Yle on äskettäin julkaissut kaksi uutisartikkelia, joiden mukaan ilmasto Lapissa ja Pohjoiskalotilla ei olisi lämmennyt.
Ensimmäisessä artikkelissa Ilmastonmuutos näkyy Pohjoiskalotilla odotettua vähemmän (15.07.2009) eläintieteen professori Antero Järvinen kertoo:
Pitkäaikaisten havaintosarjojen mukaan lämpötiloissa ja luontotiedoissa, kuten kasvien kukinnassa, lintujen pesimäajoissa ja jäiden lähdössä ei näy merkittävää muutosta lämpenemisen suuntaan.
On tieteellisesti mielenkiintoista, että suuntaukset eivät ole yhtäaikaisia eri puolilla maailmaa. Jostain syystä esimerkiksi tämä Pohjoiskalotin alue tuntuu haraavan vastaan, pohtii Järvinen.
Toinen artikkeli Lapin ilmasto ei ole lämmennyt (28.07.2009) kertoo METLAn erikoistutkija Risto Jalkasen tekemästä neulasjälkitutkimuksesta, jossa hän toteaa mm. seuraavaa:
Tutkimuksessa näkyvät ihan samat asiat kuin muissakin lämpötilatutkimuksissa. Sieltä löytyvät muun muassa pienet jääkaudet ja vastaavat.
Meidän mittausten mukaan kesien lämpötila ei ole Lapissa muuttunut ainakaan viimeisten 500 vuoden aikana, jonne aineistoa nyt on analysoitu.
Eikö siis pieni jääkausi vaikuttanutkaan Lapin kesien lämpötilaan?
Viimeisen sadan vuoden ajalta tämä on helppo vahvistaa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen lämpötilamittauksilla. Sodankylän mittausten mukaan lämpötila on noussut vain 0,12 astetta eli käytännössä ei lainkaan.
Tätä analysoimme nyt tarkemmin. Käytämme Nasan GISS-lämpötiladataa. GISS on käyttänyt kalottialueella kuudentoista sääaseman tietoja. Asemat ovat:
- Alta
- Andenes
- Bodo Vi
- Gjesvar Norway
- Haparanda
- Jokkmokk
- Kandalaksa
- Karasjok
- Karesuando
- Kuusamo
- Lulea Flygplats Sweden
- Mehaven-Sletnes Norway
- Murmansk
- Sodankylä
- Tromo-Skatto Norway
- Vardo
Asemien sijainnit näkyvät tässä Google-kartassa. Klikkaamalla merkkiä kartalla, saat näkyviin aseman nimen, joka toimii samalla linkkinä GISS Station Data -sivulle, josta löytyy ko. asemat lämpötilatiedot.
Vihreällä merkityt asemat ovat tällä hetkellä GISS:n käyttössä, punaisten asemien tietoja ei enää käytetä. Vihreistä asemista pisteellä merkityt ovat olleet GISS:n käytössä alusta asti, eli vuodesta 1880. Käytetään tässä tarkastelussa vihreiden asemien tietoja.
Asemien lämpötilatiedot löytyvät klikkaamalla aseman merkkiä kartalla, jolloin avautuvassa ikkunassa on linkki ko. aseman tietoihin. Muita GISS:n käytössä olevia asemia voi etsiä tästä.
Asemien tiedoista löytyvät kuukausien keskilämpötilat sekä niistä lasketut vuosineljännesten keskilämpötilat siten, että talvea vastaa kuukaudet joulu-tammi-helmikuu, kevättä vastaa maalis-huhti-toukokuu, kesää kesä-heinä-elokuu ja syksyä syys-loka-maarraskuu. Käytetään tarkastelussa näitä vuodenaikatietoja.
