Ydin vs. uusiutuvat -vertailua

Vaikka ingressin kysymyksen asettelu

”Pelastetaanko maapallon ilmasto ydinvoimalla vai uusiutuvilla energiamuodoilla?”

onkin mielestäni väärä, odotan tältä Pasi Toiviaisen artikkelisarjalta paljon. Vastaavia objektiivisia vertailuja ei ole ainakaan ilmastoon perehtyneen toimittajan voimin liiemmin tehty.

Ensimmäinen osa on täällä:

Ilmastonmuutos ja heräävä jättiläinen – eli ydinvoimaa vai uusiutuvia?, osa 1

Arvioitavana on kirjat:

Risto Isomäki – Kosminen rakkaus vai suuri saatana – 20 päätöstä ydinvoimasta

sekä

Janne Korhonen, Rauli Partanen: Uhkapeli ilmastolla – vaarantaako ydinvoiman vastustus maailman tulevaisuuden?

Kenenkään ei pitäisi ajatella, että valinta tehdään ydinvoiman ja uusiutuvien välillä joko-tai -periaatteella. Molemmille on paikkansa, molempia tarvitaan, ja vielä lisäksi paljon muutakin. Siksi pidän selvänä, että vastaus Jannen ja Raulin kirjan nimeen on myönteinen.

Fukushima nosti Japanin CO2-päästöjä 14 % ja tulee nostamaan vielä lisää

Japani sulki kaikki ehjätkin ydinvoimalansa Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Onnettomuutta edeltäneenä vuonna 2010 Japani tuotti 26 % käyttämästään sähköstä ydinvoimalla, vuonna 2012 osuus oli 1,5 %. Muita Japanin energiankulutuksen määriä ja suhdelukuja vuodelta 2010:

Primäärienergian kulutus: 5 696 TWh
Sähkön tuotanto: 1 117 TWh
Ydinsähkön tuotanto: 288 Twh
Ydinsähkön osuus: 26%
Sähkön tuotanto / primäärienergian kulutus: 19%
Ydinsähkön / primäärienergia: 5%

Japani korvasi poistuneen ydinvoiman maakaasulla ja öljyllä. Vuodesta 2010 vuoteen 2012 sähkön kulutus väheni 12 %, kaasun kulutus sähköntuotannossa lisääntyi 32 % ja öljynkulutus 97 %. Tästä tarkemmin aikaisemmassa postauksessa.

Maakaasu ja öljy korvasivat ydinvoiman Japanissa

Muutos nähdään tässä IEA:n tilastossa.

Japanin sähköntuotannon lähteet vuosina 1972...2012.

Kuva 1. Japanin sähköntuotannon polttoaineet vuosina 1972…2012.

BP:n sivulta löytyy kattavat energiatilastot, joissa on myös CO2-päästöt. Uusin tilasto päättyy vuoteen 2013.

Statistical Review of World Energy 2014

Tämän avulla voidaan selvittää, kuinka paljon ydinvoiman poistuminen lisäsi Japanin CO2-päästöjä. Otetaan tilastosta CO2-päästöt, sähkön- sekä primäärienergian kulutus. Piirretään vuodet 2000-2013 samaan kuvaan siten, että energiakäyrät skaalataan kertoimilla samalla tasolle päästökäyrän kanssa. Näin nähdään havainnollisesti ydinvoiman poistumisen vaikutus päästöihin.

Kuva 2.

Kuva 2.

Ydinvoiman sulkemisen aiheuttama muutos päästöihin näkyy tilastossa vuodesta 2011 alkaen, jolloin päästökäyrä erkanee energiakäyristä.

Ydinvoiman sulkemisen aiheuttama päästöjen lisäys voidaan laskea käyttämällä vertailuun vuosia 2009 ja 2012, koska energian kulutus näiden vuosien aikana oli lähes sama, mutta päästöt kasvoivat.

2009 2012 Muutos
Sähkö (Twh) 478 478 1 0,1 %
Primäärienergia (Twh) 5554 5560 6 0,1 %
Päästöt (milj. tonnia) 1235 1408 173 14,0 %

Vuosien 2009 ja 2012 välillä Japanin päästöt kasvoivat 14 %, tai 173 miljoonaa tonnia, mikä on lähes kolme kertaa Suomen vuoden 2012 päästöjen verran.

Tiedoista voidaan laskea Japanin primäärienergian ominaispäästöt.

Kuva x.

Kuva 3.

Verrattaessa kahden vuoden päästöjen keskiarvoa ennen ja jälkeen, vuosia 2009-2010 ja 2012-2013, saadaan sama tulos +14 %.

Lokakuussa 2013 uutisoitiin Japanissa olevan rakenteilla tai suunnitteilla 5400 MW uutta hiilivoimaa. Suunnitelmat ovat muuttuneet. Noin kuukausi sitten uutisoitiin hiilivoimaa olevan nyt rakenteilla tai suunnitteilla 21200 MW

JAPAN’S NEW COAL PLANTS THREATEN EMISSION CUTS, GROUP SAYS

Japan has 43 coal power projects either under construction or planned, representing combined capacity of 21,200 megawatts, according to a statement from the Kyoto-based Kiko Network.

Näiden päästöt olisivat 127 miljoonaa tonnia vuodessa.

7.5.2012 Greenpeace kirjoitti otsikolla

Japani on vapaa ydinvoimasta

Sekä Greenpeace että Japanin ympäristöministeriö ovat osoittaneet, että Japani voi saavuttaa tavoitteensa ilmastopäästöjen vähentämisessä, vaikka ydinvoimalat jäisivät kiinni.

Greenpeace oli väärässä. Se on aina ollut väärässä ja on vastakin, ellei se muuta mielipiteitään todellisuutta vastaaviksi.

Aikaisempia kirjoituksia

  1. Fukushiman onnettomuus, historian vakavin ympäristökatastrofi?
  2. Tyhjät lupaukset Japanin uusiutuvasta energiasta
  3. Paransiko Japani energiatehokkuutta Fukushiman jälkeen?
  4. Maakaasu ja öljy korvasivat ydinvoiman Japanissa
  5. Tyhjät lupaukset Japanin uusiutuvasta energiasta

 

Bioenergialla on huomattavan suuret CO2-päästöt

Bioenergiaa pidetään nollapäästöisenä, mutta se ei ole sitä. Palaessaan puu vapauttaa hiilidioksidia jokseenkin saman verran kuin kivihiili. Päästöttömyys perustuu oletukseen, että kaadetun ja poltetun puun tilalle kasvaa uusi puu, joka sitoo poltetun puun hiilidioksidin uudelleen pois ilmakehästä. Toinen päästöttömyyttä näennäisesti tukeva oletus on se, että kuoltuaan puu lahoaa, jolloin hiilidioksidi vapautuu ilmakehään joka tapauksessa.

Molemmat olettamukset ovat periaatteessa totta. Mutta – puun lahoaminen kestää yli sata vuotta. Poltettaessa hiili vapautuu heti, eikä uusi puukaan kasva poltetun tilalle samantien, vaan se kestää vuosikymmeniä.

Vuonna 1995 julkaistussa IPCC:n raportissa CLIMATE CHANGE 1995 Impacts, Adaptations and Mitigation of Climate Change: Scientific-Technical Analyses sanotaan vielä näin:

There is no net atmospheric CO2 build-up from using biomass grown sustainably because CO2 released in combustion is compensated for by that withdrawn from the atmosphere during growth.

Tätä asiaa on sen jälkeen tutkittu paljon ja käsitys asiasta on muuttumassa – huonompaan suuntaan.

Uusin IPCC:n raportti vuodelta 2014 kappale 7, sivu 539 kuva 7.6.

