Energian varastoinnin kehityksen sanotaan ratkaiseva uusiutuvan (sähkö)energian ehkä merkittävimmän ongelman, tuotannon vaihtelevuuden. Teoriassa se ratkaiseekin. Ongelmana kuitenkin on tehtävään soveltuvan tekniikan puuttuminen. Hiljattain esitelty Tesla-akku on yksi yritys tällä saralla. Se on kotikäyttöön suunniteltu litium-ioni-akku, jota on jo ehditty luonnehtimaan ”vallankumoukseksi” uusiutuvan energian käytössä. Aikaisemmin tässä
Tesla-akkujen mahdollisuudet ja mahdottomuudet
tarkastelimme akkuja suhteutettuna mm. käytettävissä olevan litiumin määrään.
Nyt selvitetään, kuinka paljon akkukapasiteettia tarvitaan aurinkosähkön tehon tasaamiseksi. Otetaan malliksi uusi Suvilahden aurinkovoimala. Siitä on käytettävissä tuntitason tuotantotilasto, joka sopii tähän tarkasteluun mainiosti. Tilasto on ladattavissa voimalan kotisivulta.
Käytetään tarkastelujaksona huhti- ja toukokuuta. Näiden kahden kuukauden aikana voimala tuotti sähköä yhteensä 71553 kWh. Suurimman tuntituoton 259 kWh voimala saavutti 15.5. klo 14-15. Piemeään aikaan voimala ei luonnollisesti tuota mitään.
Kun tuotto 71533 kWh jaetaan tarkastelujakson tuntimäärällä 1464, saadaan voimalan keskitehoksi 48,8 kW. Kuinka suuren akuston voimala siis tarvitsisi, jos siitä haluttaisiin ottaa jatkuvasti 48,8 kW:n teho, vuorokauden jokaisena tuntina, kaksi kuukautta yhteen menoon. Sellaista sähköntuotantoa yhteiskunta tarvitsee. Mitä enemmän vaihtelevaa tuotantoa verkkoon lisätään, sen tärkeämmäksi tehon tasaaminen muodostuu. Tesla ilmoittaa akun hyötysuhteeksi on 92%, joten vähennetään tehoa vastaavasti, otetaan 45 kW tasaista tehoa voimalasta ulos.
Rakennetaan Excelillä, tai tässä tapauksessa LibreOffice Calcilla simulaatio, jossa kahden kuukauden jokaista tuntia tarkastellaan erikseen. Jokaisen tunnin sähköntuotanto tiedetään, samoin voimalasta verkkoon syötetty teho, joka on siis 45 kW. Ylijäämä tuotannosta ladataan akustoon, alijäämä korvataan purkamalla akustoa. Näin voidaan laskea akuston varaustila jokaisen tunnin lopussa. Tulosta käytetään seuraavan tunnin alkutilana. Akuston kapasiteetin yli menevä varaus leikataan pois.
Kaavioon piirretään akuston varaus, sekä havainnollisuuden vuoksi auringosta saatu teho, joka kerrotaan kymmenellä, jotta se skaalautuu kaavioon sopivasti. Määritellään ensimmäiseen simulaatioon 100 kpl Tesla-akkuja, yhteiskapasiteetiltaan 700 kWh. Simulaation alussa akustossa on täysi varaus. Tulos nähdään alla.
Kuva 1.
Punainen käyrä näyttää akuston varaustilan. Tarkastelujakson aikana on useita kohtia, joissa akusto tyhjenee kokonaan ja voimala lakkaa syöttämästä sähköä verkkoon. Lisätään akkujen määrä kahteen sataan.
Kuva 2.
Akuston keskimääräinen varaustila kasvoi, mutta vähän yllättäen akusto tyhjenee edelleen melkein yhtä monta kertaa. Lisätään akkujen määrää neljään sataan.
Kuva 3.
Nyt voimala toimii 8.5. lähtien ilman yhtään katkosta, mutta ennen sitä niitä esiintyy edelleen useita. Syy löytyy katsomalla auringosta saatavaa tehoa, sinistä käyrää kuvassa. Huhtikuussa tehoa on Auringosta saatu selvästi vähemmän kuin toukokuussa. Osittain tähän vaikuttaa säätila, osittain päivän pituus. Lisätään akkukapasiteettia vielä kerran, asennetaan voimalaan tuhat Tesla-akkua, yhteensä 7000 kWh kapasiteettia.
Kuva 4.
Ei tästä tule mitään. Nyt nähdään selkeästi, että toukokuun 8. päivään asti akkuihin ei yksinkertaisesti saada riittävästi latausta kuin muutamana päivänä, muina päivinä varaustila laskee. Akkukapasiteetin lisääminen ei poista tätä ongelmaa. Kokeillaan vähentää voimalasta otettavaa tehoa. Otetaan tehoa vain 40 kW.
Kuva 5.
Nyt voimala toimii keskeytyksettä koko jakson yli. Akkuja on vara vähentääkin. Lyhyen iteroinnin jälkeen havaitaan, että pienin akkukapasiteetti, jolla voimala kykenee 40 kW:n jatkuvaan tehoon jakson aikana, on 614 kpl Tesla-akkua, eli 4298 kWh.
Kuva 6.
Jos tyydytään 30 kW:n tehoon, riittää 300 akkua, eli 2100 kWh.
Kuva 7.
Punaisesta käyrästä nähdään myös, milloin akusto on täynnä. Käyrä ei nouse akkukapasiteetin yläpuolelle. Mitä ylimääräiselle sähkölle tehdään? Se voidaan tietenkin syöttää verkkoon, jos siellä on kysyntää. Kun akusto on täynnä, kaikki auringosta saatava sähkö miinus haluttu jatkuva teho, on tätä ylimääräistä sähköä. Jos tehoa halutaan tasaisesti 30 kW, täydellä akulla voimala voi keskellä päivää antaakin 259-30=229 kW ylimääräistä tehoa. Jos ajatellaan, että kaikki sähkö tuotetaan vaihtelevalla tuotantomuodolla, on tuottoisana aikana tätä ylijäämää hyvin paljon tarjolla, eikä siitä voida syöttää verkkoon kuin pieni osa, jos sitäkään. Jos sen haluaa hyödyntää, täytyy ottaa käyttöön jotain uusia käyttökohteita, kuten synteettisen metaanin valmistus, tms.
