Ilmastosopimus syntynyt – mitä sitten?

Paris_2015En vielä tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella. Maailmalla juhlitaan, mutta..

Hyvänä puolena, ja jonkinlaisena läpimurtona voitaneen pitää sitä, että ongelma nyt tiedostetaan kaikkialla. Skeptikkorintama on nujerrettu ja se saa jatkaa sekoiluaan ihan keskenään. Tiede on voittanut, ja politiikka on tieteen puolella.

Hyvin suunniteltu on kuitenkin vielä kokonaan tekemättä. Taistelu on käynnissä, mutta sitä ei voiteta ilman tehokkaita aseita. Onko niitä? Onko jo nyt muutosta tosissaan tavoitelleen maat saavuttaneet jotain merkittävää? Tulokset ovat olleen laihanpuoleisia.

Teen ennustuksen, osittain intuition pohjalta, ja osittain kokemuksen pohjalta. Toivon kuitenkin, että ennustukseni menee pieleen. Haluan olla väärässä. Edellisessä ennustuksessani olin oikeassa, vaikka toivon silloinkin olevani väärässä.

Ennustan, että tämän sopimuksen juhlinta päättyy melko lyhyeen. Se johtuu siitä, että siinä ei sovittu miten tehdään, ainoastaan mitä tehdään, tai oikeastaan vain, mitä halutaan tehdä. Se on itsessään hyvä asia, erittäin hyvä asia, vaikka tuleekin 27 vuotta myöhässä. Syytä juhlimiseen en kuitenkaan vielä osaa nähdä. On paljon helpompi päättää jotain, kuin toimeenpanna päätökset. Yhteinen tahtotila on kyllä juhlimisen arvoinen, ei vielä mikään muu.

Päästövähennyksiä on jo nyt ihan tosissaan yritetty, laihoin tuloksin. Näitä muutoksia ajaneet tahot saavat nyt vettä myllyynsä, ja tulemme näkemään voimakkaita yrityksiä tehdä enemmän ja nopeammin niitä toimia, joita nyt on jo tehty. Laihat tulokset eivät johdu yrityksen puutteesta, vaan siitä, että valitut keinot ovat riittämättömiä.

Ensimmäinen YK:n ilmastokokous järjestettiin Berliinissä 1995. Siitä on 20 vuotta aikaa. Niin kauan kesti, ennen kuin tieteen viesti ratifioitui sopimukseksi, jotai ilmeisesti voi pitää onnistuneena. Ennustan, että kuluu vielä noin kymmenen vuotta, ennen kuin riittävän tehokkaista päästövähennyskeinoista päästään yhteisymmärrykseen. Jotkut yksittäiset maat voivat löytää ne jo aikaisemmin, mutta valtavirtaa niistä tulee noin kymmenen vuoden kuluttua.

Miksi juuri kymmenen? Se vain tuntuu sopivalta ajalta, koska se on puolet siitä ajasta, mikä yhteisymmärryksen saavuttaminen itse tavoitteesta kesti. Vauhti voi nyt kiihtyä. Kymmenen vuotta saattaa riittää siihen, että myös sopimuksen toimeenpanoon tarvittavia keinoja aletaan valitsemaan tieteellisin perustein. Tähän asti ideologia on ollut määräävässä asemassa, ja tässä yhteydessä ideologia on yhtä vahingollista kuin ilmastoskeptikot olivat nyt aikaansaadulle sopimukselle.

  1. Historiallinen ilmastosopimus hyväksytty – Yle seurasi tapahtumia hetki hetkeltä
  2. Global Warming Has Begun, Expert Tells Senate

Eija-Riitta Korholan ilmastohaihattelua – ihmistoiminnan osuus lämpenemisestä

Eija-Riitta Korhola kirjoitti 5.12.2015 blogiinsa otsikolla Ilkeä ongelma.

Siinä hän sanoo esimerkiksi näin:

Toistaiseksi emme tiedä, mikä viime vuosisadalla tapahtuneessa lämpötilan nousussa on ollut luonnon osuus ja mikä ihmisen osuus.

Ja..

Vielä seitsemänkymmentäluvulla varoiteltiin, että ilmasto viilenee, jollemme ryhdy toimiin sen ehkäisemiseksi.

Onko todella näin?

Skeptikot tarjoavat vaihtelevia ”luonnollisia” selityksiä sille, miksi ilmastomme on lämmennyt noin asteen vuoden 1880 jälkeen. Vaihtoehtoisesti skeptikot sanovat, että emme tiedä, miksi on lämmennyt, tai emme tiedä, mikä ihmisperäisen vaikutusten osuus lämpenemisestä on.

Yhteistä näille skeptikkoväitteille on se, että ne ovat väärässä. Ilmaston lämpötilan muutoksiin vaikuttavia tekijöitä on tutkittu todella paljon, ja niistä on varsin hyvä käsitys olemassa.

Seuraavassa on lyhyt ja yleistajuinen yhteenveto ilmaston lämpötilaan vaikuttavista tekijöistä.

