Ympäristöaktivismi on syynä ilmastokriisiin

Jos ärhentelyni Greenpeacea ja muuta ympäristöaktivismia kohtaan ihmetyttää, selitys löytyy tästä kirjoituksesta.

Alla olevassa kuvassa on ydinvoiman kasvukäyrä (sininen) rakentamisen alusta vuoteen 2008. Voimakkain kasvu koettiin 80-luvun puolivälissä, jolloin valmistui parhaimmillaan yli 30 voimalaa vuodessa. Sen jälkeen rakentamistahti on taantunut. Punainen käyrä on tuulivoiman kasvukäyrä.

Kuva 1.

Olen alustavasti selvittänyt, millainen nykyinen energiantuotannon rakenne ja hiilidioksidipäästöt olisivat, mikäli ydinvoiman nopein kasvuvauhti olisi jatkunut, tai kiihtynyt. Teknistä estettä tälle ei olisi ollut. Syyt kasvun taantumiselle olivat poliittisia. Energiankulutuksen kasvu jatkui entiseen malliin, mutta fossiilienergian turvin. (Tätä sanottiin edellisessä keskustelussa olkiukoksi) Kasvu on näyttänyt tältä:

Kuva 2. Primäärienergian kulutus maailmassa. (IPCC)

Viime vuosien hyppäys hiilen kulutuksessa johtuu yksinomaan Kiinan kasvusta. Minkäänlaista merkkiä kasvun taittumisesta ei siis ole nähtävissä, päinvastoin. Sellaisen odottaminen, saati riittävän suuren pudotuksen odottaminen on aivan epärealistinen harhakuvitelma, sellaista ei tulla näkemään.

Selvitykseni ydinvoiman toteutumattoman kasvun vaikutuksesta on keskeneräinen. Valmiiksi asti sellaisen on tehnyt Michael Dickey blogissaan, jonka myös WattsUpWithThat (!) julkaisee otsikolla Anti-Nuclear Power Hysteria and its Significant Contribution to Global Warming. Lainaan tekstistä yhden kuvan:

Kuva 3.

Kuvasta nähdään Yhdysvaltojen toteutuneet hiilidioksidipäästöt, ja kolme skenaariota. Sininen käyrä kuvaa toteutuneita päästöjä. Vihreä käyrä näyttää, millainen tilanne olisi, jos ydinvoimaa ei olisi rakennettu lainkaan. Punainen käyrä näyttää tilanteen, jossa ydinvoimaa olisi rakennettu alun perin suunniteltu määrä. Hiiltä ja maakaasua ei käytettäisi sähköntuotannossa lainkaan, ja vaikutus päästöihin olisi melkoinen. Ne olisivat vain puolet nykyisestä.

Violetti käyrä on skenaario, jossa ydinvoiman rakentamista olisi jatkettu vielä suunniteltuakin pidemmälle. Päästöt olisivat nyt neljäsosa nykyisestä.

Lähdeartikkeli kannattaa käydä lukemassa yllä olevista linkeistä. Siellä on useita muitakin havainnollisia kuvia.

Ydinvoiman rakentamiselle yllä kuvatulla tavalla ei olisi ollut teknisiä eikä taloudellisia esteitä. Jos se olisi toteutunut Yhdysvaltojen lisäksi muualla maailmassa, kasvihuonekaasupäästöt olisivat tänään alle puolet nykyisestä, tai jopa alle. Ilmastonmuutos olisi edelleen uhkana, mutta ei läheskään niin akuuttina kuin nyt. Lähtötilanne sen torjumiseksi olisi huikeasti parempi kuin nyt. Fossiilienergian ehtyminen ei uhkaisi talouttamme ja hyvinvointiamme, ja loppujenkin päästöjen poistamisen olisi mahdollista.

Ydinvoimateknologia olisi kehittynyt jättiharppauksen nykyisestä, turvallisemmaksi, halvemmaksi, arkipäiväisemmäksi. Ydinjätettä syntyisi vähemmän kuin tänään, eikä uraania tarvitsisi juurikaan louhia. Öljysotia ei käytäisi, eikä metsiä tarvitsisi raivata polttoaineviljelmiksi.

Kaatunutta maitoa ei kannata surra. Suren silti. Ja syytän, aivan rehellisesti ja selkä suorana syytän sitä 70- ja 80- lukujen ympäristöaktivismia, joka pilasi mahdollisuutemme parempaan maailmaan. Sanoivat, ja sanovat edelleen, että ydinvoima sysää ongelmat  jälkipolville. Totuus näyttää olevan päinvastainen. Ydinvoiman käyttämättä jättäminen on sysännyt ongelmat jälkipolville. Olen katkera. Siksi syytän myös kaikkia tahoja, jotka jatkavat temppuilua yhä tänään.

Ydinvoiman kampittaminen oli alusta asti ympäristöliikkeen ykkösasia. Se onnistui paremmin kuin hyvin, mutta homma jäi puolitiehen, ja mokattiin lopulta pahasti. Maailma ei muuttunutkaan, vaan kulutus jatkoi kasvuaan. Nyt fossiilienergian turvin, koska se oli yhtä halpaa. Aivan malliesimerkki vallankumouksesta, joka ei johtanut alkuunkaan sinne mihin oli tarkoitus.

Tämän päivän ympäristöaktivismilla olisi nyt itsetutkiskelun paikka. Halutaanko vieläkin hakata päätä tähän samaan puuhun, vai halutaanko alkaa tekemään asioita oikein? Halutaanko vielä uskoa omiin kuvitelmiin, vai ollaanko rehellisiä? Halutaanko vieläkin muuttaa maailmaa, vai joko uskotaan, että se ei käskemällä muutu? Ihminen on sellainen.

Ihminen on evoluutionsa tässä vaiheessa ahne paskiainen, eikä siitä lyhyessä ajassa muuksi muutu. Itse en enää usko mihinkään pelastavaan muutokseen ihmisissä lähimpien sukupolvien aikana. Tähän uskominen on ympäristöliikkeeltä ollut koko planeetan kokoinen emämunaus, josta kärsimme kaikki.

Kun ensimmäisen kerran luin James Lovelockin ajatuksia ydinvoimasta, pidin niitä suuruudenhulluina. En enää:

Global warming is now advancing so swiftly that only a massive expansion of nuclear power as the world’s main energy source can prevent it overwhelming civilisation, the scientist and celebrated Green guru, James Lovelock, says.

His call will cause huge disquiet for the environmental movement. It has long considered the 84-year-old radical thinker among its greatest heroes, and sees climate change as the most important issue facing the world, but it has always regarded opposition to nuclear power as an article of faith. Last night the leaders of both Greenpeace and Friends of the Earth rejected his call.

Uusiutuvasta energiasta Lovelock sanoo:

On that basis, he says, there is simply not enough time for renewable energy, such as wind, wave and solar power – the favoured solution of the Green movement – to take the place of the coal, gas and oil-fired power stations whose waste gas, carbon dioxide (CO2), is causing the atmosphere to warm.

Teksti on vuodelta 2004, James Lovelock on ollut oikeassa koko ajan.

(Kaikenhuippu kertoo tämän saman tarinan vähän toisin sanoin.)

101 thoughts on “Ympäristöaktivismi on syynä ilmastokriisiin

  1. Hyvin laadittu kirjoitus ja määrittelemänsä lähtöolettamat huomioiden myös loogisesti pätevä.

    ”Jos”-skenaarion suhteen voisi aivan hyvin ottaa rinnalle muitakin. Esittelemäsi malli pitää jotenkin itsestäänselvänä (epäpoliittisena?) energiankulutuksen kasvua, mutta ydinvoiman määrää muunneltavissa olevana (poliittisena).

    Jos ajattelisimme, että myös energiankulutus on poliittinen asia (jota itse pidän itsestään selvänä) ja siten vaihtoehtoisen skenaarion puitteissa mahdollinen muuttuja, olisin itse mielummin energian säästön, kuin ydinvoiman kannalla.

    ”On that basis, he says, there is simply not enough time for renewable energy, such as wind, wave and solar power…”
    Tämä Lovelockin teesi herättää yhden ison kysymyksen: Missä mielessä meillä ei ole ”tarpeeksi aikaa” uusiutuvalle energialle?

    Tykkää

  2. Pitkän linjan ympäristöalan ammattilaisena pidän Kajn kirjoitusta eriomaisena ja ajatuksia herättävänä.
    Energiankulutuksen vähentäminen olisi totta kai ensisijainen tavoite. Mutta siinä on onnistuttu erittäin huonosti. Suurimmat säästöt on länsimaissa saatu todennäköisesti sillä, että tuotantoa on siirretty halpamaihin ja näin ulkoistettu päästöjä. Talouskasvu on edelleen ja pitkälle tulevaisuuteen yhteiskuntien päällimmäinen tavoite. Jatkuva kasvu syö nopeasti energiatehokkuuden tuomat hyödyt. Yksilötasolla on täysin selvää, että kulutus kasvaa tulojen kasvun myötä. Tekniikan saavutukset ovat huvenneet siihen, että yksilöillä on aina vaan isompaa ja enemmän vaikkakin energiatehokkaampaa laitetta/autoa/asuntoa/kesämökkiä/ulkomaanmatkoja. Harvassa ovat ne, jotka hyvästä taloustilanteestaan huolimatta todella vähentävät kulutustaan. Kehittyvissä maissa taas ollaan vasta kulutuksen kasvun alkutaipaleella.
    Toimin itse myös uusiutuvan energian parissa ja näen huikeita mahdollisuuksia tuottaa entistä enemmän sähköä tuulella, auringolla, järkevällä bioenergialla, jätteistä jne. Mutta näköpiirissä ei ole että edes kaikki uusiutuvat yhteenlaskettuna pystyisimme lähivuosikymmeninä korvaamaan maailmanlaajuisesti riittävästi fossiilisia polttoaineita. Kaikki merkit viittaavat siihen, että fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee vain kasvamaan. Myös uusiutuvien käyttö kasvaa koko ajan, mutta se ei ripeästä kasvuvauhdista huolimatta riitä. Ydinvoimassa on riskejä, mutta fossiilisten käyttö on monin verroin hirvittävämpi tapa tuottaa energiaa. Fossiilisten käytössä muodostuvat epäpuhtaudet tappavat satojatuhansia ihmisiä vuosittain, kaivostoiminta/poraus pilaa valtavia alueita ja ennen kaikkea fossiiliset polttoaineet pilaavat tulevien sukupolvien ilmaston.
    Energiankulutuksen pienentäminen voisi olla poliittinen päätös, jos äänestäjät näin haluaisivat. Mutta eivät näytä haluavan, mikäli joutuvat samalla luopumaan jostain.

    Tykkää

  3. ”Energiankulutuksen pienentäminen voisi olla poliittinen päätös, jos äänestäjät näin haluaisivat. Mutta eivät näytä haluavan, mikäli joutuvat samalla luopumaan jostain.”

    Sama koskee tietenkin ydinvoiman lisärakentamista.

    Pidän vaihtoehtoisten skenaarioiden pohdiskelua mielenkiintoisena ja tärkeänä keinona tutkia varteenotettavia vaihtoehtoja. Niillä on paikkansa keskustelussa, mutta niiden argumenttivoima on kyseenalainen.

    Aivan samalla tavoin voisimme laatia laskelman, jossa tuulivoimaa olisi 60-luvulta saakka rakennettu teoreettisesti suurimmalla mahdollisella intensiteetillä.

    Tykkää

  4. Itseäni ydinvoiman vihertävät vastustajat turhauttavat aivan samoista syistä. He ovat varmasti vilpittömiä ha haluavat hyvää, mutta puutteellinen asiantuntemus ja uteliaisuuden puute ottaa asioista selvää aikaan saa huonon lopputuloksen. Itselleni tulee mieleen se vanha uskova mummo, joka toi Jan Husin polttoroviolle risuja innoittaen Husista ”Voi pyhä yksinkertaisuus!”-huudahduksen. (http://en.wikipedia.org/wiki/Jan_Hus)

    Tykkää

  5. Nyt kävi niin, että kampittamalla huono vaihtoehto annettiin vielä huonomman vaihtoehdon kasvaa holtittomasti.

    Viisainta olisi tietenkin ollut 70-luvulla kampittaa fossiiliteollisuus , jolloin energia tehtäisiin tänä päivänä muilla menetelmillä, olisi varmastikin kalliimpaa, mikä taas olisi edistänyt energiatehokkuutta ja ehkäpä hillinnyt turhaa kulutusta. Sehän se on, mihin nytkin tulisi pyrkiä; ei enää yhtään lisää hiilivoimaa maailmaan. Jos kasvua halutaan, niin sitten paremmilla tavoilla. Mutta tässä kohtaa talouden ja öljyllä voidellun politiikan realiteetit iskevät vastaan ja niinpä hiilivoimaa tullaan rakentamaan ja paljon.

