Tesla-akkujen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Tesla Powerwall

Tesla Powerwall

Tesla julkisti toukokuun alussa jokin aika sitten lupaamansa uuden ”keksinnön”, kotikäyttöön tarkoitetun suurikokoisen Litium-akun. Tesla Power Wall -akusta on tarjolla kaksi versiota, kapasiteetiltaan 10 kWh ja 7 kWh. Suurempi 10 kWh on tarkoitettu varatehoksi sähkökatkosten varalta ja se on suunniteltu kestämään vain yhden lataus-purkaussyklin viikossa. 7 kWh malli soveltuu päivittäiseen käyttöön. Isompi maksaa $3500, pienempi $3000.

Some ja media ja ottivat Powerwallin innolla vastaan, Suomessakin:

Mikä ihmeen mullistava Powerwall-akku? Selvitimme, mistä on kyse

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professorin Peter Lundin puheessa vilisevät sanat läpimurto ja vallankumous, kun aiheena on Teslan uusi keksintö, kotikäyttöinen akku. Professori näkee mahdollisen mullistuksen energiantuotannossa.

Litiumiin perustuvan akkukemian kehitystyö on alkanut 1970-luvulla. Se tuli kaupalliseen käyttöön 1991, ja on tällä hetkellä eniten käytetty akkutyyppi lähes kaikissa sovelluksissa, kameroista sähköautoihin. Tesla on tuotteistanut akusta sähköverkkoon soveltuvan version, tehnyt siitä houkuttelevan näköisen ja kilpailijoitaan halvemman.

Näinkin uutisoitiin:

Mayday, Mayday – Tesla’s battery just killed fossil and nuclear power

Tesla Energy’s new mains power battery has just transformed the energy market – giving a huge boost to small scale renewable energy and killing off both fossil fuelled and nuclear power in the process.

Joitain soraääniäkin on kuulunut:

SolarCity won’t be offering Tesla’s smaller home battery right away

Tesla Power Wall: Close But No Cigar?

Lyjyakkuja on ollut olemassa 1800-luvulta lähtien. Biltema myy esim. 55 Ah lyijyakun hintaan 54,90 €. Lyijyakun käyttökelpoinen kapasiteetti on noin puolet ilmoitetusta ampeerituntimäärästä, koska tätä syvemmät purkamiset kuluttavat akun loppuun nopeasti. Tällä lyijyakulla toteutettuna 7 kWh:n akustoon tarvittaisiin 21 kpl Bilteman akkuja yhteishintaan 1153 €. Tesla antaa akulleen kymmenen vuoden takuun, Biltema neljän, ja sekin oletettavasti vain starttiakkukäytössä, joten Bilteman akut varmasti jouduttaisiin ainakin kertaalleen uusimaan kymmenen vuoden aikana.

Entäpä ihan oikea aurinkoaku? Aurinkosähköjärjestelmiin suunniteltu 200 Ah lyijyakku hintaan 419 €. Näillä syntyy 7 kWh akusto hintaan 2514 €. Tästä Ritar RA12-200D -akusta löytyy täydelliset speksit täältä, joista käy ilmi, että akku kestää n. 800 sykliä 50 %:n purkuasteella ennen kuin sen kapasiteeti putoaa 60 %:iin alkuperäisestä. Pienemmillä purkuasteilla kestoikä kasvaa. Teslan akusta ei ole vielä näkynyt vastaavia speksejä, ei sekään ikuinen ole. Kymmenen vuoden takuu lienee sidottu johonkin esim. 60 %:n kapasiteettiin, joka on jäljellä kymmenen vuoden käytön jälkeen.

Teslan uutuus on kyllä hinnaltaan kilpailukykyinen lyijyakkuun verrattuna, mutta ei sentään niin paljon parempi, että se olisi mikään vallankumous. Samanlainen sähkövarasto on tähänkin asti ollut toteuttavissa 1800-luvun lyijyakulla.

Entäpä tulevaisuus? Tesla on rakentamassa maailman suurinta litiumakkutehdasta yhdessä Panasonicin kanssa. Tämä Gigafactory tulee valmistamaan akkukennoja yhteiskapasiteetiltaan 35 GWh vuodessa. Niistä saisi viisi miljoonaa kappaletta 7 kWh:n Powerwallia, tai puoli miljoonaa Tesla-sähköauton akustoa.

Tesla Gigafactory.

Tesla Gigafactory.

Paljonko yksi Gigafactory tarvitsee litiumia vuodessa?

How Much Lithium does a LiIon EV battery really need?

Tuossa paperissa sanotaan:

In a recent Reuters article a claim is made that “one million tonnes of Lithium is enough to produce 395 million Chevrolet Volts (16 kWh)”, i.e. 158 grams of Lithium metal or 840 g LCE per kWh.

Tästä voidaan arvioida, että yksi Gigafactory tarvitsee 5530 tonnia litiumia vuodessa.

Maailman litiumtuotannon kertoo U.S. Geological Survey

Mailmantilasto vuodelta 2014:

  • Tuotanto: 36 000 tonnia
  • Tunnetut varat: 13 500 000 tonnia

Gigafactory käyttäisi 15 % maailman litiumin tuotannosta.

Toisinpäin ajateltuna, maailman nykyinen litiumin tuotanto riittäisi ruokkimaan Gigafactoryä, eli Poweswalleja voisi teoriassa valmistaa 32 miljoonaa kappalletta, tai 3,25 miljoonaa Tesla-sähköautoa. Autoja valmistetaan maailmassa nykyään 90 miljoonaa kappaletta vuodessa, joten teoreettinen maksimi sähköautoja tästä määrästä voisi nykyisellä litiumin tuotannolla olla 3,6 %.

Jos kaikki tunnetut litiumvarat käytettäisiin Tesla-sähköautoihin, niitä voisi valmistaa 1,2 miljardia kappaletta. Viime vuonna autoja oli maailmassa 1,2 miljardia, joten teoriassa ne voisivat kaikki olla sähköautoja, jos litiumia ei käytettäsi mihinkään muuhun kuin sähköautojen akkuihin.

IEA:n tilaston mukaan vuonna 2012 maailmassa kulutettiin 43 GWh sähköä minuutissa. Jos Gigafactory tuottaa akkuja 35 GWh:n edestä, tarkoittaa se sitä, että yhden vuoden aikana valmistettuihin akkuihin varastoitulla sähköllä voitaisiin tuottaa koko maailman kuluttama sähkö n. 50 sekunnin ajan.

Käyttämällä vuoden koko litiumtuotanto akkuihin, aika kasvaisi viiteen minuuttiin.

Kaivamalla kaikki tunnetut litiumvarat ja valmistamalla niistä akkuja, aika kasvaisi jo 33 tuntiin. Nykyisellä litiumin tuotantovauhdilla tähän kuluisi 375 vuotta.

Jos akut kestävät 10 vuotta käytössä, ne pitää kierrättää kerran kymmenessä vuodessa. Tätä varten tarvitaan 245 Gigafactoryä.