Orbitaaliset tekijät

Maan pyörimisakselin suunta vaappuu hyrrän tavoin. Ilmiö vaikuttaa Auringon säteilyn jakautumiseen Maapallolla. Milankovićin sykleinä tunnetut ilmiöt ovat nykyisen teorian mukaan syynä Maan lähihistoriassa toistuneille jääkausille. Vuoden 1880 jälkeen tämän ilmiön vaikutus ilmastoon on kuitenkin ollut olematon, kuten alla oleva kuva osoittaa.

Musta käyrä tässä ja muissa kuvissa osoittaa mitatun lämpenemisen.

Kuva 1.

Kuva 1. Orbitaalisten tekijoiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Aurinko

Tämä on skeptikoiden kestosuosikki: Kaiken takana on Aurinko. Vai onko? Ei ole. Auringon aktiivisuutta voidaan mitata hyvin tarkasti, ja sen menneiden aikojen aktiivisuutta voidaan tutkia mm. monenlaisista biologisista aikasarjoista. Kaikki tämä tutkimusdata yhdessä osoittaa, että Auringon vaikutus on 1880 jälkeen ollut olematon.

Kuva 2.

Kuva 2. Auringon vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Tulivuoret

Suuret tulivuorenpurkaukset vaikuttavat ilmastoon viilentävästi. Tämä johtuu tulivuorten ilmakehään syöksemistä massiivisista pöly- ja rikkipilvistä, jotka leviävät koko ilmakehään ja vähentävät maanpintaan osuvaa Auringon säteilyä. Suuret purkaukset vaikuttavat muutaman vuoden ajan, kunnes tuhka ja rikki vähitellen poistuvat ilmakehästä.

Skeptikot syyttävät toisinaan tulivuoria myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noususta. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Ihmiskunta päästää ilmakehään sata kertaa enemmän hiilidioksidia kuin tulivuoret.

Tulivuorten vaikutus nähdään seuraavassa kuvassa.

Kuva 3.

Kuva 3. Tulivuorten vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Luonnolliset tekijät yhdessä

Kolme yllä kuvattua vaikutusta ovat ilmastoon vaikuttavia luonnollisia tekijöitä, joiden suuruutta ei mm. Korholan mielestä tiedetä. Korhola on väärässä, luonnollisten tekijöiden vaikutus vuoden 1880 jälkeiseen lämpenemiseen on alla olevan kuvan mukainen.

Kuva 4.

Kuva 4. Luonnollisten tekijoiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Luonnollisten tekijöiden lisäksi ilmastoon vaikuttaa joukko ihmisten aikaansaannoksia.

Maankäytön muutokset

Maankäytön muutokset, joista suurin on metsien hävittäminen, vaikuttaa ilmastoon viilentävästi. Tämä johtuu siitä, että tummat metsät imevät enemmän Auringon säteilyä kuin vaaleat, metsättömät alueet. Vaikutus on pieni, mutta todettavissa.

Kuva 5.

Kuva 5. Maankäytön muutosten vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Otsoni

Yläilmakehän otsoni suodattaa elämälle vaarallista Auringon ultraviolettisäteilyä. Tämän otsonikerroksen oheneminen on vähän lisännyt säteilyä maanpinnalla. Vastaavasti alailmakehän otsonin määrä on ilmansaasteiden vaikutuksesta vähän lisääntynyt. Otsoni on kasvihuonekaasu. Yläilmakehässä se vaikuttaa maanpintaa viilentäväsi, pinnan lähellä lämmittävästi. Otsonimuutosten yhteisvaikutus on vähän lämmittävä.

Kuva 6.

Kuva 6. Otsonin vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Aerosolit

Aerosolit, eli ilmakehässä olevat kiinteät ja nestemäiset pienhiukkaset, vähentävät maanpintaan osuvan säteilyn määrää, ja näin ollen niiden vaikutus on viilentävä. Aerosoleja on sekä luonnollisia ja ihmisen aiheuttamia. Yllä käsitellyt tulivuoripurkaukset lisäävät ilmakehään aerosoleja. Kasvit erittävät aineita, jotka muodostavat aerosolihiukkasia. Samoin meret, joista ajautuu suolahiukkasia ilmakehään. Ihmisperäisiä aerosoleja syntyy paljon kaikessa polttamisessa. Oli polttoaine mikä hyvänsä, savukaasupäästöt sisältävän aina enemmän tai vähemmän aerosoleja. Suurkaupunkien savusumut ovat äärimmäinen esimerkki aerosolivaikutuksesta.

Ihmisen aiheuttamat aerosolit viilentävät ilmastoa huomattavan paljon. Vaikutus on tämän kuvan mukainen.

Kuva 7.

Kuva 7. Ihmisperäisten aerosolien vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Kun Korhola ja skeptikot väittävät, että 70-luvulla ennustettiin uutta jääkautta, he ovat osittain oikeassa, mutta vain osittain. Osa tutkijoista ilmaisi silloin huolensa yhä lisääntyvien aerosolien viilentävästä vaikutuksesta. Savukaasuja on sen jälkeen järjestelmällisesti puhdistettu, minkä seurauksena aerosolipäästöt eivät kasvaneet niin paljon kuin tutkijat olettivat. Sen lisäksi kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus on tehokkaasti kumonnut aerosolien viilennyksen.