    Liked by 1 henkilö

  6. Jani J, nyt meni logiikka ohi että miten kalliimpi energia tarkoittaa BKT:n kasvua? Omasta mielestäni kun se:
    – Nostaa kaiken hintaa (mitä energiaintensiivisempi sen enemmän)
    – Nostaa energian osuutta kotitalouksien ja yritysten budjetissa
    – Jättää kotitalouksille ja yrityksille siten vähemmän varoja hankkia kulutustavaroita
    – Ja tämä johtaa vähentyneeseen valmistukseen, joka johtaa työttömyyteen, joka edelleen pienentää käytettävissä olevia varoja…

    Tämähän voi hallitusti olla oikein tervetullut vaihtoehto (siis kulutuksen väheneminen) mutta ei kai se BKT:tä nosta, ainakaan inflaatio otettuna huomioon. Vai missasinko oikeesti jotain?😐

    Tykkää

  7. Onhan tämä tiedetty asiantuntevissa piireissä jo pitkään, sota ilmastonmuutosta vastaan hävittiin käytännössä jo muutama vuosikymmen sitten. Mikä tahansa muu kehityssuunta kuin toteutunut (kasvava ja kiihtyvä fossiilisten poltto) olisi ollut paljon paljon parempi. Mukaanlukien ehkä jopa kolmas maailmansota ydinasein.

    Tykkää

  8. Ihan herättelevä kirjoitus, johon kuitenkin muutama huomautus.

    1. veikkaisin kuitenkin, että fossiilisia energiaa käyttävällä teollisuudella oli huomattavasti suurempi vaikutus fossiilit vs. ydinvoima kamppailussa kuin ns. ”ympäristöliikkeellä”. Ilmaston lämpenemisestä tietämätön ”ympäristöliike” toimi pahimmillaankin näin jälkiviisaasti katsottuna (huom. suuren yleisön ilmiö saavutti kunnolla vasta 90-luvun lopulla) tietämättömänä hölmönä ko. asiassa. Tämä ei tietenkään poista vastuuta tämän päivän päätöksistä.
    2. olisiko kiinalla, venäjällä ja muilla ns. köyhillä mailla(silloin joskus) ollut oikeasti varaa valita vain ja erityisesti ydinvoima – vai olivatko kivihiili ja maakaasu yksinkertaisesti vain niin halpoja?
    3. se, ettäydinvoima olisi todella kehittynyt kuten Kaj kuvaa, on epävarmaa. Haaveissamme asiat tapahtuvat kuten me haavelemme, mutta todellisuus on usein toinen – niin ydinvoiman kuin ns. vaihtoehtoisten energialähteiden kehittymisen kohdalla.
    4. mikäli kaikki olisi tuossa Kajn esittämässä ”haavemaailmassa” toteutunut kuvatulla tavalla, meillä ei ehkä olisi nykyistä ilmastonlämpenemisongelmaa eikä muita siihen liittyviä ongelmia, mutta monia muita ympäristöongelmia ihan yhtä paljon ja ennen pitkään tuo ”vastustamattoman luonnonlakimainen” aineellisen kasvun haalinta ja väestönkasvu ajaisivat meidät kuitenkin kuilun partaalle -ellemme opi kohtuullisiksi aineellissa vaatimuksissamme.

    Tykkää

  9. Niin, omassa kääntymisessäni ydinvoimakriittiseksi keskeisenä syynä oli juuri ydinlobbyn levittämä propaganda siitä miten tuulivoimalla tai uusiutuvilla ei voida tuottaa kuin 5% / 10% / 20% sähköstä.

    Tuo prosenttimäärä on sitten muuttunut ajan myötä sen mukaan kun todellisuus on toista osoittanut.

    Nyt ollaan mielenkiintoisessa tilanteessa. Ydinvoima on tullut tiensä päähän eli kansalaismielipide ei enää muutu 5-10 vuoteen niin että ala voisi länsimaissa enää toipua Fukushiman jälkeen. Kiinassa ja Intiassa rakentaminen jatkunee.

    Jos nyt ydinvoiman kannattaja/lobbaaja on todellinen ympäristön ystävä, niin hän pragmaatikkona hyväksyy tilanteen ja alkaa käyttämään aikansa uusiutuvien edistämiseen ja sen tutkimiseen miten saadaan mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon uusiutuvia.

    Tykkää

  10. Petterillä on erinomainen kommentti: ”aineellisen kasvun haalinta ja väestönkasvu ajaisivat meidät kuitenkin kuilun partaalle -ellemme opi kohtuullisiksi aineellisissa vaatimuksissamme.”

    Kauankohan tuota täytyy opiskella jotta sen oppisimme? Eläinlaji, jonka yksilöille on lähes koko evoluutiohistorian ajan ollut eduksi haalia itselleen resursseja (ja mielellään enemmän kuin muilla yksilöillä on), ei sitä ehkä voikaan oppia. Sanoisin näin filosofisesti, että tässä meidän on noustava evoluution rakentaman ahneuden yläpuolelle ja käytettävä toista evoluution kehittämää ominaisuutta, älyä ja viisautta. Tähän sopivaa viisautta vaan ei ole tainnut kertyä tarpeeksi sillä merkit eivät osoita että olisimme oppimassa kohtuullisiksi.

    Vähäpäästöinen energia antaisi lisää aika opiskella.

    Tykkää

  11. Vielä Kajn hienosti otsikoimastasi aiheesta.

    Edellisessä kommentissa tarkoitin tietysti, että ”ympäristöliike” on ehkä ollut pahimmillaan hyväätarkoittava hölmö ilmastoasioissa.

    Viestinnällisesti Kajn näkökulma on tarpeellinen. Ympäristöasioita ajattelevien ihmisten on todella syytä pohtia perusteellisesti, mitkä tekijät ovat johtaneet nykyiseen ilmasto- (muuhun ympäristökriisiin) ja miten tästä allikosta voisi päästä pois. Lääkärin, joka saa kuulla, että hänen antamansa hoito pahentaa potilaan tilaa, pitäisi todellakin tarkistaa hoitomenetelmänsä, eikä pitäytyä itsepäisesti vanhoissa menetelmissä vaikka ne olisivat olleet kuinka rakkaita tahansa ja vaikka hän haluaisi potilaallen vain parasta hoitoa.

    Ympäristöliikkeellä on varmasti peiliin katsomisen paikka. Nyt tilanne on kuitenkin se, että ensin pitää arvioida millä aikataululla ilmastokriisi pitää ratkaista ja arvioida samalla millä keinoilla tämä onnistuu parhaiten. Itse antaisin tämän tehtävän asiantuntijoille – myös lopullisen päätöksen toimenpiteisiin ryhtymisestä.

    Minusta valtioiden tehtävänä olisi nyt perustaa tällainen ”totuus- ja tulevaisuuskomissio”, joka johdattaisi meidät selvästi näkyvän haaksirikon ohi. Tietysti ideaalia olisi, jos tämän kriisin ratkaiseminen auttaisi myös sen varsinaisen taudin hoidossa eli jatkuvan aineellisen kasvun hillitsemisessä. Siinä olen Kajn kanssa samaa mieltä, että ilmastokriisin ratkaiseminen ei saa olla muiden ympäristöongelmien ratkaisemisen panttivankina, vaan se on voitava ratkaista tarvittaessa myös erillisenä ongelmana koska se on iskemässä päälle…nyt. Eihän lääkärikään jätä potilaan tarvitsemaa maksansiirtoa hoitamatta, sanomalla, että leikkaan sinut sitten, kun olet muuttanut elämäntapasi….

    Tykkää

  12. Jarille kommenttina: Minusta tilanne ydinvoiman suhteen ei ole välttämättä selvä. Fossiilisten polttoaineiden haitat eivät ole olleet julkisuudessa kovin voimakkaasti esillä. Esim. hiilivoiman aiheuttamia kuolemia ei yleisesti tunneta. Jos/kun asia leviää yleiseen tietoisuuteen, niin se vaikuttanee yleiseen mielipiteeseen ja voi muuttaa käsityksiä liittyen ydinvoiman haittoihin vs. fossiilisten polttoaineiden haitat.

    Toivotan menestystä vaaleihin!

    Niko Papula

    Tykkää

  13. 1900-luvun energiapolitiikan (tai sen puutteen) historiankirjoitus on varmaan aikanaan ihan mielenkiintoista, mutta en usko että se tässä ja nyt on niin oleellista. joka tapauksessa tähän on tultu ja pitäisi miettiä miten tästä eteenpäin.

    kun nyt monissa puheenvuoroissa on tavalla tai toisella tuotu esille kuluttaminen ja BKT, niin puutun nyt siihen. minusta tämä energiakeskustelu jää hiukan ilmaan jos ei oteta kantaa talouden ja energian suhteeseen, eikä siihen kukaan oikein tunnu haluavan ottaa kantaa.

    ongelma on minusta siinä että sekä ydinvoiman että muitten energiamuotojen kannattajat automaattisesti olettavat että investoinnit energiaan voisivat olla kannattavia perinteisessä mielessä: siis sijoittajat saisivat tuottoa rahoilleen. mutta tämähän siis edellyttää talouden, BKT:n, energiankulutuksen ym kasvua.

    on siis ratkaisematon ristiriita sen välillä että toisaalta kannustetaan säästämään energiaa ja toisaalta kehotetaan kuluttamaan mikä lisää talouskasvua ja tuo työpaikkoja. tämä on siis se ideologia jota kaikki (myös vasemmisto, jos tällä sanalla enää on merkitystä) puolueet kannattavat.

    esimerkiksi energiatehokkuudella ei ole mitään merkitystä vaikkapa ilmaston kannalta koska energiatehokkuus lisää kysyntää ja siten kokonaiskulutusta. ainakaan minä en tiedä mitään esimerkkiä siitä että energiatehokkuus olisi vähentänyt kokonaiskulutusta.

    sitä paitsi nykyinen elintaso perustuu korkeaan energiankulutukseen. toisin sanoen kun ihmiset ponnistelevat ”paremman elämän” eteen, niin he tavoittelevat korkeampaa energian kulutusta.

    tavallaan sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta tässä on niin paljon keskenään ristiriitaisia tavoitteita ettei ole yllättävää että järkevän energiapolitiikan tekeminen on ollut mahdotonta. tilanteen täytyy varmaankin kärjistyä tavalla tai toisella ennen kuin asiassa päästään eteenpäin. esimerkiksi nyt vaaleissa energia-asioilla tuskin on mitään merkitystä.

    paavo haavikon sanoin:
    ”on todettava mahdottomaksi tuottaa riittävästi tarpeettomia tavaroita ja palveluita”.

    vaikka tuo on jo 70-luvulta, niin ehkäpä se kuvaa varsin hyvin myös tätä aikaa…

    Tykkää

  14. Mielenkiintoinen kirjoitus. Jatkan vähän Petterin Karvisen huomautusten tiellä. Ympäristöliikettä syytetään tässä 70-luvun kehityskulusta, kun ilmastonmuutos taisi tosiaan saapua suuren yleisön tietoisuuteen 90-luvulla. Ympäristöliikkeen ydinvoimavastustuksen piikkiin laitetaan kasvihuonekaasupäästöjen kasvu, kun voisi olla hyvä huomata, että:

    1. Vaihtoehtoisia skenaarioita, jos jostain kumman syystä ei olisi ollut ydinvoimaa vastustavaa ympäristöliikettä, ei millään pysty jälkikäteen arvioimaan. Todennäköisesti ilman ympäristöongelmien nostamista keskusteluun olisi resurssien kulutus jatkunut tätäkin voimakkaampana.
    2. Vastuu sysätään ympäristöhipeille, jonka oletetaan pystyvän vaikuttamaan ilman, että yleinen mielipide muuttuisi myös yhteiskunnan tapahtumien johdosta.

    Myös muut Karvisen pointit voisin toistaa. Yksisilmäinen toisten syyttäminen on epärationaalista, eikä kovin paljon koidu ympäristön tilan ratkaisemisen hyväksi.

    Mielenkiintoinen on tuo kommentti ihmisestä ahneena paskiaisena ja kykenemättömänä muuttumaan evoluution tässä vaiheessa. Jos oletetaan ihminen kykenemättömäksi muuttumaan, miten voidaan olettaa, että edes ydinvoiman voimallinen rakentaminen pelastaisi lopulta ympäristötuhoilta? Miten ympäristöliike olisi voinut edes torpata ydinvoiman kehityksen, jos ihmisillä ei ole kollektiivisesti valmiuksia eettiseltä pohjalta muuttaa toimintaansa? En muutenkaan näe yhteiskuntaa paikkana, joka ei olisi avoin rakenteelliselle muutokselle. Muutos tapahtuu pikkuhiljaa yrityksen ja erehdyksen tahtiin asenteiden ja rakenteiden muuttuessa.

    Tykkää

  15. Miksi et usko päästökauppamekanismiin? Eikö kaikkein tärkeintä olisi saada aikaan maailmanlaajuinen päästökauppasysteemi, jolloin markkinat voisivat sitten itse ratkaista mistä energiaa säästetään ja millä energiaa tuotetaan, toki poliitikkojen antamien reunaehtojen sisällä.

