Uusiutuva energia petti Sitran

Säätövoimalle tarvetta.

Säätövoimalle tarvetta.

Jostain syystä eksyin Sitran sivuille blogikirjoitukseen, jossa oli tuore postaus otsikolla

Mitä tapahtuu, kun joukko hiilineutraaliuden tavoittelijoita sullotaan purjelaivaan?

Muutaman ihmisen porukka kertoi purjehdusmatkastaan Turusta Visbyhyn politiikkaviikolle. Matkustusmuodon valinnan motiiviksi kerrottiin:

Kulkuvälineeksi valitsimme Albanus-purjelaivan, koska halusimme matkustaa mahdollisimman vähähiilisesti, aiheuttamatta lisää painetta ilmakehälle.

Mikäs siinä. Hyvä yritys, eikä varmaan parempaakaan liikennevälinettä tällä kriteerillä ole tarjolla. Vai onko?

Matkalla ihailimme tuulen voimaa ja pohdimme, kuinka paljon uusiutuvaa energiaa maapallon ulkopuolelta, pinnalta ja sisäpuolelta olisikaan saatavissa, ja siitä käytetään vain murto-osa. Maailman energiasta kun yli 80 % tuotetaan saastuttavilla fossiililla polttoaineilla. Tämä yhtälö tuntui purjeiden puhkuessa yksinkertaisesti hölmöltä.

Niin se tuntuukin, mutta…

Albanus kulutti matkallamme alle 15 litraa dieseliä henkilöä kohden, mikä tarkoittaa monta kertaluokkaa pienempiä päästöjä kuin lentokoneella matkustaminen olisi aiheuttanut.

No paljonko se olisi lentokoneella ollut? Kulutuslukemat löydämme täältä. Pitkillä lennoilla moderni suihkukone kuluttaa kolme litraa per sata kilometriä per matkustaja. Lyhyillä reiteille lukema on viisi litraa. Potkuriturbiinikone kulkee vähemmällä, 2,5…3 litraa.

Matkaa Turusta Visbyhyn on 390 km. Turusta ei lennetä Visbyhyn, joten pitää käyttää lähtöpaikkana Helsinkiä, josta matkaa kertyy vähän enemmän, 480 km. Matkustajaa kohti polttoainetta kuluisi siis suihkukoneella 24 litraa. Se on toki enemmän, mutta se EI OLE ”monta kertaluokkaa” enemmän kuin 15 litraa, jonka Albanus käytti. Itse asiassa ero on yllättävän pieni.

Lentoajasta (1 h 25 min) päätellen Visbyhyn lennetään potkuriturbiinikoneella, jolloin kulutus onkin 14 litraa, mikä on, OHO, vähemmän kuin purjelaivalla!

Mutta miksi purjealus ylipäätään kulutti polttoainetta?

Kulutus olisi voinut olla pienempikin, mutta tyynen ilman vuoksi välillä oli käynnistettävä moottorit. Tämän vuoksi sovimme, että kompensoimme matkamme aiheuttamat päästöt.

Kas kas, eikö uusiutuva energia toiminutkaan, vaikka fossiilienergian yhtälö ”tuntui purjeiden puhkuessa yksinkertaisesti hölmöltä”. Tyynemmällä kelillä kulutus olisi voinut olla paljon suurempikin, jolloin lentokone olisi vienyt voiton aivan ylivoimaisesti, nyt se pääsi vain tasoihin.

Lyhyessä käytännön keissistä syntyneestä blogikirjoituksesta nähdään hyvin ainakin kaksi asiaa.

Fossiilienergian kulutuksen vähentäminen ei ole helppoa. Se on esim. dieselinä veneen tankissa, tai kerosiinina lentokoneessa, monella tavalla aivan ylivoimainen energianlähde. Se toimii silloinkin, kun purjeet eivät puhku.

Toisekseen, matkan aikana paljastui todella konkreettisella tavalla, miksi tuulienergia ei yksinään voi kokonaan korvata muita, perinteisiä energianlähteitä. Kun ei tuule, vene ei kulje eikä mylly pyöri. Silloin matkanteko katkeaa, tai jos ei ole aikaa eikä mahdollisuutta odottaa tuulen heräämistä, on turvauduttava ”säätövoimaan”, joka veneen tapauksessa on dieselillä toimiva apumoottori.

