergian kestävyyskriteerejä. SEM on huolestuneena seurannut, miten heikkoja asia-argumentteja Suomen europarlamentaarikot ovat esittäneet [1]. Mepit ovat vedonneet lähinnä Suomen kansalliseen etuun, ottamatta lainkaan kantaa siihen, mikä on tieteellinen näkemys bioenergian eri jakeiden päästövaikutuksista [2-5].

Suomalaiset edustajat pelaavat “upporikasta tai rutiköyhää” vaatimalla että kaikkea puubiomassaa on kohdeltava päästöneutraalina. Suomen ajama linja tuskin toteutuu, sillä se ei vastaa tieteen näkemystä, eikä sitä pysty uskottavasti puolustamaan tutkimukseen pohjautuen. Samalla Suomi riskeeraa jäävänsä jäävänsä neuvotteluissa marginaaliin tai tulevansa kokonaan sivuutetuksi, sillä monilla muilla mailla ei ole yhtä merkittäviä metsävarantoja. Nyt on riskinä, että kriteeristö säädetään Suomen kannalta epäedullisen yksinkertaiseksi. Suomen tulisikin ajaa…

View original post 167 more words

Helmikuu törkeästi lämpimämpi

Nasan GISS-lämpötilasarja päivittyi toissapäivänä. Helmikuu on aivan käsittämättömän paljon lämpimämpi kuin mikään aiemmin mittattu kuukausi koko mittaushitorian aikana. Tässä kuvassa nähdään kuukausitilastoa vuodesta 1880 vuoteen 2015. Viime vuoden tulokset näkyvät violetilla. Ennätys rikkoutui ensimmäisen kerran kesäkuussa, sen jälkeen uudelleen lokakuussa.

Kuva 1. GISS kuukaudet.

Kuva 1. GISS kuukaudet 2015.

Tämän vuoden kuva näyttää tältä. Viime vuosi keltaisella viivalla, ja kuluva vuosi jälleen violetilla.

Kuva 2. GISS-kuukaudet 2016.

Kuva 2. GISS kuukaudet 2016.

Myös satelliittimittauksiin perustuva UAH-sarja rikkoi aiemman ennätyksen viime vuoden lokakuussa.

Kuva 3. UAH kuukaudet 2015.

Kuva 3. UAH kuukaudet 2015.

Tämän vuoden alku on jatkanut ennätyslukemissa.

Kuva 4. UAH kuukaudet 2016.

Kuva 4. UAH kuukaudet 2016.

”Lämpenemisen päättymisestä” ei näy enää jälkeäkään. Se, että ennätykset tapahtuvat enemmän jaksottain kuin tasaisena nousuna johtuu El Niño -ilmiöstä. Ilmiön voi ajatella toimivan niin, että ensin mereen varastoituu lämpöä. El Niño -ilmiön aikana lämmin merivesi ajautuu pintakerroksiin, jolloin lämpö siirtyy ilmakehään, jossa se havaitaan nopeana lämpötilan nousuna. Samalla merien lämpösisältö vastaavasti vähenee, ja merestä ilmakehään siirtynyt lämpö poistuu avaruuteen. El Niño laantuu, lämpötilat tasoittuvat, mutta lämmön ”latautuminen” mereen jatkuu, kunnes tapahtuu uusi purkautuminen ilmakehään. Tätä El Niño jälkeistä viilenemistä on usein virheellisesti pidetty tietyissä piireissä merkkinä lämpenemisen päättymisestä. Nyt kuitenkin pitkän suvantovaiheen jälkeen saatiin uusi lämpötilaennätys. Se todistaa, että meriin on kaiken aikaa varastoitunut lämpöä, eikä lämpeneminen ole päättynyt.

Katsotaan vielä, miltä kolme mittaussarjaa, kaksi pintamittausta, yksi satellittisarja näyttivät viime vuoden lopussa.

Kuva 5. GISS, HadCRIT4 sekä UAH -mittaussarjat viimeisen 30 vuoden ajalta samassa kuvassa.

Kuva 5. GISS, HadCRUT4 sekä UAH -mittaussarjat viimeisen 30 vuoden ajalta samassa kuvassa.