Näiden syiden takia ”jääkausiennusteet” eivät toteutuneet. Kyse ei ollut siitä, että tutkijat eivät olisi 70-luvulla tienneet mistään mitään. Lisäksi vain osa 70-luvulla julkaistuista tutkimuksista ennusti viilenevää suurimman osan ennustaessa jo silloin lämpenevää. Tämä kuva tutkimuksesta Peterson 2008 osoittaa, kuinka moni 70-luvun tutkimuksista ennusti viilenevää, kuinka moni lämpenevää, ja kuinka moni ei kumpaakaan.

Kuva 8.

Kuva 8. Viilenevää (sininen) ja lämpenevää (punainen) ennustaneiden julkaisujen lukumäärä 70-luvulla. Suurin osa julkaistuista tutkimuksista ennustivat lämpenevää jo 70-luvulla. (Peterson 2008).

Lämpenevää ennustavat tutkimukset on kuvattu punaisella, joten Korhola on tässä väitteessään totaalisen väärässä. Lisää asiasta voi lukea vaikka täältä.

Kasvihuonekaasut

Hiilidioksidi, metaani, CFC-kaasut ja vesihöyry ovat kasvihuonekaasuja. Niiden ominaisuutena on absorboida lämpösäteilyä. Kun Auringon säteily lämmittää maanpintaa, osa lämmöstä säteilee pinnasta takaisin. Jos ilmakehässä ei olisi yhtään kasvihuonekaasuja, eikä taivaalla olisi pilviä, kaikki tämä lämpösäteily pääsisi suoraan avaruuteen, pois Maapallolta. Nyt kuitenkin kasvihuonekaasut estävät säteilyä karkaamasta avaruuteen. Säteily ei pääse suoraan avaruuteen, vaan absorboituu ilmakehän kasvihuonekaasuihin, jotka säteilevät sen uudelleen kaikkiin suuntiin. Osa säteilee takaisin maanpintaan ja absorboituu siihen uudestaan. Mitä enemmän kasvihuonekaasuja ilmakehässä on, sitä enemmän säteilyä palautuu takaisin, ja sitä enemmän maanpinta, ja koko ilmastojärjestelmä lämpenee. Tämä ilmiön tunnetaa kasvihuoneilmiönä.

Kaikkia muita kuin CFC-kaasuja ilmakehässä on luonnostaankin. Ilman kasvihuonekaasuja Maan keskilämpötila olisi -18 astetta nykyisen +15 sijaan, eli koko planeettamme olisi jään peitossa. Ihmisen ilmakehään päästämät kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa. Kyse on hyvin tunnetusta ilmiöstä, eikä sitä voi kiistää sen paremmin, kuin esimerkiksi painovoiman vaikutusta. Kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus on alla olevan kuvan mukainen.

Kuva x.

Kuva 9. Ihmisperäisten kasvihuonekaasujen vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Yhteisvaikutus

Kun kaikki yllä esitetyt ilmastoon vaikuttavat ihmisperäiset tekijät summataan yhteen, voidaan havaita, että teoria ja käytäntö ovat lähes yhtenevät. Luonnolliset muutoksen vuoden 1880 jälkeen ovat mitättömät verrattuna ihmisperäisten kasvihuonekaasujen vaikutukseen, joka on selkeästi lämmittävä.

Kuva x.

Kuva 10. Kaikkien ihmisperäisten tekijöiden (sininen) vaikutukset ilmaston lämpenemiseen verrattuna mitattuun lämpenemiseen (musta).

Lämmitysvaikutus olisi vieläkin suurempi ilman aerosolipäästöjä, joten esim. meriliikenteeseen kohdistuvat päästövähennykset eivät ole pelkästään positiivinen asia. Valtameriliikenteen rikkipäästöt viilentävät ilmastoa, eikä niillä sijaintinsa takia ole merkittäviä terveysvaikutuksia. Niitä ei ehkä kannattaisi juuri nyt vähentää.

Yllä olevat kuvat ovat peräisin Bloombergin varsin havainnollisesta animaatiosta, joka löytyy täältä:

What’s Really Warming the World?

Samat tiedot löytyvät tietenkin myös IPCC:n raporteista, joista yksi kokonainen luku käsittelee luonnollisia ja ihmisperäisiä vaikutuksia Maapallon säteilytasapainoon:

Anthropogenic and Natural Radiative Forcing

Raportin sivulla 699 on tämä kuva, josta nähdään samat asiat kuin yllä käsittelimme.

Kuva x.

Kuva 11. IPCC:n raportoimat ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat tekijät.

Yhteenvedossa Summary for Policymakers sivulla 14 on tarkempi kuva näistä kaikista tekijöistä. Tämän kaltaiset tieteelliset tulokset eivät voi olla täysin tarkkoja, mutta epätarkkuus on huomioitu tutkimuksissa myös. Se nähdään tässä kuvassa jokaisen säteilypakotteeseen vaikuttavan tekijän kohdalla.

Kuva 12. Ilmaston lämpenemiseen vakuttavat tekijät ja niiden säteilypakotteet.

Yhteenvetona kuvassa nähdään säteilypakote vuosina 1950, 1980 ja 2011, jolloin se on ollut 1,13…2,33 W/m2 mediaanin ollessa 2,29 W/m2.

