Pohjoiskalotti lämpenee muuta pallonpuoliskoa enemmän

Yle on äskettäin julkaissut kaksi uutisartikkelia, joiden mukaan ilmasto Lapissa ja Pohjoiskalotilla ei olisi lämmennyt.

Ensimmäisessä artikkelissa Ilmastonmuutos näkyy Pohjoiskalotilla odotettua vähemmän (15.07.2009) eläintieteen professori Antero Järvinen kertoo:

Pitkäaikaisten havaintosarjojen mukaan lämpötiloissa ja luontotiedoissa, kuten kasvien kukinnassa, lintujen pesimäajoissa ja jäiden lähdössä ei näy merkittävää muutosta lämpenemisen suuntaan.

On tieteellisesti mielenkiintoista, että suuntaukset eivät ole yhtäaikaisia eri puolilla maailmaa. Jostain syystä esimerkiksi tämä Pohjoiskalotin alue tuntuu haraavan vastaan, pohtii Järvinen.

Toinen artikkeli Lapin ilmasto ei ole lämmennyt (28.07.2009) kertoo METLAn erikoistutkija Risto Jalkasen tekemästä neulasjälkitutkimuksesta, jossa hän toteaa mm. seuraavaa:

Tutkimuksessa näkyvät ihan samat asiat kuin muissakin lämpötilatutkimuksissa. Sieltä löytyvät muun muassa pienet jääkaudet ja vastaavat.

Meidän mittausten mukaan kesien lämpötila ei ole Lapissa muuttunut ainakaan viimeisten 500 vuoden aikana, jonne aineistoa nyt on analysoitu.

Eikö siis pieni jääkausi vaikuttanutkaan Lapin kesien lämpötilaan?

Viimeisen sadan vuoden ajalta tämä on helppo vahvistaa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen lämpötilamittauksilla. Sodankylän mittausten mukaan lämpötila on noussut vain 0,12 astetta eli käytännössä ei lainkaan.

Tätä analysoimme nyt tarkemmin. Käytämme Nasan GISS-lämpötiladataa. GISS on käyttänyt kalottialueella kuudentoista sääaseman tietoja. Asemat ovat:

  • Alta
  • Andenes
  • Bodo Vi
  • Gjesvar Norway
  • Haparanda
  • Jokkmokk
  • Kandalaksa
  • Karasjok
  • Karesuando
  • Kuusamo
  • Lulea Flygplats Sweden
  • Mehaven-Sletnes Norway
  • Murmansk
  • Sodankylä
  • Tromo-Skatto Norway
  • Vardo

Asemien sijainnit näkyvät tässä Google-kartassa. Klikkaamalla merkkiä kartalla, saat näkyviin aseman nimen, joka toimii samalla linkkinä GISS Station Data -sivulle, josta löytyy ko. asemat lämpötilatiedot.

Vihreällä merkityt asemat ovat tällä hetkellä GISS:n käyttössä, punaisten asemien tietoja ei enää käytetä. Vihreistä asemista pisteellä merkityt ovat olleet GISS:n käytössä alusta asti, eli vuodesta 1880. Käytetään tässä tarkastelussa vihreiden asemien tietoja.

Asemien lämpötilatiedot löytyvät klikkaamalla aseman merkkiä kartalla, jolloin avautuvassa ikkunassa on linkki ko. aseman tietoihin. Muita GISS:n käytössä olevia asemia voi etsiä tästä.

Asemien tiedoista löytyvät kuukausien keskilämpötilat sekä niistä lasketut vuosineljännesten keskilämpötilat siten, että talvea vastaa kuukaudet joulu-tammi-helmikuu, kevättä vastaa maalis-huhti-toukokuu, kesää kesä-heinä-elokuu ja syksyä syys-loka-maarraskuu. Käytetään tarkastelussa näitä vuodenaikatietoja.