Se joka väitää, että Tesla Powerwall ”just killed fossil and nuclear power”, ei ole näitä laskutehtäviä tehnyt.

Litiumiin pätee tietysti sama mikä muihinkin kaivostuotteisiin. Kun kysyntä kavaa, hinta nousee ja tarjonta lisääntyy. Kuinka paljon, se jää nähtäväksi.

Isoja numeroita hahmotellessa sattuu helposti virheitä. Tässä artikkelissa esitetyt numerot laskuineen on koottu tähän Excel-taulukkoon, jota saa vapaasti etsiä mahdollisia virheitä.

Palaamme tähän aiheeseen pian, ja käytämme nyt laskettuja lukuja arvioidessamme litium-akkujen mahdollisuuksia sähkön varastointiin sähköverkossa. Tunnettu tosiasia on, että uusiutuvat energiat, tuuli- ja aurinkosähkö, eivät kilpaile fossiilisten tai ydinvoiman kanssa ilman, että sähkön varastointiin löytyy riittäviin mittoihin kustannustehokkaasti skaalautuva menetelmä. Onko Teslan akut sellainen menetelmä? Pysy kuulolla.

Edellistä artikkelia on päivitetty eilen lisäämällä siihen käyttöturvallisuustiedotteessa luetellut ainesosat.

PARI – Polttoöljyn lisäaineen mainontaa humpuukiväittämillä

fooling-yourself

EDIT: 17.5.2015 – Lisätty ainesosat, ks. artikkelin lopusta.

PARI light -nimistä polttoöljyn lisäainetta mainostetaan parhaillaan aktiivisesti ainakin radiossa. Mainosspoteissa sanotaan, samoin kuin ainetta myyvän yrityksen sivuilla:

PARI lightia käyttämällä vähennät 40 % kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutuksesta ilman kalliita investointeja.

Tällainen väite on täyttä roskaa, eikä perustu yhtään mihinkään. Jos väite olisi 4 % voisi miettiä pitääkö se paikkansa. Nyt ei tarvitse miettiä, kyse on silkasta huijauksesta. Edes teoriassa ei ole mahdollista millään lisäaineella saavuttaa näin suuria säästöjä. Jos olisi, se olisi kaikkialla jo tehty.

Nettisivulta löytyvässä esitteessä pistetään vielä paremmaksi, yli 40 %:

Säännöllisellä käytöllä on merkittävä vaikutus polttoöljyn kulutukseen, sillä kattavissa asiakaskokemuksissa on todettu, että PARI lightia oikein käyttämällä on mahdollista vähentää energian kulutusta yli 40 %.

Lisäaineita käytetään lähes kaikissa nestemäisissä polttoaineissa. Niillä parannetaan polttoaineen ominaisuuksia. Lisäaineistettu polttoaine palaa puhtaammin, liekki nokeaa vähemmän, karstaa syntyy vähemmän ja kattila pysyy puhtaampana. Myös savukaasun hiukkaspäästöt vähenevät. Etenkin raskasta polttoöljyä lisäaineistamalla voidaan saavuttaa hyötyjä, mutta ei sentään mitä tahansa. Jos kattilalaitos on kunnossa ja oikein säädetty, lisäaineen suora vaikutus polttoaineen kulutukseen on hyvin vähäinen. Polttoaineessa on se energiamäärä mikä siinä on, eikä sitä voi lisäaineilla kasvattaa.

Mainostekstit ovat aivan humpuukia. Ne rikkovat kuluttajasuojalakia, joka sanoo näin:

6 § (29.8.2008/561)

Kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja

Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.

Kemikaaliasetuksessa sanotaan näin:

Kemikaalin valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin markkinoille tai käyttöön luovuttamisesta, on laadittava ja toimitettava käyttöturvallisuustiedote kemikaalin vastaanottajalle vaaralliseksi luokitellusta aineesta ja seoksesta; tai aineesta, joka on hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen (PBT) tai erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vPvB); tai erityistä huolta aiheuttavasta aineesta eli luvanvaraisten aineiden kandidaattilistan aineesta.

Tässä on esimerkin vuoksi moottoribensiini 95E10:n käyttöturvallisuustiedote.

NESTE OIL tarjoaa kaikkien omien tuotteidensa käyttötorvallisuustiedotteet avoimesti netissä, PARI Ligt:in tiedotetta sen sijaan ei löydy yrityksen nettisivulta. Google ei löydä sitä muualtakaan. Sitä ei tarvitse toki netissä ollakaan, mutta siitä olisi kenties nähnyt, mitä aine sisältää, koska vaaraa aiheuttavat ainesosat on ilmoitettava. Jos jollain lukijalla tämä tiedote on, sen saa lähettää sähköpostissa osoitteeseen kaj.luukko@gmail.com. En julkaise lähettäjän nimeä, enkä välttämättä tiedotettakaan, haluaisin vain katsoa mitä siinä sanotaan. Koska en ole tuotetta ostanut, myyjä ei ole velvollinen tiedotetta minulle toimittamaan.

Kolmen litran kannu näkyy maksavan 290 €, mikä on tietenkin vähän, mikäli lupaus 40 % säästöstä pitäisi paikkansa, mutta koska se ei pidä, kyse on huijauksesta.

lataus

Tuotteesta löytyy nettikeskusteluja ainakin jo vuodelta 2012:

Suomi24: Kokemuksia polttoöljyn lisäaineesta ja 40% säästöstä

Agronet: Kauran kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Yläneeltä

Google löytää niitä lisääkin. Melko kauan kuluttajasuojalain vastaista markkinointia saa siis harrastaa ilman, että kukaan viranomainen puuttuu asiaan.

Etsin myyjän sivuilta jotain riippumatonta tutkimusta siitä, että luvattu 40% säästö voidaan saavuttaa. Sellaista sivuilta ei löydy, tietenkään, koska sellaista ei ole olemassa. Löytyy vain kymmenkunta referenssiä, joissa käyttäjät kehuvat ainetta, mutta niistäkin vain yksi puhuu 40% säästöistä. Muut puhuvat lähinnä polttimien toimintavarmuuden paranemisesta ja kattilan vähentyneestä nuohoustarpeesta. Nämä voivatkin olla lisäaineen ansioita. Mikäli kyseessä nyt edes on mikään oikea lisäaine, vaiko pelkkää tärpättiä toisella etiketillä, sen verran kummallista touhua tämä on.

Pikkufirmat usein perustelevat puoluettomien testien puuttumista sanomalla, että testit ovat niin kalliita. Tähän tarvittu testi ei olisi kovin kallis. Olen varma siitä, että esim. Tekniikan Maailma voisi tehdä puolueettoman testin aivan ilmaiseksikin.

Luulin löytäneeni nettisivulta jo kaiken mielenkiintoisen, kunnes avasin tämän:

Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille

Se millä osuuksilla lämmönsiirtymisen eritavat toteutuvat kasvihuoneessa on paljon kiinni siitä, miten energia vapautuu lämpöä tuottavasta polttoaineesta lämpökattilassa. Mitä korkeampi palamislämpötila ja mitä hiilipitoisempi polttoaine, sitä enemmän kasvihuoneeseen siirtyy lämpöä säteilyn kautta, joka on kasvihuoneen tuotantohyötysuhteen kannalta tärkein lämmönsiirtymisen muoto.