Vastaavasti nollatunteja voi sallia yhtään, koska tuotannon hiipuessa kulutusta pienemmäksi, sähköverkko kaatuu. Nollatunteja varten tarvitaan korvaava tuotanto. Tällä hetkellä verkon varavoima on mitoitettu kestämään suurimman yksikön putoaminen verkosta, ja ehkä vähän päälle. Uusiutuvan energian kanssa ongelma on huomattavan paljon suurempi, koska yhden suurimman voimalan sijasta verkosta putoavat kaikki aurinkovoimalat suunnilleen samaan aikaan, eli varatehoa tarvittaisiin koko tuotantoa vastaava määrä.
Jos aurinkosähköön yhdistetään tuulisähkö, tuotannosta saadaan todennäköisesti tasaisempaa, mutta silloinkin varastointia tarvitaan niin paljon, että lyhyitäkään nollajaksoja ei pääse syntymään. Jos niitä syntyy, tarvitaan jälleen koko kulutusta vastaava määrä varatehoa.
Entä mitä Tesla-akkujen avulla tuotettu tasainen sähköteho maksaa? Tätä arviointia varten pitäisi tietää akkujen elinikä.
Toinen litium-akkuvalmistaja, Iron Edison, ilmoittaa akulleen eliniän näin:
Kuva 8. Iron Edison -litiumakun elinikä.
Tesla ei ilmoita akkujensa elinikää yhtä yksiselitteisesti. Tällä sivulla Tesla arvoi akun elinikää näin:
Tesla expects the Powerwall to last for approximately 15 years, ~5,000 cycles (but with the warranty being 10 years).
Tämän tarkempaa arviota en ole löytänyt, joten tulkitaan tämä niin, että akku kestää 5000 sadan prosentin lataus/purkusykliä, ja/tai 15 vuotta riippumatta syklien määrästä, koska akku kyllä vanhenee käyttämättömänäkin. Määritellään simulaatiossa 100%:n syklien määrä siten, että kaksi 50%, viisi 20% jne. sykliä vastaa yhtä 100% sykliä. Akun elinikä määritellään sen perusteella, kumpi tulee ensin täyteen, 5000 sykliä tai 15 vuotta. Sähkön hinta on tässä laskettuyksinkertaisesti jakamalla investointi arvioidun pitoajan tuotolla.
Aurinkopaneelien eliniäksi oletetaan 30 vuotta. Malli laskee meille sähkön hinnan. Kuvan 5 tilanteessa, jossa voimalasta otetaan 40 kW:n tehoa, sähkön hinnaksi muodostuu 366 €/Mwh. Akut kestävät täydet 15 vuotta, jona aikana 100%:n syklejä syntyy ainoastaan 646 kpl. Yllättävän vähän, mikä selittyy suurella akkukapasiteetilla. Noin vähäinen syklien määrä olisi todennäköisesti hoidettavissa laadukkailla lyijyakuillakin.
Kuvan 6 tilanteessa, 30 kW / 2100 kWh, akkuihin kohdistuu 933 sykliä. Sähkön hinnaksi muodostuu 277 €/Mwh.
Havaitaan siis, että vähentämällä tehoa, sähkön hinta putoaa. Tämä selittyy pienemmällä akkumäärällä. Suurin osa hinnasta tuleekin akuista, paneelien osuus on pienempi. Osa sähköstä kannattaa siis vaikka heittää haaskiin, ja sähkön hinta alenee siitä huolimatta.
Vähän yllättävä havainto. Nyt kiinnostaakin selvittää, millä teho/akkukombinaatiolla sähkön hinta on alimmillaan. Siispä lasketaan mallin avulla riittävän monta kombinaatiota, joilla voimalasta saadaan tasaista keskeytymätöntä tehoa koko tarkastelujakson ajan. Tulokset piirretään kaavioon. Punainen käyrä kuvaa paneelien osuutta sähkön hinnasta, sininen akkujen osuutta ja keltainen käyrä näiden summaa.
Kuva 9.
Havaitaan, että sähkön hinta on alimmillaan 204 €/Mwh, joka saavutetaan kombinaatiolla 16 kW / 340 kWh. Akkuja käytetään 2736 sykliä, paneelien tuottamasta sähköstä hyödynnetään vain 30 %.
Nyt kun osaamme rakentaa mahdollisimman halpaa perusvoimaa tuottavan aurinkovoimalan, korvataanpa Olkiluoto 3 auringolla. Suvilahden kokoisia voimaloita tarvitaan 90.000 kappaletta, maapinta-alaa tarvitaan 317 neliökilometriä. Kokonaisuus maksaisi yhteensä 65,5 miljardia euroa, jos maa ei maksaisi mitään. Tesla Powerwall-akkuja tarvitaan 4.300.000 kpl , joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 30.600 MWh. Rakenteilla oleva Teslan akkutehdas Gigafactory pystyy valmistamaan viisi miljoonaa akkua vuodessa, joten tehtaan kymmenen kuukauden kapasiteetti tarvitaan rakentamaan aurinkovoimala, joka korvaa yhden OL3:n, ja tuottaa sähköä hintaa 204 €/Mwh. Melko kallista, eikä kovin nopeaakaan rakentamista.
Yksi Gigafactory ei kykenisi ylläpitämään kuin 17 kpl tällaista OL3-kokoista voimalaa, koska ensimmäiseen pitäisi akkuja alkaa uusimaan heti kun viimeinen on valmistunut.
Tämä simulaatio on tehty kahden valoisan kuukauden tilastojen perusteella. Jos pimeät talvikuukaudet otatetaan mukaan, tilanne näyttänee vielä toivottomammalta, ellei peräti mahdottomalta. Tähän aiheeseen palataan, jahka tilastoja saadaan pidemmältä ajalta. Sitä ennen tutkitaan Saksan aurinko- ja tuulisähkön mahdollista varastointia samanlaisella simulaatiolla.
Mallilla pääsee jokainen leikkimään lataamalla sen itselleen tästä. Tiedosto on Libre Office ods-tiedosto, mutta sen pitäisi toimia myös Excelissä. Sähköteho ja akkukapasiteetti syötetään Laskenta-välilehden soluihin C3 ja C4. Kaikkia muitakin soluja pääsee muuttamaan.
Taulukossa voi olla virheitä lukuisista tarkistuksista huolimatta. Olisi hyvä, että joku muukin tutkisi laskennan oikeellisuuden.
Gaia 
Jälleen mainio artikkeli, kiitos!
TykkääLiked by 1 henkilö
Voimalaympäristössä käytettäisiin Tesla powerpackeja (100kWh/kpl), eikä kotikäyttöön tarkoitettuja Powerwalleja. Lisäksi tulisi huomioida, että aurinkovoima edellyttää akustoja myös kotitalouksiin, älykkäämpää sähköverkkoa ja paneeleja muuallekin, kuin isoihin voimaloihin.