    Soininvaarakin kirjoitteli asiasta blogissaan Euroopan kohdalta näin: ”Jos olisi tarkoitus, että ydinvoima korvaa fossiilisia eikä tule niiden lisäksi, tämä mekanismi suunniteltaisiin toisin. Kun uutta ydinkapasiteettia otetaan käyttöön, EU:n pitäisi seuraavassa huutokaupassa laskea liikkeelle vastaavasti vähemmän päästöoikeuksia. Näin se ei kuitenkaan toimi.”

    Tykkää

  16. Esko: ”Kauankohan tuota täytyy opiskella jotta sen oppisimme?”

    En usko, että kysymys on ajasta, vaan siitä, minkälaisia asioita pitäisi tapahtua, jotta opimme. Nyt näyttää siltä, että ihmiskunnan oppiminen edellyttää voimakkaan ja nopean ilmastonmuutoksen läpikäymistä.

    Toisaalta ajasta on kysymys siinä, miten pian sen jälkeen unohdamme opit?

    Tykkää

  17. Jäin miettimään Dickeyn ydinvoimaskenaariota. Olisiko tuo kehitys ollut reaalimaailmassa mahdollinen, ja onko se nyt sitten todella ympäristöaksivismin syytä että CO2 päästöt ovat mitä ovat.

    Tuossa ilmeisesti lähdetään olettamuksesta, että ydinvoima olisi automaattisesti korvannut vastaavan määrän hiilivoimaa. Mutta olisiko Ahne Paskiainen toiminut niin? USA:ssa on valtavat hiilivarannot ja ala on merkittävä työllistäjä. Eiköhän uraanin kallistuessa hiilen kilpailukyky olisi parantunut ja sen käyttö jatkunut liki entiseen malliin.

    USA:ssa ydinvoimaloiden rakentamisesta on pääosin luovuttu niiden kalleuden vuoksi. Voimalan hintaan varmasti aktivismilla on ollut jokin vaikutus, koska on edellytetty parempaa turvallisuutta ja vastuullisuutta onnetomuuksissa. Oliko nuo nyt niin kohtuuttomia vaatimuksia?

    Tykkää

  18. Jos oletetaan että USA ja koko läntinen Eurooppa olisivat 70-luvulla siirtyneet käyttämään ydinvoimaa samassa mitassa kuin esim Ranska tai Ruotsi, niin tarkoittaahan se ihan faktisesti että aivan mielettömät määrät fossiilisia olisi jäänyt polttamatta ja ilmakehän CO2-pitoisuus olisi selvästi nykyistä alempana.

    En silti syyttäisi takavuosien ympäristöliikettä. 70- ja 80-luvulla ei uhkaava ilmastokriisi vielä ollut laajasti tiedossa, tiede oli ihan oikeasti vielä täynnä epävarmuuksia ja joka tapauksessa ilmasto-ongelman ratkaisemiseen oli vielä aikaa.

    Nyt a.d. 2011 eletään aivan toisenlaisia aikoja. Päästöjen jäädytys ei enää riitä ja on epävarmaa miten nopeatkaan päästövähennykset riittävät. Ei millään mene jakeluun miten tällaisessa tilanteessa voidaan vastustaa sitä _ainoaa_toimivaksi_havaittua_ keinoa vähentää päästöjä?

    Tykkää

  19. Insinööri kysyy: ”Miksi et usko päästökauppamekanismiin?”

    Minä uskon markkinamekanismiin. Kun tieto Fukushiman onnettomuudesta levisi, hiilen ja maakaasun hinta nousi. Markkina tiesi että kun ydinvoimaa poistuu verkosta, sähkö tullaan tuottamaan muilla keinoin.

    Tämä johtui siis onnettomuudesta. Kuulisin mielelläni millä mekanismilla tieten tahtoen alas ajetut ydinvoimalat vaikuttavat eri tavalla, esim nostavat kivihiilen hinnan sijasta Vestas Windin osakekurssia?

    Tykkää

  20. Päästökaupan idea on, että määritetään tieteellisesti tavoitteellinen päästöjen taso ja huutokaupataan sitä vastaava määrä päästökiintiöitä. Ydinvoimalan sulkeminen päästökauppa-alueella nostaisi todennäköisesti päästökiintiöiden hintaa, mutta ei lisäisi päästöjen määrää, koska liikkeelle laskettavien päästökiintiöiden määrään ei ydinvoimaloiden määrällä ole vaikutusta.

    Tykkää

  21. Lienee totta että 70-luvulla ei kovinkaan laajasti ymmärretty kasvihuoneilmiön vaaraa. Viherliikkeillä oli omat perusteensa vastustaa ydinvoimaa, ja koska kasvihuoneilmiö ei huolettanut, myöskään fossiilisten käytön kasvamisesta ei välitetty. Tai fossiilisia pidettiin ainakin pienempänä pahana. Mene ja tiedä.

    Silti: vielä 90-luvulla ja sen jälkeen, kun kasvihuoleilmiö sai jo laajempaa huomiota, ydinvoimakielteisyys yhdessä kasvaneen energian nälän kanssa on lisännyt fossiilisten käyttöä. Kasvihuoneilmiö ei ole siis estänyt sitä, että jos ei ydinvoimaa, niin sitten fossiilisia tilalle.

    Tykkää

  22. On toki epäreilua syyttää historian ympäristösuojeluliikettä heidän silloin tietämättömyyttään tekemistä virheistä. Voin antaa sen heille mielihyvin anteeksi (ja pahoitella omaakin tähän liittyvää artikkeliani ja kohkaamistani), jos he pyytävät sitä anteeksi tai ovat siitä julkisesti pahoillaan (niinkuin voisi olettaa minkä tahansa tahon tekevän jos on tehnyt virheitä vaikkakin väärän tiedon perusteella), ja pikimiten vaihtavat käyttäytymistään vallitsevan tiedon mukaiseksi.

    ***************

    Kalevi Härkönen:
    ”USA:ssa ydinvoimaloiden rakentamisesta on pääosin luovuttu niiden kalleuden vuoksi. Voimalan hintaan varmasti aktivismilla on ollut jokin vaikutus, koska on edellytetty parempaa turvallisuutta ja vastuullisuutta onnetomuuksissa. Oliko nuo nyt niin kohtuuttomia vaatimuksia?”

    Eivät, ja olivat. Siinä mielessä olivat, että fossiilinen teollisuus päästettiin, ja päästetään edelleen niin helpolla. Fossiili-tiimi saa ulkoistaa valtaosan kustannuksistaan luontoon, ymäpäristöön, ilmakehään ja ihmisiin samaan aikaan kun ympäristöväki keskittyy ”regulaatioräikän” kiristämiseen ydinvoiman ympärillä.

    Jari I:
    Pragmaattinen luonnonsuojelija olisi jo ajat sitten ottanut fossiilisten (vaikkapa hiilen, joka on pahin) polton keskeiseksi vastustamisensa kohteeksi tajuttuaan sen haitallisuuden, puhumattakaan ilmastonmuutoksesta. Tekivätkö he niin? Tekevätkö he edelleenkään niin? Itse ihmettelen silmät hämmästyksestä pyöreällä edelleenkin toimintaa, jossa esimerkiksi sinä vaalisivuillasi asetat ydinvoiman ja tuulivoiman vastakkain, jotenkin toisensa pois sulkeviksi tai vastakkaisiksi asioiksi, vaikka molemmat ehkäisevät ilmastonmuutosta. Kivihiilestä mainitset kovin vähän. Samalla siis:
    – Vastustat ydinvoimaa (vaikka mielestäsi se on parempi kuin käytössä oleva hiili)
    – Kannatat tuulivoimaa
    – Ehdotat että ydinvoimaa kannattavan luonnonsuojelijan tulisi lopettaa, ja alkaa kannattamaan uusiutuvia, vaikka he jo tekevät näin.

    Miksi et itse ehdokkaana ja tuulilobbarina käytä kaikkea energiaasi ja vaikutusvaltaasi tuulivoiman lobbaamiseen, vaan jaat sitä ydinvoiman vastustamiseenkin? Ihan vain jotta saisit ääniä ja suosiota, koska ydinvoiman vastustaminen on tietyissä piireissä hip ja pop? Ilmastonmuutoksesta viis, kunhan tuulivoimaa tehdään mahdollisimman paljon ja ydinvoimaa mahdollisimman vähän? Onko tämä se poliitikon kusipäisyyden ammattitauti johon taannoin toisessa viestiketjussa täällä Gaiassa (muistaakseni) ilmoitit sairastuneesi?

    Lisäksi, minusta on erittäin arveluttavaa olettaa ja väittää että kansalaismielipide ei enää muutu, sillä en ymmärrä miten sinä sen voit tietää? Itse olen nähnyt paljon asian tajunneen, vaikutusvaltaisenkin ympäristöväen kirjoituksia siitä, että itse asiassa tuo Fukushima on kääntänyt heidän mielipiteensä lopullisesti ydinmyönteiseksi, jos ilmastonmuutos ja todellinen ongelma, eli fossiiliset, eivät olleet niin vielä tehneet. (vaikkapa Monbiot, Lovelock, Hansen, Brand…).

    Minusta tuo onnettomuus on oiva keino tuoda esille energiantuotannon musta totuus, eli Hiilivoiman faktat, koska sen vuoksi energiantuotantoon liittyvät asiat ovat ihmisten mielenkiinnon kohteena keskimäärin enemmän.

    Ohessa leikkimielinen kyselyni asian tiimoilta:

    http://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/03/31/12-kysymysta-joilla-selviaa-onko-sinulla-varaa-vastustaa-ydinvoimaa-ja-ilmastonmuutosta/

    Tykkää

  23. En usko että alueellisella päästökaupalla on koskaan merkittävää vaikutusta globaaleihin päästöihin.

    Ydinvoima todistetusti pystyy vähentämään päästöjä ilman päästökauppaa, jopa silloin kun päästöjen vähennys ei edes ole tavoitteena.

    Ympäristöjärjestöt puhuvat paljon uusiutuvista, mutta vesivoimaa lukuunottamatta uusiutuvilla ei ole missään saatu aikaan merkittäviä päästövähennyksiä.

    Tykkää

  24. Enemmän kuin vaimea viherpiiperrys, taisi vaikuttaa muuan tunnettu tapaus nimeltä Tsernobyl tuohon ydinvoiman kansansuosion katoon silloin 80-luvun puolivälin jälkeen. Kohtahan voidaan ’juhlia’ tapauksen 25v päivää.

    Tykkää

  25. kaj ja muut:

    en oikein ymmärrä mitä mieltä on kritisoida ympäristöaktivisteja, koska eihän heillä koskaan ole ollut mitään taloudellista ja poliittista valtaa. ympäristöasioista välittävät ihmiset ovat aina olleet marginaalissa. heidän vaikutuksensa maailman menoon on myös ollut marginaalista. aivan muut tahot ovat tehneet kaikki oleelliset päätökset. miksette kritisoi niitä joilla oikeasti on valtaa ja jotka oikeasti tekee päätöksiä? vaikka ympäristöaktivistit rupeaisivat täysillä kannattamaan ydinvoimaa ei sillä olisi varsinaista merkitystä.

    on itse asiassa aika outoa miten paljon ympäristöliike on aina saanut kohdata vihaa ja halveksuntaa, kun ottaa huomioon miten vähän vaikutusta sillä on ollut mihinkään. (ympäristöasioista tosin puhutaan nykyään varsin paljon, teot kuitenkin puhuvat toista)

    minusta ydinvoimaa ei rakennettu koska sille ei löytynyt riittävästi taloudellisia intressejä. uskottiin että rahoille saa paremman tuoton muilla keinoin. jos olisi ollut voimakkaat taloudelliset syyt, kyllä luvat ja lait olisi pikaisesti saatu kuntoon. uskoisin että nyt on siinä mielessä sama tilanne että nytkään ei löydy kovin paljon sellaisia tahoja jotka olisivat tosissaan valmiita sijoittamaan massiivisesti ydinvoimaan tai tuulivoimaan tai mihinkään. tarkoitan massiivisella sitä että se oleellisesti muuttaisi nykytilannetta.

    sijoittaja haluaa tuottoa. jos hän epäilee, niin hän ei investoi. voisi kai sanoa että nykyisen yhteiskunnan puitteissa maailma voidaan pelastaa vain jos se on taloudellisesti kannattavaa.

    Tykkää

  26. Jukka,

    Itse olen pyrkinyt kritisoimaan enemmän heidän kyvyttömyyttään vaihtaa mielipidettään faktoja saadessaan (esim ilmastonmuutos), eli siirtää vastustaminen ydinvoimaasta vaikkapa paljon haitallisempaan hiilivoimaan. Jarin tekstejä kommentoin sen vuoksi, että hän pyrkii valtaan (eduskuntaan), ja on käsittääkseni tälläkin hetkellä tuulivoimateollisuuden edustaja/lobbaaja (korjatkaa jos olen väärässä).