Lämmön vapautuessa suurelta osin polttoaineesta säteilemällä siirtyy se myös kattilaveteen ja sitä kautta putkistoa pitkin tehokkaammin säteilyn muodossa kasvihuoneeseen, jolloin kasvit saavat enemmän kasvulle tarpeellista lämpösummaa.

Siis mitä?? Jos nyt oikein ymmärsin, tuossa yritetään selittää, että lämpö siirtyy liekistä säteilemällä vesiputkia pitkin kasvihuoneeseen. Ei siirry. Putkissa ei kulje lämpösäteilyä, niissä kulkee vettä. Lämpö siirtyy liekistä osittain säteilemällä tulipesän seinämiin ja siinä se muuttuu, noh, lämmöksi kattilaveteen. Kattilasta tulee kuumaa vettä kasvihuoneen pattereihin, tai kuumaa ilmaa putkia pitkin kasvihuoneen sisään jos kasvihuoneessa on ilmalämmitys. Millä ja miten se vesi tai ilma on lämmitetty, on yhdentekevää, kasvuun se ei vaikuta. Koska se ei voi vaikuttaa. Ei talon asukaskaan pysty patteria kokeilemalla sanomaan millä vesi on lämmitetty, öljyllä vai lämpöpumpulla, vai jollain muulla.

Edelleen täällä:

Kasvihuoneen lämmitysmuodon vaikutus viljelyn kannattavuuteen

Kun kasvihuoneen lämmityksessä siirrytään öljyltä vaihtoehtoisille polttoaineille kuten kaasulle, turpeelle tai biopolttoaineisiin aiheutuu siitä kasvun hidastumista, sillä kasvihuoneeseen tuleva lämpösäteilyn määrä eli lämpösumma on näillä polttoaineilla öljyä heikompaa. Tämän vuoksi satomäärät pienentyvät. Kyseinen ilmiö toteuttaa itsensä aina jos muita kustannuksia selvästi lisääviä muutoksia ei toteuteta samanaikaisesti kasvuvauhdin ylläpitämiseksi. Esimerkiksi valaistuksen lisäys ja hiilidioksidin tuotanto ovat kyseisiä kalliita apumuutoksia ja ne luovat kustannuksia.

PARI polttoöljyjen lisäaineella kasvatetaan lämpösäteilyn määrää öljyliekistä ja näin kasvien lämpösummaa. Kokemuksien mukaan energiatehokkuuden kasvun ansiosta öljyn kulutus pienenee yli 23 % samalla kun kasvu nopeutuu n. 42 %. Nämä arvot ovat toteutuneet useilla viljelijöillä eripuolella Suomea.

Tämä on parasta viihdettä pitkään aikaan! En tiedä kasvihuoneviljelystä juuri mitään, mutta sen tiedän, että kasvit eivät tiedä, onko niiden kasvihuone lämmitetty öljyllä, pelletillä, tai vaikka kamelinpökäleillä.

Näin ollen polttoaineen lisäaineetkaan eivät vaikuta kasvuun, koska polttoaineen liekin säteilyllä ei ole rahtusenkaan merkitystä kasvulle. Tuskin kukaan sitä liekkiä sentään kasvihuoneen sisällä polttaa?

Ajattelin, että nyt olen nähnyt kaiken, mutta paras oli vielä edessä:

Leipomot

Leipomoissa PARI tehostaa lämmönsiirtymistä paistokseen, jonka ansiosta paistoajat nopeutuvat.

Teollisesta leipomisesta tiedän vain sen, että en halua syödä paistoksia, joka on paistettu uunin polttimen tulipesässä. En usko, että kukaan muukaan haluaa, eikä tarvitsekaan syödä, koska sillä tavalla paistoksia ei paisteta. Pitääkö tuon tekstin kirjoittajat lukijoita tyhminä? Ostaako joku oikeasti tuotetta näiden kirjoitusten perusteella?

Radiomainoskampanja ei ole aivan halpa, joten kauppa Turun Pari Oy:llä varmasti käy, ja mainoskampanjan ansiosta varmaan paremmin kuin aikoihin. Huijaaminen ja valehtelu ovat yleisiä myynninedistämistemppuja mm. kosmetiikassa, luontaistuotteissa, ravinnelisissä ja etenkin laihdutusvalmisteissa. Mutta joku tolkku niissäkin yleensä on. Miten kauan radiossa saisi mainostaa laihdutusvalmistetta, joka lupaa 40% painonpudotuksen?

EDIT – 17.5.2015

Kiitos aktiivisen lukijan, tässä on nyt tuotteen käyttöturvallisuustiedotteen osa, jossa vaaraa aiheuttavat ainesosat on lueteltu.

PARI-lisäaineen ainesosat

PARI-lisäaineen ainesosat

Tuote sisältää:

90 % teollisuusvensiiniä, joka ei ole kovin yksiselitteisesti määritelty tuote. Esim. useat valopetrolit ja sytysnesteet pohjautuvat teollisuusbensiiniin. Myös mineraalitärpätti / lakkabensiini voi olla teollisuusbensiiniä, ḱuten tässä Kiilto Oy:n tiedotteessa sanotaan.

1..2 % ksyleeniä, jota käytetään mm. liuottimena.

2..4 % 1,2,4-Trimetyylibentseeniä, jota käytetään myös liuottimena, esim. tässä Shellin lakkabensiinissä. Itse asiassa Shellin lakkabensiinin koostumus on melko lähellä PARI:a.

Shell lakkabensiinin ainesosat

Shell lakkabensiinin ainesosat

PARI:n käyttöturvallisuustiedotte määrittelee minimi- ja maksimirajat huomioonottaen 93..96 % tuotteesta. Se jättää 4..7 % ”tilaa” jollekin salaiselle ainesosille, tai sitten loppu on tarkemmin määrittelemätöntä epäpuhtautta. Luetellut aineostat ovat halpoja, eivätkä selitä lähes sadan euron litrahintaa.

  1. Turun Pari Oy
  2. PARI polttoöljyjen lisäaine

Vihreää haihattelua – vielä kerran

Saksa_180

Tämä Antero Vartian innoittama artikkeli

Vihreiden etu ei ole kenenkään etu

keräsi muutamassa päivässä yli 50000 näyttöä ollen tämän blogin luetuin teksti. Aihe herättää keskustelua, provokatiivinen otsikko näkyy kauas ja houkuttelee klikkaamaan sekä jakamaan. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole ärsyttää, vaan osoittaa se järjettömyys, jolla tärkeitä asioita hoidetaan ja halutaan hoitaa. Turhautumistani en aina kykene piilottamaan.