Kuva 1.

Kuva 1. Working Group III Report ”Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change”, part of figure  7.6.

Isompi kuva tässä. Tässä osakuvassa kolme alinta riviä ovat biomassaa, ylemmissä on hiili ja maakaasu. Raportissa esitetään biomassan elinkaaripäästöt, johon sisältyvät biomassan polton suorat ja epäsuorat päästöt, mutta tässä ei oleta kantaa tarkastelujakson pituuden vaikutukseen. Metsäbiomassan päästöt ovat tämän mukaan vähän vajaa puolet maakaasun päästöstä.

Puolitoista vuotta sitten julkaisimme Sampo Soimakallion seminaariesitelmän biopolttoaineiden energiakäytöstä.

Esitelmässä käy selkeästi ilmi, että hiilineutraali ei ole sama kuin ilmastoneutraali, että bioenergian lisääminen ei aina ole kestävän kehityksen mukaista, ja että bioenergia ylipäätään ei ole niin ongelmatonta ja ilmastoneutraalia kuin yleisesti uskotaan.

Nyt tämä aihe on jo päässyt valtamediaan. YLE julkaisi 25.4.2015 uutisen otsikolla

Bioenergian päästöt – nolla vai ihan muuta?

Päästöt pitäisi saada laskuun mahdollisimman nopeasti, mielellään heti. Siksi biomassan kohdalla on otettava huomioon aikaväli, jolla päästötase lasketaan. Kuten edellä todettiin, nykyinen olettamus perustuu siihen, että poltetun biomassan päästöt sitoutuvat takaisin biosfääriin eikä päästöjä näin ole. Tämä olettamus pätee pitkällä, yli sadan vuoden tarkastelujaksolla, edellyttäen silloinkin, että biomassa kerätään kestävällä tavalla ja uuden kasvuston syntymiselle luodaan edellytykset.

Kun asiaa tarkastellaan ilmastonmuutoksen kannalta jollain relevantilla aikavälillä, tilanne muuttuu aivan oleellisesti.

Medialta kesti tässä tapauksessa neljä vuotta noteerata uusin tutkimus. YLEn uutinen perustuu Suomen ympäristökeskuksen julkaisuun vuodelta 2011:

Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa

Lainaamme raportista kaksi kuvaa. Ensimmäisessä kuvassa (raportin kuva 4.) nähdään kuusipuun eri osien lahoamisnopeus siinä tapauksessa, että ne jätetään metsään.

Kuva 2.

Kuva 2. Eräiden energiakäyttöön sopivien kuusen biomassaositteiden lahoaminen metsään jätettynä Etelä- ja Pohjois-Suomessa 100 vuoden aikana Yasso07-mallin mukaan. Oksien läpimittana käytettiin 2 cm, rankapuun 10 cm ja kantojen 30 cm.

Kuvasta nähdään, että esimerkiksi Pohjois-Suomessa metsään jätetystä rankapuusta on kahdenkymmenen vuoden kuluttua jäljellä vielä 55 %. Kannoista on 35 % jäljellä vielä sadan vuoden kuluttua. Poltettaessa hiili olisi vapautunut ilmakehään heti.

Toisessa kuvassa (rapotrin kuva 6.) nähdään edellisen kuvan tietojen perusteella lasketut eri puulajien ja jakeiden ilmastovaikutukset fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun energian tuotanto on aloitettu. Toisin sanoen, jos fossiilinen polttoaine korvataan biomassalla, tilanne ilmastopäästöjen osalta kahdenkymmenen vuoden kuluttua on tämän kuvan mukainen.

Kuva 3. Metsäbioenergian tuottamisesta aiheutunut ilmakehän hiilimäärän lisäys tuotettua energiayksikköä kohti 20 vuotta energiantuotannon aloittamisen jälkeen tuotettaessa 1 PJ energiaa joka vuosi (E-S Etelä-Suomi, P-S Pohjois-Suomi). Luvut sisältävät metsän hiilivajeen vaikutuksen (pylväiden vihreä osa) ja bioenergian tuotantoketjun päästöt (pylväiden tumma osa). Fossiilisten vertailupolttoaineiden päästöt sisältävät tuotantoketjun ja polton päästöt.

Kuva 3. Metsäbioenergian tuottamisesta aiheutunut ilmakehän hiilimäärän lisäys tuotettua energiayksikköä kohti 20 vuotta energiantuotannon aloittamisen jälkeen tuotettaessa 1 PJ energiaa joka vuosi (E-S Etelä-Suomi, P-S Pohjois-Suomi). Luvut sisältävät metsän hiilivajeen vaikutuksen (pylväiden vihreä osa) ja bioenergian tuotantoketjun päästöt (pylväiden tumma osa). Fossiilisten vertailupolttoaineiden päästöt sisältävät tuotantoketjun ja polton päästöt.

Raportista löytyy sama kuva viidenkymmenen ja sadan vuoden ajalle laskettuna. Tilanne niissä on tietenkin parempi, mutta kahtakymmentä vuotta voitaneen pitää ilmaston kannalta perustellumpana aikavälinä. Biomassa ei näin tarkasteluna ole juurikaan maakaasua ilmastoystävällisempi polttoaine.

Näin laadukas raportti suomen kielellä on harvinaista herkkua. Jokaisen päättäjän ja muun, joka asiasta on kiinnostunut, tulisi se lukea.

Ristiriitainen politiikka

Kauppalehti kirjoittaa 14.4.2014 otsikolla:

Härmälä: Biomassan päästökertoimen oltava nolla

”Suomi voi saavuttaa vuodelle 2050 asetetun 80–95 prosentin päästövähennystavoitteen vain siinä tapauksessa, että energiantuotantoon käytettävän biomassan päästökerroin on jatkossakin nolla, hiilidioksidin erotus- ja varastointiteknologiat otetaan käyttöön ja ydinvoima on edelleen osa energiantuotantovalikoimaa”, kommentoi työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä IPCC:n viikonloppuna julkaistua raporttia.

Voisiko tuon sanoa toisin: Biomassan päästöjä ei pidä ottaa huomioon jatkossakaan?

Myös Vihreiden Oras Tynkkynen on ottanut asiaan kantaa. Vihreä Lanka 16.10.2014

Suomi hakee päästövähennyksensä metsästä ja teknologiasta

Koko biomassan hyödyntäminen nojaa kuitenkin siihen, että sitä pidetään päästöneutraalina energianlähteenä. Toistaiseksi kiinteät biopolttoaineet on sellaiseksi katsottukin, mutta mikään ei takaa, etteikö niille voisi tulla tulevaisuudessa jonkinlaista päästökerrointa. Miten tällaiseen tilanteeseen on varauduttu tiekartassa?

”Ei mitenkään. Jos tilanne muuttuu, laskelmat menevät uusiksi”, Tynkkynen sanoi Vihreälle Langalle.

Tynkkynen myöntää, että jos biomassan todelliset päästöt ja ilmastovaikutukset otetaan politiikassa huomioon, nykyiset laskelmat ja suunnitelmat menevät uusiksi.

Päästöjen lisäksi biomassan käytön lisääminen vaikuttaa negatiivisesti metsäluonnon monimuotoisuuteen. WWF Suomi on äskettäin julkaissut raportin:

Metsäluonnon monimuotoisuus on mahdollista säilyttää nykyisillä hakkuumäärillä – mutta vain tiukoin reunaehdoin

Tässä viitatun raportin on tehnyt Gaia Consulting Oy, ja se löytyy tästä.

Mitä metsä kestää?

Raportti on ilmeisesti ensimmäinen, jossa maamme metsien käyttöä kokonaisuudessaan tarkastellaan luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.