Kaavioista löytyvät sääasemien vuodenaikojen keskilämpötilat, sekä GISS pohjoisen pallonpuoliskon (GISS NH) vastaavan vuodenajan keskilämpötilan kuvaaja. Sääasemien lämpötilat ovat todellisia. GISS NH sisältää lämpötilan-anomaliat, joten se on jouduttu sovittamaan muuhun käyrästöön. Sovitus on tehty lisäämällä lukemaan sopiva kokonaisluku siten, että GISS:n kuvaaja on saatu asettumaan kaavion alalaitaan. Sovituksessa käytetty luku on mainittu kuvaajan selitteessä. Oleellista on, että GISS NH:n kuvaajan profiili on samassa suhteessa kuin muut kuvaajat. Kaikki kuvaajat ovat 11-vuoden liukuvia keskiarvoja.

Kaavioihin on lisätty kaksi keskiarvoa ja niiden trendit. Ensimmäinen keskiarvo koostuu kolmen pisimpään toimineen aseman, Vardon, Haparandan ja Bodo Vin tiedoista ja se kattaa vuodet 1881-2009.

Toinen keskiarvo alkaa vuodesta 1979 ja käsittää siis viimeiset 30 vuotta. Keskiarvossa on mukana seitsemän asemat tiedot: Vardo, Tromo-Skatto, Sodankyla, Murmansk, Karesuando, Haparanda ja Bodo Vi.

Kaavioissa on myös GISS NH:n trendit vuosilta 1880-2008 ja 1979-2008. Pohjoiskalotin sääasemien ja GISS NH:n trendit ovat samoilta ajanjaksoilta ja näin ollen vertailukelpoiset keskenään.

Kaaviot aukeavat isompina klikkaamalla.

Kalotti_talvi

Kalotti_kevat

Kalotti_kesa

Kalotti_syksy

Kaavioista nähdään mm. että

  • Eri asemien lämpötilakuvaajien profiilit ovat hyvin samankaltaisia
  • Sodankylän profiili on samankaltainen muiden asemien kanssa
  • Sääasemien lämpötilaprofiilit vastaavat GISS NH:n profiilia, mutta vaihteluväli on tätä suurempi. 30-luvun lämmin jakso näkyy kalottialueen asemilla huomattavasti selvemmin kuin GISS NH:ssa. Keväällä eroa on vain vähän.

Trendiviivoista voidaan nähdä kalottialueen lämpötilan muutosnopeus GISS NH:n verrattuna. Todetaan, että

  • Jaksolla 1880-2008 kalottialue ja GISS NH osoittavat jokseenkin samansuuruista lämpenemistä.
  • Jaksolla 1979-2008 kalottialueen kevät ja GISS NH osoittavat jokseenkin samansuuruista lämpenemistä, mutta muina vuodenaikoina kalottialue on lämmennyt selvästi nopeammin kuin GISS NH. Ero on kaikkein suurin talvella.

Seuraavassa kaaviossa on lämpötilojen vuosikeskiarvot.

Kalotti_metANN

Kahdessa viimeisessä kaaviossa on lämpötilan muutosnopeudet pohjoiskalotin asemilla sekä GISS NH. Ajanjaksoina on viimeiset 100 vuotta (1908-2008) ja viimeiset 30 vuotta (1979-2008). Yksikkönä on ºC / 10 vuotta.

Kalotti_muutos_100v

Kalotti_muutos_30v

Viimeisen sadan vuoden ajalta haivaitaan:

  • Kalottialueen talvet (D-J-F) ovat lämmenneet vähemmän kuin GISS NH. Sodankylä on hiukan viilentynyt.
  • Keväät (M-A-M) ovat kalottialueella lämmenneet selvästi enemmän kuin GISS NH.
  • Kesä (J-J-A) ja syksy (S-O-N) ovat lämmenneet suunnilleen saman verran kuin GISS NH. Sodankylä on lämmennyt kesällä selvästi muita vähemmän, 0,023 astetta vuosikymmenessä, eli 0,23 astetta vuosisadassa. Risto

Jalkanen totesi uutisessa:

Meidän mittausten mukaan kesien lämpötila ei ole Lapissa muuttunut ainakaan viimeisten 500 vuoden aikana, jonne aineistoa nyt on analysoitu. Viimeisen sadan vuoden ajalta tämä on helppo vahvistaa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen lämpötilamittauksilla. Sodankylän mittausten mukaan lämpötila on noussut vain 0,12 astetta eli käytännössä ei lainkaan.