Kaavioista löytyvät sääasemien vuodenaikojen keskilämpötilat, sekä GISS pohjoisen pallonpuoliskon (GISS NH) vastaavan vuodenajan keskilämpötilan kuvaaja. Sääasemien lämpötilat ovat todellisia. GISS NH sisältää lämpötilan-anomaliat, joten se on jouduttu sovittamaan muuhun käyrästöön. Sovitus on tehty lisäämällä lukemaan sopiva kokonaisluku siten, että GISS:n kuvaaja on saatu asettumaan kaavion alalaitaan. Sovituksessa käytetty luku on mainittu kuvaajan selitteessä. Oleellista on, että GISS NH:n kuvaajan profiili on samassa suhteessa kuin muut kuvaajat. Kaikki kuvaajat ovat 11-vuoden liukuvia keskiarvoja.
Kaavioihin on lisätty kaksi keskiarvoa ja niiden trendit. Ensimmäinen keskiarvo koostuu kolmen pisimpään toimineen aseman, Vardon, Haparandan ja Bodo Vin tiedoista ja se kattaa vuodet 1881-2009.
Toinen keskiarvo alkaa vuodesta 1979 ja käsittää siis viimeiset 30 vuotta. Keskiarvossa on mukana seitsemän asemat tiedot: Vardo, Tromo-Skatto, Sodankyla, Murmansk, Karesuando, Haparanda ja Bodo Vi.
Kaavioissa on myös GISS NH:n trendit vuosilta 1880-2008 ja 1979-2008. Pohjoiskalotin sääasemien ja GISS NH:n trendit ovat samoilta ajanjaksoilta ja näin ollen vertailukelpoiset keskenään.
Kaaviot aukeavat isompina klikkaamalla.
Kaavioista nähdään mm. että
- Eri asemien lämpötilakuvaajien profiilit ovat hyvin samankaltaisia
- Sodankylän profiili on samankaltainen muiden asemien kanssa
- Sääasemien lämpötilaprofiilit vastaavat GISS NH:n profiilia, mutta vaihteluväli on tätä suurempi. 30-luvun lämmin jakso näkyy kalottialueen asemilla huomattavasti selvemmin kuin GISS NH:ssa. Keväällä eroa on vain vähän.
Trendiviivoista voidaan nähdä kalottialueen lämpötilan muutosnopeus GISS NH:n verrattuna. Todetaan, että
- Jaksolla 1880-2008 kalottialue ja GISS NH osoittavat jokseenkin samansuuruista lämpenemistä.
- Jaksolla 1979-2008 kalottialueen kevät ja GISS NH osoittavat jokseenkin samansuuruista lämpenemistä, mutta muina vuodenaikoina kalottialue on lämmennyt selvästi nopeammin kuin GISS NH. Ero on kaikkein suurin talvella.
Seuraavassa kaaviossa on lämpötilojen vuosikeskiarvot.
Kahdessa viimeisessä kaaviossa on lämpötilan muutosnopeudet pohjoiskalotin asemilla sekä GISS NH. Ajanjaksoina on viimeiset 100 vuotta (1908-2008) ja viimeiset 30 vuotta (1979-2008). Yksikkönä on ºC / 10 vuotta.
Viimeisen sadan vuoden ajalta haivaitaan:
- Kalottialueen talvet (D-J-F) ovat lämmenneet vähemmän kuin GISS NH. Sodankylä on hiukan viilentynyt.
- Keväät (M-A-M) ovat kalottialueella lämmenneet selvästi enemmän kuin GISS NH.
- Kesä (J-J-A) ja syksy (S-O-N) ovat lämmenneet suunnilleen saman verran kuin GISS NH. Sodankylä on lämmennyt kesällä selvästi muita vähemmän, 0,023 astetta vuosikymmenessä, eli 0,23 astetta vuosisadassa. Risto
Jalkanen totesi uutisessa:
Meidän mittausten mukaan kesien lämpötila ei ole Lapissa muuttunut ainakaan viimeisten 500 vuoden aikana, jonne aineistoa nyt on analysoitu. Viimeisen sadan vuoden ajalta tämä on helppo vahvistaa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen lämpötilamittauksilla. Sodankylän mittausten mukaan lämpötila on noussut vain 0,12 astetta eli käytännössä ei lainkaan.