Jani-Petri Martikainen on havainnollisesti esittänyt, miten eri puolueiden ja muiden tahojen bioenergiavisiot suhteutuvat tuoreeseen WWF:n raporttiin. Tässä kuvassa nähdään eri bioenergiasuunnitelmien vaatima biomassan määrä nykyisen kulutuksen päälle miljoonina kuutiometreinä.

Kuva 4. Eri tahojen bioenergia tavoitteita verrattuna kestävään määrään.

Kuva 4. Eri tahojen bioenergia tavoitteita verrattuna kestävään määrään.

Vihreä pylväs on WWF:n tuoreessa rapostissa todettu ekologisesti kestävä lisäys, n. 3 miljoonaa kuutiota lisää. Palkeissa on epävarmuutta mm. sen osalta millainen puumäärä vaaditaan puusta tehtävän biokaasun tuotantoon. Tarkempi selostus lähteineen blogista PassiiviIdentiteetti:

Olen toistuvasti kritisoinut ilmastotoimien hitautta. Nyt kun ilmastonsuojelu on noussut pysyvästi yhdeksi politiikan aiheeksi, näemme samanlaisen hidastelun päästövähennyskeinojen kanssa. Politiikka ja kansainväliset sopimukset eivät toistaiseksi ota näitä tieteen tuloksia huomioon millään tavalla, vaikka ne ovat olleet tiedossa jo useita vuosia. Biomassaa pidetään edelleen nollapäästöisenä.

Kun tutkimukset enenevät, tilanne saattaa muutua edelleen. Tähän mennessä uudet tutkimukset ovat lisänneet bioenergian todettuja päästöjä. On aivan mahdollista, että tulevaisuudessa biomassan polttaminen siirretään päästökaupan piiriin fossiilisten polttoaineiden joukkoon. Olen useassa yhteydessä korostanut faktojen merkitystä politiikassa. Tässä esitetty asia on kouluesimerkki faktasta, joka sivuutettuna johtaa virhelliseen tai jopa vahingolliseen ilmasto- ja energiapolitiikkaan.

Lisää utkimustietoa biomassan ilmastovaikutuksista löytyy Ari Jokimäen blogista AGW Observer kohdista

 

Antero Vartia ja argumentointivirheet

FailurePikkunäppärällä ad hominem –argumentilla alkava, ja sellaiseen päättyvä vastine tiistaiseen Antero Vartian tekstiä kritisoivaan postaukseeni on täällä:

Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt

Jos sairastun, voinko luottaa lääkäriin, koska hän on sairaalassa töissä? Tai jos autoni piiputtaa, uskallanko kysyä neuvoa autoasentajalta, koska hänen palkkansa maksaa korjaamo? Vartijan logiikan mukaan alan ammattilaiseen ei voi luottaa hänen alaansa liittyvissä asioissa. Ehkä jatkossa hoidatankin itseni autokorjaamossa, ja vaihdatan autoni nivelet vaikka ortopedillä. Kuulostaako järkevältä? Ei minustakaan. Noteeraisiko Vartija minut eri tavalla, jos sanoutuisin irti nykyisestä työpaikastani ja kirjoittaisin samat asiat uudelleen?

Argumentointivirheitä

Ad hominem

Työnantajallani ei ole mitään tekemistä minun blogikirjoitteluni kanssa. Teen tätä vapaa-ajallani, koska pidän asiaa tärkeänä ja koska koen, että minulla on korteni kannettavana kekoomme. Vartia voi halutessaan lukea blogiani, jonka parissa vierähtää taatusti tunti jos toinenkin. Se alkaa helmikuusta 2008, samoihin aikoihin kun Vartija aloitteli kahvilatoimintaa Esplanadin puiston lippakioskissa. Ilmastonmuutoksesta muistan kuulleeni ensimmäisen kerran joskus 80-luvulla, Vartian ollessa ehkä menossa ala-asteelle. Alkusysäyksen blogilleni antoi arkkitehti Pasi Toiviaisen vaikuttava, ja erittäin asiantunveva kirja Ilmastonmuutos. Nyt. Sekä tiedemies, kirjailija, ympäristönsuojelija ja tulevaisuudentutkija James Lovelockin teos Gaian kosto. Suosittelen lämpimästi molempia, ne ovat edelleen ajankohtaisia.

Seitsemän-vuotiselta blogitaipaleeltani ennakkoluulottoman lukijan mieliin välittyy vakava huoli tulevaisuudestamme. Olen ilmastonmuutokseen perehtymisestä siirtynyt kokolailla ratkaisujen pohtimiseen, ja niistä energiaan, joka on toki vain yksi osa ongelmaa, mutta ainoa mistä voin insinöörikoulutukseni ja 25-vuotisen työurani kokemuksella sanoa ymmärtäväni jotain, vaikka tämän tästä tuleekin eteeni asioita, joihin en ole koskaan aikaisemmin törmännyt. Olen varovainen sanomisissani, enkä sano mitään, mitä en ymmärrä. Virheitä toki sattuu ihan kaikille, ne yritän korjata. Ei väliä, kuka kyseenalaistaa sanomiseni, professori tahi salkkaritähti, otan kritiikin tosissani, tarkistan mielipiteeni faktojen perusteella ja otan opikseni jos on aihetta.

Koko blogihistoriani ajan olen puhunut mm. oman työnantajani käyttämien fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisen puolesta. Tähän nähden Vartian vastineen ad hominem -hyökkäys on suorastaan törkeä! Vihreiden arroganssi ja besserwisseröinti on häirinnyt minua ennenkin.

Auktoriteetteihin vetoaminen

Tieteestä kuin tieteestä löytyy änkyröitä. Voimme täysin vakuuttavasti kiistää ihmisperäisen ilmastonmuutoksen vetoamalla valikoitujen professorien lausuntoihin. Fred Singer, Villie Soon, Roy Spencer, John Christy, muutamia mainitakseni, joiden sanomisiin vetoamalla voi väittää ilmastonmuutoksen olevan huiputusta. Suomestakin löytyy jokunen tähän käytetty auktoriteetti.

Kun etsin vastauksia itseäni kiinnostaviin kysymyksiin, en koskaan usko enkä luota vain yhteen tai kahteen lähteeseen, juuri yllä mainitusta syystä. Luen useita lähteitä, kuuntelen useita ihmisiä, asiantuntijoita, ammattilaisia, ja vaikka harrastajia, jos heillä on asiasta sanottavaa. Peilaan kuulemaani omaan pohjatietooni, enkä koskaan koe olevani täysin varma mistään. Oma kompetenssini on melko kapea-alaista, mutta aiheista joista itsekin kirjoitan, osaan kyllä nähdä, ymmärtääkö sanoja oikeasti mitä sanoo, vai onko kyse ulkoa opetellusta retoriikasta, vai jostain muusta.

Peter Lundin kannanotot ovat kiistanalaisia yleisemminkin. Vartialle varoitus ja neuvo: Älä usko minua kun sanon näin. Usko muita saman alan asiantuntijoita. Kysy muilta energia-alan professoreilta, mitä he tietävät asiasta. Lue kirjoja, lue IPCC:n raportteja. Tee kooste Lundin lausunnoista, poista lausunnon esittäjän nimi ja kysy, mitä muut asiantuntijat ovat niistä lausunnoista mieltä. Saatat yllättyä, takaan sen. Tällainen menettely on ikään kuin kevennetty versio vertaisarvioinnista, mutta tahtoo sanoa sitä, että tiedeyhteisön näkemykset ovat paljon todennäköisemmin oikeassa kuin yksittäisten tutkijoiden mielipiteet, vaikka kuinka professoreita olisivatkin. Lund nauttii kyllä ympäristöväen suosiota, ymmärrän sen. Hän on kuin Spencer ilmastoskeptikoille.