Tässä esimerkin vuoksi yksi ihan tavallinen mielipidekirjoitus Etelä-Saimaassa:

Suomen energiapolitiikka historiaa jo syntyessään

Otsikon mukaista syytöstä kuulee ja näkee tämän tästä. Peter Lund on noussut tämänkaltaisen haihattelun eräänlaiseksi keulakuvaksi, ja siitä on käyty polemiikkia ennenkin:

Juuttunut vai eikö juuttunut?

Mutta itse mielipidekirjoitukseen:

Tuli esille, että Saksa on luopumassa ydinenergiasta vuoteen 2022 mennessä. Saksassa on jo suljettu monia ydinvoimaloita, ja moderneimmat sulkeutuvat viimeisinä.

Niin on tekemässä, ja sitä on hyvin vaikea käsittää. Saksa aiheuttaa tällä tavoin haittaa ilmastonsuojelulle, koska maahan rakennettu tuuli- ja aurinkosähkökapasiteetti on mennyt toisen päästöttömän korvaamiseen, eikä hiilivoiman määrä saati päästöt ole Saksassa muuttuneet miksikään. Paikalleen jämähtäminen näkyy hyvin tässä IEA:n kuvassa, jossa on Saksan sähköntuotannon polttoaineet.

Saksan sähköntuotannon lähteet vuosina 1972...2012.

Tunnustin Suomen näin alistuvan venäläisten energiapolitiikan alaisuuteen. Kerroin, etteivät suomalaiset näe, tai halua nähdä tässä yhteistyössä mitään ongelmaa.

Olisin mieluusti itsekin nähnyt jonkin toisen toimittajan Fennovoimassa, mutta kun tietää, miten tolkuttoman kauan koko suunnitelman auki repiminen ja uudelleen luvittaminen/hyväksyttäminen olisi kestänyt, tämä on nyt vähemmän huono vaihtoehto. Ja kyllä Loviisa 1&2 ovat toimineet hyvin, joten samaa on lupa odottaa jatkossakin.

Vaikka ydinteknologia on kehittynyt, ei Tshernobyl näytä hyvältä Rosatomin CV:ssä.

Ei tänne olla Tshernobyl-tyyppistä laitosta rakentamassa. Sellaista ei ole siviilikäyttöön koskaan länsimaihin saanutkaan rakentaa, koska sellainen voi käyttäytyä kuten Tshernobylissä. Jos nyt ajatellaan Rosatomin jotenkin olevan huono toimittaja Tsernobylin takia, uskaltaako joku lentää vaikkapa Boeing 737 -lentokoneella? Niitä on pudonnut jo aika liuta.

Saksan tavoitteeseen liittyvät toimet ovat kuin kappale Suomen vihreiden vaaliohjelmasta.

Valitettavasti. Käsittämätöntä, miten kokonainen kansakunta voi hölmöillä noin. Jälki on karmeaa!!

Kuulin myös, että Saksassa keskiluokan suosittu sijoituskohde on juuri tuulienergia.

Suosittu sijoituskohde – sekö nyt on tärkeää? On se Suomessakin suosittu sijoituskohde. Alalla on tapahtunut varsinainen rynnistys, kun kaikki tuulivoimayhtiöt kiirehtivät ammentamaan valtion maksamaa syöttötariffia. Ei tuulivoimaa Saksassakaan ilman tukia rakennettaisi, eikä siitä olisi sijoituskohteeksi.

Ongelmaton tämä mullistava muutos ei tietenkään ole.

Ei tämä kirjoitus täysin metsässä ollutkaan, tämä yksi lause on ihan oikein. Muutos ei ole ongelmaton, mutta ongelmia ei tietyissä piireissä nähdä tai haluta nähdä, tai ei ymmärretä niiden luonnetta ja suuruutta. Ongelmiin ei ole ratkaisua olemassa, ja siksi koko mullistava muutos Saksassa kaatuu aikaa myöten omaan mahdottomuuteensa. Tässä ennusteeni:

Saksan energiavallankumous mahdottoman edessä

Joskus kuvittelin, että Suomi olisi energia-asioissa ainakin Euroopan mittakaavassa luova ja edistyksellinen.

Ei tarvitse kuvitella, kun voi katsoa tilastoista, mitä Suomessa on tähän mennessä tehty. Katsotaan vaikka uusiutuvan energia osuutta EU-maissa:

Suomi on sijalla 3, Saksa kaukana perässä sijalla 17. Mitä muuta halutaan verrata? Emme me toki täydellisiä ole. Käytämme törkeän paljon energiaa, osittain teollisuutemme, osittain kylmän ilmastomme, ja osittain pitkien välimatkojemme takia. Asioita voidaan aina tehdä paremmin. Saksan energiakäänteestä pitää ottaa oppia, muttei mallia.

Suomi haluaa jatkaa linjaa, jonka tulevaisuus on täysi arvoitus.

Tähän yhteen lauseeseen kiteytyy ehkä koko vihreän ymmärryksen käsittämättömyys. Se on 180 astetta väärässä. Tulevaisuus on täysi arvoitus nimenomaan siellä ylistetyssä Saksassa, koska kukaan ei oikeasti tiedä, miten energiavallankumous saatetaan valmiiksi siten, että tulos on tavoitteiden mukainen. Siihen tarvittavaa teknologiaa ei ole olemassa, eikä ole tietoa siitäkään, että se joskus olisi olemassa. Toisin sanoen, Saksalla ei ole harmainta hajuakaan siitä, miten SEKÄ ydinvoimasta ETTÄ hiilestä päästään eroon. Ilman luontaisia edellytyksiä suurimittaiseen vesivoiman tuottamiseen, missään ei sähköä tuoteta ilman ydinvoimaa TAI hiiltä, tai muuta fossiilista. Saksa ei ole tästä poikkeus. Siellä voi olla paljonkin tämän kirjoittajan edustamaa ”tietämystä”, mutta se on 180 astetta väärässä. Me Suomessa tiedämme, että ydinvoimalla voidaan luopua sekä sähkön tuonnista että fossiilisähköstä. Tuulella ja auringolla niistä ei voida luopua. Piste. Saksan esimerkki tulee todistamaan tämän.

Se mitä Suomessakaan emme tiedä on se, miten muun kuin sähköntuotannon fossiilisesta energiasta päästään eroon. Vain kolmannes energiasta käytetään sähkönä. Saksassakaan ei tiedetä, eivätkä vihreät tiedä sitä. Jos kaikki huomio kiinnitetään tuuli- ja aurinkoenergiaan, eli sähköön, emme koskaan saakaan tietää sitä.

Vallankumousten lopputulos ei aina ole sellainen kuin on ollut tarkoitus. Saksan energiavallankumous on todennäköisesti yksi esimerkki lisää sellaisesta vallankumouksesta.

Mieleeni välähti viisaus: ”Perinteiden nimissä toistetaan valistumattomien sukupolvien tekemiä virheitä.”