TykkääTykkää
Ja miten Aa, tuo muuttaisi mitään? Kyse ei ole siitä, etteikö roskaa voitaisi levittää ympäriinsä. Ongelma on se, että tuotto on liian SATUNNAINEN. Tai aurinkovoiman tapauksessa säännöllisen kelvoton, koska tuoton ja kulutuksen graafit ovat vuositasolla käytännössä vastakkaiset. Varastointi ei ratkaise mitään jos ei voida taata että varastot eivät kulu loppuun jossain välissä.
Samoin tämä ”älykäs sähköverkko” on järkyttävää roskaa. Kukaan ei ole vielä selittänyt täsmälleen MITEN tämä homma ratkaisee satunnaisen tuotannon ongelmat käytännössä. Puhutaan vain älykkyydestä ja miten homma sitten toimii.
Ja muistetaan nyt sekin, että KAIKKI voimalat, oli se pieni oli se iso ja käytti mitä hyvänsä metodia sähkön tuottoon maksavat. Ja niiden ylläpito maksaa. Joten idea levitellä paneeleja tai muuta jätettä sinne tänne maksaa jumalattomasti. Se kulu pitäisi sitten kattaa tuotetun sähkön hinnalla.
Homma ei vain toimi ihan perusongelman eli satunnaisen tuoton takia. Ja siitä ei pääse yli eikä ympäri.
TykkääLiked by 1 henkilö
Paljonko kukkulan päälle rakennetut vesitornit varastoisivat potentiaalienergiaa? Tätä voisi varioida eri korkeuksilla, tilavuuksilla ja rakennuskustannuksin.
TykkääTykkää
Laskelman lähtökohdaksi asetetaan tasainen sähkön kulutuksen vuorokausisykli, joka ei oikeasti ole yhteiskunnan perustarve. Kulutuksen piikki taitaa tällä hetkellä olla iltapäivä-alkuillasta, mutta sitä voisi jonkin verran hivuttaa valoisammille tunneille ohjaamalla kulutusta. Nykyisellä suhteellisen vähä-älyisellä säätötekniikalla ohjataan kulutusta yölle, jolloin jatkuvasti käynnissäolevat perusvoimalat tuottavat liikaa sähköä. -Suomen tapaisessa maassa sähkön ja lämmön yhteistuotanto on välttämätön osa energantuotannon kokonaisuutta, ja vuodenaikojen vaihtelu pakottaa suureen reservivoimaloiden määrään.
TykkääTykkää
Erinomainen artikkeli! Olin yrittänyt rakentaa samanlaista selvitystä tammikuusta alkaen ja luovuin hommasta puutteellisten tietojen takia. Kiitos myös siitä, että jaat kaaviosi muille pähkäiltäväksi.
Olisi kiintoisaa laskea mukaan myös kaikki rakennuskustannukset, huollot ja mitkä komponentit maksavat. Lopulta se summa kohoaa niin suureksi, että päässä huippaa.
Tämä aurinko- ja tuulivoimalan kustannukset ja niiden haitoista on todella tärkeää jakaa ihmisten tietoisuuteen.
TykkääLiked by 1 henkilö
Jos halutaan muuttaa maailmaa niin sähköstä pitää maksaa enemmän.
TykkääTykkää
Tai sitten pitää käyttää älyä ja tuottaa sähköä puhtailla ja kannattavilla metodeilla. Sähköstä ei voida maksaa niin paljon, että tällaiset pelleilytuotannot olisivat kannattavia. Tai jos maksettaisiin, ihmiset alkaisivat kuolla kylmässä ja pimeässä kun ei ole enää varaa maksaa sekä sähköstä että syödä.
TykkääTykkää
Mielenkiintoinen laskelma, mutta Petri Sirviön kommentti yllä on aika olennainen. Suomen lukuja en tiedä, mutta vähän aikaa sitten tulleen dokumentin mukaan Englannissa tarvittava yösähköteho on 20 GW, ja päiväsähköteho liki 60 GW. Päivittäinen huippukulutus on siis kolminkertainen minimikulutukseen nähden!
Täällä tuotetaan se 20 GW ydinvoimalla, jota ei kannata juuri säädellä lyhyellä aikavälillä: Muistaakseni toiminnan kannalta järkevät säätöaikaskaalat ovat ydinvoimalla päivän pari, hiilellä tunnin pari ja kaasulla minuutin pari.
Olisikin mielenkiintoista nähdä laskelma uudelleen tämäänkaltaiselle systeemille: siis ei tuoteta aurinkopaneeleilla perusvoimaa, vaan tuommoinen jokapäiväinen piikki. Lisäksi tuulivoiman mukaanottaminen olisi mielenkiintoista koska (täysin epätieteelliseltä mututuntumalta) pilvisinä päivinä tuulee…
Kyseisen ohjelman mukaan Englannissa kokeillaan ilman nesteytystä energiavarastona, pienessä mittakaavassa toistaiseksi. Muistelisin kuulleeni myös synteettisten polttoaineiden tekemisestä.
Hauskana kaneettina kuulemma saippuaoopperoiden mainostauot näkyvät selvänä energiapiikkinä, kun 10000 (tms) vedenkeitintä laitetaan samanaikaisesti päälle :-). Sähköntuotannon valvojat katsovatkin telkkaria ja soittavat tuotantofirmoille sen mukaan…
TykkääTykkää
Powerwall akut on tarkoitettu vain kotikäyttöön ja ne sopii mainiosti jos tarkoitus on ladata iPhone. Tämän simulaation tarkoituksiin kannattaa käyttää Teslan yrityksille tarkoittua 100 kWh:n Powerpack -ratkaisua. Se on täysin modulaarinen ja skaalattava systeemi, sekä antaa korkeamman tehotiheyden. Ja ennen kaikkea systeemitason hinta on vain 250 dollaria per kWh.
Tämä on siis se ratkaisu mikä on mullistavavaa, koska aikaisemmin kilpailijat olivat toimittaneet vastaavia järjestelmiä hintaan 1500 dollaria per kWh – ja porukka osti niitä jo silloin, koska akut loivat siitä huolimatta systeemitason lisäarvoa.
TykkääTykkää
Hyvä artikkeli. Suuri ongelma Suomessa tulisi olemaan talviaika, jolloin aurinko paistaa huomattavasti sattumanvaraisemmin kuin vertailuajankohtana käyttämälläsi ajanvälillä. Esim, eikös tänä talvena tullut juuri eräänlainen ”pimeys ennätys”, kun aurinko paistoi vain muutaman tunnin ajan kahden kuukauden aikana, jolloin varastointi kapasiteetin tai varavoiman pitäisi olla aivan järjettömän suuri tällaisten varalta..