Kirsikanpoiminta

Tämä tulikin osittain jo käsiteltyä. En tiedä, oliko harkittu teko vai silkka vahinko, että vastineeseen oli valikoitunut juuri nimenomaan nämä kaksi tutkijaa, joiden mielipiteet tukevat Vartian edustaman puolueen virallista linjaa. Sen lauluja laulat… vai miten se meni?

Vartia on ihan oikeassa sanoessaan, että hyvä poliitikko ”…tukeutuu päätöksissään parhaiden sekä riippumattomien asiantuntijoiden näkemyksiin.” Mutta nimenomaan asiantuntijoiden, eikä vain yhden. Näin ihan riippumatta siitä, tukeeko asiantuntijoiden lausunto omaa ideologiaa vai ei. Hyvän poliitikon pitää pystyä muuttamaan mielipitetään kun faktat muuttuvat.

Substanssi

Itse asiakritiikkiini Vartia ei itse ota kantaa millään tavalla. Minulla ei ole aikaa eikä resursseja kommentoida ja oikaista kaikkea huuhaata maailmassa, joten jätän siteerattujen professorien mielipiteiden todistamisen tahi kiistämisen tuomareista ankarimman; ajan virran ratkottavaksi. Totuus tulee lopulta julki, aina. Vastineen kommenteissa on kyllä paljon sellaista, mitä olisin itsekin voinut sanoa, erityisesti tässä, ja samoin tässä fb ketjussa, kiitos osallistujille!

Vartian motiivit jäävät myös hämärän peittoon. Ilmasto ja ympäristö mainitaan tekstissä tasan yhden kerran, Lundin kommentin sivulauseessa. Päästöjen vähentämisestä ei puhuta mitään. Sen sijaan huoli taloudesta, työpaikoista, kilpailukyvystä, kotimarkkinoista ja maailmanmarkkinoille mukaan pääsystä välittyy lukijalle sekä suoraan että rivien välistä.

Mistä Vartia on tiennyt, että juuri Lundin visio on varmasti, ja aivan varmasti, kaikkein nopein tapa nollata päästöt? Se täytyy tietää, koska olememme 30 vuotta myöhässä. Niin kauan olemme odottanee Lundin ja muiden ”uuden teknologian” valmistumista. Tähän saakka monet poliittiset pätökset ovat hidastaneet päästöjen vähentämistä, vihreän ideologian mukaiset päätökset erototen, vaikka muutkaan eivät toki ole syyttömiä. Katsokaa varoittava esimerkki Saksasta.

Ajattelemisen aihetta

Vuonna 2015 – Antero Vartija:

Me tiedämme jo nyt, että juuri uusiutuva energia lyö itsensä läpi. Tämä tapahtuu, sillä paikallisesti tuotettu uusiutuva energia on monin paikoin jo nyt halvinta tarjolla olevaa energiaa. Tulevaisuudessa uuden teknologian hintaetu vain kasvaa. Tämä murros on nopea ja laaja-alainen; meitä kuluttajia on paljon ja innostumme varmasti itse tuotetusta energiasta samalla tavalla kuin aikoinaan innostuimme kännyköistä.

Vuonna 1976 – Amory Lovins:

Äskettäinen tutkimus osoittaa, että suurimmaksi osaksi tai kokonaan aurinkoenergiaan perustuva energiajärjestelmä voidaan rakentaa Yhdysvalloissa käyttäen yksinkertaisia, kokeiltuja ja jo nyt taloudellisesti kannattavia tai liki kannattavia ratkaisuja.

 Vuonna 1916 – New York Times:

Olemme todistaneet, että aurinkovoima on jo päiväntasaajan seudulla kaupallisesti kannattavaa ja ihmiskunta voi saada auringosta loputtoman paljon energiaa.

Lukemista

 

Bloomberg tekee amatöörivirheen – eli mitä eroa on teholla ja energialla

Bloomberg on käsittääkseni melko arvostettu taloustietotoimisto. 14.4.2015 se julkaisi uutisen otsikolla:

Fossil Fuels Just Lost the Race Against Renewables

Fossiiliset polttoaineet häväsivät juuri kilpailut uusiutuvalle energialle

Artikkelin yhteydessä on kuva:

Kuva 1.

Kuva 1.

Pilarit kuvaavat ao. vuosina asennettua uutta tuotantokapasiteettia. Vasemmalla fossiiliset ja oikealla, vähän yllättäen, ei uusiutuvat, vaan päästöttömät. Mukana on siis myös ydinenergia. Nykyhetki on pystyviivan kohdalla, jonka vasemmalla puolella on toteutunut, oikealla puolella on ennustettu uusi kapasiteetti.

Testin mukaan kyseessä on ”Lopun alku” – fossiilienergialle.

Bloomberg sekoittaa tehon ja energian, mikä on ehkä kaikkein yleisin virhe energiauutisoinnissa. Nyt tähän miinaan käveli siis jonkinlaista alansa huippua edustava taloustietotoimisto. Onko sitten mikään ihme, että tässä sekoilevat kaikki muutkin tahot?

Teho ja energia eroavat toisistaan kuin matka ja nopeus. Ei voida sanoa, että Helsingistä on Tampereelle matkaa 200 kilometriä tunnissa, eikä niin, että junan nopeus on sata kilometriä. Gigawattien ja gigawattituntien sekoittaminen on aivan yhtä hoopoa ja aiheuttaa aivan tolkuttoman suuria virheitä ja väärinkäsityksiä.

Esimerkiksi tuulivoimalan teho tarkoittaa sitä, kuinka monta megawattia (MW) voimala kykenee enimmillään tuottamaan silloin, kun tuulen nopeus on riittävä. Teho voi olla esimerkiksi 2 megawattia.

Energian yksikkö on Joule (J), mutta sähköenergiasta puhuttaessa käytetään havainnollisuuden vuoksi yleensä wattituntia (Wh) ja sen kerrannaisia, kuten kilowattituntia (kWh), megawattituntia (MWh) jne. Jos esimerkin tuulivoimala toimii yhden tunnin kahden megawatin teholla, se tuottaa energiaa kaksi megawattituntia. Jos tuulee vain vähän ja voimala käy 0,5 MW teholla, se tuottaa tunnissa 0,5 MWh. Jos voimala käy koko vuorokauden 1 MW teholla, se tulee tuottaneeksi 24 MWh, jne.

Koska tuulen nopeus vaihtelee, myös tuulivoimalan teho vaihtelee. Se käy vain harvoin täydellä teholla, joskus tyynellä ei käy ollenkaan, ja suurimman osan ajasta se käy jollakin osateholla nollan ja täyden tehon välissä. Tätä keskimääräistä tehoa ilmaistaan käsitteellä kapasiteettikerroin. Se on tuulivoimalla keskimäärin suunnilleen 0,22 mutta vaihtelee asennuspaikan mukaan. Jos 2 MW tuulivoimala käy yhden tunnin kapasiteettikertoimella 0,22 se tuottaa 0,44 MWh energiaa. Kapasiteettikerroin ilmaistaan usein myös prosentteina, jolloin 0,22 on 22 %. Kapasitteetikertoimesta käytetään yleisesti myös nimityksiä käyttökerroin ja huipunkäyttöaika.