Korhola toteaa blogissaan:

Joku voi loukkaantua tästä, mutta tieteellisille tosiasioille ei ole kovin järkevää loukkaantua. Ne voidaan tarkistaa.

Minä juuri tarkistin, ja sen perusteella toteankin, että se mitä Korhola asiasta sanoo, on ihan hevon humppaa ja höpöhöpö-juttua.

Korhola puhuu sen sijaan täyttä asiaa ilmastopolitiikan hölmöilyistä. Siitä olen, ja aika moni muukin on, täysin samaa mieltä. Korholan uskottavuus kommentaattorina nousisi huomattavasti, jos hän jatkossa jättäisi nuo haihattelut pois, keskittyisi ilmastopolitiikkaan, eli siihen missä selkeästi on asiantuntija, ja muissa asioissa luottaisi muiden alojen asiantuntijoihin.

Korjaus 9.12.2015  klo 18:00

Korholan pyynnöstä korjaan tahattomasti tekstiin livenneen nimittelyn ilmastoskeptikoksi. Muutettu lause ”Kun Korhola ja muut skeptikot väittävät, että…” muotoon ”Kun Korhola ja skeptikot väittävät, että…”.

Finnish Ecomodernists marching for climate solutions

En olisi osannut tätä paremmin itse kirjoittaa, joten poikkeuksellisesti varastan valmiin tekstin, ilman lupaa tietty. Asiasta Facebookissa virinnyttä keskustelua voi käydä seuraamassa täällä: https://www.facebook.com/events/685722641564049/permalink/709302749206038/

The unpublished notebooks of J. M. Korhonen

12301565_10206223057196715_9159852688612747975_n Helsinki Climate March, 29th Nov 2015. Photo (c) Meela Leino. One Ecomodernist banner is visible on the right; another one was attacked, unfortunately.

12243281_10153168937041957_2261654246787965770_n Ecomodernists on the move. ”Lisää ydinvoimaa” = ”More nuclear power.” Photo (c) Meri-Tuuli Lauranto

Last Sunday, members of the Finnish Ecomodernist Society participated in the worldwide Climate March in Helsinki. This was probably the first time ecomodernists took part in a demonstration, and as such, a historical moment.

The ecomodernist message is clear: we need all the options at our disposal to stave off the climate crisis. This means, among other things, support for all low-carbon forms of energy, including nuclear power. With the future of our one habitable planet at risk, the stakes couldn’t be higher. Even though renewable energy is showing great promise, it and energy efficiency alone may not be enough. At minimum, we need an insurance policy, a ”plan B,” in case the great…

View original post 454 more words

Greenpeacen pohjanoteeraus

Viime viikolla someen ilmaantui tällainen kuva.

Kuva 1.

Kuva 1. Kuvassa Schrödingerin kissa, josta Wikipedia sanoo seuraavasti: ”Vastoin yleistä luuloa Schrödinger ei tarkoittanut tällä kokeella, että hänen mielestään kissa voisi olla sekä kuollut että elävä samanaikaisesti.”

Mitä sillä oikein halutaan sanoa, ei selvinnyt minulle. Kuvan saatteena oleva teksti kertoo enemmän kirjoittajastaan kuin itse asiasta. Joko Greenpeace ei tajua koko asiasta mitään, tai sitten tarkoitus on joku aivan muu, mikä ei tässä valkene. ”Muunnellun totuuden” kertominen on toki yksi poliittinen vaikutuskeino muiden joukossa. Sille on myös suomenkielinen ilmaisu, ja se on valehtelu. Päätin kopioida koko tekstin tähän, koska Greenpeace on joskus korjaillut omia mokiaan jälkikäteen, ilmoittamatta siitä mitään.

Tästä se alkaa:

Tuulivoima lisääntyy samalla kun hiilivoimaloita suljetaan. Onko se hirveää?
Ei.
Juuri niin kuuluukin tapahtua.

Tavoite on tietenkin oikea. Fossiilien polttaminen ON lopetettava, siinä GP on oikeassa. Tuulivoiman avulla tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä. Esitin tuossa keskustelussa kommentin:

Teidän pitäisi tietää, että tuuli- ja aurinkösähkö ei ole vähentänyt fossiilitehon tarvetta yhtään, esim. Saksassa, missä asioiden ilmeisesti pitäisi olla paremmin kuin täällä? Kuka teillä näitä juttuja oikein keksii?

GP:n vastaus oli:

Saksassa fossiilisen sähkön tuotanto väheni 27 terawattituntia vuosina 2011-2014, ja aurinko- ja tuulisähkön tuotanto lisääntyi samassa ajassa 22 terawattituntia. Maakaasulla tuotetun sähkön määrä on romahtanut, mutta hiilellä tuotetun sähkön määrä on pysynyt lähes ennallaan. Tämä johtuu Yhdysvaltojen liuskekaasubuumin aiheuttamasta amerikkalaisen hiilen hinnan ja eurooppalaisten päästömarkkinoiden romahduksesta, joka on muuttanut maakaasun ja hiilen hintasuhdetta hiilen eduksi.