TykkääTykkää
Olen kyllä tietoinen Tesla PowerPackista. Hintaa en tiennyt, mutta siis puuhepan mukaan 250 $/kWh, eli 222,8 €/kWh. Powerwallin hinta on 377,5 €/kWh. Voidaan olettaa, että PowerPackilla saadaan vähän halvempi sähkö, ja optimaalisin voimalakombinaatio sisältää enemmän akkukapasiteettia ja vähemmän paneeleita kuin Powerwallilla.
Vaihdetaan malliin PowerPack, kuvan 9 käppyrä näyttää tältä ja vahvistaa oletuksen.
OL3 vastaavuuteen tarvitaan esimerkkivoimaloita 80000 kpl, maapinta-alaa 282 km2. Kokonaisuus maksaa 57,6 miljardia. Akkukapasiteettia tarvitaan 46200 Mwh, Powewallilla se oli 30600 Mwh. Gigafactorylta kestää 1,5 vuotta valmistaa tarvittavat akut, koska Powerwall ja PowerPack koostuu samoista kennoista, joiden valmistuskapasiteetti tehtaalla on 35000 Mwh vuodessa. Sähkön hinta on nyt halvimmillaan 178 €/Mwh, mikä on 26€ (13%) alempi kuin Powerwallilla.
Kansantaloudellisesti on yhdentekevää, kuka voimantuotannon maksaa, sähköyhtiöt vai kuluttajat.
Olen periaatteessa samaa meltä siitä, että jos ja kun halutaan puhtaampaa energiaa, siitä pitää olla valmis maksamaan enemmän. Mutta taas kansantaloudellisesti voidaan ajatella, että energia-investointeihin on käytettävissä joku ”vakiosumma” vuosittain. Jos halutaan rakentaa puhdasta tuotantoa mahdollisimman nopeasti, kannattaa se vakiosumma käyttää mahdollisimman halpaan energiaan, jolloin sitä saadaan mahdollisimman nopeasti lisättyä. Eli hinnalla on väliä, ja halvin on paras.
Suomen sähkönkulutus ei vaihtele vuorokauden aikana kovin paljon. Tässä kuvassa on yhden päivän, 3.6.2015 kulutus. Vaihtelu on välillä 7170…9304 MW. Punaisella Suvilahden tuotanto saman päivänä, joka oli lähes pilvetön, teho skaalattu luvulla 40000 jotta se istuu kuvaan havainnollisesti.
Briteissä vuorokauden sisäinen vaihtelu on huomattavasti suurempaa. Löysin tällaisen kuvan ajalta 19.5.2011-26.5.2011.
Kuva on täällä: http://www.roymech.co.uk/Related/Electrics/Electrical_transmission.html
Huomatkaa, että x-akseli on 22000 MW. Vaihtelu arkisin noin välillä 27…43 GW.
TykkääTykkää
taas lasket eritavalla. Olkiluoto 3 tuottaa päivässä 40 GWh energiaa. Suvilahden aurinkovoimala tuottaa 2 MWh energiaa kesäpäivässä. Näin ollen Olkiluotokolmosen vastaavuudeksi tarvitaan 20 000 suvilahden voimalaa. Tämän nimelliskapasiteetti on 6,5 GW ja paneelikuluja tulee siis 3 miljardia euroa.
Jos Suvilahdessa 10 pimeän tunnin aikana sähköä kuluu keskimäärin 35 kW sähköä, niin tämä vaatii neljä Tesla Powerpackiä eli yhteensä 400 kWh / 100 000 euroa. Valoisaan aikaan kuluu siis keskimäärin 120 kW sähköä.
Olkiluoto-mittakaavaan skaalattuna pimeän ajan sähkön kulutus on siis keskimäärin 700 MW ja valoisan sähkön kulutus 2400 MW. Huomaa tästä että Myös Olkiluoto 3 tarvitsee rinnalleen Teslan Powerpack akkuja eli noin 400-800 MW, koska yösähkön ja päiväsähkön kysynnät eivät vastaa toisiaan.
Mutta aurinkopaneelit tarvitsevat siis 2 x 70 000 Powerpackiä eli hintaa tälle tulee 2 x 1750 miljoonaa euroa. Eli kovat laitteistokulut on yhteensä noin 6 miljardia euroa. Ylläpitokulut on minimaaliset ja modulaarinen kapasteetti on käyttövalmis muutamassa päivässä moduulin asennuksen aloittamisesta. Pehmeitä kuluja tähän tullee päälle jonkun 4 miljardia euroa, jos joku ärsyyntyy että pitkäaikaistyöttömiä patistellaan töihin asentamaan aurinkopaneeleja EKP:n nollakorkoisella rahoituksella. Aurinkopaneelien asennukseen riittää noin 10 päivän työkkärin kurssi.
Minun laskujen mukaan projekti maksaa 10 miljardia euroa, kun sinun laskujen mukaan se maksaa 56 miljardia euroa. Tarinan opetus on siis se että sinun mallisi on tavattoman tuhlaileva siinä akkujen kapasiteettikertoimeksi jää noin 15-20 %, koska niitä on asennettu jopa kuusi kertaa liian paljon, koska et huomioi kysyntäjoustoa ja yösähkön matalaa kysyntää. Toisaalta, et myöskään huomioi sitä että ydinvoimala tarvitsee päiväsähkön kulutuspiikin ajaksi myös akkukapasiteettia tuekseen.
Lisäksi et huomioi sitä, että aurinkosähkön tuotanto ja paikallinen varastointi ei tarvitse sähköverkkoa, joten aurinkosähkön tuottajan ei tarvitse maksaa lainkaan verkkosähkön siirtomaksuja ja veroja aurinkosähkön osalta. Nämä siirtomaksut lisäävät ydinvoiman hintaa arviolta 30 000 euroa tunnissa, 260 miljardia euroa vuodessa ja 8 miljardia euroa 30 vuodessa.
Lisäksi et huomioi sitä, että ydinvoimalan 10 vuoden rakennusaika pitää sähkön hintaa keinotekoisesti noin 5 % liian korkealla tasolle, koska puuttuu kapasiteettia verkosta. Tämä maksaa kansantaloudelle 4 miljardia euroa.
Ja vielä ydinvoima tarvitsee paljon säätöä, joten ydinvoimalaa varten tarvitaan noin 5000 MWh Powerpack-kapasiteettia eli noin 2×50 000 powerpackiä 30 vuoden ajaksi, jotka maksaa siis 3 miljardia euroa.