Edelliset sukupolvet ovat saattaneet olla monissa asioissa valistumattomampia kuin me. Tietenkin ovat olleet, koska tietämyksemme kasvaa koko ajan. Jostain syystä vihreä politiikka on täysin sokea omille virheilleen, eikä se ymmärrä, vaikka asiat vääntäisi rautalangasta. Tällainen ehdoton varmuus omasta erinomaisuudesta ja räikeä ristiriita tavoitteiden ja keinojen välillä on ehkä se, mikä ärsyttää eniten. Massiivisen tulipalon saammuttamista vaaditaan äänekkäämmin kuin muut, mutta seuraavassa lauseessa sanotaan, että sammutukseen ei saa käyttää vettä, pitää huitoa risuilla ja puhaltaa. Jos joku yrittää selittää, että vesi on hyvin tehokas sammutusaine, hänet leimataan vesiteollisuuden kätyriksi, menneisyyteen jämähtäneeksi dinosaurukseksi, joka ei ymmärrä uusien menetelmien mahdollisuuksia ja parempaa työllistävyyttä.

Ei keskustan halu polttaa suot ja metsät ole sen viisaampi idea, mutta kuten PassiiviIdentiteetti totesi:

Tässä mielessä pidän Keskustan kantaa vähemmän raivostuttavana kuin Vihreiden. Ainakin se on jossain määrin älyllisesti konsistentti.

Jätän (yritän jättää) vihreän politiikan kommentoimisen vähäksi aikaa, totuus paljastuu kuitenkin aikanaan.

Ydin vs. uusiutuvat -vertailua

Vaikka ingressin kysymyksen asettelu

”Pelastetaanko maapallon ilmasto ydinvoimalla vai uusiutuvilla energiamuodoilla?”

onkin mielestäni väärä, odotan tältä Pasi Toiviaisen artikkelisarjalta paljon. Vastaavia objektiivisia vertailuja ei ole ainakaan ilmastoon perehtyneen toimittajan voimin liiemmin tehty.

Ensimmäinen osa on täällä:

Ilmastonmuutos ja heräävä jättiläinen – eli ydinvoimaa vai uusiutuvia?, osa 1

Arvioitavana on kirjat:

Risto Isomäki – Kosminen rakkaus vai suuri saatana – 20 päätöstä ydinvoimasta

sekä

Janne Korhonen, Rauli Partanen: Uhkapeli ilmastolla – vaarantaako ydinvoiman vastustus maailman tulevaisuuden?

Kenenkään ei pitäisi ajatella, että valinta tehdään ydinvoiman ja uusiutuvien välillä joko-tai -periaatteella. Molemmille on paikkansa, molempia tarvitaan, ja vielä lisäksi paljon muutakin. Siksi pidän selvänä, että vastaus Jannen ja Raulin kirjan nimeen on myönteinen.

Fukushima nosti Japanin CO2-päästöjä 14 % ja tulee nostamaan vielä lisää

Japani sulki kaikki ehjätkin ydinvoimalansa Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Onnettomuutta edeltäneenä vuonna 2010 Japani tuotti 26 % käyttämästään sähköstä ydinvoimalla, vuonna 2012 osuus oli 1,5 %. Muita Japanin energiankulutuksen määriä ja suhdelukuja vuodelta 2010:

Primäärienergian kulutus: 5 696 TWh
Sähkön tuotanto: 1 117 TWh
Ydinsähkön tuotanto: 288 Twh
Ydinsähkön osuus: 26%
Sähkön tuotanto / primäärienergian kulutus: 19%
Ydinsähkön / primäärienergia: 5%

Japani korvasi poistuneen ydinvoiman maakaasulla ja öljyllä. Vuodesta 2010 vuoteen 2012 sähkön kulutus väheni 12 %, kaasun kulutus sähköntuotannossa lisääntyi 32 % ja öljynkulutus 97 %. Tästä tarkemmin aikaisemmassa postauksessa.

Maakaasu ja öljy korvasivat ydinvoiman Japanissa

Muutos nähdään tässä IEA:n tilastossa.

Japanin sähköntuotannon lähteet vuosina 1972...2012.

Kuva 1. Japanin sähköntuotannon polttoaineet vuosina 1972…2012.

BP:n sivulta löytyy kattavat energiatilastot, joissa on myös CO2-päästöt. Uusin tilasto päättyy vuoteen 2013.

Statistical Review of World Energy 2014

Tämän avulla voidaan selvittää, kuinka paljon ydinvoiman poistuminen lisäsi Japanin CO2-päästöjä. Otetaan tilastosta CO2-päästöt, sähkön- sekä primäärienergian kulutus. Piirretään vuodet 2000-2013 samaan kuvaan siten, että energiakäyrät skaalataan kertoimilla samalla tasolle päästökäyrän kanssa. Näin nähdään havainnollisesti ydinvoiman poistumisen vaikutus päästöihin.

Kuva 2.

Kuva 2.

Ydinvoiman sulkemisen aiheuttama muutos päästöihin näkyy tilastossa vuodesta 2011 alkaen, jolloin päästökäyrä erkanee energiakäyristä.

Ydinvoiman sulkemisen aiheuttama päästöjen lisäys voidaan laskea käyttämällä vertailuun vuosia 2009 ja 2012, koska energian kulutus näiden vuosien aikana oli lähes sama, mutta päästöt kasvoivat.

2009 2012 Muutos
Sähkö (Twh) 478 478 1 0,1 %
Primäärienergia (Twh) 5554 5560 6 0,1 %
Päästöt (milj. tonnia) 1235 1408 173 14,0 %

Vuosien 2009 ja 2012 välillä Japanin päästöt kasvoivat 14 %, tai 173 miljoonaa tonnia, mikä on lähes kolme kertaa Suomen vuoden 2012 päästöjen verran.

Tiedoista voidaan laskea Japanin primäärienergian ominaispäästöt.

Kuva x.

Kuva 3.

Verrattaessa kahden vuoden päästöjen keskiarvoa ennen ja jälkeen, vuosia 2009-2010 ja 2012-2013, saadaan sama tulos +14 %.

Lokakuussa 2013 uutisoitiin Japanissa olevan rakenteilla tai suunnitteilla 5400 MW uutta hiilivoimaa. Suunnitelmat ovat muuttuneet. Noin kuukausi sitten uutisoitiin hiilivoimaa olevan nyt rakenteilla tai suunnitteilla 21200 MW

JAPAN’S NEW COAL PLANTS THREATEN EMISSION CUTS, GROUP SAYS

Japan has 43 coal power projects either under construction or planned, representing combined capacity of 21,200 megawatts, according to a statement from the Kyoto-based Kiko Network.

Näiden päästöt olisivat 127 miljoonaa tonnia vuodessa.

7.5.2012 Greenpeace kirjoitti otsikolla

Japani on vapaa ydinvoimasta

Sekä Greenpeace että Japanin ympäristöministeriö ovat osoittaneet, että Japani voi saavuttaa tavoitteensa ilmastopäästöjen vähentämisessä, vaikka ydinvoimalat jäisivät kiinni.

Greenpeace oli väärässä. Se on aina ollut väärässä ja on vastakin, ellei se muuta mielipiteitään todellisuutta vastaaviksi.