Tehdään nyt niin, että korjataan kuvassa olevat tolpat kunkin niissä esitetyn energiamuodon kapasiteettikertoimella, niin päästään lähemmäksi totuutta. Käytetään seuraavia kertoimia, jotka ovat likimain oikeita ja riittävän tarkkoja tähän tarkoitukseen:

  • Fossiiliset – 0,85
  • Biomassa – 0,85
  • Tuuli – 0,22
  • Aurinko – 0,11
  • Ydinvoima – 0,9
  • Vesivoima – 0,6

Nyt saadaan kuva, joka esittää keskimääräisiä tehoja, joita ao. vuosina rakennettavalla uudella tuotantokapasiteetilla voidaan tuottaa. Korjattu kuva on niin eri näköinen kuin Bloombergin kuva, että virheen suuruus ei jää keneltäkään huomaamatta.

Kuva 2.

Kuva 2.

Tästä todellisuutta vastaavasta kuvasta ei parhaalla tahdollakaan voi sanoa, että olisi tapahtunut mitään fossiilienergian häviötä päästöttömille, valitettavasti.

Näitä vastaavia uusiutuvien ylivertaisuutta esittäviä kuvia näkee tämän tästä. Olen nähnyt mm. Satu Hassin eräässä tilaisuudessa esittävän uusiutuvien kasvun samalla tavalla harhaanjohtavasti kuin Bloomberg. Edellisessä artikkelissa totesimme Antero Vartian tehneen samoin. Ei ole vaikeaa löytää uutisvirrasta vastaavia esimerkkejä vaikka joka päivä.

Tässä on yksi syy, miksi mielestäni koko energiakeskustelu on aivan sekaisin; tehdään säännöllisesti aivan alkeellisia virheitä. Muitakin syitä on, mutta tämä on suurimpia, ja helpoiten myös asiaa tuntemattoman ymmärrettävissä. Ja korjattavissa.

Katsotaan vielä mielenkiinnon vuoksi, miten Bloomberg ennustaa päästöttömiä tuotantomuotoja rakennettavan tulevaisuudessa. Lasketaan vuosien 2020, 2025 ja 2030 tolpista erikseen biomassa, tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoima. Lasketaan jokaisen tuotantomuodon uusi kapasiteetti yhteen eri vuosilta ja korjataan teholukemat kapasiteettikertoimella.

Kuva x.

Kuva 3.

Bloomberg on sitä mieltä, että biomassaa rakennetaan vähiten, muita päästöttömiä jokseenkin sama määrä. Tässä Bloomberg on todennäköisesti oikeassa, ja ”ydinvoima kuuluu historiaan” -porukka on väärässä. Jos katsotaan kuvaa 1, eri tuotantomuotojen suhteellisista osuuksista saa aivan erilaisen, ja väärän käsityksen.

Luonnollisesti tässä(kin) artikkelissa puhuttiin vain sähköstä, mitä voidaan myös pitää eräänlaisena virheenä, koska vain osa energiasta kulutetaan sähkönä. Suomessa sähkön osuus on pyöreästi 30 %, koko maailmassa alle 20 % energian loppukäytöstä. Sähkön osuus energian loppukäytöstä eri osissa maailmaa nähdään hyvin tästä Euroopan ympäristöviraston kuvasta.

Kuva 4.

Kuva 4.

Energiakeskustelu pyörii enimmäkseen tuulivoimassa, aurinkovoimassa, biomassassa ja ydinvoimassa. Esimerkiksi Saksan ”energiavallankumous” keskittyy lähes yksinomaan sähköntuotannon muuttamiseen uusiutuvaksi. Puhutaan siis vain tuon kaavion tolppien vaaleiden alaosien kohtalosta, ja miten se pitäisi korvata uusiutuvalla, ydinenergialla tai miten milloinkin. Leikitään, että meillä on taikasauva, ja muutetaan sähkö päästöttömäksi nyt heti! Ongelma ratkaistu? Ei. Melkein 80 % ongelmasta on edelleen ratkaisematta. Onneksi tilanne ei ole aivan näin toivoton koska sähkön tuotanto aiheuttaa huomattavasti enemmän päästöjä kuin sen suhteellinen osuus loppuenergiasta on.

Puhutaan siitä, että Fennovoimaa ei pitäisi rakentaa, koska se syö markkinoita uusiutuvalta energialta. Fennovoima tuottaisi toimiessaan tehoa 1200 MW. Kapasiteettikertoimella 0,9 se tuottaisi vuodessa 9,5 TWh, mikä on Suomen sähkönkulutuksesta n. 10 %. Energian loppukäytöstä se olisi 3 %. Minusta jäljelle jää markkinoita uusiutuvalle energialle vielä yllin kyllin, vaikka rakennettaisiin myös Fennovoima 2 saman tien.

Paljon puhutaan sähkön säästämisestä, ja miten sitä pitäisi kuluttaa vähemmän. Loogista kyllä, koska silloin sen tuottaminen päästöttömästi olisi helpompaa. Sähkö on kuitenkin ehkä kaikkein käyttökelpoisin energimuoto. Sen tuottaminen päästöttömästi ei ole varsinaisesti edes vaikeaa. Voisimme milloin hyvänsä tuottaa vaikka kaiken tarvitsemamme sähkön päästöttömästi. Sähköllä voidaan korvata muuta energian käyttöä. Sellaista, minkä muuttaminen päästöttömäksi muulla tavoin on vaikeampaa tai mahdotonta. Siksi kannattaisi pohtia sitä mahdollisuutta, että keskittyisimme lisäämään sähkön tuotantoa päästöttömästi ja korvaisimme sillä mahdollisimman paljon muuta energian käyttöä.

Koko enerigajärjestelmämme muuttaminen päästöttömäksi on siis paljon vaikeampi tehtävä kuin vain sähköntuotannon muuttaminen, johon suurin osa asian ympärillä vellovasta keskustelusta kuitenkin keskittyy. Kun alussa totesimme, miten edes peruskäsitteet eivät ole hallinnassa, voi mielessään ehkä nähdä häivähdyksen siitä monumentaalisesta ongelmasta, minkä edessä koko ihmiskunta on. Tässä on se kokonaisuus, joka pitäisi hahmottaa.

Pitäisi olla itsestään selvää, että ongelman ratkaisuun tarvitaan kaikki käytettävissä olevat keinot, sekä osaamista ja asiantuntemusta, jota asiaan vihkiytymättömillä maallikoilla ei voi olla. Eduskunnassa, nykyisessä ja tulevassakin, on paljon eri alojen osaamista, mutta enemmistö sielläkään ei voi olla asiantuntijoita tässä asiassa. Siksi olen sitä mieltä, että tarvitsemme välttämättä jotain muuta kuin suoraa poliittista ohjausta. Hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu voisi olla yksi sellainen. Päästökauppa on yritys siihen suuntaan.

Itseäni viehättää Hansenin päästömaksumalli. Kun puhutaan perustulosta, Hansenin malli tarjoaa senkin. Kannattaa tutustua aiheeseen:

Hiilivero James Hansenin mallin mukaan

Vihreiden etu ei ole kenenkään etu

Vihreiden ehdokas Antero Vartia kirjoitti eilen otsikolla

Kuva 1. Mitä Albert ajattelisi energiapolitiikasta? E = mc²

Kuva 1. Mitä Albert ajattelisi energiapolitiikasta? E = mc²

Energiayhtiöiden etu ei ole sinun etusi

Teksti on jälleen surullinen esimerkki siitä, miten hataralla pohjalla tärkeitä päätöksiä ollaan valmiita tekemään, ja pahimmassa tapauksessa myös tehdään. Vartian kirjoituksen voisi parhaiten määritellä klassisella toteamuksella ”Not even wrong”. Siitä ei voi oikaista vain muutamaa virhettä, se on pakko käsitellä lause lauseelta:

Energiayhtiösi ei halua, että asennat katollesi aurinkopaneelit. Ne nimittäin menettävät asiakkaan, kun tuotat tulevaisuudessa sähkösi edullisemmin itse.