Ja tietenkin ylläpitokuluja jotka ovat 30 vuoden ajalta noin 8 miljardia euroa. Ja laitoksen purku- ja jätekuluja 2 miljardia euroa.
Yhteensä ydinvoimala maksaa siis yhteismitallisesti aurinkosähköjärjestelmään verrattuna noin 8 + 8 + 4 + 3 + 8 + 2 = 33 miljardia euroa. Näin ollen havaitaan että ydinvoima on systeemitasolla ainakin 3 kertaa kalliimpaa kuin hajautettu aurinkovoima.
Halpaa ydinvoima on vain silloin jos ydinvoimala eristetään kokonaisuudessa eikä tarkastella yhteismitallisesti systeemitason kokonaiskuluja.
TykkääTykkää
Ideaalimaailmassa Aurinko paistaa taivaan täydeltä joka ikinen päivä, joten päätit mitoittaa aurinkovoimalasi sen mukaisesti, ja pidät ilmeisesti ratkaisua onnistuneena. Lasketaan nyt kuitenkin samalla tavalla, eli laitetaan simulaatioon tehoksi 35 kWh ja akkukapasiteetiksi 400 kWh. Tulos on tässä.
Voit tietenkin halutessasi käyttää ylimääräisen sähkön mikä ei mahdu akkuun, ja tämä pätee silti.
10 % tarkastelujakson tunneista voimala ei tuota yhtään mitään ja 21 % tunneista se ei ylitä alarajaksi asettamaasi 35 kW tehoa. Jos aiot tulla toimeen tällä kombinaatiolla, sinun, tai jonkun muun, täytyy rakentaa joku systeemi, joka tuottaa sen tehon johon sinun voimalasi ei kykene.
Lisäksi, jos kulutus muuttuu sen mukaiseksi, että päivisin on ylenmäärin sähköä tarjolla, joudut myös korvaamaan puuttuvan auringon pilvisinä päivinä, koska kuluttajat tarvitsevat sen.
Näitä kahta ehtoa täyttäessäsi huomaat pian rakentaneesi kaksi järjestelmää. Ne molemmat kykenevät tuottamaan kaiken tarvittavan tehon, mutta toinen vain silloin kun säät suosivat, toisen paikatessa vajetta, mikä hetkittäin on 100%. Varajärjestelmän kustannukset sivuutat kokonaan, koska se romuttaisi idyllisi.
Tietänet, että suhtaudun levittämiisi valheisiin samoin kuin väitteisiin, että CO2 ei lämmitä ilmastoa yms. Molemmat harhakuvitelmat ovat yhtä vaarallisia, enkä aio sallia blogiani käytettävä niiden levittämiseen. Mene vaikka Facebookiin jatkamaan, katso millaisen vastaanoton saat siellä.
TykkääTykkää
puuheppa
”joten aurinkosähkön tuottajan ei tarvitse maksaa lainkaan verkkosähkön siirtomaksuja ja veroja aurinkosähkön osalta. ”
Tämä lause osoittaa kristallinkirkkaasti, että et ymmärrä yhtään mitä ja miten näitä kannattavuuslaskelmia pitää pyöritellä. Lukujasi ei tarvitsee siis alkaa edes oikomaan: ne ovat täyttä puutaheinää, koska perusasiatkin ovat aivan täysin päin persettä.
TykkääTykkää
Kaj, ydinvoima tarvitsee myös varajärjestelmän taustalle. Ero on vain siinä että aurinkovoiman varajärjestelmä talven, syksyn ja kevään aikana sentään tuottaa jotain kun ydinvoiman varajärjestelmä vain idlaa naftaliinissa odottamassa, josko sitä tarvitsisi käynnistää joskus, jos ydinvoimala tai useampia putoaa toimintahäiriön takia verkosta.
Lisäksi käytännössä aurinkosähkön varajärjestelmä on tuulivoima ja geoterminen lämpöenergia kaukolämmityksessä. Molempia systeemejä voidaan kesät lepuuttaa, jolloin niiden tehokas käyttöikä pitenee ja siten siten niiden elinkaaren aikana tuotetun energian arvo kasvaa. Tämä tuotetun energian arvon kasvu osaltaan kompensoi lepuuttamisen aiheuttamia tulonmenetyksiä.
*
Syltty on hauska, koska ei nähtävästi kykene ymmärtämään sitä mitä käytännössä tarkoittaa sähköverkon taloudelle, jos sähkön kuluttajat eivät olekaan enää passiivisia verkkosähkön ostajia, vaan tuottavat kesäaikaan pääosan tarvitsemastaan sähköstään itse. Miksi ihmeessä itsetuotetusta sähköstä pitäisi maksaa verkkosähkön siirtomaksuja? Sehän olisi ihan hupsua, mutta käytännössä tämä johtaa tragedy of the commonsiin, eli sähköverkon nykyinen ansaintalogiikka menee rikki hajautetun aurinkosähkön tuotannon kanssa.
*
Kaj, suosittelen myös että teet ekskursion ST1:n geotermiselle voimalalle Espoon Otaniemessä. Saatat yllättyä kun tehdään laitoksen kannattavuusarvioita. Ja geoterminen energia on täydellistä tuuli- ja aurinkovoiman säätövoimaa, koska geoterminen energia ei hyödy tasaisesta 24/7 energian tuotannosta, joten sitä voidaan tuottaa juuri silloin kun energiaa tarvitaan ja nimenomaan juuri silloin kun geotermisestä energiasta saa markkinoilla korkeimman hinnan.
TykkääTykkää
”Kaj, ydinvoima tarvitsee myös varajärjestelmän taustalle. ”
Ei tarvitse kuin suurimman yksikön verran. Aurinkosähköjärjestelmä tarvitsee koko järjestelmän verran, koska *kaikki* voimalat sammuvat kerralla. Eli mitä enemmän ydinvoimaa, sitä halvemmaksi varajärjestlemä käy, mutta aurinkivoimassa varajärjestelmän hinta nousee täysin lineaarisesti tehon mukana.
”ei nähtävästi kykene ymmärtämään sitä mitä käytännössä tarkoittaa sähköverkon taloudelle, ”
Kyllä se olet sinä, joka ei ymmärrä hinnoittelua. Ei sähköverkon omistajalla ole mitään ongelmia muuttaa hinnoitteluperusteita.
”Miksi ihmeessä itsetuotetusta sähköstä pitäisi maksaa verkkosähkön siirtomaksuja?”
Ei tarvitsekaan. Tosin valtio todennäköisesti rahantarpeessa lätkäisisi sille veron.