Uutisesta ei käy ilmi, mitä ajanjaksoa hän tässä tarkoitta kesällä. Mutta ok, Lapin kesä on viimeisen sadan vuoden aika lämmennyt hyvin vähän, ”käytännössä ei lainkaan”.

Viimeisten 30 vuoden aikana tilanne on täysin erilainen. Kalottialue lämpenee huomattavasti GISS NH:iä nopeammin. Ero on suurin talvella. Esim. Sodankylä on lämmennyt 1,7 astetta vuosikymmenessä. Ainoastaan keväällä Sodankylä on lämmennyt vähemmän kuin GISS NH ja muut asemat, ja silloinkin Sodankylän aseman trendi on 0,2 astetta vuosikymmenessä.

Tästä tarkastelusta voinee päätellä, että Pohjoiskalotin alue on viimeisen 30 vuoden aikana lämmennyt nopeammin kuin pohjoinen pallonpuolisko keskimäärin. Ero on todella raju talvella, 4,6 kertainen.

Jalkanen sanoo:

On luultu, että arktisilla alueilla lämpötila voi nousta jopa 4-5 astetta. Tällaista ei kyllä ole näköpiirissä havaintojen perusteella.

Sodankylän lämpenemisnopeus talvella on 1,7 astetta vuosikymmenessä. Viiden asteen lämpenemiseen tällä vauhdilla kuluisi aikaa kolmekymmentä vuotta. Mittaukset tukevat ennusteita, joiden mukaan arktinen alue lämpenee muuta pallonpuoliskoa enemmän, ja talvet enemmän kuin kesät.

Pohjois-Amerikassa talvien lämpeneminen on aiheuttanut valtavia metsätuhoja kaarnakuoriaisen räjähdysmäisen leviämisen johdosta. Aikaisemmin kylmät talvet pitivät kuoriaiskannat kurissa. Mitä talvien lämpeneminen aiheuttaa Lapissa?

Artikkelissa Metla sanoutuu irti tutkijansa ilmastopuheista Jalkanen saa kritiikkiä oman talon sisältä.

Metlan ilmastonmuutostutkimuksen johtaja Elina Vapaavuori toteaa, että laitoksen omissakin tutkimuksissa ilmastonmuutoksen etenemisestä on päädytty erilaisiin tuloksiin. Esimerkiksi kasvien fenologiaa, kuten lehtien puhkeamisen ajankohtaa koskevissa pitkäaikaisissa tutkimuksissa on todettu Suomen ilmaston lämmenneen vuosina 1846 – 2005 keskimäärin 1,8 astetta. Tutkimus käsitti Suomen alueen Rovaniemen tasalle asti.

Myös Ylen virallinen ilmastoänkyrä ja disinformaatikko Matti Virtanen on älähtänyt artikkelissa NÄKÖKULMA: Lappi on toista maata.

Kirjoituksen tarkoitus jäi minulle hämärän peittoon, mutta kirjoittajan motiivi ei:

Hiilidioksidia epäillään pääsyylliseksi, mutta Lapin metsien historia ei ainakaan riitä langettavaan tuomioon, koska kasvihuonelämpeneminen edellyttäisi ilmastomallien mukaan pohjoisilla alueilla monin verroin kiivaampaa lämpenemistä kuin muualla. Silti myös ilmastonmuutoksen seurauksia (ei syitä) tutkivan Risto Jalkasen on ilmeisesti pakko sanoa, että ”hiilidioksidi kyllä aiheuttaa lämpenemistä”. Totta kai se aiheuttaa, siis laboratoriossa. Mutta Lappi on näköjään toista maata.

Tuota ”monin verroin kiivaampaa lämpenemistä” voi etsiskellä yllä olevista kaavioista.

Kaavioiden työstämisessä käytetty Excel-tiedosto on pyynnöstä saatavissa.

4 thoughts on “Pohjoiskalotti lämpenee muuta pallonpuoliskoa enemmän

  1. Hei
    Minusta kaavioissasi on oleellisinta se, että käytännöllisesti ottaen 1930-luvulla lämmöt oli yhtä korkealla kuin nykyisin. Vaikka siis nyt olisi CO2 kovin noussut ja olisi pitänyt kovin lämmetä. Nämä kuvat ovat tn. varsin luotettavaa dataa. Ja myös muualla laajasti pohjoisessa. Siellä missä käytämme luotettavia pitkiä sarjoja, jo silmällä näkee, että lämmöisä on ikäänkuin vasta palattu -30 luvun tasoille.