    Ympäristöjärjestöt (ja aktivistit) ovat tehneet ja olleet mukana paljossa todella hienossa ja hyödyllisessä. Jos näitä aktivisteja ei olisi, ja jos heillä ei olisi todellista valtaa, luulen että eläisimme paljon kurjemmassa ympäristössä, ja olen siitä heille erittäin kiitollinen (mieleen tulee happosateet, otsoni, lyijybensa jne).

    Vallasta vielä, ainakin esim. Saksassa ydinvoimaloiden rakentamattatta jättäminen (ja korvaaminen hiilivoimalla) on median antaman kuvan mukaan nimenomaan ympäristöaktivistien ”aktivismin” tulosta (joka vaikuttaa myös paikallisen ympäristöpuolueen kautta), ja suomen Vihreiden Hassi taisi paikallisia Vihreitä onnitellakin tästä hienosta teosta.

    Meilläkin on Vihreät -puolue, noin 8-10% poliittisella kannatuksella, joka kynnyskysymyksenään vastustaa Fortumin vanhojen laitosten korvaavan ydinvoiman rakentamista (olin käsittänyt, voin olla väärässä, että Fortumin lupa olisi juuri nykyisten vanhojen voimaloiden korvaamista varten). He ehdottavat tilalle paria isoa biovoimalaa ja 400 tuulivoimalaa. Hienoa, rakennetaan heti ainakin tuulivoimalat, biovoimaloiden järkevyydestä en ole niin varma, sillä luulen että öljyhanan sulkeutuessa meillä on biomassalle tähdellisempää käyttöä (palaan tähän omassa blogissani myöhemmin). Mutta rakennetaan myös korvaava ydinvoima, ainakin jos meillä vielä käytetään hiilivoimalaitoksia, ja ajetaan näitä sitten alas heti kun mahdollista.

    Bill Clintonin hallitus lopetti poliittisella päätöksellä 4. sukupolven reaktoreiden tutkimisen circa 95, vaikka se tuli todennäköisesti kalliimmaksi kuin mitä projektin jatkaminen olisi tullut. On sanottu (muutkin kuin minä, esim James Hansen) että tämä oli ”vastapalvelus” kampanjaa tukeneelle ympäristöväelle. Minä kutsuisin tuota vallaksi.

    Ydinvoiman rakentamiseen suomessa (en tiedä miten monessa muussa paikassa) tarvitaan eduskunnan lupa (periaatepäätös, rakennuslupa jne). Jos tämän luvan saaminen tehdään (millä tahansa keinoin) riittävän epävarmaksi, aikaa-vieväksi ja kalliiksi, kuinka moni yritys viitsii lähteä prosessiin, kun hiilivoimaloita saa pystyttää paljon helpommalla, ja hiili on (vielä toistaiseksi) aika halpaa? Ja jotta oma näkemykseni tulee ilmi, sanon että markkinavoimien armoilla toimivien yksityisten yritysten ei tulisi olla ydinvoiman rakentamisessa liian merkittävässä roolissa.

    Taloudelliset intressit, noh, en ole tässäkään asiassa asiantuntija, mutta energia on lähtökohtaisesti aivan liian halpaa, ja se on sen vuoksi, että fossiiliset energiamuodot saavat ulkoistaa lähes kaikki haittansa ja kustannuksensa ympäristöön, ilmakehään, ravintoketjuun ja ihmisiin. Ydinvoima on näistä perusvoimaa tuottavista energianlähteistä käsittääkseni ainoa, joka joutuu keräämään jätteensä suurin piirtein talteen. Koko energiankäyttö ja hinta, tehokkuuden ja säästön kustannukset suhteessa hyötyyn, ovat vinoutuneet tämän vuoksi. Halpojen fossiilisten vuoksi maailmamme on nyt tälläinen. Voisi olla että ilman niitä kirjoittelisimme kerran viikossa ilmestyvän lehden mielipidepalstalle, tai kävisimme kirjeenvaihtoa.🙂

    Tämän vuoksi edelleen vastustan hiilivoimaa, kannatan tuulivoimaa ja muita uusiutuvia, ja tietyin edellytyksin myös ydinvoimaa, koska koen että reaalitilanteessa se on palikka joka tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ilman että elintasomme ja yhteiskuntamme romahtaa liikaa jo alkaneessa fossiilisten energioiden pudotuspelissä. Toivon jatkuvasti olevani väärässä.

    Tykkää

  27. ”nykyisen yhteiskunnan puitteissa maailma voidaan pelastaa vain jos se on taloudellisesti kannattavaa”

    Äkkiseltään sanoisin, että tuo oli hyvin osuvasti sanottu.

    Tykkää

  28. Sovitaanko, että meidän ”virheiden” (kirjoitusvirhe tällä kertaa tahallinen) vaikutus toteutumattoman ydinvoiman rakentamiseen on 20% ja taloudellisten voimien 80% – ihan näin lippalakista vedettynä. Eli me hyväätarkoittavat hölmöt olemme osaltamme (olin siellä minäkin mm. vuonna 1980 kantamassa ydinvoiman vastaista banderollia ja pääsin jopa ylen pääuutisiin) syyllisiä joltakin mutta emme suurimmalta (?) osin ilmaston lämpenemisen voimistumiseen.

    Nyt katse on kuitenkin kiinnitettävä tähän päivään ja tulevaisuuteen. Mitä on nyt järkevää tehdä ja miten voimme kääntää myös ympäristöliikkeen suuntaa jos (tai kun) se on tarpeellista. En usko, että vihreät ja ympäristöihmiset ovat niin kovakalloisia, että he eivät ymmärrä todisteita ja järkipuhetta. Toivon, että mm. tähän blogiin kirjoittavat osallistuvat heidän kanssaan asian puimiseen. Syyllistäminen voi toimia herättäjänä, mutta mahdollisimman pian olisi syytä etsiä hyviä keinoja päästä aitoon dialogiin. Kaj muut keskustelijat ovat enemmän kuin tarpeellisia tässä tehtävässä – vaikka vastaanotto ei aina olisikaan ystävällistä😉

    Tykkää

  29. ympäristöväki on osallistunut kansojen pelotteluun. Ydinvoima on saatu näyttämään demoniselta. Demokraattisissa yhteiskunnissa seuraus on se, että päättäjät haistelevat äänestäjien kantoja. Ja osittain uskovat itsekin pelotteluun. Niinpä lupia ei ole helpolla herunut tai sen saaminen on tehty erittäin työlääksi ja mahdollisimman kalliiksi. Tällä tavoin ympäristöväki on fossiilikeisareiden myötävaikutuksella vaikuttaneet ilmapiiriin ja päätöksiin. Kyllä kritiikki ympäristöväkeä kohtaan on tältä osin perusteltua.

    Tykkää

  30. kaikenhuippu:

    ”energia on lähtökohtaisesti aivan liian halpaa,”

    talouskasvu vaatii halpaa energiaa. siis kaikki jotka haluavat talouskasvua, työpaikkoja, hyvää elintasoa jne vastustavat energian hinnan korottamista. siis käytännössä kaikki ihmiset. ympäristöväen tekemiset ei muuta tätä perusasiaa.

    juhak:

    ”ympäristöväki on osallistunut kansojen pelotteluun. Kyllä kritiikki ympäristöväkeä kohtaan on tältä osin perusteltua.”

    entä miksi ei koskaan kritisoida niitä jotka oikeasti tekevät päätökset? miksi ei kritisoida niitä joilla oikeasti on valtaa?

    mitä merkitystä on kritisoida sellaisia jotka ei kuitenkaan tee mitään päätöksiä?

    tietenkin voihan mitä tahansa kritisoida mikäpä siinä.

    Tykkää

  31. petteri:

    ”En usko, että vihreät ja ympäristöihmiset ovat niin kovakalloisia, että he eivät ymmärrä todisteita ja järkipuhetta. ”

    mitä oikeastaan tarkoitat todisteilla ja järkipuheella tässä yhteydessä?

    Tykkää

  32. Mä:
    “energia on lähtökohtaisesti aivan liian halpaa,”

    Jukka:
    talouskasvu vaatii halpaa energiaa. siis kaikki jotka haluavat talouskasvua, työpaikkoja, hyvää elintasoa jne vastustavat energian hinnan korottamista. siis käytännössä kaikki ihmiset. ympäristöväen tekemiset ei muuta tätä perusasiaa.

    ***********
    Niinpä, ja tuossa se kakka sitten onkin. Fossiiliset polttoaineet ovat samaan aikaa suurin ihmiskunnalle annettu siunaus, ja pahin ihmiskunnalle annettu kirous. En minäkään voi kieltää ettenkö tykkäisi elintasostani. Tykkään siitä jopa niin paljon, että voisin sieltä täältä hieman nipistää jos minulle sitten luvattaisiin että suuria tasomuutoksia ei ole luvassa. Sääli että tämä ei taida olla mahdollinen elintaso. Ja sääli että ainoa keino laskea meidän kollektiivinen elintasomme sopivalle tasolle pidemmässä aikajuoksussa, on ajaa tämä elintasojuna riittävän kovaa kallionleikkaukseen.

    Sillä vaikka joku jotain rajumpia toimia ehdottaisikin junan hidastamiseksi, on se täynnä porukkaa jota ei tippaakaan kiinnosta hidastaa yhtään mitään, kun meillä menee nyt niin helvetin hyvin.

    Tuolla ”energia on lähtökohtaisesti aivan liian halpaa” -lauseella yritin sanoa, että voi olla että olisi pitkällä juoksulla parempi, jos meille ei olisi koskaan suotu mahdollisuutta jäädä koukkuun näin halpaan energiaan. Mutta en tiedä.

    Tykkää

  33. Jukka:

    Koko sitä monimutkaista vyyhtiä, joka liittyy ilmastonmuutoksen syihin ja seurauksiin sekä eri energianlähteiden todellisiin ja oletettuihin hyötyihin ja haittoihin ja vielä pragmaattisesti tähän aikatauluun, missä ajassa ongelma olisi syytä ratkaista. Itse olen suhtautunut kielteisesti ydinvoimaan jo vuodesta 1978 (ydinvoiman vastaisen liikkeen innoittamana), mutta olen valmis tarkistamaan kantani, jos edellä mainittuja hyviä todisteita ja järkipuhetta esitetään. Itse luottaisin asiantuntijaryhmään, joka lausuisi asiasta painavan sanansa – kuten IPCC ilmastonmuutoksesta. Tietysti vaikkapa Kajn blogista saa ajattelemisen arvoisia asioita, mutta olisi suotavaa, että ”lausunnon” antaisi auktoriteetti. Tämä ei olisi mielestäni tiedostavien kansalaisten ajattelun aliarvioimista, vaan realismia: ilmastonmuutokseen ja eri energianlähteisiin liittyvä asiakokonaisuus on niin monimutkainen, että asia kannattaa jättää asiantuntijoille.

    Se, ketkä ovat todellisia asiantuntijoita tässä, on oma kysymyksensä. Onko Kajlla ja muilla hyviä ehdotuksia? Itse ottaisin mukaan myös Risto Isomäen, vaikka hän onkin tunnettu ydinvoiman vastustaja, eikä hänellä ole muodollista koulutusta tehtävään. Hänen roolinaan olisi tuoda pelot ja uhat keskustelupöydälle. Mutta keitä muita?

    Tykkää

  34. Petteri K:
    ”Eihän lääkärikään jätä potilaan tarvitsemaa maksansiirtoa hoitamatta, sanomalla, että leikkaan sinut sitten, kun olet muuttanut elämäntapasi….”

    Itse asiassa valinta vaativaan ja kalliiseen maksansiirtoihin tehdään juurikin sen perusteella että potilaan katsotaan hyötyvän leikkauksesta ja pystyvän sitoutumaan säännölliseen hoitoon. Parantumaton alkoholisti juo sen uudenkin maksansa pilalle jos nyt ylipäätään saa itseään edes leikkauskuntoon. Elintapoja on pystyttävä muuttamaan.

    Minusta tämä vertauskuva toimii niin maksan, ilmaston kuin maapallonkin kohdalla. Niitä kaikkia kun on ihmisellä vain yksi kappale. Kulutusjuopolle ja luonnonvarabulimikolle ydinvoima voi olla ”korvaushoitoa”, joka ei lopeta itse juomista eikä sitä bulimiaakaan.

    Tykkää

  35. ”Kulutusjuopolle ja luonnonvarabulimikolle ydinvoima voi olla “korvaushoitoa”, joka ei lopeta itse juomista eikä sitä bulimiaakaan.”

    Näin voi todella olla, mutta onko meillä varaa olla mahdollisesti käyttämättä ydinvoimaa tässä tilanteessa kun potilaita, joille tuon ”maksansiirron” voisi tehdä on vain tämä yksi ja kun aikaa ei juuri enää ole? Onko meillä varaa odottaa, että uusiutuvia energianlähteitä ehditään kehittää riittävästi ajoissa? En tiedä vastauksia näihin kysymyksiin ja siksi meillä olisi kiire saada aikaiseksi selvitysryhmä, joka osoittaa meille tien tästä eteenpäin.