”eli sähköverkon nykyinen ansaintalogiikka menee rikki hajautetun aurinkosähkön tuotannon kanssa. ”
Sähköverkko on monopoli, joten hinnoittelu ei tule koskaan tuottamaan todellisia ongelmia. Verkon omistaja voi muuttaa maksun yksinkertaisesti kiinteäksi perustuen tehoon. Tällöin aurinkosähkön käyttäjä ei säästä verkkomaksuissa mitään.
– Syltty
TykkääTykkää
Puuheppa, sinä taas et tunnu oikein tajuavat sitä pointtia joka blogissa tehtiin… Et millään tunnu vain saavan kalloosi että sähkössä tärkeää on LUOTETTAVUUS.
Huomaan myös, että sinulla ei ole mitään käsitystä siitä mitä puhut. Se geoterminen ”voimala” ei auta tippaakaan tasaamaan aurinkosähköä ja tuulisähköä. Ai miksi? No koska jokainen jolla on edes kaksi aivosolua joita hieroa yhteen tajuaa, että sen on tarkoitus tuottaa LÄMPÖÄ ja KULUTTAA sähköä.
Suomen maaperästä ei saada niin paljoa lämpöä että sillä pyöritettäisiin turbiineja ilman epäkäytännöllisen syviä kuiluja.
Eli kun sinun hilpeä pikku himmelisi joka toimii toiveella että sää suosii ei toimi, lakkaa myös lämpövoimalasi toimimasta, vesi ei nouse ylös ilman pumppuja. Tuulivoimakin on epärealistinen varajärjestelmä, koska Suomessa on usein korkeapaine kun on pahimmat pakkaset (pilvipeite ei ole vangitsemassa lämpöä). Silloin ei paljon tuule. Sopii katsella Suomen tuulivoiman historiallista tuottoa pahimpien pakkaskausien aikaan.
Ja koska järjestelmäsi on suunniteltu hajautetuksi ja irrotetuksi yleisestä sähköverkosta (muuten et maksuista eroon pääse) ei sillä ole myöskään kummoista maantieteellistä hajautusta. Nuo korkeapaineet ja matalapaineet kun ovat kooltaan valtavia. Siksi Suomen kokoisessa maassa ei saada kummoistakaan turvaa maantieteellisestä hajautuksesta, suunnilleen keskikohdalta ylittävät korkeapaine kun kattaa käytännössä koko maan ja tuulet ovat mitättömiä.
Talvisin joudut siis kauhulla odottamaan korkeapaineen tullessa ja toivomaan että se poistuu ennenkuin akut on imetty kuiviin. Ja, kas kuinka hassua… Suomessa sähköä tarvittaisiin eniten juuri talvella. Voi kuinka harmillista.
Nyt varmaan alat höpistä biolaitoksesta joka polttaa puuta. Se on jo NELJÄS laitos jota olet omaan pikku saareesi rakentamassa, ehkä siellä on vielä tilaa jossain aurinkopaneelikenttien 230 ja 231 välissä ja tuulitornin 32 ja geotermisen laitoksen välissä. Onko tämä siis sinusta YHÄ halpaa? Vai leikitkö sinä että aurinkokennojen jälkeen kaikki muu on ilmaista ja hyvät sähköhaltiakummitädit taikovat ne sinulle? Ja maksavat viulut jaksossakin?
Että se siitä ratkaisusta. Jos teet yhteyden kantaverkkoon, sinulle mätkäistäänkin sitten syltyn kuvauksen mukaan oikein reipas käyttömaksu jolla katetaan kaikki kulut koska muut eivät sinulle tarjoa sähköä tai infraa hyväntekeväisyytenä.. Lopputuloksena et säästä mitään, päinvastoin.
TykkääTykkää
Et ”Realisti” ansaitse vastaamista, koska olet niin pahasti asenneongelmainen.
Mutta sellainen pikku juttu, ettei kovalla pakkasella paljon kulu lämmitykseen energiaa, vaan eniten kuluu lämmitykseen energiaa kovalla tuulella, koska liikkuva ilmamassa on tehokkain jäähdyttäjä.
Mutta geotermisella lämpövoimalla tuotetaan vain kaukolämpöä. Kun ei tuule, niin silloin lämpöä pumpataan kahdeksan kilometrin päässä, kuten tehdään Espoon Otaniemessä. Kun tuuleen hyvin, niin silloin lämpöä tehdään tuulimyllyjen pyörittämillä lämpöpumpuilla.
Tämähän se on että tämä on kahden muuttujan dynaaminen suhde, joten et sitten kykene käsittämään tätä, koska se vaatisi että tehtäisiin optimointia. Lisäksi et tiedä edes käsitteellisellä tasolla mitä geoterminen kaukolämpövoimala käytännössä tarkoittaa, koska et koskaan ole käynyt sellaisessa.
TykkääTykkää
Asenneongelmainen? Puuheppa, se ”asenneongelma” on realiteettien ymmärrys. Sinä elät jossain hiton pilvilinnoissa, nimimerkkisi sopiikin kyllä hyvin… Sekin kun on puupäinen.
Tuo ”pikku juttusi” on täyttä sontaa. Eniten kulutusta on kun on kovin pakkanen.. Lue vaikka tuolta: http://energia.fi/sites/default/files/sahkon_kulutushuiput_tammikuussa_2006.pdf
Tässä lainaus jos on kovin hankala löytää: ”Rakennusten lämmitystarve riippuu varsin suoraviivaisesti ulkolämpötilasta. Adato
Energian tilastollisen analyysin mukaan lämpötilan lasku yhdellä Celsius-asteella
lisää varsinaisen lämmityssähkön kulutusta Suomessa noin 80 MW:lla. ”
Fakta taas on, että Suomessa on kylmintä kun on korkeapaine vähinte tuulineen. Karkaava lämpö kun ei tarvitse mitään hiton tuulta viemään itseään pois. Voit itse testata tämän saunassa. Seiso lattialla, tuntuuko yhtä lämpimältä päässä ja varpaissa? Ai ei? No se johtuu siitä, että lämmin ilma pyrkii kylmän YLÄpuolelle. Eli talosta pakeneva lämpö nousee saman tien kohti avaruutta. Ei se jää odottamaan tuulta.
Geotermistestä lämpövoimalasta et selvästi tajua että SE EI TOIMI SÄHKÖTTÄ! Ei sähköä, ei lämpöä! Se tässä on ongelma, sinun visiosi ei pysty takaamaan 24/7/365 sähköntuottoa joka kattaisi kulutuksen riippumatta ympäristön olosuhteista. Ei ainakaan taloudellisesti.