Miten matkan Visbyhyn sitten olisi voinut tehdä aiheuttamatta lainkaan päästöjä? Sähköjunalla sinne ei pääse. Mikäli aikataulu olisi antanut myöten, olisi voinut odotella tuulen viriämistä. Jos sen sijaan perille on päästävä sovittuna aikana, on käytettävä tuulesta riippumatonta voimanlähdettä. Tuulisähköllä valmistettu nestemäinen polttoaine voisi toimia.

Jos olisi suhteita suurvaltoihin, voisi yrittää liftata vaikkapa ydinvoimalla toimivan risteilijän kyytiin. Se ei muuten tarvitse säätövoimaakaan.

Blogijuttu liittyy uutiseen otsikolla

Suomalaiskaupungeille riittää ilmasto-neuvotteluissa vain kunnianhimoisin tavoite

Uutisen kuvatekstissä sanotaan:

Turku, Vaasa, Espoo ja Helsinki näyttävät Sitran kanssa hiilineutraaliuden mallia matkustamalla purjelaivalla Pohjoismaiden sykähdyttävimpään politiikkatapahtumaan.

Näyttävä ele kieltämättä, mutta ei nyt malli tainnut olla ihan sitä mitä ajateltiin. Sanokaa nyt, että ”kunnianhimoisin tavoite” on jotain paljon parempaa kuin potkuriturbiinikoneen tasoa. Tarkemmin ajatellen, on aika karmeaa, että ilmastoneuvotteluiden kanssa tekemisissä olevat ihmiset eivät ymmärrä asioista sen vertaa, että tajuaisivat olla kirjoittamatta sellaista soopaa mitä tässä esimerkissä nähtiin.

8 thoughts on “Uusiutuva energia petti Sitran

  1. Purjelaivan energiankulutus taitaa olla per nuppi laskettuna suuri senkin takia, että purjelaivoja ei ole modernin tekniikan aikana optimoitu henkilöliikenteeseen sillä tavalla kuin matkustajalentokoneita (plusmiinus ehkä joku kilpapurjehtijoiden lasikuituihme). Ts. henkilöä kohden purjeiden tai dieselmoottorin pitäisi kuljettaa aika monta kiloa alusta verrattuna lentokoneeseen. Ruotsin- ja Tallinnan-laivoissa on sama vika: liikenneväline, jossa mukana kulkee useampi ravintola, verovapaa myymälä, matkustajien sukuhäiden juomat, kylpyläosasto jne. tuskin voi pärjätä tiuhaan pakatulle lentokoneelle tehokkuudessa.

    Tykkää

  2. Taas tätä samaa lätinää siitä, että tuulienergia ei voi korvata energiamuotoa x, koska se vaatii säätövoimaa. Käsittääkseni kukaan muu kuin tuulivoimakriitikot eivät tällaisia skenaarioita ole esittäneetkään. Lopulta tekstissä päästiin vielä yllättäen ydinenergiaan. Fossiiliset ovat vielä agiili energiamuoto siksi, että niiden vaatimaa infrastruktuuria sekä niitä hyödyntävää teknologiaa on rauhassa kehitetty viimeiset parinsataa vuotta.

    Minun tulevaisuudessani paikka on kaikilla saastuttamattomilla energiamuodoilla, mutta ei yksinään ydin-, tuuli- tai aurinkosähköllä. Jospa vihdoin päästäisiin Suomessakin keskustelemaan, kuinka niitä kaikkia integroidaan verkkoon sen sijaan, että keskusteltaisiin siitä, ”mikä on paras”.

    Tykkää

  3. Olen täysin samaa mieltä siitä, että kaikkia energiamuotoja on kohdeltava tasapuolisesti; hyödyt, haitat, mahdollisuudet ja riskit tiedostaen. Niistä on rakennettava kokonaisuus, jolla mahdollisimman nopeasti päästään eroon fossiilisista polttoaineista. Pelkästään uusiutuvan energian suosiminen ei tätä strategiaa toteuta alkuunkaan.