    Tykkää

  2. Samaa minä tässä ihmettelin, että onko se minun amatööriyden syytä, että lämpötila itseasiassa näyttäisi pohjoiskalotilla siis saavuttavan nyt 1930-lämpötilan? Eikös sen pitäisi olla huomattavasti korkeammalla kun nimenomaan CO2n vaikutus pitäisi näkyä nyt kun sen määrä on noussut huimasti sitten 30-luvun?

    Tykkää

  3. IPCC:n neljännen raportin teknisen yhteenvedon mukaan attribuutio (muutosten syiden etsintä) on hankalaa alle 50 vuoden ajanjaksoille ja pienemmille kuin maanosan kokoluokkaa oleville alueille. Yhdeksi syyksi mainitaan, että pienen alueen yli tapahtuva keskiarvoistaminen vähentää luonnollista vaihtelua vähemmän kuin suuremman alueen. Sisäisen vaihtelun ja säteilypakotteen vaikutusten erottaminen toisistaan on siksi pienille alueille vaikeaa. Attribuution osalta lisävaikeutena ovat vielä ilmastomallien virheet.

    Itse en tästä syystä tekisi näiden havaintojen perusteella kovin kummoisia johtopäätöksiä.

    Tykkää

  4. Miksi 30-luvulla oli lämmintä, Ilmatieteenlaitoksen varapääjohtaja Mikko Alestalo selittää sen näin:

    1930-luvulla vallitsi Pohjoismaissa poikkeuksellinen tilanne, kun Atlantilta purkautui lämmintä vettä Barentsinmerelle. Kysymys oli luonnonolosuhteiden normaalista vaihtelusta. Lämmin meri lämmitti Pohjoiskalottia, lämmin vaikutus tuntui sitä enemmän, mitä pohjoisemmassa oltiin.

    Lainaus tästä. (Tekstissä puhutaan Matti Alestalosta, mutta lienee kuitenkin Mikko.)

    Eihän paikallisista ilmasto-olojen perusteella voi sanoa juuta ei jaata koko Maapallon laajuisesta muutoksesta. Siksi otin GISS NH -kuvaajan mukaan, jotta nähdään koko pallonpuoliskon ja paikallisen ilmaston ero. Paikallisesti kalotilla muutosta on tapahtunut enemmän kuin koko pallonpuoliskolla. 30-luvun lämmin jakso antaa lisäksi hyvän mahdollisuuden kirsikanpoiminnalle. Tarkastelujakson alkuvuotta vaihtamalla saa trendin valittua halutuksi. Siksi en lähtenyt valitsemaan alkuvuotta mistään väliltä, vaan otin toisen jakson mittausten alusta alkaen, ja toiseksi viimeiset 30 vuotta, joka on jonkinlainen vähimmäisaika ilmaston tarkastelulle. Tällä tavalla saadut tulokset lämpenemiselle on ilmaistu myös erillisissä pylväsdiagrammeissa, ei mitään muuta.

    Kuvaajat osoittavat mitä on tapahtunut, eivät todista tulevasta mitään, eivätkä kerro syistä mitään. Lyhyen aikavälin ilmastonmuutoksia aiheuttaa toki muutkin kuin hiilidioksidi. Siksi toivoisin Sakulta jotain perustelua, miksi lämpötilan pitäisi nyt olla myös paikallisesti ”huomattavasti korkeammalla kuin 30-luvulla.” Maailmanlaajuisestihan se onkin sitä.

    Kuka ei GISS:iä usko, katsoo Data-sivulle ja valitsee sieltä jonkin muun mittaussarjan. Ei niissä ihmeempiä ole. Jos Hadley Centren asematiedot jostain löytyvät, niin saman tarkastelun voisi tehdä niiden perusteella. En tiedä, onko niitä julkaistu. Sen tiedän, että denialistit kuten Watts ja McIntyre käyttävät runsaasti aikaa todistellessa, että mittauksissa on jotain mätää. Toistaiseksi tuloksetta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s