Aikaisempia kirjoituksia

  1. Fukushiman onnettomuus, historian vakavin ympäristökatastrofi?
  2. Tyhjät lupaukset Japanin uusiutuvasta energiasta
  3. Paransiko Japani energiatehokkuutta Fukushiman jälkeen?
  4. Maakaasu ja öljy korvasivat ydinvoiman Japanissa
  5. Tyhjät lupaukset Japanin uusiutuvasta energiasta

 

Bioenergialla on huomattavan suuret CO2-päästöt

Bioenergiaa pidetään nollapäästöisenä, mutta se ei ole sitä. Palaessaan puu vapauttaa hiilidioksidia jokseenkin saman verran kuin kivihiili. Päästöttömyys perustuu oletukseen, että kaadetun ja poltetun puun tilalle kasvaa uusi puu, joka sitoo poltetun puun hiilidioksidin uudelleen pois ilmakehästä. Toinen päästöttömyyttä näennäisesti tukeva oletus on se, että kuoltuaan puu lahoaa, jolloin hiilidioksidi vapautuu ilmakehään joka tapauksessa.

Molemmat olettamukset ovat periaatteessa totta. Mutta – puun lahoaminen kestää yli sata vuotta. Poltettaessa hiili vapautuu heti, eikä uusi puukaan kasva poltetun tilalle samantien, vaan se kestää vuosikymmeniä.

Vuonna 1995 julkaistussa IPCC:n raportissa CLIMATE CHANGE 1995 Impacts, Adaptations and Mitigation of Climate Change: Scientific-Technical Analyses sanotaan vielä näin:

There is no net atmospheric CO2 build-up from using biomass grown sustainably because CO2 released in combustion is compensated for by that withdrawn from the atmosphere during growth.

Tätä asiaa on sen jälkeen tutkittu paljon ja käsitys asiasta on muuttumassa – huonompaan suuntaan.

Uusin IPCC:n raportti vuodelta 2014 kappale 7, sivu 539 kuva 7.6.

Kuva 1.

Kuva 1. Working Group III Report ”Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change”, part of figure  7.6.

Isompi kuva tässä. Tässä osakuvassa kolme alinta riviä ovat biomassaa, ylemmissä on hiili ja maakaasu. Raportissa esitetään biomassan elinkaaripäästöt, johon sisältyvät biomassan polton suorat ja epäsuorat päästöt, mutta tässä ei oleta kantaa tarkastelujakson pituuden vaikutukseen. Metsäbiomassan päästöt ovat tämän mukaan vähän vajaa puolet maakaasun päästöstä.

Puolitoista vuotta sitten julkaisimme Sampo Soimakallion seminaariesitelmän biopolttoaineiden energiakäytöstä.

Esitelmässä käy selkeästi ilmi, että hiilineutraali ei ole sama kuin ilmastoneutraali, että bioenergian lisääminen ei aina ole kestävän kehityksen mukaista, ja että bioenergia ylipäätään ei ole niin ongelmatonta ja ilmastoneutraalia kuin yleisesti uskotaan.

Nyt tämä aihe on jo päässyt valtamediaan. YLE julkaisi 25.4.2015 uutisen otsikolla

Bioenergian päästöt – nolla vai ihan muuta?

Päästöt pitäisi saada laskuun mahdollisimman nopeasti, mielellään heti. Siksi biomassan kohdalla on otettava huomioon aikaväli, jolla päästötase lasketaan. Kuten edellä todettiin, nykyinen olettamus perustuu siihen, että poltetun biomassan päästöt sitoutuvat takaisin biosfääriin eikä päästöjä näin ole. Tämä olettamus pätee pitkällä, yli sadan vuoden tarkastelujaksolla, edellyttäen silloinkin, että biomassa kerätään kestävällä tavalla ja uuden kasvuston syntymiselle luodaan edellytykset.

Kun asiaa tarkastellaan ilmastonmuutoksen kannalta jollain relevantilla aikavälillä, tilanne muuttuu aivan oleellisesti.

Medialta kesti tässä tapauksessa neljä vuotta noteerata uusin tutkimus. YLEn uutinen perustuu Suomen ympäristökeskuksen julkaisuun vuodelta 2011:

Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa

Lainaamme raportista kaksi kuvaa. Ensimmäisessä kuvassa (raportin kuva 4.) nähdään kuusipuun eri osien lahoamisnopeus siinä tapauksessa, että ne jätetään metsään.

Kuva 2.

Kuva 2. Eräiden energiakäyttöön sopivien kuusen biomassaositteiden lahoaminen metsään jätettynä Etelä- ja Pohjois-Suomessa 100 vuoden aikana Yasso07-mallin mukaan. Oksien läpimittana käytettiin 2 cm, rankapuun 10 cm ja kantojen 30 cm.

Kuvasta nähdään, että esimerkiksi Pohjois-Suomessa metsään jätetystä rankapuusta on kahdenkymmenen vuoden kuluttua jäljellä vielä 55 %. Kannoista on 35 % jäljellä vielä sadan vuoden kuluttua. Poltettaessa hiili olisi vapautunut ilmakehään heti.

Toisessa kuvassa (rapotrin kuva 6.) nähdään edellisen kuvan tietojen perusteella lasketut eri puulajien ja jakeiden ilmastovaikutukset fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun energian tuotanto on aloitettu. Toisin sanoen, jos fossiilinen polttoaine korvataan biomassalla, tilanne ilmastopäästöjen osalta kahdenkymmenen vuoden kuluttua on tämän kuvan mukainen.

Kuva 3. Metsäbioenergian tuottamisesta aiheutunut ilmakehän hiilimäärän lisäys tuotettua energiayksikköä kohti 20 vuotta energiantuotannon aloittamisen jälkeen tuotettaessa 1 PJ energiaa joka vuosi (E-S Etelä-Suomi, P-S Pohjois-Suomi). Luvut sisältävät metsän hiilivajeen vaikutuksen (pylväiden vihreä osa) ja bioenergian tuotantoketjun päästöt (pylväiden tumma osa). Fossiilisten vertailupolttoaineiden päästöt sisältävät tuotantoketjun ja polton päästöt.

Kuva 3. Metsäbioenergian tuottamisesta aiheutunut ilmakehän hiilimäärän lisäys tuotettua energiayksikköä kohti 20 vuotta energiantuotannon aloittamisen jälkeen tuotettaessa 1 PJ energiaa joka vuosi (E-S Etelä-Suomi, P-S Pohjois-Suomi). Luvut sisältävät metsän hiilivajeen vaikutuksen (pylväiden vihreä osa) ja bioenergian tuotantoketjun päästöt (pylväiden tumma osa). Fossiilisten vertailupolttoaineiden päästöt sisältävät tuotantoketjun ja polton päästöt.

Raportista löytyy sama kuva viidenkymmenen ja sadan vuoden ajalle laskettuna. Tilanne niissä on tietenkin parempi, mutta kahtakymmentä vuotta voitaneen pitää ilmaston kannalta perustellumpana aikavälinä. Biomassa ei näin tarkasteluna ole juurikaan maakaasua ilmastoystävällisempi polttoaine.