    Ne järjestöt sekä poliittiset tahot, jotka aktiivisimmin ajavat omia energiaremonttejaan, kaikkein aktiivisimmin ajavat näitä 100 % uusiutuva -skenaarioitaan. Tekevät sitä tajuamatta lainkaan esim. juuri tässä purjelaivatapauksessa esitettyä ko. energiamuodon rajoitteita.

    Esimerkiksi eilen tässä:

    http://anterovartia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197655-kotimaani-ompi-kroatia

    Menestyvät maat, kuten Saksa ja Tanska ovat siirtymässä vanhasta fossiilisesta ja ydinenergiasta kohti uutta, edullisempaa ja fiksumpaa, täysin uusiutuvilla toimivaa energiajärjestelmää.

    Lisäksi tuossa sanotaan:

    Ruotsissa toimivia ydinvoimaloita suljetaan taloudellisesti kannattamattomina.

    Tuo johtuu Ruotsin ydinvoimaverosta, joten on lähinnä valehtelua väittää sulkemisten johtuvan kannattamattomuudesta. Ydinvoiman vaihtaminen tuulivoimaan on resurssien haaskaamista ja vain pahentaa tilannetta.

    Nämä puuhastelijat eivät tajua lainkaan, eivätkä edes vastaa kun kysytään, miten he ovat ajatelleet, että esim. tässä esitetyt ongelmat aiotaan hoitaa:

    Saksan energiavallankumous mahdottoman edessä

    Energia- ja ilmastopolitiikkaa meillä ja maailmalla on menossa todella, todella huonoon suuntaan. Näiden virheiden korjaaminen kestää kauan ja maksaa paljon. Voi olla, että peli on menetetty jo nyt. Asiat alkoivat mennä metsään n. 30 vuotta sitten, ja yhä vaan ”vihreät” haluavat lisätä vauhtia, vaikka siis ollaan umpikujalla, jolta pitäisi kääntyä takaisin. He ovat yhtä väärässä kuin ilmastoskeptikot omassa hörhöilyssään. Pelastajaksi voi nousta Kiina, jossa edetään pragmaattisemmin.

    Tykkää

  4. Vaikka olen itse ilmailija, joudun nyt kommentoimaan blogin kulutusvertailua. Ensimmäinen havainto on, että blogin kirjoittaja näyttää unohtaneen sen seikan, että lentokoneen kulutukselle annetut lukemat koskevat täyteen kuormattua (eli kaikki paikat myyty) lentokonetta. Sitran matka sen sijaan oli tyypillinen liikematka, jossa rajattu henkilöjoukko tilaa kuljetuksen haluamansa päivänä. On siis vertailtu omenoita ja mustikoita.

    Yritetäänpä hieman tasapuolisempaa asetelmaa. Sitran blogissa ei selviä, kuinka monta matkustajaa reissulla oli, mutta olettakaamme 10. Albanuksessa on tosin majoituspaikat 21 matkustajalle, mutta tällaisella vip-matkalla tietty väljyys lienee paikallaan. Kulutus oli siis noin 150 litraa dieseliä eli . Vastaavan tason lentokyyti tälle porukalle lentäen olisi esim. tilauslento Saab 340-turbopropkoneella, jonka mukavuustaso on jo riittävä (matkustamossa seisomakorkeus ja koneessa wc sekä lentoemäntä). Se kuluttaa noin 450 litraa tunnissa. Lento Turusta kestäisi noin tunnin, mukaanluettuna keskiverto lähtö- ja lähestymiskuviot. Kulutus siis 450 litraa eli 45 litraa per osallistuja, eli kolminkertainen Albanus-matkaan verrattuna. (Olettamalla matkaseurueeksi 21 henkilöä, Albanuksen kulutus nousee arvoon 315 litraa, mikä sekin on vielä vähemmän kuin lentäen.)