Oikea vastaus, mutta väärään kysymykseen. En kysynyt tuota. GP ei monen muun tavoin ole oppinut ymmärtämään, mitä tarkoittaa energia (wattitunti, Wh) ja mitä tarkoittaa teho (watti, W).

Kun sanoin kommentissani, että tuuli- ja aurinkösähkö eivät ole vähentäneet fossiilitehon tarvetta yhtään, tarkoitin tehoa, en energiaa.

Kuva 2.

Kuva 2.

Kuvassa 2. on Saksan asennettu tuotantokapasiteetti vuodesta 2002 vuoteen 2015. Kuten nähdään, muuta kuin aurinko- ja tuulikapasiteettia on vuonna 2015 täsmälleen yhtä paljon kuin vuonna 2002. Fossiilikapasiteettia vuonna 2015 on 76,8 GW kun vuonna 2002 sitä oli 72 GW, eli sitä on nyt 4,8 GW ENEMMÄN kuin 13 vuotta sitten. Näin siitä huolimatta, että samassa ajassa tuuli- ja aurinkosähkökapasiteetti on kasvanut 12,3 gigawatista 80,2 gigawattiin, peräti 68 GW.

Mitä Greenpeace sanoikaan?

Tuulivoima lisääntyy samalla kun hiilivoimaloita suljetaan. Onko se hirveää?
Ei.
Juuri niin kuuluukin tapahtua.

Niin kuuluisi, mutta kun ei tapahdu. Syykin selviää, kun katsotaan tilastoa Saksan sähköntuotannosta tämän vuoden viikolta 43, eli aikavälitä 19.10. – 26.10.

Kuva 3.

Kuva 3.

Tuolta ajalta löytyy liki vuorokauden mittaisia jaksoja, jolloin tuuli ja aurinko eivät ole tuottaneet yhtään mitään. Silloin tarvitaan edelleen täysi TEHO jotain muuta, käytännössä fossiili-, ydin-, vesi- ja biovoimaa. Sen takia tätä kapasiteettia ei voida sulkea ja sitä myös käytetään, vaikka rakennettaisiin tuuli- ja aurinkotehoa miten paljon tahansa.

Tuollaisia tuulen ja auringon ”nollatehon” aikoja ilmenee tämän tästä, minkä lisäksi teho vaihtelee muutenkin koko ajan, ja vaatii rinnalleen jonkun sellaisen säätötehon, joka ei ole riippuvainen hallitsemattomista luonnonvoimista. Tässä kuvassa on tuotanto kuluvan vuoden tammikuulta.

Kuva 4.

Kuva 4.

Kuun puolivälin jälkeen on viikko, jolloin tuuli- ja aurinko ovat nollassa. Huomataan myös, miten Saksa säätää tuulen ja auringon vaihtelua osittain sähkön viennillä ja tuonnilla.

Jäärien osasto on nyt huolestunut siitä, että halpa tuulisähkö syrjäyttää kallista hiililauhdesähköä.

Ei, siitä ”jäärien osasto” ei ole huolissaan. GP sotkee taas tehon ja energian. Jäärien osasto, eli kaikki jotka ymmärtävät mitä kuvat 3. ja 4. merkitsevät, ovat huolissaan TEHON syrjäytymisestä. Se, että Suomessa on suljettu hiilivoimaloita kannattamattomina, merkitsee mahdollista tehovajetta huippukulutusten aikana aikana. Tästä on jo kirjoitettu:

”Pelivaraa ei ole” – Jos tulee kylmä talvi, sähköpula on mahdollinen

Sähkö oli viikko sitten lähellä loppua – Suomi yhä riippuvaisempi sähkön tuonnista

Toisaalta samalta osastolta on aina toisteltu, että juuri halpa sähkö on kansantalouden elinehto. Ja hetkinen, eikö uusiutuvan energian pitänyt olla ihan sairaan kallista?

Vaikka tuuli- ja aurinkosähkö olisivat ilmaisia, tarvitaan silti edelleen kaikki vanhakin kapasiteetti, kuten kuvista 3. ja 4. voidaan nähdä. Ongelma on se, että subventoitu tuulisähkö painaa sähkön markkinahinnan alas. Se on sekä tuulisähkön luonteen että subvention vika. Näin markkinat toimivat. Alhainen sähkön hinta vie kannattavuuden muilta, perinteisiltä tuotantomuodoilta, joiden omistajille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin sulkea kannattamattomat laitokset. Tästä ovat kirjoittaneet ihan riippumattomatkin tahot, ei pelkästään jäärien osasto:

Halpa sähkö vaikeuttaa energiayhtiöiden investointipäätöksiä

Tuulella on jo liikaakin ystäviä

Mutta hetkinen, miten sitten saadaan tehoa, kun ei tuule eikä paista? Sitä saadaan maksamalla omistajille siitä, että pitävät vanhat laitokset edelleen pystyssä ja valmiudessa. Se voi todellakin tulla ihan sairaan kalliiksi. Aivan sama mitä uusiutuvat maksavat, koko tuotantoinfran kustannukset ratkaisevat sähkön hinnan, joka sivumennen sanoen on Saksassa kaksi kertaa korkeampi kuin Suomessa. Miksiköhän? No siksi, että kaksinkertaisen tuotantoinfran ylläpitäminen on ihan sairaan kallista.