Miksi ne sitten myyvät aurinkopaneeleita, katoille asennettavaksi?

Lapsikin tietää, että aurinko ei paista koko aika, mutta energiapolitiikassa tätä ei ymmärretä. Tämä on aivan käsittämätön tyhmyys. Mitä ”entinen” sähköyhtiön asiakas tekee auringon laskettua? Menee nukkumaan? Lukee kirjaa kynttilänvalossa? Vai ostaa sähköä sähköyhtiöltä?

Ehkä hän ostaa akkuja ja varastoi päivällä tuottamaansa sähköä muihin vuorokaudenaikoihin, mutta silloin hän ei enää tuota sähköään ”edullisemmin itse”. Kuten hyvin tiedämme, talvella voi kulua kuukausi ja alun toistakin ilman yhtään aurinkoista päivää. Sellaiseen akkuun kenelläkään ei ole varaa, joten ei, sähköyhtiön asiakkaat eivät ole katoamassa minnekään.

Ja kun aurinkopaneelien määrä lisääntyy, vähenee verkosta ostetun sähkön kysyntä. Sen seurauksena tarjonta ylittää kysynnän ja sähkön hinta laskee.

Kyllä, mutta em. syistä sähköä verkosta edelleen tarvitaan. Sähköyhtiö joutuu edelleen ylläpitämään verkkoa, sekä tuottamaan sähköä asiakkaalle silloin, kun asiakkaat eivät itse siihen kykene. Sähköyhtiö kyllä osaa hinnoitella tämänkin palvelun itselleen kannattavasti. Sen on pakko nostaa sähkön hintaa, koska säätösähkön tuottaminen tällä tavoin maksaa enemmän. Verkon ylläpidon kustannukset säilyvät entisellään.

Energiayhtiöille on käymässä kuten Kodakille: yhtiö ei nähnyt digikameroiden mullistavan valokuvausta ja aikansa jätti kuoli lyhyessä ajassa pois, kun se muuttui tarpeettomaksi. Näin tulee tapahtumaan myös suurille ja keskitetyille energiantuottajille, jos eivät osaa sopeutua uuteen maailmaan.

Väärin. Digikameroiden nopea kehitys varmasti yllätti monet, mutta sitä kehitystä eivät rajoittaneet mitkään fysiikan tai luonnon asettamat rajat. Energian kanssa on toisin. Sitä ei voi varsinaisesti ”tuottaa”, sitä voi ainoastaan kerätä talteen sieltä missä sitä on, eikä silloinkaan määräänsä enempää. Jos ei paista, ei tule aurinkosähköä. Jos ei tuule, ei tule tuulisähköä. Sähkön varastointia rajoittavat toiset luonnon lait. Tilannetta ei mitenkään voi verrata filmin syrjäytymiseen digitaaliltekniikalla, joka on kehittynyt Mooren lain mukaisesti 60-luvulta lähtien.

Sähköä tarvitsee myös teollisuus ja julkinen sektori. Ei siellä ole kaikkialla halua saati mahdollisuuttakaan tuottaa sähköä omaa tarvetta vastaavasti.

Ydinvoimaa? Ei kiitos – ainakaan veronmaksajien rahoilla
Suomessa energiakeskustelu jumittaa kysymykseen kyllä vai ei ydinvoimalle. Tämä kysymys on kuitenkin jo auttamattoman vanhanaikainen. Maailmalla teknologia kehittyy niin valtavaa vauhtia, että energia- ja ilmastopolitiikka ratkaistaan muilla kuin ydinvoiman keinoin.

Tässä kappaleessa on monta kohtaa väärin.

Ydinvoima ei ole vanhanaikaista. Se on käyttämistämme energiamuodoista uusin, ja ainoa, joka on keksitty 1900-luvulla. Kaikki muut on keksitty yli sata vuotta sitten. Ydinvoima on peräisin 30-luvulta, eikä sen jälkeen ole keksitty yhtään uutta primäärienergian lähdettä. Ydinvoima ei ole vanhanaikaista. Sen ekologinen jalanjälki on myös ylivoimaisesti pienempi kuin minkään muun energiamuodon; seikka, jonka luulisi ympäristöpuoluetta kiinnostavan.

Vain ydinvoimalla on toistaiseksi saavutettu edes lähimain riittävän nopeita päästövähennyksiä.

Toisin kuin esim. tuulivoimaa, ydinvoimaa ei rakenneta veronmaksajien rahoilla.

Se on totta, että teknologia kehittyy valtavaa vauhtia, mutta se ei tarkoita sitä, että aurinkoa saataisiin paistamaan öisin, tai talvella, tai pilvisenä päivänä. Tekniikan kehitys kyllä helpottaa energian keräämistä talteen, mutta se ei lisää kerättävissä olevan energian määrää. Jos energia olisi vettä kaivossa, voimme kyllä kehittää parempia ämpäreitä ja pumppuja veden nostamiseksi, mutta niistä ei ole hyötyä kun kaivo ehtyy.

Tässä pari faktaa:
Aurinkokennojen hinnat ovat pudonneet kahdessa vuodessa 80%, kun niiden massatuotanto on päässyt kunnolla vauhtiin.

Väärin. Tässä kaaviossa nähdään, miten aurinkosähköjärjestelmien hinta Saksassa on kehittynyt vuodesta 2006 vuoteen 2014. Hinta per kilowatti on tuossa ajassa pudonnut 5000 eurosta 1351 euroon, pudotusta 73%. Tämä siis noin seitsemän vuoden aikana, ei kahden vuoden.

photovoltaic-review-fraunhofer-institute-for-solar-energy-system-ise-39-1024

Kuva 2. Aurinkosähköjärjestelmien hinnan kehittyminen Saksassa. Kuva Fraunhofer.

Hinta ei myöskään vuoden 2012 Q4 jälkeen enää pudonnut, eli pohja lienee saavutettu.

Aurinkoenergian määrä maailmassa on ylittänyt 100 gigawattia. (Loviisan ydinvoimalan teho on noin 1 GW.)

Ei aivan. Gigawatti on tehon yksikkö, ei energian. Aurinkosähkön asennettu teho on kyllä ylittänyt sata gigawattia. Alla oleva kuva Wikipediasta.

Kuva 3. Asennettu aurinkosähköteho maailmassa. Kuva Wikipedia.

Kuva 3. Asennettu aurinkosähköteho maailmassa. Kuva Wikipedia.

Viime vuonna asennettua aurinkosähkötehoa oli 180 gigawattia. Tuoreita tuotantolukuja en onnistunut löytämään. Uusin IEA:n luku on vuodelta 2012: 97196 GWh. Silloin asennettua tehoa oli 100 gigawattia. Tästä voidaan laskea, että kapasiteettikerroin on 11 %. Asennettu teho 180 GW kerrottuna kapasiteettikertoimella 11 % tekee 19,8 GW. Se on suunnilleen yhtä paljon kuin 20 ydinvoimalaa.

Asennettu teho kasvoi viime vuonna 40 GW. Kapasiteettikertoimella korjattuna se on 4,4 GW eli suunnilleen 4 ydinvoimalaa. Maailmassa on tällä hetkellä asennettua ydinvoimatehoa 375 GW. Niiden kapasiteettikerroin lienee luokkaa 85 %, jolloin vertailukelpoinen teholukema on 319 GW. Saman aurinkosähkömäärän rakentaminen nykyisellä rakentamisvauhdilla kestäisi 72 vuotta. Ydinvoimakapasiteetin rakentaminen kesti 30 vuotta. Aurinkosähköllä se kestäisi todellisuudessa huomattavasti pidempään kuin 72 vuotta, koska ensimmäisiä järjestelmiä pitää jo urakan puolivälissä alkaa uusia. Aurinkosähkön rakentamistahti varmasti tulevaisuudessa kasvaa, mutta sen rajoitukset, sään sekä vuorokauden ja vuoden ajan mukaan vaihteleva teho ei katoa. Päinvastoin, vaihtelun ongelmat eskaloituvat mitä enemmän aurinkosähköä asennetaan.