Näin laadukas raportti suomen kielellä on harvinaista herkkua. Jokaisen päättäjän ja muun, joka asiasta on kiinnostunut, tulisi se lukea.

Ristiriitainen politiikka

Kauppalehti kirjoittaa 14.4.2014 otsikolla:

Härmälä: Biomassan päästökertoimen oltava nolla

”Suomi voi saavuttaa vuodelle 2050 asetetun 80–95 prosentin päästövähennystavoitteen vain siinä tapauksessa, että energiantuotantoon käytettävän biomassan päästökerroin on jatkossakin nolla, hiilidioksidin erotus- ja varastointiteknologiat otetaan käyttöön ja ydinvoima on edelleen osa energiantuotantovalikoimaa”, kommentoi työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä IPCC:n viikonloppuna julkaistua raporttia.

Voisiko tuon sanoa toisin: Biomassan päästöjä ei pidä ottaa huomioon jatkossakaan?

Myös Vihreiden Oras Tynkkynen on ottanut asiaan kantaa. Vihreä Lanka 16.10.2014

Suomi hakee päästövähennyksensä metsästä ja teknologiasta

Koko biomassan hyödyntäminen nojaa kuitenkin siihen, että sitä pidetään päästöneutraalina energianlähteenä. Toistaiseksi kiinteät biopolttoaineet on sellaiseksi katsottukin, mutta mikään ei takaa, etteikö niille voisi tulla tulevaisuudessa jonkinlaista päästökerrointa. Miten tällaiseen tilanteeseen on varauduttu tiekartassa?

”Ei mitenkään. Jos tilanne muuttuu, laskelmat menevät uusiksi”, Tynkkynen sanoi Vihreälle Langalle.

Tynkkynen myöntää, että jos biomassan todelliset päästöt ja ilmastovaikutukset otetaan politiikassa huomioon, nykyiset laskelmat ja suunnitelmat menevät uusiksi.

Päästöjen lisäksi biomassan käytön lisääminen vaikuttaa negatiivisesti metsäluonnon monimuotoisuuteen. WWF Suomi on äskettäin julkaissut raportin:

Metsäluonnon monimuotoisuus on mahdollista säilyttää nykyisillä hakkuumäärillä – mutta vain tiukoin reunaehdoin

Tässä viitatun raportin on tehnyt Gaia Consulting Oy, ja se löytyy tästä.

Mitä metsä kestää?

Raportti on ilmeisesti ensimmäinen, jossa maamme metsien käyttöä kokonaisuudessaan tarkastellaan luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.

Jani-Petri Martikainen on havainnollisesti esittänyt, miten eri puolueiden ja muiden tahojen bioenergiavisiot suhteutuvat tuoreeseen WWF:n raporttiin. Tässä kuvassa nähdään eri bioenergiasuunnitelmien vaatima biomassan määrä nykyisen kulutuksen päälle miljoonina kuutiometreinä.

Kuva 4. Eri tahojen bioenergia tavoitteita verrattuna kestävään määrään.

Kuva 4. Eri tahojen bioenergia tavoitteita verrattuna kestävään määrään.

Vihreä pylväs on WWF:n tuoreessa rapostissa todettu ekologisesti kestävä lisäys, n. 3 miljoonaa kuutiota lisää. Palkeissa on epävarmuutta mm. sen osalta millainen puumäärä vaaditaan puusta tehtävän biokaasun tuotantoon. Tarkempi selostus lähteineen blogista PassiiviIdentiteetti:

Olen toistuvasti kritisoinut ilmastotoimien hitautta. Nyt kun ilmastonsuojelu on noussut pysyvästi yhdeksi politiikan aiheeksi, näemme samanlaisen hidastelun päästövähennyskeinojen kanssa. Politiikka ja kansainväliset sopimukset eivät toistaiseksi ota näitä tieteen tuloksia huomioon millään tavalla, vaikka ne ovat olleet tiedossa jo useita vuosia. Biomassaa pidetään edelleen nollapäästöisenä.

Kun tutkimukset enenevät, tilanne saattaa muutua edelleen. Tähän mennessä uudet tutkimukset ovat lisänneet bioenergian todettuja päästöjä. On aivan mahdollista, että tulevaisuudessa biomassan polttaminen siirretään päästökaupan piiriin fossiilisten polttoaineiden joukkoon. Olen useassa yhteydessä korostanut faktojen merkitystä politiikassa. Tässä esitetty asia on kouluesimerkki faktasta, joka sivuutettuna johtaa virhelliseen tai jopa vahingolliseen ilmasto- ja energiapolitiikkaan.

Lisää utkimustietoa biomassan ilmastovaikutuksista löytyy Ari Jokimäen blogista AGW Observer kohdista

 

Antero Vartia ja argumentointivirheet

FailurePikkunäppärällä ad hominem –argumentilla alkava, ja sellaiseen päättyvä vastine tiistaiseen Antero Vartian tekstiä kritisoivaan postaukseeni on täällä:

Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt

Jos sairastun, voinko luottaa lääkäriin, koska hän on sairaalassa töissä? Tai jos autoni piiputtaa, uskallanko kysyä neuvoa autoasentajalta, koska hänen palkkansa maksaa korjaamo? Vartijan logiikan mukaan alan ammattilaiseen ei voi luottaa hänen alaansa liittyvissä asioissa. Ehkä jatkossa hoidatankin itseni autokorjaamossa, ja vaihdatan autoni nivelet vaikka ortopedillä. Kuulostaako järkevältä? Ei minustakaan. Noteeraisiko Vartija minut eri tavalla, jos sanoutuisin irti nykyisestä työpaikastani ja kirjoittaisin samat asiat uudelleen?

Argumentointivirheitä

Ad hominem

Työnantajallani ei ole mitään tekemistä minun blogikirjoitteluni kanssa. Teen tätä vapaa-ajallani, koska pidän asiaa tärkeänä ja koska koen, että minulla on korteni kannettavana kekoomme. Vartia voi halutessaan lukea blogiani, jonka parissa vierähtää taatusti tunti jos toinenkin. Se alkaa helmikuusta 2008, samoihin aikoihin kun Vartija aloitteli kahvilatoimintaa Esplanadin puiston lippakioskissa. Ilmastonmuutoksesta muistan kuulleeni ensimmäisen kerran joskus 80-luvulla, Vartian ollessa ehkä menossa ala-asteelle. Alkusysäyksen blogilleni antoi arkkitehti Pasi Toiviaisen vaikuttava, ja erittäin asiantunveva kirja Ilmastonmuutos. Nyt. Sekä tiedemies, kirjailija, ympäristönsuojelija ja tulevaisuudentutkija James Lovelockin teos Gaian kosto. Suosittelen lämpimästi molempia, ne ovat edelleen ajankohtaisia.