Sen sijaan että kauhistellaan sähkön loppua, on nyt varmistettava sähkön riittävyys energiaremontilla: lisäämällä tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa,

Ainakaan noin sähkön riittävyyttä ei varmisteta. Perustelut yllä.

..panostamalla siirtoyhteyksiin sekä tasapainottamalla kysynnän ja tarjonnan vaihtelua älykkäiden järjestelmien, kysyntäjouston

Katsokaa nyt sitä kuvaa 3. Sitä kohtaa, missä kysyntä on lähes 60 GW ja tuuli+aurinkoteho on 1 GW. Millainen ”jousto” tämän voisi korjata, edes teoriassa?

Siirtoyhteydet, mutta mihin? Olen kuullut, että perinteistä tuotantoa suljetaan muuallakin, joten ei ole tehoa kohta tarjolla sielläkään.

..ja sähkön varastoinnin avulla.

Sähkön varastointiin ei tässä tarvittavassa mittakaavassa ole olemassa ratkaisua. Ei ole nyt, eikä ehkä koskaan, ja lähes varmasti ei lähimpien vuosikymmenten aikana, kun päästöt pitäisi pudottaa nollaan. (Kaikessa energiassa, ei vain sähkössä.)

Reaktiona viime päivien ”analyysille” jätämme tämän kuvan tähän, ja ehdotamme, että Suomessa ryhdytään toteuttamaan vauhdilla Energiaremonttia.

Reaktiona Greenpeacen ”asiantuntemukselle” jätän tämän postauksen tähän, ja ehdotan, että jätämme tuon kyseisen hölmöily-osaston haihattelut tästedes aivan omaan arvoonsa.

  1. Kuva 2. – Net installed electricity generation capacity in Germany
  2. Kuvat 3. ja 4. – Electricity production in Germany
  3. Electricity generation by fuel – Germany
  4. Electricity generation by fuel – Finland
  5. Electricity generation by fuel – Sweden
  6. Electricity generation by fuel – France
  7. Saksan energiavallankumous mahdottoman edessä
  8. Satu Hassi Saksan energiasta

Keskuspuisto lämmittäisi Helsingin kolme viikkoa

Helsinki haluaa eroon fossiilienergiasta. Yli 90% Helsingin rakennuksista lämpiää kaukolämmöllä, jota vuonna 2014 käytettiin 6900 GWh. Siitä 91% tuotettiin yhteistuotannolla kaupungin omissa voimalaitoksissa kivihiilellä ja maakaasulla. Jos tämä fossiilikaukolämpö korvattaisiin puuta polttamalla, kuinka paljon puuta tarvittaisiin?

Kuva 1. Helsingin keskuspuisto, metsää xx km2.

Kuva 1. Helsingin keskuspuisto, metsää 700 hehtaaria.

Aloitetaan selvittämällä, kuinka monta kuutiometriä puuta on yhdellä hehtaarilla täysi-ikästä metsää. Tästä ei löytynyt oikein hyviä lähteitä.

Tässä Metlan paperissa sanotaan:

Metsämaalla kasvavan puuston keskitilavuus on nykyisin 113 kuutiometriin hehtaarilla, kun se vielä 1970-luvun alkupuolella jäi 75 kuutiometriin.

Useissa nettikeskusteluista mainitaan tätä selvästi korkeampi arvoja, tosin aina ei selviä, tarkoitetaanko kiinto-, pino- vai mitä kuutiometrejä.

Tästä paperista löytyy taulukko, josta voidaan silmämääräisesti päätellä käypäiseksi keskiarvoksi 250 kuutiota hehtaarille. Käytetään sitä.

Yhdessä kuutiossa puuta on 2 MWh energiaa. Hehtaari metsää sisältää siten 500 MWh energiaa.

Helsingin kaukolämmön vuosikulutuksesta voidaan laskea, että kaukolämmityksen yhteistuotantolämmön keskiteho on 700 MW. Näin ollen hehtaari metsää palaisi neljässäkymmenessä minuutissa.

Helsingin keskuspuiston metsäpinta-ala on 700 hehtaaria. Energiaa siinä on 350.000 megawattituntia. Se riittäisi Helsingin lämmittämiseen 500 tunniksi, 21 vuorokaudeksi, eli kolmeksi viikoksi – keskimäärin. Talvipakkasilla ehkä viikoksi.

Samalla laskentatavalla koko vuoden lämmitystarpeeseen tarvittaisiin metsä, jonka pinta-ala on 125 neliökilometriä. Se on 60% Helsingin maapinta-alasta.

Kuva 2. 125 neliökilometriä.

Kuva 2. 125 neliökilometriä.

Jos metsän kasvu täyteen mittaansa kestää 80 vuotta, pinta-alaa tarvittaisiin yhteensä 10.000 neliökilometriä, jotta tarvittavan sadon voi kerätä joka vuosi. Tämän kokoisen neliön muotoisen metsän sivun pituus on sata kilometriä. Tietenkin metsämaalta voi saada paremman sadon harvennushakkuilla, valikoiduilla puulajeilla ja kasvatusmenetelmillä, mutta tämän artikkelin tarkoitus on hahmottaa mittasuhteita, ei hakea absoluuttista tarkkuutta.