    Kaikki edes esi-myönteiset kannanotot aiheuttavat minussa epämiellyttäviä tuntemuksia, mutta kai meidän pitäisi tässä asiassa käyttää enemmän järkeä kuin tunnetta? Vertauskohtana voisi vielä käyttää omia pohdintojani viime sunnuntailta. Minulle oli varattu leikkausaika (ei mitään vakavaa ;)) maanantaiksi 28.3. minkä olin tiennyt noin kuukauden ajan. En kuitenkaan käynyt läpi leikkauksen hyötyjä ja mahdollisia haittoja kunnolla läpi kuin vasta lauantayönä päivää ennen operaatiota. Kai minulle tuli jonkinlainen leikkaukseen liittyvä paniikki ja aloin jo perustella itselleni, miksi minun ei kannattaisi mennä sairaalaan leikeltäväksi. Voin vakuuttaa, että perustelin tämän vakuuttavasti itselleni. Lienee selvää tässä, etten ole koskaan ollut leikattavana aikaisemmin.

    Sain kuitenkin rauhoitettua itseni ja perusteltua, mitä hyvää leikkaus toisi ja miltä pahalta voisin säästyä. Asioiden punninta johti lopulta leikkaukseen menoon (päätin asian aamulla huonosti nukutun yön jälkeen). Tiesin ja tiedän edelleenkin noin viikko leikkauksen jälkeen, että operaatiolla on ja oli riskinsä, mutta olen edelleen sitä mieltä, että järkisyyt puoltavat edelleenkin valintaani. Jos tunne kuuntelee järkeä yhdessä ihmisessa, eikö se voisi tehdä sitä myös ihmisjoukossa?

    Tykkää

  36. Moro!

    ”Jarin tekstejä kommentoin sen vuoksi, että hän pyrkii valtaan (eduskuntaan), ja on käsittääkseni tälläkin hetkellä tuulivoimateollisuuden edustaja/lobbaaja (korjatkaa jos olen väärässä).”

    Varmaan riittää aikaa vaalien jälkeen keskustella enemmän mutta pari asiaa.

    Olen Tuulivoimayhdistyksen hallituksessa enää varajäsenenä jarsinaisen jäsenen ollessa Sampsa Harion (Lumituuli Oy).

    En edusta enkä ole koskaan edustanut tuulivoimateollisuutta vaan olen tuulivoiman edistäjä. Vaalirahoitukseen tai muuhun toimintaan en ole saanut tuulivoimateollisudelta tukea. Kysyin, kylläkin, ja vastaus oli jyrkkä ei, kiitos vaalirahaskandaalien.

    Ydinvoiman lisärakentamista vastustan niin kauan kun sitä lobataan väärään informaatioon perustuen. Kun myönnetään avoimesti että se on lyhyen aikavälin ratkaisu, jolla on sekä rajallinen merkitys energiahuollossa että rajallinen soveltuvuusalue, niin voin harkita asiaa uudelleen.

    Tähän kuuluu sen selvittäminen mikä olisi ydinvoimattoman ja fossiilittoman vaihtoehdon kustannus. Kun tätä lähtee kysymään niin tyypillinen ydinvoiman kannattaja saa itkupotkuraivarit ja alkaa hokea että ydinvoima on välttämätöntä. Se ei ole. Se voi olla lyhyellä tähtäimellä edullisempaa kuin uusiutuvat, mutta se ei ole välttämätöntä.

    Vaalien jälkeen on tarkoituksenani aloittaa avoimella alustalla tehtävä mallinnus ja pohdinta siitä miten Suomi saadaan fossiilittomaksi ja ydinvoimattomaksi vuoteen 2050. Tervetuloa mukaan.

    Tykkää

  37. Jari Ihonen:

    Jos nyt ydinvoiman kannattaja/lobbaaja on todellinen ympäristön ystävä, niin hän pragmaatikkona hyväksyy tilanteen ja alkaa käyttämään aikansa uusiutuvien edistämiseen ja sen tutkimiseen miten saadaan mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon uusiutuvia.

    Minä en ole edelleenkään sulkenut mitään hiiletöntä energiamuotoa pois. Sinä olet. Mutta en olekaan poliitikko, eikä minun siis tarvitse miellyttää ketään. Voin jatkossakin kertoa asiat niin kuin ne ovat.

    Faktat:

    Enemmän kuin vaimea viherpiiperrys, taisi vaikuttaa muuan tunnettu tapaus nimeltä Tsernobyl tuohon ydinvoiman kansansuosion katoon silloin 80-luvun puolivälin jälkeen.

    Kyllä, jenkkilässähän homma kaatui jo Harrisburgiin. Mutta miksi? Lienet lukenut edellisetkin kirjoitukset:

    https://planeetta.wordpress.com/2011/03/17/fukushiman-onnettomuus-historian-vakavin-ymparistokatastrofi/

    https://planeetta.wordpress.com/2011/03/22/mina-ja-tsernobyl-george-monbiot-ja-fukushima/

    Jukka:

    en oikein ymmärrä mitä mieltä on kritisoida ympäristöaktivisteja, koska eihän heillä koskaan ole ollut mitään taloudellista ja poliittista valtaa.

    Vallaksi voidaan mieltää kaikki sellainen toiminta mikä vaikuttaa ihmisten tahtotilaan ja mielipiteisiin, vaikkapa TV-mainokset. Tällaista valtaa ympäristöliikkeellä tietenkin on. Juhak ilmaisi tämän omassa kommentissaan osuvasti:

    https://planeetta.wordpress.com/2011/03/31/ymparistoaktivismi-on-syyna-ilmastokriisiin/#comment-2653

    Saksassa touhu on mennyt aivan älyttömäksi, kuten tämän tekstin kuvista nähdään:

    http://depletedcranium.com/german-extension-of-phase-out-results-in-chilling-display-of-fury/

    Ydinvoimaa vastaan löytyy erittäin tehokas ase, pelko, jota sumeilematta yhä edelleen käytetään hyväksi. Katso GP:n flash mobeja, joissa ihmisiä kaatuu maahan kuin kärpäsiä, ja vertaa sitä sitten Fukushimaan, jossa kukaan ei ole kaatunut. Melkoinen ristiriita, mutta menee täydestä.

    Toinen esimerkki samanlaisesta vallankäytöstä on ilmastoskeptismi, jos olen kirjoittanut hyvin paljon:

    https://planeetta.wordpress.com/category/denialismi/

    Siinä, ja ydinvoima-aktivismissa on paljon samaa. Ja molemmat pelaavat suoraan fossiilienergian pussiin. Onko tämä pelkkää sattumaa?

    Yhdistävänä tekijänä molemmissa on dis-informaation levittäminen. Arkisemmin ilmaistuna valehtelu, joka vaikuttamisen keinona on ehkä alhaisin mitä kuvitella saattaa, minun arvoasteikossani koiranoksennuksen tasolla, ja tulen jatkossakin sylkemään sitä harjoittavien päälle, olivat he sitten hyvää tai pahaa tarkoittavien puolella. Stern kuvasi ilmastonmuutosta markkinahäiriöksi. Olkoon dis-informaatio sitten demokratiahäiriö, koska onhan päivänselvää, että oikeita päätöksiä ei voi syntyä jos päätöksien perustana ei käytetä oikeita faktoja. Toki monet asiat voidaan päättää mielipiteenkin perusteella, mutta ei tätä.

    Se mitä en aivan ymmärrä, on ilmastoskeptikoiden, jopa aivan täydellisten änkyröiden keskimääräistä selvästi myönteisempi suhtautuminen ydinvoimaan. Olihan tämänkin kirjoituksen lähde vieraskirjoituksena WUWTissa ! Ajatelkaa mikä patti-tilanne! Ympäristöväki haluaa päästövähennyksiä, mutta ei ydinvoimaa. Ilmastoskeptikot eivät pidä päästövähennyksiä tarpeellisina, mutta eivät kiellä ydinvoimaa. Voisiko tästä löytyä sillanrakennuksen paikka? Ympäristöväki tulisi vastaan ja hyväksyisi ydinvoiman, ja skeptikot lähtisivät mukaan, motiivinaan vaikka ilmansaasteet, joka sekin on todellinen ongelma. Nythän köyttä vedetään eri suuntiin, löytyisikö tästä yhteisymmärrys? Voisi löytyä, jos kaikki ympäristöaktivistit ajattelisivat kuten Monbiot:

    http://www.guardian.co.uk/environment/georgemonbiot/2011/mar/31/double-standards-nuclear

    Koko ongelmavyyhti on tietenkin monimutkaisempi kuin ympäristöaktivistien mielipidevaikuttaminen. Itse asiassa Sierra Club oli alun alkaen ydinvoiman kannalla, mutta käänsi kelkkansa myöhemmin. Sierrasta erkaantunut Maan Ystävät oli alusta asti ydinvoimaa vastaa, muistaakseni jo ennen Harrisburgia. Nyt anti-ydinvoima-aate on yksi GP:n ja Vihreiden perusteesejä, josta ei neuvotella. Asia on päätetty, ja perusteluksi haetaan milloin mitäkin valikoituja omaa kantaa tukevia ”faktoja”.

    Jimmy Carterin tavoitteena joskus oli energiaomavaraisuus, kivihiilellä. Yhdysvaltoja kuvattiin kivihiilen saudiarabiaksi, ja hiilen käytön lisääminen otettiin poliittiseksi tavoitteeksi, joka onnistuikin paremmin kuin hyvin. Hiilen haitat myönnettiin kyllä, mutta ajateltiin voitettaviksi kehittämällä puhdasta hiilivoimateknologiaa. No nyt tiedämme, ettei sellaista ole olemassa, mutta se ei menoa haittaa.

    Mitä kaikkea fossiiliteollisuus on tehnyt, on oma tarinansa. Mikään muu energiamuoto ei uhkaa fossiilisten asemaa kuten ydinvoima, ja sitä vastaan on taisteltu. Esim. IFR:n projektin (https://planeetta.wordpress.com/2010/10/13/ifr-historiaa-vai-tulevaisuus/) kaatamisen takaa löytyy ympäristöjärjestöjen lisäksi maakaasuteollisuus.

    Tämä kuva on australialaisissa lehdissä jokin vuosi sitten julkaistu kampanjamainos kivihiilen puolesta, ydinvoimaa vastaan.

    Tarkempi yhteys löytyy täältä:

    https://planeetta.wordpress.com/2010/12/11/fossiiliteollisuus-vastustaa-ydinvoimaa/

    Muuten tässä keskustelussa on niin paljon hyviä puheenvuoroja, etten kaikkia ehdi erikseen kommentoimaan. Koko aiheesta tuli nopeasti blogin luetuin teksti, viesti on tullut kuulluksi.

    Petteri Karvisen kommentteja haluan vielä erityisesti kiittää, hänen ydinvoimakantansa entuudestaan tuntien. Olen itse äskettäin läpikäynyt elämäni ensimmäisen leikkauksen, ja mietin taatusti samoja asioita. Hyödyt, haitat ja riskin on yksinkertaisesti pystyttävä laittamaan samalle viivalle, ja tekemään valinta oikeiden tietojen perusteella. On aivan turha edes kuvitella, että oikeat ratkaisut löytyisivät kansanäänestyksistä tai mielipidekyselyistä. Tarvitaan joku asiantuntijaryhmä. Millainen, en tiedä. Atte Korhola ehdotti joskus, että ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi sata maailmaan parasta asiantuntijaa pitäisi lukita yhteen huoneeseen ja päästää ulos vasta kun ratkaisu on valmis. Ehkä jotain tämän tapaista.

    Keskustelu jatkukoon.

    Tykkää

  38. Miksi ensimmäinen käppyräsi katkeaa vuoteen 2007? Uusiutuvien kasvuluvut sen jälkeen ovat samaa luokkaa kuin ydinvoiman parhaina vuosina ja uusiutuvien kohdallahan ei ole oikeasti edes vielä aloitettu. 2009 ja 2010 tuulivoimaa ja aurinkovoimaa on rakennettu noin 50 000 megawattia vuodessa.

    Yhdysvalloissahan kumpikin puolue yrittää suorastaan väkisin tyrkyttää tukiaisia ydinvoimalle, mutta ei niitä kukaan halua, kun ei kukaan pidä ydinvoiman rakentamista kannattavana tai järkevänä. Onneksi uusiutuvia on riittävästi ja niitä pystyää rakentamaan nopeammin kuin ydinvoimaa.

    Tykkää

  39. Mutta onko nyt siis niin, että tässä ketjussa ydinvoiman kannattajat haluavat löysätä ydinvoiman rakentamisen turvallisuuskriteerejä?