EU:ssa otettiin viime vuonna käyttöön uutta tuulivoimaa 11 gigawattia ja tänä vuonna otetaan vielä enemmän

Pitää paikkansa. Tuulivoiman kapasiteettikerroin EU:ssa on 21,5 %. Sillä korjattuna tuulivoimaa asennettiin viime vuonna 2,4 GW mikä vastaa paria ydinvoimalaa. Vuosina 1975-1985 yksin Ranskassa rakennettiin keskimäärin kolme ydinvoimalaa vuodessa. Miten muuten Vartia on ajatellut jakaa tämän tuulisähkön kuluttajille, jos sähköverkkojen omistajien tarjoamat palvelut käyvät tarpeettomiksi?

Kyse ei ole siis ydinvoiman hyvyydestä tai pahuudesta, vaan siitä, että uusiutuva energia on muuttumassa kaikkein kannattavimmaksi energiantuotantomuodoksi.

Kyse ei ole uusiutuvan energian kannattavuudesta. Sen ongelmat eivät katoa minnekään vaikka uusiutuvaa energiaa saisi ilmaiseksi, ja vaikka sitä rakennettaisiin miten paljon tahansa. Sen tuotanto vaihtelee, ja mitä enemmän sitä on, sen vaikeampaa tämän vaihtelevan tuotannon sovittaminen kulutusta vastaavaksi on.

Tämä kuva esittää tuulivoiman hinnan muodostusta suhteessa sen osuuteen verkossa.

Tuulivoiman_tuotanto_ja_systeemikustannukset

Kuva 4. Tuulivoiman tuotanto- ja systeemikustannukset.

Kuvassa Generation costs on tuulisähkön hinta, 60 €/MWh. Integration cost tarkoittaa kaikkia niitä järjestelyitä, joita tarvitaan vaihtelevan tuotannon sovittamiseksi kulutusta vastaavaksi, kuten (fossiili)varavoimalaitoksia, normaalia vahvempia sähköverkkoja yms. Kun tuulivoiman osuus sähköstä kasvaa 32 %:iin, tämä Integration cost on yhtä suuri 60 €/MWh kuin itse tuulisähkönkin hinta. 40 % osudella se on jo yli 70 €/MWh. Siitä eteenpäin kustannusten kasvu kiihtyy, eikä nykytekniikalla voida saavuttaa 100 % mitenkään.

Vanhat, 1970-luvulla rakennetut ydinvoimalat tuottavat sähköä edullisesti, mutta uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on todella kallista.

Ydinenergiaa pitää ajatella primäärienergiana. Aivan kuten uusiutuvat energiateknologiat kehittyvät, ydinvoimateknologiakin voi kehittyä, jos sitä kehitetään. Jo nyt tiedetään, että nykyisiä sovelluksia huomattavasti halvempia tapoja ydinenergian hyödyntämiseksi on olemassa. Tässä on seikkaperäinen artikkeli kehitteillä olevasta tekniikasta, jolla sähkön hinnaksi ennakoidaan 30 €/MWh.

Kaksi uutta ydinvoimaratkaisua lähellä kaupallistamista

Kun Olkiluodon rakenteilla oleva reaktori valmistuu, ei sieltä tulla koskaan saamaan halpaa sähköä.

Halvempaa kuitenkin kuin tuulivoimalla yllä esitetyn systeemikustannuslaskelman mukaan.

Suomessa on arvosteltu Saksan energiapolitiikkaa kalliina ja tehottomana. Saksan suunta on kuitenkin oikea.

Vaikka suunta on oikea, se ei takaa, että tie vie perille asti. Jos tarkoituksena on päästä Kuuhun, on turha lähteä liikkeelle lentokoneella, jolla pääsee ”oikeaan suuntaan”. Kannattaa käyttää muutama vuosi ja rakentaa raketti. Saksa joutunee tulevaisudessa laskeutumaan sillä lentokoneellaan ja rakentamaan raketin, jotta pääsee perille asti. Tätä problematiikkaa on pohdittu tässä:

Saksan energiavallankumous mahdottoman edessä

Saksassa on nostettu uusiutuvan energian osuus lähes olemattomasta 25 prosenttiin.

Väärin. Ainoastaan sähköntuotannossa uusiutuvan osuus on 25 %, primäärienergiassa se oli vain 11,1 % vuonna 2014. Suomessa vastaava luku on 25 %.

Aurinko- ja tuulivoimaa tuottavat sadat tuhannet yksittäiset kansalaiset, yritykset ja erilaiset osuuskunnat.

Kyllä, mutta tekstin alkulauseisiin palatakseni, että kansalaiset alkaisivat itse tuottaa energiansa? Suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa, ja kaupungeissa asuvien osuus kasvaa koko ajan. Ei ihmiset kerrostaloissa voi asentaa aurinkopaneeleita yhtään mihinkään. Sen tekevät rikkaat omakotitaloissa ja maaseudulla asuvat. Saksan energiapolitiikka onkin tämän takia johtanut eriarvoistumiseen; rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät maksaessaan rikkaiden syöttötariffeja. Saksassa ne veloitetaan nimenomaan pienasiakkailta, teollisuus ei maksa sähköstään ylimääräistä.

Saksalaiset maksavat uusiutuvan energian lisäkustannukset sähkönhinnassaan, mutta täytyy muistaa, että tämä lisähinta jää Saksaan saksalaisten käytettäväksi ja että uusiutuva energia työllistää Saksassa 300000 ihmistä.

Energiaratkaisu, joka työllistää enemmän kuin joku muu, myös maksaa enemmän. Energiaratkaisun pitäisi työllistää mahdollisimman vähän, jolloin se myös maksaa mahdollisimman vähän ja vapauttaa ihmiset tekemään oikeasti tuottavia töitä.

Meidän pitää Suomessakin nähdä, että sekä hiilen käyttö että suuret keskitetyt voimalaratkaisut ovat tulleet tiensä päähän.

Miksi suuret keskitetyt voimalaratkaisut ovat tulleet tiensä päähän? Alun perin sähköntuotanto oli hajautettua. Oli pieniä ”voima-asemia” jotka tuottivat sähköä paikalliseen jakeluun. Niistä siirryttiin suurempiin yksiköihin, koska a)isojen yksiköiden hyötysuhde ja kannattavuus ovat parempia ja b) sähköä on helppo siirtää. Ei tämä suuruuden ekonomia ole kadonnut minnekään.

Lähes kaikki hiili Suomessa käytetään päästökaupan piirissä, ja siksi hiilen käytön vähentäminen ei vaikuta Suomen kansallisiin päästövähennysvelvoitteisiin lainkaan. Päinvastoin, mitä enemmän esim. biomassaa käytetään hiilen korvaamiseksi, sen vähemmän sitä riittää kansallisten velvoitteiden täyttämiseen. Eikä päästökauppasektorin päästöjen vähentäminen yhdessä maassa vähennä koko päästökauppasektorin päästöjä, päästöt vain siirtyvät muualle. Tästä on kirjoittanut mm. Eija-Riitta Korhola, kuten myös Osmo Soininvaara.