Kuva 3. Kaksi sinkkiämpäriä.

Kuva 3. Kaksi sinkkiämpäriä.

Metsän polttamisen sijasta Helsinki voidaan lämmittää polttamalla uraania. Jos tuotetaan pelkkää lämpöä hyötöreaktorilla, uraania kuluu 300 kilogrammaa vuodessa. Määrä mahtuu kuvan 3. kahteen ämpäriin.

Tässä vähän mittakaavaa Helsingin ilmastotalkoisiin.

Helsingin energiapäätökset eivät ole Suomen ilmastopolitiikkaa

Helsingin kaupunki on omistajan roolissa sulkemassa energiayhtiönsä yhden voimalaitoksen. Suljettavan voimalaitoksen tuotanto on suunniteltu korvattavaksi uusilla, biomassaa polttavilla lämpökeskuksilla. Sähköntuotantoa ei ole tarkoitus korvata. Asia esitetään tässä:

Esitys päättäjille: Hanasaaren voimalaitos ajetaan alas 20-luvun alkupuolella

Perusteluja on kaksi:

Ratkaisu vapauttaa valtaosan nykyisestä Hanasaaren voimalaitosalueesta asuinalueeksi noin 6000 – 8000 asukkaalle ja mahdollistaa kantakaupungin ja Laajasalon yhdistävien Kruunusiltojen rakentamisen. Siltaa ei voi rakentaa, jos polttoainetta kuljettavien alusten täytyy päästä Hanasaareen.

ja..

Valtuusto on päättänyt, että Helsinki vähentää energiantuotantonsa kasvihuonepäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta ja nostaa uusiutuvien energialähteiden osuuden 20 prosenttiin sähkön ja lämmön tuotannossa.

Julkisessa keskustelussa ja mediassa Helsingin suunnitelma nähdään ensisijaisesti ja lähes yksinomaan päästövähennyksen näkökulmasta. Kuinka suurista päästöistä mahtaa olla kysymys? En löytänyt tuoreempaa tilastoa laitoskohtaisista päästöistä, tämä on vuodelta 2011. Osa luetelluista laitoksista on jo suljettu, kuten Inkoon voimalaitos ja Koverharin terästehdas. Merkittäviä, yhä toimivia päästölähteitä löytyy pääkaupunkiseudulta sen sijaan useita.

Suomen suurimmat laitoskohtaiset päästöt 2011

Suomen suurimmat laitoskohtaiset päästöt 2011. Lähde: Energiamarkkinavirasto.

Ympäristöministeriö julkaisee sivuillaan Suomen Kansallisen ilmastopolitiikan, jossa kerrotaan Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä. Nämä tavoitteet on siis sovittu EU:ssa jäsenmaiden kesken, eikä Suomeen kohdistu muita velvoitteita:

Vähentää päästöjä 16 prosentilla päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla (esimerkiksi rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne ja jätehuolto sekä teollisuuden fluoratut kasvihuonekaasut).

ja..

Nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta.

ja..

Näiden ohella EU:n laajuiseen päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimijat vähentävät hiilidioksidipäästöjä 21 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Energian tuotanto kuuluu päästökauppajärjestelmään, joten Helsingin mahdollista sulkemispäätöstä ei voida laskea mainittuun 16 prosentin tavoitteeseen mukaan, vaan se on edelleen saavutettava muualla, päästökauppajärjestelmän ulkopuolella. Voidaan ajatella, että Helsingin päätös jopa vaikeuttaa kansallisen tavoitteen täyttämistä, koska Helsinki tulisi polttamaan melkoisen osan saatavissa olevasta biomassasta, jolloin sen riittävyys muihin kohteisiin vaikeutuu. Biomassan kuljetus myös lisää liikennettä, jonka päästöt kuuluvat tämän 16% vähennystavoitteen piiriin.

Päästökauppajärjestelmästä olen kirjoittanut aiemmin täällä:

Euroopan unionin päästökauppa ja kansalliset vähennystavoitteet

Uusiutuvan energian määrää hiilen vaihtaminen biomassaan luonnollisesti lisää. Muutos lisäisi uusiutuvan energian määrää ehkä n. 2 TWh vuodessa, mikä lisäisi uusiutuvan energian osuutta Suomessa 0,8 prosenttiyksikköä.

Biomassan polttaminen ei ole päästötöntä. Asiaa on käsitelty täällä:

Bioenergialla on huomattavan suuret CO2-päästöt

Yhdessä päästökaupan mekanismin kanssa tästä seuraa se, että EU:n tasolla päästöt voivat kasvaa. Jos vapautuneet päästöoikeudet käytetään muualla, päästöt eivät vähene, ja samaan aikaan Helsingissä lisätään biomassan polttamista, päästöt kasvavat. Tämä tuskin on Helsingin ilmastopolitiikan tavoite?