Seitsemän-vuotiselta blogitaipaleeltani ennakkoluulottoman lukijan mieliin välittyy vakava huoli tulevaisuudestamme. Olen ilmastonmuutokseen perehtymisestä siirtynyt kokolailla ratkaisujen pohtimiseen, ja niistä energiaan, joka on toki vain yksi osa ongelmaa, mutta ainoa mistä voin insinöörikoulutukseni ja 25-vuotisen työurani kokemuksella sanoa ymmärtäväni jotain, vaikka tämän tästä tuleekin eteeni asioita, joihin en ole koskaan aikaisemmin törmännyt. Olen varovainen sanomisissani, enkä sano mitään, mitä en ymmärrä. Virheitä toki sattuu ihan kaikille, ne yritän korjata. Ei väliä, kuka kyseenalaistaa sanomiseni, professori tahi salkkaritähti, otan kritiikin tosissani, tarkistan mielipiteeni faktojen perusteella ja otan opikseni jos on aihetta.

Koko blogihistoriani ajan olen puhunut mm. oman työnantajani käyttämien fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisen puolesta. Tähän nähden Vartian vastineen ad hominem -hyökkäys on suorastaan törkeä! Vihreiden arroganssi ja besserwisseröinti on häirinnyt minua ennenkin.

Auktoriteetteihin vetoaminen

Tieteestä kuin tieteestä löytyy änkyröitä. Voimme täysin vakuuttavasti kiistää ihmisperäisen ilmastonmuutoksen vetoamalla valikoitujen professorien lausuntoihin. Fred Singer, Villie Soon, Roy Spencer, John Christy, muutamia mainitakseni, joiden sanomisiin vetoamalla voi väittää ilmastonmuutoksen olevan huiputusta. Suomestakin löytyy jokunen tähän käytetty auktoriteetti.

Kun etsin vastauksia itseäni kiinnostaviin kysymyksiin, en koskaan usko enkä luota vain yhteen tai kahteen lähteeseen, juuri yllä mainitusta syystä. Luen useita lähteitä, kuuntelen useita ihmisiä, asiantuntijoita, ammattilaisia, ja vaikka harrastajia, jos heillä on asiasta sanottavaa. Peilaan kuulemaani omaan pohjatietooni, enkä koskaan koe olevani täysin varma mistään. Oma kompetenssini on melko kapea-alaista, mutta aiheista joista itsekin kirjoitan, osaan kyllä nähdä, ymmärtääkö sanoja oikeasti mitä sanoo, vai onko kyse ulkoa opetellusta retoriikasta, vai jostain muusta.

Peter Lundin kannanotot ovat kiistanalaisia yleisemminkin. Vartialle varoitus ja neuvo: Älä usko minua kun sanon näin. Usko muita saman alan asiantuntijoita. Kysy muilta energia-alan professoreilta, mitä he tietävät asiasta. Lue kirjoja, lue IPCC:n raportteja. Tee kooste Lundin lausunnoista, poista lausunnon esittäjän nimi ja kysy, mitä muut asiantuntijat ovat niistä lausunnoista mieltä. Saatat yllättyä, takaan sen. Tällainen menettely on ikään kuin kevennetty versio vertaisarvioinnista, mutta tahtoo sanoa sitä, että tiedeyhteisön näkemykset ovat paljon todennäköisemmin oikeassa kuin yksittäisten tutkijoiden mielipiteet, vaikka kuinka professoreita olisivatkin. Lund nauttii kyllä ympäristöväen suosiota, ymmärrän sen. Hän on kuin Spencer ilmastoskeptikoille.

Kirsikanpoiminta

Tämä tulikin osittain jo käsiteltyä. En tiedä, oliko harkittu teko vai silkka vahinko, että vastineeseen oli valikoitunut juuri nimenomaan nämä kaksi tutkijaa, joiden mielipiteet tukevat Vartian edustaman puolueen virallista linjaa. Sen lauluja laulat… vai miten se meni?

Vartia on ihan oikeassa sanoessaan, että hyvä poliitikko ”…tukeutuu päätöksissään parhaiden sekä riippumattomien asiantuntijoiden näkemyksiin.” Mutta nimenomaan asiantuntijoiden, eikä vain yhden. Näin ihan riippumatta siitä, tukeeko asiantuntijoiden lausunto omaa ideologiaa vai ei. Hyvän poliitikon pitää pystyä muuttamaan mielipitetään kun faktat muuttuvat.

Substanssi

Itse asiakritiikkiini Vartia ei itse ota kantaa millään tavalla. Minulla ei ole aikaa eikä resursseja kommentoida ja oikaista kaikkea huuhaata maailmassa, joten jätän siteerattujen professorien mielipiteiden todistamisen tahi kiistämisen tuomareista ankarimman; ajan virran ratkottavaksi. Totuus tulee lopulta julki, aina. Vastineen kommenteissa on kyllä paljon sellaista, mitä olisin itsekin voinut sanoa, erityisesti tässä, ja samoin tässä fb ketjussa, kiitos osallistujille!

Vartian motiivit jäävät myös hämärän peittoon. Ilmasto ja ympäristö mainitaan tekstissä tasan yhden kerran, Lundin kommentin sivulauseessa. Päästöjen vähentämisestä ei puhuta mitään. Sen sijaan huoli taloudesta, työpaikoista, kilpailukyvystä, kotimarkkinoista ja maailmanmarkkinoille mukaan pääsystä välittyy lukijalle sekä suoraan että rivien välistä.

Mistä Vartia on tiennyt, että juuri Lundin visio on varmasti, ja aivan varmasti, kaikkein nopein tapa nollata päästöt? Se täytyy tietää, koska olememme 30 vuotta myöhässä. Niin kauan olemme odottanee Lundin ja muiden ”uuden teknologian” valmistumista. Tähän saakka monet poliittiset pätökset ovat hidastaneet päästöjen vähentämistä, vihreän ideologian mukaiset päätökset erototen, vaikka muutkaan eivät toki ole syyttömiä. Katsokaa varoittava esimerkki Saksasta.

Ajattelemisen aihetta

Vuonna 2015 – Antero Vartija:

Me tiedämme jo nyt, että juuri uusiutuva energia lyö itsensä läpi. Tämä tapahtuu, sillä paikallisesti tuotettu uusiutuva energia on monin paikoin jo nyt halvinta tarjolla olevaa energiaa. Tulevaisuudessa uuden teknologian hintaetu vain kasvaa. Tämä murros on nopea ja laaja-alainen; meitä kuluttajia on paljon ja innostumme varmasti itse tuotetusta energiasta samalla tavalla kuin aikoinaan innostuimme kännyköistä.

Vuonna 1976 – Amory Lovins:

Äskettäinen tutkimus osoittaa, että suurimmaksi osaksi tai kokonaan aurinkoenergiaan perustuva energiajärjestelmä voidaan rakentaa Yhdysvalloissa käyttäen yksinkertaisia, kokeiltuja ja jo nyt taloudellisesti kannattavia tai liki kannattavia ratkaisuja.

 Vuonna 1916 – New York Times:

Olemme todistaneet, että aurinkovoima on jo päiväntasaajan seudulla kaupallisesti kannattavaa ja ihmiskunta voi saada auringosta loputtoman paljon energiaa.

Lukemista