Et selväsi edes käsitteellisellä tasolla tajua, mitä tarkoittaa kun ei vain ole sähköä. Koitapa joskus niin ehkä se selviää. Laitat töpseliin kiinni lämpöpatterin ja pistät sen päälle. Tämä on geoterminen laitoksesi. Nyt marssit sinne pääkatkaisijan luo (jokaisessa asunnossa pitäisi se jossain olla) ja vedät sähköt pois. Odota tunti. Onko patteri vielä kuuma? Ei taida olla, samoin käy sinun geotermiselle laitoksellesi kun akut simahtavat.
TykkääTykkää
Realisti, onneksi teet itsestäsi vain pellen niin sinut on helppo vain ignoroida. Mutta sopii toki tämän blogin tyyliin, koska täällä pärjää amistaustalla varsin mainiosti.
TykkääTykkää
Puupää, sinä olet se pelle. Sinut on jo naurettu typerine ideoinesi ulos Tiede-lehden keskustelupalstoilta, ja sama täälläkin.
Kannattaisi oikeasti vähitellen tajuta, että sinä et ole väärinymmärretty nero vaan ihan vain täysi torvi. Ongelman myöntäminen on ensimmäinen askel sen korjaamiseen. Luotan esimerkiksi juuri tuohon energia.fi:n sivuilta löytyneeseen materiaaliin enemmän kuin sinun harhaiseen kuvitelmaasi. Siellä puhutaan VAIN lämpötilasta, ei tuulesta. Koska tuuli ei ole oleellinen tekijä.
Voisit joskus myös koittaa perustella näitä älyvapaita ideoitasi ihan oikeilla NUMEROILLA. Heität vain aina tuon ”optimoidaan” jonkunlaiseksi taikasanaksi jolla koitat välttyä perustelemasta älyvapaita ideoita. Optimoi jossain vaikka joku tuotantolaitos joka toimii ”optimoidusti” satunnaisella sähköllä ja osoita, että on mahdollista saada tuo tehtyä taloudellisesti kannattavasti tuurisähköllä vaikkapa vuoden ajan, verrattuna laitokseen joka pyörii normaalisti säästä riippumatta. Eli lopputuotteen hinta pitää saada kilpailijan alapuolelle.
Hietä sitten linkki tuohon selvitykseesi.
TykkääTykkää
Realisti, olet nyt hiukan sekaisin. Ei muuta.
Mutta miltähän sinusta oikein tuntuu, kun KOKO MUU MAAILMA menee täysin vastakkaiseen suuntaan kuin mihin sinä haluat. Mutta koska olet fanaatikko, niin et varmaan välitä siitä mitä ympärilläsi tapahtuu. Tai pikemminkin, et ymmärrä mitä ympärilläsi tapahtuu, koska et kykene näkemään muutosta.
TykkääTykkää
On muitakin kiinnostavia tapoja varastoida energiaa kuin akustoilla. Esim tämä suomalainen keksintö.
http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=4455
Vaikea nähdä miten näitä kipeästi tarvitsemiamme innovaatioita voisi selviytyä maassa jossa ”tuttu ja turvallinen” energiamonopoli on vallallaan.
TykkääTykkää
”Mutta sellainen pikku juttu, ettei kovalla pakkasella paljon kulu lämmitykseen energiaa, vaan eniten kuluu lämmitykseen energiaa kovalla tuulella, koska liikkuva ilmamassa on tehokkain jäähdyttäjä.”
Blogin pitäjä voisi kyllä siivota tällaiset järjettömät trollaukset kommenttiosiosta pois.
TykkääTykkää
puuheppa | kesäkuu 13, 2015 5:32
”Halpaa ydinvoima on vain silloin jos ydinvoimala eristetään kokonaisuudessa eikä tarkastella yhteismitallisesti systeemitason kokonaiskuluja.”
Nimimerkki puuheppa on aivan oikeassa. Tällä sivulla laskelma on esimerkki tekeleestä, jossa laitetaan erikoiset lähtökohdat ja sitten valitaan yksi ”sopiva” esimerkki. Lopuksi saadaan excelillä eur/kWh luku, jonka epäpätevä Tekniikka ja Talouslehden lukija sitten pää märkänä ottaa ja tekee jutun, jonne ei voi kommetoida.
Jos ydinvoima olisi kannattavaa, niin sitä varmaan olisi rakennettu 80-luvun lopun jälkeen kiihtyvällä tahdilla?
Vaan ei ole:
Ydinvoiman aikakausi on ollut ohi jo useamman vuosikymmenen.
Sen sijaan se mitä tapahtuu maailmalla on PV sähkön raju kasvu ja hinnan lasku:
Tämän vuoksi aurinkopaneelit ja -sähkö tulevat Suomeen vielä ryminällä kuten nyt tulee tuulivoima.
Sitä ennen sähkön varastointiin tulee varmasti uusia ja yhä halvempia keinoja kuin tämä kemiallinen vaihtoehto, jossa rajat ovat käytännössä vastassa mutta hinta toki laskee.
Sitäpaitsi kuinka kirjoittaja tuottaisi ydinvoimalla 4000 -14000 MW tehoa vuodessa kun se tarvitaan riippuen siitä onko kesä vaiko talvi (vinkki, kuinka monta voimalaa, miten säädät ON-OFF?)?:
http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/default.aspx?beginDate=20130101&endDate=20131231&showChart=1&showTable=0
Voisit laskea saman laskuesimerkin ydinvoimalla ja tarvittavalle akkumäärälle. Silloin olisi vertailu ja edes toinen laskuesimerkki…
TykkääLiked by 1 henkilö
puuheppa:
Kysymystä ei oltu osoitettu minulle, mutta vastaan omasta puolestani. Demokratiassa tyhmyys voi tiivistyä, ja mennään joukolla väärään suuntaan. Entäpä jos nytkin? Jos on tarkoitus päästä Kuuhun, ei kannata lähteä liikkeelle lentokoneella, vaikka se meneekin oikeaan suuntaan. Siksi nyt voi näyttää siltä, että ”KOKO MUU MAAILMA menee täysin vastakkaiseen suuntaan”. Näemme kyllä aikanaan, miten siinä käy. Aikaa ei vaan olisi enää mihinkään kokeiluihin.
M:
Metaanin valmistamiseen tarvitaan hiiltä, joka tässä otetaan hiilidioksidista. Sitä ei ole hiilettömässä energiajärjestelmässä saatavissa oikein mistään, joten nämä tekniikat eivät voi olla lopullisia ratkaisuja.
Kaikki toimivat ja kannattavat innovaatiot selviytyvät, muut eivät.