Kuvassa on myös viiden vuoden liukuvat keskiarvot kustakin sarjasta.

Nämä kuvat lähteineen löytyvät tämän blogin Data-välilehdeltä.

Video – mitä on ekomodernismi?

Janne Korhonen piti tammikuun lopussa yleisöluennon aiheesta ”Mitä on ekomodernismi?”. Tässä puolitoistatuntisessa esitelmässä Janne käy seikkaperäisesti läpi ekomodernismin syntyhistorian, syyt liikkeen perustamiselle, sekä toimintaperiaatteet ja tavoitteet.

Suomen Ekomodernistit ry on ensimmäinen ekomodernistinen järjestö maailmassa. Se perustettiin Vantaalla 25.6.2015.

Tästä videotallenteesta saa hyvän käsityksen ekomodernismista. Esityskielenä on englanti, videossa on suomenkielinen tekstitys. Jos se ei näy automaattisesti, sen voi kytkeä päälle videoikkunan alareunan valikoista.

Yhdistyksen nettisivut löytyvät osoitteesta http://ekomodernismi.fi/

Greenpeacen tilasto todistaa – ydinvoiman rakentaminen on nopeaa

Viime viikolla katselimme tutkielmaa, joka osoitti Greenpeacen ydinvoima-argumentit huonoiksi. Ehkä vähän yllättäen todisteita tämän havainnon tueksi ei tarvitse hakea kaukaa, koska sellainen löytyi äskettäin järjestön omasta dokumentista.

Yksi hyvin usein käytetty argumentti on, että ydinvoiman rakentaminen on niin hidasta ja kallista, ettei sillä saavuteta riittävän nopeita päästövähennyksiä. Esimerkkejä tämän argumentin käytöstä löytyy runsaasti.

Usein kysyttyä ydinvoimasta

Tuulivoimalan rakentaminen kuitenkin kestää vuoden siinä missä ydinvoimalaa pystytetään lähes vuosikymmenen ajan.

Energiankäytön tehostaminen ja erilaiset uusiutuvat energianlähteet ovat merkittävästi nopeampia ja riskittömämpiä keinoja vähentää päästöjä globaalisti.

Miksi Fortumin uudelle ydinreaktorille ei pidä myöntää lupaa?

Päästövähennyksiä myös tarvitaan heti, ei vasta kymmenen vuoden kuluttua. Ydinvoimalan rakentaminen on kuitenkin hyvin hidasta työtä, joka pitkittyy helposti kuten mm. Olkiluoto 3:n rakennusongelmat osoittavat.

Ydinvoimalle ei tarvitse antaa pikkusormea

Ydinvoiman rakentaminen on niin hidasta ja kallista, ettei sillä voida estää ilmastopäästöjä riittävän paljon ja riittävän nopeasti.

Viisi syytä, miksi Fennovoimalle ei pidä myöntää uutta lupaa

Uusiutuvan energian kapasiteettia on nopeampi rakentaa kuin uutta ydinvoimaa.

En ole koskaan nähnyt väitettä perusteltavan muulla kuin Olkiluoto 3 -projektin epäonnistumisella. Olkiluoto ei kuitenkaan ole kattava otos koko alasta, joten tällainen väite on kirsikanpoimintaa. Muualla maailmassa voimaloita on valmistunut jo yli 20, sellaisia, joiden rakentaminen aloitettiin OL3:n jälkeen. Keskimääräinen rakentamisaika on ollut viisi ja puoli vuotta. Siihen päästään, jos suunnitelmat ovat kunnossa ennen kuin aletaan rakentaa, ja kun projektit ovat hyvin johdettuja. Tekniikka ei aseta rajoituksia. Ennätys lienee Japanin Kashiwazakin–Kariwan yksikkö 6, jonka rakentaminen kesti kolme vuotta ja neljä kuukautta.

Äskettäin Greenpeace julkaisi tällaisen paperin.

Key energy numbers from China’s 2015 Statistical Communique

Pääasiana siinä on tilasto Kiinan CO2-päästöistä, jotka näyttävän kääntyneen laskuun. Hyvä uutinen, mikäli pitää paikkansa. Muut uutiset kyllä tukevat tätä tietoa, joten kuka ties se pitää paikkansa.