Uutisesta ei käy ilmi, mitä ajanjaksoa hän tässä tarkoitta kesällä. Mutta ok, Lapin kesä on viimeisen sadan vuoden aika lämmennyt hyvin vähän, ”käytännössä ei lainkaan”.
Viimeisten 30 vuoden aikana tilanne on täysin erilainen. Kalottialue lämpenee huomattavasti GISS NH:iä nopeammin. Ero on suurin talvella. Esim. Sodankylä on lämmennyt 1,7 astetta vuosikymmenessä. Ainoastaan keväällä Sodankylä on lämmennyt vähemmän kuin GISS NH ja muut asemat, ja silloinkin Sodankylän aseman trendi on 0,2 astetta vuosikymmenessä.
Tästä tarkastelusta voinee päätellä, että Pohjoiskalotin alue on viimeisen 30 vuoden aikana lämmennyt nopeammin kuin pohjoinen pallonpuolisko keskimäärin. Ero on todella raju talvella, 4,6 kertainen.
Jalkanen sanoo:
On luultu, että arktisilla alueilla lämpötila voi nousta jopa 4-5 astetta. Tällaista ei kyllä ole näköpiirissä havaintojen perusteella.
Sodankylän lämpenemisnopeus talvella on 1,7 astetta vuosikymmenessä. Viiden asteen lämpenemiseen tällä vauhdilla kuluisi aikaa kolmekymmentä vuotta. Mittaukset tukevat ennusteita, joiden mukaan arktinen alue lämpenee muuta pallonpuoliskoa enemmän, ja talvet enemmän kuin kesät.
Pohjois-Amerikassa talvien lämpeneminen on aiheuttanut valtavia metsätuhoja kaarnakuoriaisen räjähdysmäisen leviämisen johdosta. Aikaisemmin kylmät talvet pitivät kuoriaiskannat kurissa. Mitä talvien lämpeneminen aiheuttaa Lapissa?
Artikkelissa Metla sanoutuu irti tutkijansa ilmastopuheista Jalkanen saa kritiikkiä oman talon sisältä.
Metlan ilmastonmuutostutkimuksen johtaja Elina Vapaavuori toteaa, että laitoksen omissakin tutkimuksissa ilmastonmuutoksen etenemisestä on päädytty erilaisiin tuloksiin. Esimerkiksi kasvien fenologiaa, kuten lehtien puhkeamisen ajankohtaa koskevissa pitkäaikaisissa tutkimuksissa on todettu Suomen ilmaston lämmenneen vuosina 1846 – 2005 keskimäärin 1,8 astetta. Tutkimus käsitti Suomen alueen Rovaniemen tasalle asti.
Myös Ylen virallinen ilmastoänkyrä ja disinformaatikko Matti Virtanen on älähtänyt artikkelissa NÄKÖKULMA: Lappi on toista maata.
Kirjoituksen tarkoitus jäi minulle hämärän peittoon, mutta kirjoittajan motiivi ei:
Hiilidioksidia epäillään pääsyylliseksi, mutta Lapin metsien historia ei ainakaan riitä langettavaan tuomioon, koska kasvihuonelämpeneminen edellyttäisi ilmastomallien mukaan pohjoisilla alueilla monin verroin kiivaampaa lämpenemistä kuin muualla. Silti myös ilmastonmuutoksen seurauksia (ei syitä) tutkivan Risto Jalkasen on ilmeisesti pakko sanoa, että ”hiilidioksidi kyllä aiheuttaa lämpenemistä”. Totta kai se aiheuttaa, siis laboratoriossa. Mutta Lappi on näköjään toista maata.
Tuota ”monin verroin kiivaampaa lämpenemistä” voi etsiskellä yllä olevista kaavioista.
Kaavioiden työstämisessä käytetty Excel-tiedosto on pyynnöstä saatavissa.
Gaia 