    Lisäksi on hyvä huomioida, että Albanuksen tuulivoiman hydöyntämiskyky edustaa 1800-luvun tekniikan tasoa, ja tuskin se dieselilläkään nousisi energiatehokkuuden mallioppilaaksi. Albanus lieneekin valittu matkailuvälineeksi muilla perusteilla kuin puhdas energiatehokkuus. Tehokkaampiakin purjealuksia löytyy…

    Katsokaamme vielä toisenlaista vertailuasetelmaa eli otetaan lentolaitteeksi blogin esimerkkiä myötäilevä täyteen kuormattu Gotlandsflygin ATR 72-500, joka liikennöi Helsinkiin kaksi kertaa viikossa. Kerosiinia matkalla kuluu karkeasti 800 litraa eli täydellä koneella 2,3l/hlö/100 km, mikä täsmää hyvin blogin tietojen kanssa. Merimatkavaihtoehto olisi tässä tapauksessa Turku-Tukholma + Nynäshamn-Visby laivalla, yhteensä noin 380 km. Nämä ovat siis ns. tavikselle realistisia vaihtoehtoja.
    Käyttämällä Viking Linen julkaisemia lukuja hieman yksinkertaistaen (1 tonni LNG = 1 tonni dieseliä), päädyin lukemaan 3,7 l/hlö/100km laivan ollessa täyteen kuormattu. Tässä on toki muistettava että henkilömatkustajien lisäksi laiva kuljettaa varsin runsaasti myös rahtia, varsinkin tonneissa mitattuna, mikä nostaa kulutusta. Kumpikaan näistä ei tosin käytä uusiutuvaa energiaa, ellei biopolttoaineita huomioida.

    Kaiken kaikkiaan, em.oletuksilla Albanuksen kyyti siis kuluttaa selvästi vähemmän, jopa vain 1/3 vertailumielessä vastaavan lentokyydin kulutuksesta. Käyttäen joukkokuljetusvaihtoehtoa, meri- ja lentomatkan kulutukset näyttävät olevan melko samoissa lukemissa.

    En väitä, että edellä esitetty olisi absoluuttinen totuus, mutta jokin tolkku olisi tällaisissa vertailuissa paikallaan😉

    Tykkää

  5. Kyllähän vertailu saadaan millaiseksi tahansa sopivasti valituilla oletuksilla. Minä ajattelin ihan rahvaanomaisesti, että porukalle olisi kelvannut reittilento, enkä siksi lähtenyt vertailemaan yksityiskoneeseen. Se tästä nyt vielä puuttuu, että ilmastoporukka ei suostuisi käyttämään joukkoliikennettä. Tunnin pärjää ilman mitään erikoista ”mukavuustasoa” aivan hyvin.

    Jotta käsitteet eivät menisi aivan sekaisin, palautetaanpa mieleen, mikä ”kertaluokalla” tarkoitetaan. Kertaluokkaa 15 litraa suurempi on 150 litraa. Useaa kertaluokkaa, jota ilmaisua tekstissä käytettiin, on vielä tätäkin enemmän. Joten edes yksityskone ei kuluta ”useaa kertaluokkaa” enemmän kuin purjelaiva.

    Tykkää

  6. Jatketaanpa hieman vertailuja. Oletetaan että ko. kokouksessa, tai mikä tilaisuus se nyt olikaan, oltaisiin äänestetty jostain ilmastoa koskevasta. Ne henkilöt jotka olivat matkalla tapahtumaan purjelaivalla olisivat ratkaisseet lopputuloksen ilmaston eduksi mutta myöhästyivät, koska halusivat matkustaa perille ilmastoa säästäen.

    Tykkää

  7. Aina voidaan vängätä ja viitata pilkkua laskutavasta.. Jollain kyllä meni vain ohi ironia tuossa koko jutussa. Lähdetään pelastamaan maailma purjeveneellä, mutta joudutaankin turvautumaan polttomoottorin.

    Tykkää

  8. Sit voidaan kysyä että mitä hittoa tapaaminen järjestettiin juuri Visbyssä, jonne ei pääse kävellen?

    Tai junalla, millä nää haluaa aina mennä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s