Maailman suurin hiiliteollisuus vaikeuksissa: 1,8 miljoonalle työntekijälle potkut

Tuossa samaisessa Greenpeacen paperissa nähdään myös muutokset Kiinan energiantuotannossa vuonna 2015.

Kuva 1. Kiinan päästöttömän sähköntuotannon kasvu 2015. Lähde: Greenpeace.

Kuva 1. Kiinan päästöttömän sähköntuotannon kasvu 2015. Lähde: Greenpeace.

Päästöttömistä eniten on kasvanut vesivoima, 54 TWh. Toiseksi eniten, oho, ydinvoima, 38 TWh. Se on kasvanut enemmän kuin tuuli- ja aurinkosähkö yhteensä. Alussa siteerattujen Greenpeacen kannanottojen perusteella tämän ei pitänyt olla mahdollista.

Katsotaanpa BP:n mainion energiatilaston avulla, miten tähän on tultu. BP:n tilasto päättyy vuoteen 2014, joten otetaan vuoden 2015 luvut Greenpeacen paperista. Katsotaan ensin, mitä ovat eri päästöttömän sähkön osuudet Kiinassa vuonna 2015.

Kuva 2. Kiinan päästötön sähköntuotanto 2015.

Kuva 2. Kiinan päästötön sähköntuotanto 2015.

Vesivoima on täysin eri kymmenluvuilla, 74 %. Tuuli- ja ydinvoima ovat liki tasoissa 11..12 %, ja aurinko vähäisin, 3 %.

Katsotaan seuraavaksi, kuinka paljon eri päästöttömät ovat vuosittain kasvaneet. BP:n tilasto alkaa vuodesta 1965.

Kuva 3. Kiinan päästöttömän sähköntuotannon vuosittainen kasvu.

Kuva 3. Kiinan päästöttömän sähköntuotannon vuosittainen kasvu.

Jälleen vesivoima erottuu selvästi muista, joten jätetään se tarkastelusta pois, ja katsotaan aikaa vuodesta 2000 vuoteen 2015.

Kuva 3. Kiinan päästöttömän sähköntuotannon vuosittainen kasvu ilman vesivoimaa.

Kuva 4. Kiinan päästöttömän sähköntuotannon vuosittainen kasvu ilman vesivoimaa.

Tuulivoima lähtee kunnolla kasvuun vuonna 2006, kasvu jatkuu nopeana vuoteen 2013, jonka jälkeen se on tasoittunut. Ydinvoimaa on rakennettu jo ennen tuulivoimaa, ja sen aikana. Vuonna 2014 kaikki kasvavat suunnilleen yhtä paljon, ja 2015 ydinvoima ylittää kaikki muut. Se saavutti melkein tuulivoiman huippuvuoden 2013. Ydinvoiman lisäys oli 38 TWh, mikä on vähän enemmän kuin tuuli ja aurinko yhteensä.

Kiinassa on rakenteilla 24 ydinvoimalaa. Jos niiden keskimääräinen rakentamisaika on vuotta, teho 1000 MW, kapasiteettikerroin 0,9 ja jos Kiina ylläpitää tätä rakentamistahtia, voidaan vuosittaisen lisäyksen arvioida olevan suunnilleen 34 TWh. Kuten tilastoista nähdään, se ei tarkoita, etteivätkö muutkin päästöttömät voisi jatkaa ja vielä lisätäkin kasvuaan. Kiinassa on niin paljon helposti säädettävää vesivoimaa, joten tuuli- ja aurinkovoiman lisäämien eivät aiheuta mitään säädettävyysongelmia vielä pitkään aikaan. Kaikki päästötön energiantuotanto on pois fossiilisista.

Katsotaan vielä, miten päästöttömien vuosituotannot ovat kehittyneet 90-luvun alusta viime vuoteen.

Kuva 5. Kiinan päästötön kumulatiivinen sähköntuotanto, lman vesivoimaa.

Kuva 5. Kiinan vuosittainen päästötön sähköntuotanto, lman vesivoimaa.

Ydinvoimalla oli pitkä etumatka, mutta tuuli ohitti sen 2011 tai 2012. Nyt ydinvoiman vauhti on kasvanut samalla kun tuulivoiman hidastunut, joten järjestys voi lähivuosina jälleen muuttua. Auringon kasvunopeus ei ole muutamaan viime vuoteen muuttunut, eikä ole lähelläkään muita.