Vihreä lanka kirjoittaa 26.10.2015 – Greenpeacea lainaten otsikolla:

”Suomen suurin ilmastopäätös” tehdään tänään Helsingissä

Kuten jo todettiin, päätös ei liity Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan päästövähennyksiin millään tavalla. Asia todetaan myös Helsingin itsensä julkaisemissa dokumenteissa. Konsernijaoston esityslistan seuraavissa liitteissä sanotaan:

Liite 1 – Esitys kehitysohjelman toteuttamisesta

Hiilidioksidipäästöjen osalta Euroopan päästöjen taso on määritetty päästökauppajärjestelmässä, joka kattaa suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt. Tällöin paikallisesti toteutetut päästövähennystoimet vapauttavat päästöoikeuksia käytettäväksi muualla EU:n alueella. EU:n päästökaupan piirissä olevat päästöt eivät siis vähene. Myös Helenin tuotanto kuuluu päästökaupan piiriin.

Liite 3 – Hajautettu energiantuotanto -raportti

Helen Oy:n koko energiantuotanto kuuluu EU:n laajuiseen päästökauppaan, joka toteuttaa EU:n yhteistä päästövähennystavoitetta. Päästökaupassa yrityksen pitää hankkia jokaiselle tuottamalleen hiilidioksiditonnille vastaavan määrän päästöoikeuksia. Päästöoikeuksia voi ostaa tarvitsemansa määrän tai vaihtoehtoisesti vähentää päästöjään. Hiilidioksidipäästöt vähenevät vääjäämättä EU:n asettamaan päästötasoon, sillä kaikki yritykset toimivat saman päästökiintiön alaisena. Jos joku toimija tekee päästövähennyksiä kalliimmalla, ostaa toinen toimija vapautuneet päästöoikeudet vastaavasti halvemmalla. Helen Oy, joka toimii kilpailluilla markkinoilla, on ainoa suomalainen päästökaupassa toimiva energiayhtiö, jolle on asetettu yhtiökohtainen päästövähennystavoite.

Poimin näistä vielä oleelliset lauseet erikseen:

..paikallisesti toteutetut päästövähennystoimet vapauttavat päästöoikeuksia käytettäväksi muualla EU:n alueella. EU:n päästökaupan piirissä olevat päästöt eivät siis vähene.

ja..

Helen Oy, joka toimii kilpailluilla markkinoilla, on ainoa suomalainen päästökaupassa toimiva energiayhtiö, jolle on asetettu yhtiökohtainen päästövähennystavoite.

Lisäksi liitteessä 1 sanotaan:

Vanhimmat Helsingissä sijaitsevat voimalaitokset ovat Hanasaari B (1974 / 1977) ja Salmisaari B (1984). Molempien laitosten käytettävyys on ollut korkea ja hyvän kunnossapidon johdosta niiden jäljellä oleva tekninen käyttöikä on edelleen yli 20 vuotta.

Pöydällä olevista vaihtoehdoista kertoo mm. tämä teksti:

Uusi vaihtoehto vastaa energiamarkkinoiden muutoksiin

Tekstin lopussa todetaan:

Vaikka Hanasaaren voimalaitoksesta luovuttaisiin, kolmen laitoksen käyttöä lisäämällä menetys pystyttäisiin kuitenkin vuositasolla aika hyvin paikkaamaan. Vuositasolla yhteistuotannon vähenemä olisi melko pieni.

ja..

Helenin hallitus totesi kesällä, että mikään kolmesta vaihtoehdosta ei ole liiketaloudellisesti kannattava, eli hallitus ei esitä niistä minkään toteuttamista. Mutta jos Helsingin kaupunki päättää jonkin näistä toteuttaa, uusi vaihtoehto rasittaa yhtiön taloutta vähiten. Tämän vaihtoehdon investoinnit olisivat noin 360 miljoonaa euroa, ja kokonaiskustannuksiltaan se olisi selvitetyistä vaihtoehdoista edullisin.

Näistä sitaateista voinee päätellä seuraavaa:

  • EU:n päästöt eivät Helsingin päätöksen myötä vähene. Ne voivat jopa kasvaa.
  • Päätös ei liity Suomen ilmastopolitiikan päästövähennyksiin mitenkään, koska energiantuotanto kuuluu päästökauppajärjestelmään. Päästökauppajärjestelmän päästöt on kiintiöity, ja ne vähenevät suunnitelman mukaisesti, riippumatta siitä, mitä yksittäiset toimijat tekevät. Suomen ilmastopolitiikan tehtävänä on vähentää päästökaupan ulkopuolisia päästöjä. 
  • Pelkästään nykyisten toimintojen siirtäminen voimalaitosalueelta muualle, suunnitellulta 6000-8000 asukkaan alueelta, maksaa 45000-60000 €/asukas.
  • Suljettavan laitoksen jäljellä oleva tekninen käyttöikä on yli 20 vuotta, ja kaikki esitetyt korvaavat vaihtoehdot ovat yhtiölle tappiollisia. Yhdellekään toiselle vapailla markkinoilla toimivalle energiayhtiölle ei ole – vieläpä omistajan taholta – kohdistettu vastaavia kilpailukykyä rajoittavia vaatimuksia. Vain Helsinki haluaa ampua itseään jalkaan.
  1. Helsingin eneriantuotanto
  2. Uusiutuva energia Suomessa