Matti–_
Jos joku haluaa tehdä itsestään pellen, saa sen minun puolestani tehdä. Tuollaiset kommentit ovat omiaan paljastamaan kirjoittaja ”tason”. Puuheppa on trolli. Tai parodiaa, tai jotain.
Adam:
Et siis löytänyt laskuista virhettä, etkä esittänyt omaa arviotasi aurinkosähkön mahdollisuuksista?
Niin olisikin, jos kyse olisi ainoastaan kannattavuudesta, mutta ydinvoimaa on niin ahkerasti vastustettu viimeiset 30 vuotta. Jos sitä ei olisi vastustettu, sitä olisi rakennettu enemmän, eikä ilmastonmuutoskaan olisi edennyt niin nopeasti kuin nyt. Tässä on aivan relevantti esitys siitä, miten ydinvoima olisi vaikuttanut Yhdysvaltojen päästöihin, jos sitä olisi rakennettu niin kuin joskus suunniteltiin.
Ympäristöaktivismi on syynä ilmastokriisiin
Esittämäsi kuva, Figure 1. on tyypilliseen tapaan harhaanjohtava. Se esittää rakennettua kapasiteettia. Jos katsotaan tuotettua energiaa, tilanne näyttää tältä.
Kuten nähdään, aurinko tai tuuli eivät ole pystyneet samanlaiseen kasvunopeuteen kuin ydinvoima. Voi olla, että ne vielä joskus pystyvät, mutta niiden tie nousee pystyyn syystä, josta tässä artikkelissa kirjoitin. Toinen havainnollinen esimerkki ongelmasta on tässä:
Miksi käytämme sähkövaloja?
Ydinvoima on käyttämistämme energiamuodoista uusin, ja ainoa, joka on keksitty viime vuosisadalla. Sen jälkeen ei ole keksitty mitään uutta. Ydinvoiman aikakausi ei ole vielä kunnolla alkanutkaan. Sen potentiaalista on hyödynnetty vasta pienenpieni murto-osa.
Kuuluuko ydinvoima historiaan?
Tietenkin tulevat, jos niitä yhtä avokätisesti tuetaan kuten tähänkin asti. Saksasta voisi ottaa mallia.
Saksan energiavallankumous mahdottoman edessä
Ydinvoimaloiden tehoa säätämällä, sekä vuodenaikaissäätö ON-OFF. Ei ole vaihtoehtoja. Kuinka Adam tuottaisi sen tuulella ja auringolla?
Ydinvoima ei tarvitse akkuja, koska sitä voidaan säätää kulutusta vastaavasti. Siinähän koko pointti onkin. 4G voimalat ovat vielä paremmin säädettäviä kuin nykyiset.
Tulevaisuuden ennusteista kirjoitti eilen PassiiviIdentiteetti. Kannattaa lukea:
Oracle series #1: Lester Brown
TykkääTykkää
Kyllähän noista grafiikoista näkee pöljempikin, että taloudelliset tai tekniset ongelmat eivät kaataneet ydinvoimaa, vaan Tsernobyl.
TykkääTykkää
Kaj, ihan oikeasti et ole noin idiootti. Asiaa voidaan demonstroida helposti. Kun on 20 astetta pakkasta, niin kokeile seisoa 10 minuuttia paikallaan lyhythihaisessa ja sitten kokeile ajaa 10 minuuttia mopolla 50 km/h lyhythihaisessa. Kummassa tapauksessa sinulle tulee kylmempi?
Eli kyllä, kyllä liikkuvan ilmamassa jäähdyttävä vaikutus on moninkertainen verrattuna tyyneen ilmaan. Toki koska olet asennevammainen idiootti, niin kai sinun tämäkin piti tulkita väärin. Näin paskamainen ihminen sinä olet.
TykkääTykkää
Suunnitteilla on m.m. biomassavoimaloita. Vaikea nähdä että hiilidioksidipuute ongelmana.
http://corporate.vattenfall.fi/tietoa-energiasta/sahkon-jalammontuotanto/tietoa-biomassasta/biomassavoimala-toimintaperiaate/
Hintakehitystä minusta hyvin kuvaavaa on huomata että ei kulunut montaa päivää tämän blogikirjoituksen julkaisemisesta kunnes maailmalta kuului uutisia Tesla kilpailijoista. Kierrätettäviä tehokkaampia ja yli puolet halvempia lithium-akkuja tulossa.
Pistävät laskelmat uusiksi.
TykkääTykkää
”Eli kyllä, kyllä liikkuvan ilmamassa jäähdyttävä vaikutus on moninkertainen verrattuna tyyneen ilmaan.”
Rakennusinsinöörit ovat kuitenkin ottaneet tuon huomioon.
Rakennusten ulkoseinissä on ulommaisena kerroksena ennen ulkoverhousta tuulensuojalevy. Talon eristeet ovat siis tuulensuojalevyn takana sisäpuolella seinäää, joten ne eivät ole tuulen jähdyttävälle vaikutukselle alttiina.
TykkääTykkää
Lisäksi edistyneemmissä kiinteistöautomaatiojärjestelmissä on tuulimittarit, tavallisesti rakennuksen vastakkaisissa nurkissa, joilla tuulen aiheuttama läpöhukka voidaan kompensoida.
Puuheppa nyt luulee itsestään liikoja. Sananlasku sanoo ylpeyden käyvän lankeemuksen edellä. Niin tulee käymään tässäkin tapauksessa, koska ”he tekevät sen itse”.
TykkääTykkää
Tuulikompensointi on aika harvinaista, koska tuulen vaikutus on ulkolämpötilaan nähden mitätön ja mittaus ei ole kovin luotettavaa. Tässä kuvaaja isohkon paritalokiinteistön energiankulutuksesta, siitä kyllä näkee että kulutus määräytyy lähes täysin ulkolämpötilan mukaan:
http://aijaa.com/6vCGxA
Vasemmalla pystyakselilla on kulutus (MWh/vrk) ja kulutusindeksi (MWh/lämpötilaero), oikealla taas ulkolämpötila, kaikki ovat 30 päivän rullaavia keskiarvoja. Kyseisen rakennuksen energiatehokkuutta on paranneltu paikkaamalla höyrynsulkua ja lisäämällä eristystä yläpohjaan, ja se näkyy indeksissä. Edullinen lämpökameraostos maksaa itsensä 😉
TykkääTykkää
Harvinaista se on, mutta välillä niitä näkee. Ehkä oli tarpeellisempi järjestely nykyistä huonommilla eristeillä. Tai sitten se on ollut turhaa hifistelyä alun alkaenkin.
TykkääTykkää