Nyt voi lukea nuo alussa viitatut GP:n väittämät uudelleen ja miettiä, miltä ne näyttävät vallitsevassa todellisuudessa.

Hei me hillitään ilmastonmuutosta – Lappeenranta

Ari Jokimäki kirjoittaa asiaa. Hänen bloginsa on seuraamisen arvoinen.

Arskan ympäristö

Lappeenrannan kaupunki on juuri julkaissut tiedotteen, jonka mukaan kaupunki on ehdolla maailman parhaaksi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kyseessä on WWF:n Earth Hour City Challenge -kilpailu. Koska tiedän, että Suomessa on ennenkin pelattu puubiomassalla näennäispäästövähennyksien aikaansaamiseksi, niin päätin tarkistaa, millä keinoin Lappeenranta on nyt liikkeellä.

Puubiomassan käyttö bioenergiaksi on tutkimuksissa osoittautunut ilmaston kannalta yhtä huonoksi kuin fossiiliset polttoaineet. Bioenergiaa käsitellään silti nollapäästöisenä virallisessa päästölaskennassa. Tämän vuoksi saadaan kuvitteellisia päästövähennyksiä, kun esimerkiksi siirrytään hiilen poltosta puubiomassan polttoon. Tätä vääryyttä käytetään politiikassa surutta hyväksi. Niinpä meillä Suomessa onkin tällä hetkellä massiiviset pyrkimykset metsien käyttöön – voihan metsien kaatamista nyt kutsua ympäristöteoksi ja sehän sopii vallan kahvassa tällä hetkellä olevalle Keskustalle. Jopa ympäristöpuolueeksi joskus profiloitunut Vihreät on liputtanut metsien energiakäytön puolesta. Heidän sloganissaankin vuonna 2013 vaadittiin kotimaista puuta kunniaan. Kotimainen puu kunniaan polttamalla metsät?

Suomen työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2014 Energia- ja ilmastotiekartta 2050 -nimisen mietinnön. Mietinnön oli kirjoittanut ”Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea”…

View original post 368 more words

Pro gradu -tutkielma osoittaa Greenpeacen ydinvoima-argumentit huonoiksi ja asenteellisiksi

Pertti Suomela Tampereen ylipistosta on tutkinut kahdessa energiaskenaariossa esitettyjä argumentteja ydinvoimasta. Tutkittavat skenaariot ovat Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n raportti World Energy Outlook 2014, sekä Greenpeace Internationalin raportti Energy Revolution. Suomela käy seikkaperäisesti läpi tieteelliset metodit, joita hän argumenttien tarkastelussa käyttää. IEA:n raportista hän on valinnut 12, Greenpeagen raportista 14 argumenttia, joihin soveltaa valitsemiaan metodeja.

Lopputulokset ovat sen kaltaisia kuin voi odottaakin. IEA:n argumentit ovat hyviä, kaikki väitteet hyvin perusteltuja sekä asenteellisuutta vain yhdessä argumentissa. Greenpeacen argumentit sen sijaan olivat vahvasti asenteellisia, huonosti perusteltuja tai perustelu puuttui kokonaan, argumentti sisälsi kehäpäätelmän jne.

Lopussa Suomela toteaa:

Olin kovin yllättynyt, kun huomasin, kuinka kovin huonoa argumentaatiota paljastui Greenpeace:n energiaskenaariosta ja kuinka he näin ovat jättäneet käyttämättä mahdollisuuden hankkia vasta-asiantuntijuutta ydinvoima-asioissa. Tämä löydökseni on sinällään mielenkiintoinen ja siitä tuli mieleeni joitain alustavia päätelmiä ja arveluita, jotka voisivat toimia jatkotutkimusten kipinöinä.