    Ei ydinvoiman rakentaminen nimittäin palkästään GP:n flash mobeihin kaatunut (kiitos vain kunniasta):

    ”According to Cooper’s research, the construction costs for reactors after Three Mile Island (the nuclear incident in 1979 in Pennsylvania), but before Chernobyl (the incident in 1986 in Ukraine) were 95 percent higher than those completed before Three Mile Island. That resulted in electricity costs that were 40 percent higher. The construction costs of the reactors constructed after Chernobyl were 89 percent higher than those completed between Three Mile Island and Chernobyl, which delivered electricity costs 42 percent higher.”

    HSCB-pankki arvioi, että Fukushiman myötä rahoituskustannukset nousevat noin 20 %, mikä tarkoittaa 10 euroa per MWh lisähintaa sähkölle.

    Tykkää

  40. Tapio, oma toiveeni olisi vaikkapa se, että ympäristöväki (anteeksi yleistys) siirtäisi resurssinsa vastustamaan hiilivoimaa ydinvoiman asemasta. Signaali poliitikoille ja kansalaisille olisi selvä: Hiilivoima on se mikä tämän planeetan lähitulevaisuudessa upottaa, jos joku.

    On lienee turhan toiveikasta ja naiivia toivoa, että ympäristöväki edes periaatteessa puoltaisi vastuullista ja mahdollisimman turvallisiin paikkoihin rakennettavaa ydinvoimaa, auttaisi sen hahmottamisessa ja tukisi vaikka vain ajatuksella 4. sukupolven ydinvoimaloiden kehitystä, jotta nykyiset vaarallisimmat ja tehottomimmat voimalat saataisiin pois käytöstä, hiilivoiman ohella?

    Voi toki olla että tämä regulaatio-räikkä sisältää päällekkäisiä, ristikkäisiä ja nykyisin järjettömiä kriteerejä, en tiedä. Ehkä siihen kannattaisi jonkun puolueettoman asiantuntija-ryhmän perehtyä? Voi olla, että aikojen saatossa lisäillyt kriteerit vaikuttavat toisiinsa jopa negatiivisesti, jolloin vyyhden purkaminen voisi sekä lisätä taloudellisuutta että turvallisuutta (mutta tuo nyt on täysin asiantuntemattoman toiveajattelua, varmaan kuitenkin mahdollista)

    Tykkää

  41. Tapio, sanopas onko tuo 50 000 MW asennettua vai tehollista kapasiteettia? (Toivomuksena jatkoa ajatellen – kun puhut energiantuotannosta, kerro aina molemmat tai mainitse edes, kummasta on kysymys, muuten tulee mielikuva propagandasta.) Minustakin on erittäin hienoa, että uusiutuvia asennetaan nopeasti, mutta katsoi asiaa miten päin tahansa, ydinvoiman korvaaminen tarkoittaisi optimistisessakin skenaariossa kymmenen vuoden hidastusta päästövähennystalkoissa. En usko, että sitä riskiä kannattaa nykytiedon valossa ottaa.

    Jos asiaa katsotaan kylmän rationaalisesti ja JOS (tämä on iso jos) turvallisuusmääräysten höllentämisellä voitaisiin nopeuttaa fossiilisten korvaamista, turvamarginaaleja kannattaisi höllentää. Mikään määrä Fukushimoja ja Tshernobyleja yhteensä ei ole yhtä vakava riski ihmiskunnalle ja ennen kaikkea luonnolle kuin itseään ruokkiva ilmastonmuutos.

    MUTTA tämä on teoriaa. Turvamarginaaleja ei kannattane höllentää, ellemme ole todella epätoivoisessa tilanteessa, jossa kaikki tajuavat ongelmien mittasuhteet. Saatamme itse asiassa olla jo siinä tilanteessa, mutta ihmiset eivät vielä tajua sitä.

    Tämä ydinvoiman kannattaja nimenomaan haluaisi estää sellaiseen tilaan joutumisen. Sellaiseen tilaan joutuminen on täysin mahdollista, mikäli hylkäämme nyt ydinvoiman, mutta 20 vuoden päästä huomaamme, että uusiutuvat eivät riittäneetkään. Silloin vaihtoehdot ovat loppuvista fossiilisista taistelu (kirjaimellisesti) ja sormien pitäminen ristissä, tai massiivinen ja liian nopea ydinvoiman laajentaminen.

    Turvamääräyksistä puhuttaessa on myös erotettava määräykset ja todellinen turvallisuus. Ainakin Yhdysvalloissa jatkuvasti kiristyneet määräykset – tuo Kaikenhuipun mainitsema regulaatioräikkä, joka vain kiristyy muttei koskaan höllene – ovat ymmärtääkseni monin osin päällekkäisiä ja paikoitellen jopa vanhentuneita. Määräyksiä ei kuitenkaan voida tarkastella kokonaisuutena, koska mikä tahansa yritys purkaa edes vanhentuneita normeja tuomittaisiin paikallisten aktivistien toimesta ydinvoiman turvallisuusnormien höllentämiseksi.

    Sitä ei voine kiistää, että iso osa ydinvoiman hinnasta tulee pitkällisestä lupaprosessista. Yhdysvalloissa tätä on tietoisesti hidastettu melko erikoisilla oikeusjutuilla, kuten esimerkiksi vaatimalla todisteita, että käyttöluvan ajaksi riittää varmasti uraania.

    Ydinvoiman hintaan vaikuttaa myös se, että investointi koetaan epävarmaksi: noihin rahoituskustannuksiin vaikuttaa esimerkiksi juuri Saksan jokseenkin irrationaalinen päättämättömyys.

    Tässäpä eräs uutinen siitä, mitä todennäköisesti tapahtuu: ydinvoimainvestoinneista lähtee noin 200 miljardia dollaria, joista 40 miljardia siirtyy tuuleen (jee!), 20 miljardia aurinkoon (jee!) – ja 100 miljardia kivihiileen (hups?).

    http://www.energymatters.com.au/index.php?main_page=news_article&article_id=1420

    Pyydän ja tarvittaessa tulen polvillani toimistonne eteen rukoilemaan: voisitteko ottaa hiilidioksidipäästöjen vastustuksen prioriteetiksi #1? Tapellaan sitten tästä ydinvoimasta, kun fossiiliset on ensin nitistetty, OK?

    Tykkää

  42. Tapio, kiitos lisäyksestä. Tuulivoimalukemasi ovat kuitenkin jonkin verran optimistisia, huippuvuonna 2009 asennettiin noiden omien tilastojesi (lähde: GWEC) mukaan 38 610 MW ja vuonna 2010 35 802 MW.

    Kiva tuokin, mutta käsittääkseni itse asiassa ei edelleenkään ole kysymys siitä, onko minun isi vai sinun isi kovempi, vaan siitä, miten päästöt kokonaisuudessaan saataisiin mahdollisimman nopeasti mahdollisimman lähelle nollaa.

    Onko tämä mielestäsi ja edustamasi järjestön mielestä a) nopeampaa vai b) hitaampaa, jos uusiutuvien täytyy korvata fossiilisten lisäksi myös ydinvoima? (vai c. ei mitään väliä?)

    Onko mielestäsi/Greenpeacen mielestä, tietäen päästökauppajärjestelmän poliittisen luonteen, a) enemmän vai b) vähemmän todennäköistä, että päästökiintiöitä supistetaan poliittisilla päätöksillä, jos käytössä on vähemmän ei-fossiilisia vaihtoehtoja?

    Mitä tehdään, jos osoittautuu, että järjestönne ajama siirtyminen maakaasun kautta uusiutuviin jääkin lähinnä maakaasun käytön lisäämiseen – ja tutkimukset, joiden mukaan maakaasu on metaanivuotojensa vuoksi yhtä pahaa kuin kivihiili (tai yhtä pahaa kuin kivihiilen arveltiin aikaisemmin olevan; jos kaivosten kaasupäästöt lasketaan, se lienee vielä pahempaa) osoittautuvat tosiksi? Kuten esim. EPA myöntää? Kts.

    http://theenergycollective.com/david-lewis/48325/big-gas-fumbles-gao-report-leaking-methane

    Tykkää

  43. Sitten vielä se itseäni askarruttava kysymys: miksi esim. Greenpeacessa käsittelette koko ajan pelkkää sähkön tuotantoa? Oletteko kuulleet, että öljyn tuotantohuippu saavutettiin IEA:n mukaan vuonna 2006?

    Sähkö on kuitenkin vain alle neljännes esim. Suomessa käytetystä primäärienergiasta – öljyä käytetään lämpöarvolla mitattuna edelleen enemmän kuin kaikista eri lähteistä tuotettua sähköä yhteensä, ja se kaikki pitäisi korvata jollain aikataululla (mahdollisimman pian, jos saan pyytää). Jos päästöttömiä primäärienergianlähteitä ei silloin ole käytössä tarpeeksi, hyvä arvaus on, että energiavaje tyydytetään ihan millä tahansa mitä löytyy, palavakivi ja öljyhiekat mukaanlukien. Vai mikä on teidän skenaarionne?

    Tykkää

  44. @J.M. Korhonen: Kiitoksia asiallisista kommenteista. Tämä keskustelu on mielenkiintoinen, yritän löytää aikaa seikkaperäisemmän vastauksen kirjoittamiseksi, nyt vain jokunen nopea huomio.

    – 50 000 MW viittasi tuulivoiman lisäksi myös aurinkovoimaan, jonka lisääminen on hintojen putoamisen vuoksi tullut aivan viime vuosina alas nopeasti.

    – Greenpeace ei keskity vain sähköntuotantoon. Greenpeacen Energy [R]evolution -skenaario sisältää koko energiatuotannon. Koko 250 sivun raportti täältä:
    http://www.greenpeace.org/international/Global/international/publications/climate/2010/fullreport.pdf
    WWF on julkaissut juuri äskettäin oman vastaavan skenaarionsa.

    – Tuosta skenaariosta kannattaa huomata se, että siinä ei esitetän kaikkien maailman ydinvoimaloiden sulkemista huomenna.

    ”Pyydän ja tarvittaessa tulen polvillani toimistonne eteen rukoilemaan: voisitteko ottaa hiilidioksidipäästöjen vastustuksen prioriteetiksi #1? Tapellaan sitten tästä ydinvoimasta, kun fossiiliset on ensin nitistetty, OK?”

    – Greenpeace on yksi maailmassa voimakkaimmin fossiilisia polttoaineita vastaan kampanjoiva kansalaisjärjestö, siksi on hiukan vaikea suhtautua tosissaan näihin ydinvoiman kannattajien ”ydinvoiman vastustaminen tarkoittaa lisää hiilivoimaa” -juttuihin. Se tuntuisi enemmän vakavasti otettavalta, jos kyseiset ihmiset ja tahot olisivat tosissaan olleet mukana ydinvoiman tukemisen lisäksi sen hiilivoiman kaatamisessa. Eipä ole näkynyt.

    Yritin selata tätä blogia taaksepäin. Löysin paljon ilmastoskeptikkojen niittaamista, mikä on hienoa. Sen lisäksi löysin paljon ydinvoiman vastustajien niittaamista ja ymmärrän tämänkin kirjoittajan näkökulmasta. Se mitä löysin paljon vähemmän, olivat hyökkäykset fossiilienergian kannattajia kohtaan. Missä ovat vaatimukset EU:n ilmastositoumuksen kiristämisestä 30 %:iin? Missä ovat vaatimukset sitovista energiatehokkuusnormeista? Missä protestit pohjoisten napa-alueiden öljynporausta vastaan?

    Greenpeace ja ympäristöväki yleensäkin käyttää suunnattomat määrät aikaa fossiilisen energian vastustamiseen, suosittelen että sinäkin suuntaan rukouksesi fossiilisten kannattajien, etkä meidän suuntaamme.

    Meillä olevan tiedon valossa en näe mitään syytä siihen, että pitäisi tehdä valinta hiilen ja ydinvoiman välillä. Että pitäisi ottaa niitä riskejä, joita ydinvoiman suurimittaiseen lisärakentamiseen ja ydinjätteen määrän lisäämiseen liittyvät.

    – Blogitekstissä esitetty ”counterfactual” (mikä tämä on suomeksi?) oli kiintoisa, se voitaisiin myös esittää Suomen ja Olkiluoto 3 -päätöksen osalta toisinpäin. Jos 2002 olisi päätetty satsata energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, kuinka paljon päästöjä olisi onnistuttu vähentämään vuoteen 2013 mennessä, kun Olkiluoto 3:n pitäisi käynnistyä?

    Tykkää

  45. Tapio, kiitos sinullekin hyvistä kommenteista. Olen aikaisemminkin sanonut, etten ainakaan henkilökohtaisesti koe missään nimessä olevani mitenkään ”vastapuolella” päästöjen vähennysasiassa. Olen kylläkin skeptinen sen suhteen, miten paljon ydinvoimattomissa JA päästöttömissä visioissa on realismia, ja miten järkevää ydinvoiman vastustaminen tässä tilanteessa on. Siitä huolimatta, että nämä nettikeskustelut luisuvat liian helposti henkilökohtaisuuksiin ja vastakkainasetteluun (tähän syyllistynen välillä itsekin, pahoitteluni), minua optimistina suoraan sanottuna kirveltää kritisoida visioita maailmasta, jossa energia tuotetaan puhtaasti uusiutuvilla.

