Merijään tilanne täysin poikkeuksellinen

Kuluva vuosi tulee jälleen olemaan mittaushistorian lämpimin vuosi. Voimakas piikki lämpötilassa on seurausta voimakkaasta El Niño –ilmiöstä. Samanlaisia piikkejä on nähty aiempinakin El Niño –vuosina, ja koska ilmasto lämpenee, on voimakas El Niño –vuosi aina edeltäjäänsä lämpimämpi. Ilmiö on tällä erää jo laantumaan päin, mutta jotain todella erikoista on kuitenkin meneillään Maapallon navoilla. Mallien perusteella on tiedetty, että ilmaston lämpeneminen näkyy voimakkaimmin juuri navoilla.

Sekä eteläisen että pohjoisen merijään tilannetta on seurattu tarkasti satelliitista käsin vuodesta 1979. Tässä kuvassa nähdään pohjoisen pallonpuoliskon merijään pinta-ala. ”Extent” ilmaisee sellaisen merialueen pinta-alaa, jonka pinta-alasta vähintään 15 % on jäätä.

Kuva 1. Pohjoisen pallonpuoliskon merijään pinta-ala.

Kuva 1. Pohjoisen pallonpuoliskon merijään pinta-ala.

Tässä kuvassa nähdään vastaavasti eteläisen pallonpuoliskon tilanne.

Kuva 2. Eteläisen pallonpuoliskon merijään pinta-ala.

Kuva 2. Eteläisen pallonpuoliskon merijään pinta-ala.

Molemman kuvat löytyvät täältä: http://nsidc.org/arcticseaicenews/charctic-interactive-sea-ice-graph/

Kuten nähdään, on jään pinta-ala ollut molemmilla pallonpuoliskoilla koko marraskuun ajan pienempi kuin koko mittaushistorian aikana aikaisemmin. Yhteenlaskettuna tilanne näyttää tältä.

Kuva 3. Maapallon merijään pinta-ala.

Kuva 3. Maapallon merijään pinta-ala.

Koko maapallon merijään pinta-ala on elokuun lopusta saakka ollut pienempi kuin koskaan mitattuna aikana. Itse asiassa ero aikaisempiin vuosiin on aivan käsittämättömän iso. Tämän pitäisi olla etusivun uutinen kaikissa medioissa.

Merijään esiintymiseen vaikuttavat meriveden ja ilman lämpötilat, sekä merivirrat ja tuulet. Seuraavan kuva näyttää lämpötilat Maapallolla 20.11.2016.

Kuva 4. Maapallon lämpötilakartta.

Kuva 4. Maapallon lämpötilakartta.

Ylemmässä karttakuvassa on lämpötilat. Esimerkiksi Suomen kohdalla on vaaleanvihreää, mikä vasemmalla olevan asteikon mukaan on 0..5 °C. Pohjoisnavalla on vaalean sinistä ja vihreää, -15.. -5 °C. Alemmassa karttakuvassa on lämpötilan poikkeama ajankohdan pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Pohjoisnavalla on oranssia ja punaista, joka asteikon mukaan on 15..20 °C yli keskiarvon. Etelämantereen reunoilla lämpötila on lähempänä ajankohdan keskiarvoa. Kartta löytyy reaaliaikaisena täältä: http://www.esrl.noaa.gov/psd/map/images/fnl/sfctmpmer_01b.fnl.html

Katsotaan vielä Pohjoisnapaa vähän tarkemmin. Seuraavassa kuvassa nähdään syyskuun jään tilasto vuosilta 1979…2016.

Kuva 5. Pohjoisen merijää syyskuussa.

Kuva 5. Pohjoisen merijää syyskuussa.

Jään pinta-alaa tärkeämpi mittayksikkö on jään tilavuus. Onhan ennustettu, että jään tilavuuden lähestyessä nollaa, sen pinta-ala romahtaa. Tilavuuden näyttää PIOMAS. Viimeisessä kuvassa on Pohjoisnavan merijään tilavuuden maksimit ja minimit vuosilta 1979..2016.

Kuva 6. Pohjoisen merijään tilavuus.

Kuva 6. Pohjoisen merijään tilavuus.

Jää on syyskuussa hävinnyt kokonaan, kun punainen käyrä tavoittaa kuvan alareunan. Kuuden vuoden takaista ennustetta ei ole tarvetta korjata: Pohjoisnapa voi olla jäätön jo tämän vuosikymmenen aikana. Tai hetikohta seuraavan vuosikymmenen alussa.

Lisää analyysiä erikoisesta tilanteesta meteorologi Bob Hensonin kirjoittamana:

Crazy Cryosphere: Record Low Sea Ice, An Overheated Arctic, and a Snowbound Eurasia

Edit – 21.11.2016 klo 18:40:

Twitterissä minulle linkattiin sentään yksi aihetta käsittelevä artikkeli Suomalaisessa mediassa marraskuun alusta. Kiitos Henripekka Kallio.

Pohjoisessa rikotaan taas jääennätyksiä – ”Jäämeri muodostuu vähitellen Itämeren tyyppiseksi”

Jätä kommentti