Kelluvat ydinvoimalat

Viime perjantaina Yle uutisoi:

Pietarin kelluva ydinvoimala kuljetetaan Suomenlahdella ilman radioaktiivista ainetta

MH-1a, maailman ensimmäinen kelluva yinvoimala vuodelta 1967

Artikkelissa sanotaan, että ”Akademik Lomonosov on maailman ensimmäinen kelluva ydinvoimala”. Se ei tarkalleen ottaen pidä paikkaansa, koska ensimmäinen kelluva ydinvoimala käynnistettiin jo 1967 Yhdysvalloissa. MH-1A oli Liberty-laivan runkoon rakennettu 10 MWe voimala. Se hinattiin Panaman kanavavyöhykkeelle, jossa se tuotti sähköä ja puhdasta vettä alueelle vuosina 1968-1975. Voimalassa oli yksi reaktori, joka käytti 4…7% väkevöityä uraania.

Artikkelissa sanotaan myös: ”…merioikeus ei vielä tunne kelluvan ydinvoimalaitoksen käsitettä.” Tämä on tavallaan hämmentävää, koska jokainen ydinkäyttöinen sukellusvene ja pinta-alus on teknisesti ottaen kelluva ydinvoimala. Kartoitin pikaisesti, kuinka paljon niitä itse asiassa onkaan rakennettu.

  • Sukellusveneitä: 533 kpl
  • Risteilijöitä: 13 kpl
  • Lentotukialuksia: 13 kpl
  • Jäänmurtajia: 8 kpl
  • Rahtialuksia: 4 kpl

Reaktoreita aluksissa on yksi tai kaksi kappaletta, koko laivastossa yhteensä 838 kpl. Tehot vaihtelevat n. 30 megawatista 300 megawattiin termistä tehoa. Kaikista aluksista ei ole teholukemia saatavilla, mutta niistä joista on, saadaan yhteenlasketuksi akselitehoksi 18000 MW. Reaktoreiden yhteenlaskettu lämpöteho lähentelee näin olleen sataa tuhatta megawattia. Suurin osa rakennetuista aluksista ei tosin enää ole käytössä.

Huomataan kuitenkin, että ”kelluvia ydinvoimaloita” on rakennettu lukumääräisesti selvästi enemmän kuin siviiliydinvoimaloita. Nämä voimalat ovat osoittautuneet hyvin luotettaviksi, eikä yhtään ympäristökatastrofiksi eskaloitunutta onnettomuutta ole raportoitu. Joitakin haaksirikkoutuneita ydinsukellusveneitä makaa meren pohjassa, eikä niistä ole havaittu haittaa alueen luonnolle. Öljyllä toimivat tai öljyä kuljettavat siviilialukset ovat sen sijaan aiheuttaneet öljyvuodoillaan huomattavia ympäristövahinkoja.

Idea ydinkäyttöisistä siviilialuksista nousee aika-ajoin keskusteluihin, koska öljylle laivojen energianlähteenä kaivataan saasteetonta korvaajaa. On esitetty, että suuret konttialukset mannertenvälisessä liikenteessä voisivat kulkea ydinvoimalla, koska ne ovat joka tapauksessa suurimman osan ajasta kaukana asutuksesta.

Suuret risteilijät kuluttavat energiaa keskikokoisen kaupungin verran, ja ydinvoimalla niiden päästöt saataisiin nollattua.

Akademik Lomonosov on proomuun rakennettu, kaksi KLT-40 -marinereaktoria sisältävä voimala, jonka sähköteho on 70 MW. Se on rakennettu Pietarissa, mutta hinataan ladattavaksi ja koekäytettäväksi Murmanskiin. Lopullinen käyttöpaikka tulee olemaan Viljutšinskin kaupunki Venäjän kaukoidässä.  Myös Kiina on aloittamassa kelluvien ydinvoimaloiden rakentamisen.

Kaksi Venäjällä käytössä olevista ydinkäyttöisistä jäänmurtajista, Taimyr ja Vaigatš, on rakennettu Helsingin Hietalahden telakalla. Reaktorit asennettiin Pietarissa, silloisessa Leningradissa. Alusten reaktoritekniika on sama kuin nyt valmistuvassa kelluvassa voimalassa. Ainakin kaksi kertaa Venäjä on siirtänyt ydinjäänmurtajan Murmanskista Suomenlahdelle. Vuonna 2011 Vaygach ja vuotta myöhemmin 50 Let Pobedy kävivät avustamassa kauppa-aluksia vaikessa jääolosuhteissa.

Luettelo ydinkäyttöisistä aluksista

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s