    Ongelmana on vain näytön puute: kaikista hyvistä enteistä huolimatta, uusiutuviin luottaneiden maiden päästöjen kehitys on sangen synkeää. Vähennystä toki on, mutta minä ainakaan en tiedä oikein yhtään tutkimusta, jossa olisi eritelty eri toimien vaikutusta toteutuneisiin vähennyksiin. Esimerkiksi Tanskan (päästöt per capita edelleen noin 50% Ranskan tai Ruotsin tasoa korkeammalla) päästövähennykset voidaan lukemani perusteella jyvittää myös korkeammalle energiatehokkuudelle ja tiukentuneille rakennusnormeille.

    Sen sijaan meillä on runsaasti näyttöä ydinvoiman kyvystä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Islantia ja Norjaa lukuunottamatta, OECD-maiden päästötilastot per capita korreloivat melko hyvin ja käänteisesti ydinvoiman + vesivoiman osuuden kanssa. Ajallinenkin yhteys on vahva: esimerkiksi Suomen tilastoista pystyy näkemään melko hyvin ydinvoiman käynnistymisen. Meillä on myös runsaasti näyttöä siitä, että ydinvoiman reaalinen, tosimaailmassa toteutuva vaihtoehto on hyvin monessa tapauksessa hiilivoima. Saksassahan rakennetaan nytkin noin 20 000 MW hiilivoimaa ja Herra yksin tietää miten paljon kaasuvoimaa; vaikka tämä korvaakin osin olemassaolevaa, se tarkoittaa myös näihin voimaloihin lukkiutumista ainakin 30 vuoden ajaksi.

    On ihan täysin mahdollista, että ”this time it’s different” ja uusiutuvat päihittävät fossiiliset – mutta todisteita ei oikein ole, eikä esimerkiksi tuo linkkaamani markkinatutkimus kuulosta todellakaan lupaavalta. Jos ydinvoimalta häviää nyt 200 miljardia USD investointeja, ja siitä arviolta 100 miljardia menee kivihiileen, niin sanonta ”ken uraanille pyllistää, se hiilelle kumartaa” ei taida mennä ihan kovin pahasti pieleen. Vai miten noita numeroita pitäisi mielestäsi tulkita? Huomautan vielä, että kysymyksessä ei suinkaan ole vain yksi markkinatutkimus – hiili- ja kaasuyhtiöiden osakkeet ovat vahvistuneet, ja kaikki lukemani analyytikot odottavat hiilen ja maakaasun selviytyvän tämän leikin voittajiksi. Markkinoilla on inhottava taipumus osua tämänkaltaisissa asioissa lähelle totuutta.

    Apropos, tuolla hyllyssäni on talouskupliin liittyvä kirja, jonka otsikko on ”This time it’s different” – uusiutuviin liittyvässä hypessä on kaiken huipuksi melko paljon esimerkiksi IT-kuplan ja muiden talouskuplien yhteydessä havaittuja ilmiöitä, kuten marginaalisen ilmiön suurten kasvuprosenttien projektioita hamaan tulevaisuuteen.

    Mielestäni pelkkiin uusiutuviin luottamisessa – vaikka ydinvoimaloita ei suljettaisikaan nopeutetulla aikataululla – on suuri riski siitä, että teknokraatit vain vaihdetaan toisiin. On ihan täysin mahdollista, että ”teidän” teknokraattinne ovat oikeassa (tällä kertaa; uusiutuvien läpimurtoa ”ihan kohta” on ennusteltu jo 30 vuoden ajan), ja ydinvoima voi olla väistyvä energiantuotantomuoto. Mutta asia on niin vakava, etten ole valmis pelaamaan uhkapeliä, enkä voi tällä hetkellä suositella ydinvoiman vastustamista kenellekään. Paradoksaalista kyllä, olisin valmiimpi, jos ympäristöjärjestöt olisivat voimakkaampia. Mutta nyt tilanne on, kuten Kaj esittää, sellainen, että ydinvoiman estäminen onnistuu – mutta hiilivoiman ei.

    Olen kyllä varsin hyvin tietoinen järjestönne hiilivoimakannoista. Tosiasia kuitenkin on, että se, mikä mobilisoi ihmisjoukkoja, on ydinvoiman vastustus. Hiilivoimaa vastustavat lähinnä asiaan perehtyneet ja ”ammattiaktivistit;” mieleeni ei ihan äkkiä tule yhtään tapausta, jossa hiilivoimalan rakentaminen olisi noussut poliittisesti kuumaksi kysymykseksi, paitsi ehkä paikallistasolla. Kun näin on, kun hiilivoiman ja fossiilisten – kuten ehkä vain marginaalisesti kivihiiltä paremman maakaasun – rakentaminen onnistuu enemmittä pulinoitta, ja kun uusiutuvat ovat edelleen kalliimpia kuin nämä vaihtoehdot, mitä ihan oikeasti kuvittelet tapahtuvan?

    Jos eläisimme täydellisessä maailmassa, vastustaisin nykyisen kaltaista ydinvoimaa. Mutta nykyisen kaltaisessa maailmassa, pidän sen vastustamista teknologiaoptimistisena, heikon empirian varassa olevana, ja mahdollisesti turmiollisena ylellisyytenä. Ikävä kyllä.

    Olen tutustunut energiaskenaarioonne, ja useisiin muihin energiaskenaarioihin. Julkisessa keskustelussa sähkönkulutus on kuitenkin pääosassa, tosin saatan välillä sotkea, milloin puhutaan Vihreiden ja milloin Greenpeacen suulla. Teidän skenaarionne on ihan mielenkiintoinen, mutta esimerkiksi energiankulutuksen säästötavoitteet ovat mielestäni hyvin kunnianhimoisia ja valittu ainakin Suomen kohdalla VTT:n tutkimusten optimistisimmista arvioista. Täydellisessä maailmassa ne ovat varmasti fysikaalisesti mahdollisia, ei siinä mitään – mutta jälleen, näyttöä on heikonlaisesti. Väkisinkin koen, että skenaariot on luotu lähtemällä reunaehdoista ”ei ydinvoimaa, ei päästöjä jos mahdollista” ja sen jälkeen valittu numeroita, kunnes sopivaan tulokseen päästään. Planeetan kannalta oleellisempi skenaario olisi ”ei päästöjä, mahdollisimman nopeasti ja toteuttamiskelpoisesti (=edullisesti).” Kun melko moni johtava ilmastotutkija Hansenista alkaen on jo todennut, että ydinvoiman on oltava osa keinopalettia, suhtaudun tekno-optimistisiin visioihin uusiutuvien kyvystä hoitaa homma skeptisesti siihen saakka, kunnes näyttöä alkaa olemaan.

    Edelleen tiedustelen, 1) mikä on järjestönne mielipide, onko päästöjen vähentäminen a) hitaampaa vai b) nopeampaa, jos uusiutuvien täytyy korvata fossiilisten lisäksi myös ydinvoima – ja 2), miten kuvittelet poliittisen prosessin päästökiintiöiden leikkaamiseksi etenevän, jos vaihtoehtoja on vähemmän?

    PS. olen kyllä mukana missä tahansa hiilivoimaa vastustavassa mielenosoituksessa. Pistäkääpä sellainen pystyyn ja tiedottakaa, niin tulen. Mutta veikkauksia, saadaanko sinne yhtä paljon ihmisiä kuin ydinvoimaa vastustaviin miekkareihin?

    PPS. uusiutuvista ja niiden komplementeista kuten maakaasusta paljastuu vähän väliä uusia puolia, juuri sellaisia inhottavia kokemuksen myötä paljastuvia ”pikku juttuja,” mitä ei esim. teidän visioissanne tietääkseni kovin hyvin oteta huomioon. Esimerkiksi, tuuli- ja aurinkovoiman hiilidioksiditase ei ole mitenkään selvä asia – ja mikä mahtaa olla metsäbiomassan hiilitase teidän laskelmissanne? Entä maakaasun?

    Tykkää

  46. ”Jos 2002 olisi päätetty satsata energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, kuinka paljon päästöjä olisi onnistuttu vähentämään vuoteen 2013 mennessä, kun Olkiluoto 3:n pitäisi käynnistyä?”

    Kiintoisa ja tärkeä pointti. Haluaisin tuoda tähän Georg Bernard Shawn ajatuksen:

    Järkevä ihminen sopeutuu maailmaan, järjetön ihminen yrittää sitkeästi sopeuttaa maailmaa itseensä. Sen takia kaikki kehitys riippuu järjettömästä ihmisestä.

    Koska maailmaa edelleen ohjaa ”järjetön ihminen”, joka ei juuri nyt satsaa riittävästi säästöön ja uusiutuvaan energiaan, vaan hamuaa lisää halpaa energiaa, niin ehkä meidän on pakko antaa sitä ”hänelle”, mutta ratkaista samalla tämä lyhyen ajan ilmasto-ongelma – ehkä myös ydinvoiman avulla (arggg…tuon kirjoittaminen sattui).

    Ilmastonmuutos on tämän kiistelyn panttivankina niin kauan kuin ympäristöliike ei lähtökohtaisesti hyväksy ydinvoimaa ja ”järjetön ihminen” ei halua vähentää enrgian käyttöään ja osuuttaan halpaan energiaan. Energiavallankumouksen voi yrittää toteuttaa ilman ydinvoimaa väkisin, mutta entä jos siinä ei onnistuta?

    Toiveikkuus on positiivinen ja eteenpäin vievä voima, epärealistisuus ei ole. ”Järjetön ihminen” ei katoa vielä vähään aikaan ja jos viivyttelemme hiilenpoistossa, asialla ei pian ole enää merkitystä.

    Mielestäni molemmat asenteet ovat mahdollisia samanaikaisesti: olla sekä voimakkaasti säästämisen ja uussiutuvien kehittämisen kannalla, että vahvasti sitä mieltä, että ydinvoimalla voi olla osuutensa ilmastokriisin hoitamisessa…ja ehkä jopa pitkällä aika välillä se parempi tulevaisuuden ydinvoima voisi olla osa energianhuoltoamme (auts…taas sattui). Mene ja tiedä.

    Tykkää

  47. ”Missä ovat vaatimukset EU:n ilmastositoumuksen kiristämisestä 30 %:iin?”

    näitä tavoitteita on vaikea ottaa vakavasti. minun käsittääkseni kioton sopimus oli vain paperi jolla ei ollut varsinaista merkitystä. tietääkseni päästöt on vähentyneet vain laman takia.

    jos nyt kuitenkin jotenkin ihmeen kaupalla eu:ssa oltaisiin tosissaan päästövähennyksistä, niin mitä se tarkoittaisi yhteiskunnallisesti. elintaso on suurin piirtein sama asia kuin energian kulutus. tässä on niin paljon ristiriitaisia tavoitteita että en oikein usko että ne kaikki voi toteutua.

    ylipäätään energia- ja päästökysymyksiä tarkastellaan puhtaasti teknisenä ongelmana. oletetaan ilman muuta että nykyisen kaltainen markkinatalous jatkuu sellaisenaan, kaikissa tilanteissa. en kuitenkaan ole vakuuttunut että markkinatalous pystyisi ”tuottamaan” pitkäjänteistä energiapolitiikkaa. kaikkein tärkeintähän on talouskasvu, keinoista välittämättä.

    en tosin tiedä mikä sitten olisi parempi vaihtoehto. mutta eikö tästä pitäisi keskustella? ehkäpä siinä tulisi uusia ideoita…

    ”Missä ovat vaatimukset sitovista energiatehokkuusnormeista?”

    energiatehokkuudella ei ole kovin suurta merkitystä markkinataloudessa. jos jonkin vempaimen tehokkuutta parannetaan niin silloinhan yhä useammat ihmiset voivat hankkia sen ja kokonaiskulutus kasvaa (jevonsin paradoksi).

    Tykkää

  48. ”oletetaan ilman muuta että nykyisen kaltainen markkinatalous jatkuu sellaisenaan, kaikissa tilanteissa. en kuitenkaan ole vakuuttunut että markkinatalous pystyisi “tuottamaan” pitkäjänteistä energiapolitiikkaa. kaikkein tärkeintähän on talouskasvu, keinoista välittämättä.”

    No ekana tulee mieleen että Pohjois-Koreassa käytetään hyvin vähän energiaa. Ehkä pisäiti siirtyä sellaiseen järjestelmään?

    Markkinatalouden nitistäminen ja talouskasvun katkaiseminen sen kautta on demokratiassa vähän hankalaa. Valta vaihtui It–Euroopassakin yleisen ankeuden takia, samaten arabimaissa. Kaikki ratkaisut, jotka sisältävät paluun 70-luvun elintasoon eivät ole oikeasti mitään ratkaisuja.