Tämän tyyppisiä tutkimuksia olen pitkään odottanut. Hyvä jos tästä vielä syntyy jatkotutkimuksia. Näiden energiaskenaarioiden julkaiseminen sisältää vastuun niiden oikeellisuudesta. Myös asiaa tuntemattomien lukijoiden on voitava luottaa siihen, että skenaario on edes tehty oikein, oli sen lopputulema mikä tahansa. Greenpeacen skenaariot ovat enemmänkin pamfletteja, joita ei tämän tutkimuksen perusteella voi ottaa vakavasti. Valistuneet lukijat ovat voineet todeta jo muutenkin sen minkä tämä tutkimus vahvistaa: Greenpeacen ydinvoima-argumentit eivät kestä kriittistä tarkastelua. Jos ne ovat pielessä, todennäköisesti moni muukin argumentti tässä skenaariossa on pielessä.

En ole koskaan nähnyt Greenpeacen esittävän mitään positiivista asiaa ydinvoimasta, enkä mitään negatiivista asiaa uusiutuvasta energiasta. Uskallan tältä pohjalta väittää, että vastaavanlainen tarkastelu Greenpeacen skenaarion sisältämistä uusiutuvaa energiaa koskevista argumenteista paljastaisi ne yhtälailla huonoiksi, perustelemattomiksi ja asenteellisiksi. Tärkein tuntuu joka tapauksessa unohtuvan kokonaan, eli ydinvoiman päästövähennyspotentiaali.

Greenpeace on sitten ilmeisesti päättänyt ryhtyä argumentoimaan voimakkaasti ja analyysini mukaan virheellisesti ydinvoiman päästövähennyspotentiaalia vastaan. Pidän tätä lopputulosta kovin kiusallisena ottaen huomioon, että Greenpeace on ympäristöjärjestö ja että ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä ympäristöongelmista. Tämä on omiaan vähentämään Greenpeace:n energiaskenaarion uskottavuutta merkittävästi. IEA taas argumentoi neutraalisti ja hyvin.

Suomelan yli satasivuinen tutkielma on vapaasti luettavissa täällä:

http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512042484

Skeptikoiden selitykset meni uusiksi

Tämä olikin vain ajan kysymys, ja se aika on helmikuu vuonna 2016. Tähän asti ilmasto ei ole lämmennyt viimeiseen 17 vuoteen, jolloin ilmasto alkoi viiletä. Näin ilmastoskeptikot ovat tulkinneet UAH-satellittimittauksia ilmakehän lämpötilasta. Nytpä paukahti edellinen, vuoden 1998 ko. mittaussarjan kuukausiennätys rikki.

UAH_LT_1979_thru_February_2016_v6-1

UAH-satellittimittaussarja.

Satelliittimittaukset näyttävät reagoivan pintamittauksia voimakkaammin El-ninoon, josta edellinenkin huippu johtui. Sen jälkeen ilmasto on lämmennyt edelleen, ja tämän kertainen huippu ylittää edellisen. El-ninon laannuttua lämpötilat tasaantuvat, kunnes joidenkin vuosien kuluttua seuraava huippu nousee taas tätäkin ylemmäs, jne jne. Toisin sanoen ilmaston lämpeneminen päättyy vielä monta kertaa, skeptikot joutuvat ainoastaan vaihtamaan vuosilukua välillä.

Tässä esimerkkinä pintamittauksista Japanin ilmatieteenlaitoksen mittaussarja.

an_wld

Japanin ilmatieteenlaitoksen mittaussarja.

Viimeisen lukema tässä kuvassa on tammikuu 2016, helmikuun lukemaa ei ole vielä julkaistu. Kuten nähdään, pintamittauksista on vaikeampi nähdä mitään varsinaista viilemistä, siksi satelliittmittaukset ovat skeptikoiden suosiossa.

Katsotaan vielä pohjoisen pallonpuoliskon merijään tilanne. Kuva: National Snow and Ice Data Center

N_stddev_timeseries

Pohjoisen merijään ulottuvuus.

Samalla kun lämpötilat kasvavat, jään määrä vähenee. Se kävikin helmikuussa jälleen uudessa ennätyksessä. Mielenkiintoista nähdä, mihin jään määrä asettuu kesän minimissä, jos El-nino pysyy päällä siihen saakka. Sitä odotellessa.

  1. Ilmastoskeptikot olivat väärässä viimeksikin
  2. Ilmastoskeptikot ovat taas väärässä
  3. Mitä ilmastoskeptikot sanoivat merenpinnasta?