Päästökaupan ideana on vähentää päästöjä silloin, kun se tulee halvemmaksi kuin päästöoikeuksien ostaminen. Päästökaupassa päästöt on kiintiöity, kiintiöt jaettu tai myyty alueen maille. Päästökiintiöiden määrä vähenee joka vuosi yhteisesti sovitun määrän. Näin ollen päästökauppa-alueen päästöt vähenevät suunnitelman mukaisesti ilman, että poliitikkojen tarvitsee tehdä asialle yhtään mitään. Päällekkäiset ohjauskeinot ainoastaan lisäävät kustannuksia ja sotkevat asioita.

Meillä on kaikki mahdollisuudet luoda kotimaista, uusiutuvaa energiaa, kunhan esteet sen tieltä puretaan.

Me olemme nyt jo Euroopan kärjessä uusiutuvan energian käytössä.

Kuva x. Uusiutuva energia Euroopassa. Kuva Wikipedia.

Kuva 5. Uusiutuva energia Euroopassa. Kuva Wikipedia.

Lisätä varmasti voidaan, mutta ei yhtä helposti kuin siellä, missä lähtötilanne on huonompi, kuten esim. Saksassa. Metsien polttamisen lisäämistä en pidä toivottavana.

Energiavallankumous ei toteudu siksi, että löytäisimme yhden ylivertaisen tavan tuottaa sähköä.

Sähkön osuus Suomessa käytetystä energiasta on luokkaa 1/3. Se, että tässä artikkelissa puhutaan vain ja ainoastaan sähkön tuotannosta, osoittaa sen, että kirjoittaja ei ilmeisesti ymmärrä kokonaisuutta. Sanaa ”öljy” artikkelissa ei mainita kertaakaan. Öljyn korvaaminen jollain uusiutuvalla on monin verroin vaikeampaa kuin hiilen korvaaminen sähköntuotannossa päästöttömästi. Se on niin vaikeaa, että poliitikot eivät yleensä puhu siitä mitään. Vartia ei ole tässä poikkeus. Biomassa voi korvata öljyä niin energiassa kuin kemian teollisuudessakin. Jos poltamme biomassan sähköntuotannossa, sitä ei voida käyttää öljyn korvikkeeksi. Kaikkialle sitä ei riitä. Emmekä me voi polttaa kaikkea, puulle on paljon muutakin käyttöä.

Kyse on siitä, että energiaa ei enää tarvitse tuottaa suuria määriä keskitetysti, vaan voimme jokainen ryhtyä itse energiantuottajiksi.

Tämä on verrattavissa aikaan, jolloin yhä ajattelimme, että maailma tarvitsee muutaman todella suuren ja tehokkaan tietokoneen. Todellinen muutos tapahtui kuitenkin vasta, kun tietokoneet tulivat kuluttajien ulottuville.

Tämä muistuttaa kovasti Jevonsin paradoksia. Kun tuotteen tuotanto tehostuu, sen kulutus ei vähene. Päinvastoin, sen hinta putoaa, saatavuus paranee ja kysyntä kasvaa. Jos verrataan muutaman ”todella suuren ja tehokkaan” tietokoneen laskentatehoa nykyisin käytössä oleviin mikrotietokoneisiin, huomataan kokonaislaskentatehon kasvaneen huomattavasti. Ja ei, supertietokoneet eivät käyneet tarpeettomiksi mikrojen tulon takia. Päinvastoin, niitä on nyt monin verroin enemmän kuin ”muutama” ja ne ovat tänä päivänä useita kertaluokkia suurempia kuin tuon tietokone-esimerkin suuret koneet. Tarkoittaako tämä analogia sitä, että hajautettu energiantuotanto tulee nykyisten suurten keskitettyjen laitosten lisäksi ja energian tuotanto ja kulutus kasvavat nykyisestä moninkertaiseksi?

Kun kuulette seuraavan kerran jonkun puhuvan, että tuulivoima tai aurinkovoima on kannattamatonta, miettikää kenen etuja he ajavat. Se on varmaa, että he eivät aja teidän etuanne.

En tiedä kenen etuja Vartia ajaa, ei ainakaan minun etua. Eikä luonnon. Minulle on näissä vaaleissa, ja muutamissa muissa ennen tätä ollut tärkeimpänä valintakriteerinä ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen läheisesti liittyvät energiakysymykset. Antero Vartian kirjoitus, kuten monet muutkin poliitikkojen kannanotot kertovat karua kieltään; ei ymmärretä alkuunkaan mistä puhutaan, mutta paljon puhutaan ja halutaan vaikuttaa asioihin. Dunning-kruger -efektin tunnusmerkit täyttyvät.

Kaiken kukkuraksi, Saksan päästöt eivät ole energiavallankumouksen seurauksena muuttuneet mihinkään.

Kuva 6. Saksan päästöjen kehitys energiavallankumouksen aikana. Vertailuna Ranskan päästöt ydinvoiman rakentamisen aikana.

Ihmiskunnan kokonaisedun mukaista voisikin olla, että poliitikot keskittyisivät vaikkapa sote-uudistuksiin ja muihin vähemmän tärkeisiin asioihin, joilla ei saa niin silmitöntä tuhoa aikaiseksi kuin viallisella energiapolitiikalla. Panoksena on viime kädessä planeettamme kyky ylläpitää ihmisarvoista elämää, ja elämää ylipäätään. Sen turvaaminen on asia, jonka soisi jätettävän asiantuntijoiden tehtäväksi.

Kun kuulette seuraavan kerran jonkun poliitikon puhuvan energiasta, älkää suoralta kädeltä uskoko sanaakaan. Tarkistakaa, tai jos ette itse osaa, pyytäkää jotakuta osaavaa tarkistamaan puhutaanko totta vai palturia.

Uusia energia-innovaatiota esittelevien videoiden näyttömäärät lähtivät räjähdysmäiseen kasvuun

SolixiKeksijä Jyri Jaakkola latasi videot viime viikolla YouTubeen, ja jo viikonloppuna päivittäiset näyttömäärät nousivat sadoista jopa kymmeniin tuhansiin. Jaakkola kertoo seuranneensa hämmästyneenä näyttöjen leviämistä kaikille mantereille.

Suosio on poikkeuksellista, sillä kyseessä ovat tekniset ja asiapohjaiset, energia-alaa jo jonkin verran tunteville tarkoitetut esittelyvideot, joissa ei ole hittimusiikkia tai söpöjä kissoja.

Solixi-järjestelmiä on kehitetty viiden vuoden ajan. Ensimmäinen nyt julkaistuista videoista havainnollistaa auringon lämmön talteenottoa tehostavan solar concentratorin idean, tuoton sekä mallit ja asennuksen. Toisessa videossa esitellään uudenlainen vesivaraaja, joka paitsi varastoi aiempaa enemmän lämpöä myös mahdollistaa tehokkaan lämmön talteenoton ja kierrätyksen sekä kesähelteillä ilmastoinnin. Kolmannessa videossa kerrotaan järjestelmän ohjausyksikön toiminnasta, aurinkosähkön tuoton optimoinnista, esitellään omavarainen ja modulaarinen voimalaitos sekä kerrotaan tuotteistuksen edistymisestä.

Energia-ala on isojen muutosten edessä. Uusiutuvat energialähteet, lämmön kierrätys ja talteenotto sekä tuotannon paikallisuus ja omavaraisuus ovat hinnan ohella kuumia puheenaiheita ympäri maailmaa.

YouTube-suosion perusteella Jaakkola pitää mahdollisena nyt julkaistujen järjestelmien nopeaa yleistymistä. Ideat ovat melko yksinkertaisia eikä kalliita osia tai materiaaleja tarvita.

Lisätietoja: Jyri Jaakkola

www.solixi.com

Solixi concentrator (9 min)

Solixi boiler (7,5 min)

Solixi energy (7 min)