Bioenergian ongelmat ovat lyhyessä ajassa nousseet näkyvästi uutisotsikoihin. Eilen Yle julkaisi otsikolla
Jyrkkää kritiikkiä Suomen biotalousinnostukselle: Politiikka jyrää tutkimuksen
Jutussa on useamman tutkijan kannanottoja. Ne eivät sinänsä yllätä, mutta ne ovat olleet jonkinlainen tabu, ja arvatenkin monet suomalaiset ovat jokseenkin pölkyllä päähän löytyjä nyt kun on ääneen sanottu, että metsien polttaminen, tai ainakaan sen lisääminen, ei ole ole kovin hyvä idea. Asia on nyt lakannut olemasta tabu, ja siitä varmasti kuulemme vielä lähiaikoina paljon lisää.
Muutama sitaatti Ylen tekstistä:
Tutkijoiden mukaan uusin kansainvälinen tutkimustieto viittaa voimakkaasti siihen, että fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puulla ei ole kestävä keino toimissa ilmastonmuutosta vastaan.
Tässä otetaan riski. Biotalous ei ole tällaisenaan linjassa Pariisissa sovittujen voimakkaiden päästövähennystavoitteiden kanssa, sanoo akatemiaprofessori Timo Vesala Helsingin yliopistosta.
Jos katsoo vaikka TEM:n [työ- ja elinkeinoministeriö] virallisia tiedotteita asiasta, niin kyllä niistä välittyy sellainen sävy, että esimerkiksi puun käytön hiilineutraaliuskysymystä ei saa kyseenalaistaa. Siinä ei nähdä ongelmaa, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Sampo Soimakallio.
Se on viimeistään nyt selvää, että metsiä polttamalla emme vähennä ilmastokuormaamme lähimainkaan riittävästi, minkä lisäksi metsien käytön lisääminen vaarantaa luonnon monimuotoisuuden. Ilmeisesti nykyinenkin käyttö on liikaa, vaikka näennäisesti puumäärä lisääntyykin metsissämme.
Ongelman varsinainen aiheuttaja on nykyinen politiikka, niin meillä kuin muualla Euroopassa, joka pitää bioenergiaa nollapäästöisenä. Jos fossiilista korvataan biomassalla, päästöjen lasketaan vähenevän nollaan. Tämän käytännön perusteella nyt tehtävät investoinnit menettävät arvonsa siinä vaiheessa, kun tieteellinen totuus otetaan sellaisenaan huomioon politiikassa. Biomassalle asetetaan joku päästökerroin, ja se otetaan mukaan päästölaskentaan ja -kauppaan. Meidän ”ilmastoneutraalit” investointimme eivät joku kaunis päivä enää olekaan ilmastoneutraaleja, ja joudumme aloittamaan kaiken alusta. Tätä mahdollisuutta on valtaapitäviltä kysytty jo hyvän aikaa sitten, että miten siihen on varauduttu. Kuulemma ei mitenkään. Suomen suunnitelman nojaavat täysin siihen olettamaan, että biomassa lasketaan päästöttömäksi jatkossakin.
Vedätys ja lobbaus voi onnistua jonkin aikaan, mutta aina ja kaikessa totuus tulee lopulta ilmi, ja politiikka korjataan sen mukaiseksi. Niin kävi freoneissa, tupakassa, ilmastossa. Niin käy bioenergiassakin ennen pitkää.
Olen tässä asiassa joutunut itsekin muuttamaan kantaani. Tein havaintoni viimeistään tätä juttua kirjoittaessani, vuonna 2010.
Metsäbiomassan energiapotentiaali Suomessa
Vuonna 2013 kuuntelin Sampo Soimakallion luennon aiheesta.
Luento biopolttoaineiden energiakäytöstä
Viime vuonna analysoin Suomen Ympäristökeskuksen raporttia, Liski & al 2011.
Bioenergialla on huomattavan suuret CO2-päästöt
Asiassa ei pitänyt olla enää epäselvyyksiä. Eikä olekaan, sillä Ylen jutussa Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho toteaa:
Metsäluonnon tila Suomessa on jo nyt ahdingossa. Jos metsien käyttöä lisätään, ahdinko syvenee. Poliittisen päätöksenteon kompromissit ovat tällä hetkellä sen suuntaiset, että ympäröivästä luonnosta tai ekologisesta kestävyydestä ei piitata.
Silti maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo:
Nollapäästöisyys ei voi olla sen vankemmalla pohjalla kuin se nyt on, koska se pohjautuu kansainvälisen ilmastopaneelin konsensusmielipiteeseen
En tiedä mitä ilmastopaneelia Tiilikainen tarkoittaa, koska ko. paneeli julkaisee uusimmassa raportissa vuodelta 2014 (kappale 7, sivu 539 kuva 7.6.) tällaisen kuvan,
Kuva 1.
jossa biomassalle on määritelty selvästi nollasta poikkeava arvo.
Pitäneekö sitten paikkansa mitä sanotaan, että kuluu noin kymmenen vuotta, ennen kuin tieteen sanoma välittyy politiikan pelikentälle, jää nähtäväksi.
Lisää tutkimuksia Ari Jokimäen kattavassa linkkikokoelmassa:
Papers on GHG emissions from bioenergy related land-use
Gaia 
Kuviostahan näkyy, että biomassalla päästään noin 80% päästön vähennyksiin (mediaani eri analyyseista). Varsin hyvä saavutus. Ei mikään uusiutuva energiamuoto (tuuli, aurinko, vesi) ole täysin CO2-vapaata. Itse asiassa aurinkopaneeleilla kestää kauan ennekuin energiantuotanto on suurempi kuin paneelin valmistamiseen kulunut energia (2,5-5 vuotta). Tämä näkökulma on kirjoittajilta unohtunut. Kyllä Tiilikainen varmaan asian tietää.
TykkääTykkää
Scientist, Tiilikainen saatta todella tietääkin, mutta hyvänä poliitikkona ei sitä paljasta. Kannattaa kuunnella alkuperäisen kirjoituksen linkkänä oleva Sampo Soimakallion vanha esitelmä. Siinä hän vääntää rautalangasta, mistä biopolttoaineiden ilmastovaikutuksessa on kysymys. Vaikka biomassa määritellään hiilineutraaliksi, se ei tietenkään tarkoita, että se olisi myös ilmastoneutraalia. Tarkasteluparametreista riippuen biomassa saattaa ilmaston kannalta olla jopa pahempi kuin kivihiili, joskin useimmilla parametreilla sentään selvästi kivihiiltä edullisempi.
Tiilikaisen kannalta on tärkeää, että biopolttoaineilla päästään helpoiten Suomen päästövähennystavoitteisiin, edellyttäen, että laskentamenetelmät ovat ne, mitä ne nyt ovat. Vaan kun tällä numerokikkailulla ei ole mitään tekemistä ilmastomuutoksen torjunnan kanssa.
Olen kokolailla vakuuttunut siitä, että Helsingin päätös luopua kivihiilen käytöstä on ilmaston kannalta järjetön.
TykkääTykkää