    Tykkää

  49. Petteri, aivan erinomaisesti muotoiltuja näkökantoja sekä tuossa ylempänä että muuallakin. Juuri noin minä tämän asian näen; energiakeikauksen on onnistuttava, eivätkä jaetut kortit näytä nyt niin hyviltä että lähtisin yrittämään värisuoraa. Tai bluffia.

    Käsitykseni on edelleen, että ydinvoima on joka tapauksessa, ihan pelkillä terveyshaitoilla mitattuna ja jopa Greenpeacen omien tutkimusten mukaan, ylivoimaisesti esimerkiksi kivihiiltä turvallisempaa. Mutta jos päästöjen leikkaamisella ei olisi niin kiire, en viitsisi hirveästi hakata päätäni seinään. Ilmeisesti pienhiukkasten syöpäriskit kun ovat niin paljon säteilyä luonnollisempia ja hiilikaivosmiesten kuolemat niin paljon turvallisempia tapoja kuolla😉.

    Jukka, olen aikaisemmin miettinyt tuota Jevonsin paradoksia, mutta ilmeisesti jury on vähän ulkona siitä, kuinka todellinen ilmiö se on. Arviot vaihtelevat välillä marginaalinen – niin iso, että säästöt ovat merkityksettömiä. Olen kallistumassa tuolla akselilla vähän enemmän marginaalisen suuntaan. Samaten elintason ja energiankulutuksen yhteys ei ole enää kovin selvä suuremmilla kulutustasoilla, mutta asialla on lähinnä akateemista merkitystä, kun maailman 1,5 miljardia sähköttömyydessä elävää + noin pari miljardia köyhyydessä rypevää pitäisi kaiken inhimillisyyden nimissä nostaa noin 4000 kWh/vuosi/henkilö tasolle. Se näyttäisi olevan, karkeasti sanoen, raja jossa tapahtuu dramaattista elintason paranemista melkein millä tahansa mittarilla.

    (Joo, tiedän, ei se johdu suoraan sähköstä, mutta sähkön kulutus tuntuu olevan hyvä sijaismittari terveelliseen elämään vaadittavan infrastruktuurin olemassaololle. Ja joo, tuo taso voisi olla tehokkuusparannusten ansiosta 1000 tai 2000 tai 3000 kWh; joka tapauksessa, puhutaan merkittävästä energiankulutuksen lisäyksestä. Koska tuota ei todennäköisesti ole järkevä tuottaa keskitetysti, säästäisin maakaasun ja biomassan noihin tarpeisiin, ja rakentaisin keskitettyä voimaa tänne missä sen rakentaminen on helpompaa.)

    Joka tapauksessa, allekirjoitan, että päästövähennykset taitavat olla lähinnä laman ansiota.

    Tykkää

  50. ”Kaikki ratkaisut, jotka sisältävät paluun 70-luvun elintasoon eivät ole oikeasti mitään ratkaisuja.”

    maailmassa on miljardeja ihmisiä jotka olisivat hyvin tyytyväisiä (suomen) 70-luvun elintasoon. tähän pääseminen edellyttäisi maailman energian kulutuksen valtavaa kasvua. kuten toteat niin rikkaat maat eivät vähennä omaa kulutustaan, ja koska nämä miljardit luonnollisesti pyrkivät markkinataloudessa kasvattamaan energiankulutusta niin kauan kuin se on mahdollista, niin kulutus ja päästöt kokonaisuudessa kasvaa.

    rikkaissa maissa on sisäisesti ristiriitaisia tavoitteita: talouskasvu ja päästövähennykset. rikkailla ja köyhillä mailla on keskenään ristiriitaiset tavoitteet. köyhät maat haluaisivat tasoittaa energian kulutuksen eroja mutta rikkaat maat eivät tähän suostu.

    en siis usko että kansainvälisesti pystyttäisiin sopimaan mistään järkevästä. jonain päivänä sitten tilanne kriisiytyy, ja sitten pitää tilannetta arvioida uudelta pohjalta.

    Tykkää

  51. jm: ”maailman 1,5 miljardia sähköttömyydessä elävää + noin pari miljardia köyhyydessä rypevää pitäisi kaiken inhimillisyyden nimissä nostaa noin 4000 kWh/vuosi/henkilö tasolle.”

    juuri tämä on ehkä se lopullinen mahdottomuus, kaikkien muitten ristiriitaisuuksien lisäksi… (voisi myös puhua ruuan riittävyydestä mutta se on sitten toinen yhtä mahdoton juttu)

    ja siis tätä lähinnä tarkoitin sillä jevonsin paradoksilla: jos yhtäkkiä pari sataa miljoonaa kiinalaista ja intialaista rupeaa käyttämään uutta ”tehokasta” vempainta, niin vaikutus on aika huomattava.

    Tykkää

  52. ”Hiilivoimaa vastustavat lähinnä asiaan perehtyneet ja “ammattiaktivistit;” mieleeni ei ihan äkkiä tule yhtään tapausta, jossa hiilivoimalan rakentaminen olisi noussut poliittisesti kuumaksi kysymykseksi, paitsi ehkä paikallistasolla.”

    Kelpaisivatko esimerkiksi nämä 10 000 ihmistä Thaimaassa helmikuulta hiilivoimaa vastaan?
    http://www.greenpeace.org/india/en/news/Feature-Stories/Thousands-call-for-clean-energy-in-Thailand/

    Tykkää

  53. Tapio, hienoa! Oltaisiinpas täälläkin yhtä järkeviä!

    Myönnän suoraan, että fokukseni on Suomessa ja Euroopassa. Teen tätä harrastuksekseni, joten en valitettavasti ehdi seurata asioita niin hyvin kuin haluaisin.

    Mutta haluaisitko kuitenkin vastata vielä noihin kysymyksiini, tai perustella edes, jos ne ovat mielestäsi irrelevantteja?

    Tykkää

  54. Petteri, JMK, olen aika lailla samoilla linjoilla. Ei siis lisättävää, muuta kuin: +1 🙂

    Tapio,
    Vaikka en Gaia-blogin kirjoittaja olekkaan (muutaman viikon olen suht aktiivisesti agitoinut kommenteissa, yleensä kohtalaisen johdonmukaisesti hiilivastaisuuteni ilmi tuoden), niin omassa tuoreessa ja vaatimattomassa blogissani, joka keskittyy ehkä hieman enemmän myös öljyn tuotantohuippuun ja sen vaikutuksiin, olen koettanut suht johdonmukasesti tuoda ilmi hiilivoiman vaaroja (ja esim kannustanut purkamaan tuulivoiman rakentamisen esteitä, kuten maisemahaitat).

    Yksi itseäni huolestuttava asia on se, että kun öljyn tuotanto alkaa rajoittaa saatavuutta ja nostaa hintaa monelle yhteiskunnalle täysin yllättäen, aletaan öljynkorviketta syntetisoimaan hiilestä, turpeesta, biomassasta ja valmistamaan ylipäätään kaikesta mikä irti lähtee ja joka jonkun hiilivedyn sisältää. Tätähän tapahtuu jo esim pikihiekan ja syvänmerenlähteiden kanssa (joissa ei ole mitään järkeä jos normaali raakaöljyn tuotanto ei olisi vähenemässä), ja se tulee jatkuvasti lisääntymään. Jostain luin että hiilestä öljyn syntetisoiminen ja sitten sen polttaminen on kasvihuonetaseeltaan noin tuplasti pelkkää kivihiiltä pahempi, mutta en mene lupaamaan lähdettä, ja todella toivon että olen ymmärtänyt väärin.

    Tuoreimpana:
    ”12 kysymystä joilla selviää, onko sinulla varaa vastustaa ydinvoimaa JA ilmastonmuutosta” jossa pyrin tuomaan hiilivoiman huonoja puolia esille. Vaikka se onkin ”ydin vs hiili” -asetelma, se pyrkii tuomaan esille tämän hetken tilannettamme. Elintasomme ei ole mahdollista ilman jompaa kumpaa, ei vielä pitkään aikaan. Kyseessä on leikkimielinen kysely vakavasta asiasta, joka on muutamassa päivässä noussut ylivoimaisesti luetuimmaksi artikkeliksi blogissani (pelkästään tänään maanantaina 1000+ lukukertaa)
    http://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/03/31/12-kysymysta-joilla-selviaa-onko-sinulla-varaa-vastustaa-ydinvoimaa-ja-ilmastonmuutosta/

    Peak Oilin ja Ilmastonmuutoksen suhdetta, jossa myös hiilellä on osuutensa, koetan aukoa täällä:
    http://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/02/03/peak-oil-vs-ilmastonmuutos/

    Olen kahdesti saanut julkaistuksi Etelä-Suomen Sanomiin ilmastonmuutosta ja hiilipäästöjen haitallisuutta esilletuovan jutun:
    http://kaikenhuippu.wordpress.com/2010/11/27/mielipide-ess-27-11-2010/
    http://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/02/25/ess-mielipidekirjoitus-24-2-2011/

    Linkitin myös viime viikolla GreenPeace UK:n videoon, jossa he osoittivat mieltään hiilivoimalaa vastaan. Tätä lisää! Minä olen messissä.
    http://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/04/03/uutisvinkki-suomen-keskilampotila-nousi-04-astetta/

    Ja viimeisenä ja kenties vähäisimpänä, koetan herätellä ihmisiä facebookin ”pictbadge” -kampanjalla ”Hiilivoimaa – Ei Kiitos”. Saa liittyä, saa levittää.
    http://www.picbadges.com/coalpower-no-thanks/1394552/

    Tykkää

  55. Tervetuloa Tapio! Kohtaat täällä porukan, jolla on paljon sanottavaa, hyviä näkemyksiä, ja viisasta realismia.

    Päämäärämme on koko ajan ollut sama, paitsi että minä en sulje pois yhtään hiiletöntä energiamuotoa. Siihen ei ole varaa, tarvitsemme ne kaikki, jos riittääkään. Siksi pidän rajaavien ehtojen asettamista vahingollisena. Aika loppuu, ja riitely vain pahentaa asiaa. Seuraava postaus käsittelee samaa aihetta. Se on luonnosteltu jo viikko-pari sitten. Toivottavasti se tarkentaa, mitä olen tässäkin tarkoittanut ja toimii keskustelun pohjana. Sitäkään ei ole tarkoitettu v****ksi.

    Tämän postauksen otsikko on kieltämättä provosoiva, mutta harrastattehan sitä itsekin.

    Uusiutuvien kasvuluvut sen jälkeen ovat samaa luokkaa kuin ydinvoiman parhaina vuosina ja uusiutuvien kohdallahan ei ole oikeasti edes vielä aloitettu.

    Näissä vertailuissa aina sivuutetaan se tosiseikka, että vaihteleva tuuli- ja aurinkosähkö ei voi korvata muuta tuotantoa kuin osittain. Terawattituntien sijasta pitää myös puhua megawateista. Myönnättehän itsekin, että uusiutuvat eivät pysty samaan kuin fossiiliset, miksi muuten tarvittaisiin niin valtaisaa kulutuksen vähentämistä?

    Mutta onko nyt siis niin, että tässä ketjussa ydinvoiman kannattajat haluavat löysätä ydinvoiman rakentamisen turvallisuuskriteerejä?

    Ei varmaan, mutta ei toisaalta vaatia ydinvoimalta enempää kuin fossiilisiltakaan. Ydinvoima on joka tapauksessa parempi monellakin mittarilla.

    Greenpeace on yksi maailmassa voimakkaimmin fossiilisia polttoaineita vastaan kampanjoiva kansalaisjärjestö, siksi on hiukan vaikea suhtautua tosissaan näihin ydinvoiman kannattajien “ydinvoiman vastustaminen tarkoittaa lisää hiilivoimaa” -juttuihin.

    Näin se nyt kuitenkin käytännössä on mennyt. Kun Ruotsi äänesti ydinvoiman luopumisen puolesta 1980, sanoin, että ei tule onnistumaan. Eikä onnistunut. Eikä tule onnistumaan. Ruotsille kiitos siitä, ettei lähtenyt Saksan tai Tanskan tielle. Kun Tšernobylin jälkeen ydinvoima pistettiin hyllylle, sanoin, että ei onnistu, ydinvoima tulee vielä takaisin. Se tuli takaisin. Nyt sanoin näin:

    https://planeetta.wordpress.com/2011/03/17/fukushiman-onnettomuus-historian-vakavin-ymparistokatastrofi/

    Merkkejä on jo näkyvissä, Korhosen linkkaaman lisäksi:

    http://www.reuters.com/article/2011/04/04/us-japan-co-idUSTRE73233A20110404

    Minusta tässä ei ole mitään epäselvää. Yhtään uutta energianlähdettä ei ole keksitty sataan vuoteen, eikä keksitä. Sovellukset ovat toki kehittyneet, mutta perusongelma, uusiutuvien ydinvoimaa ja fossiilisia suurempi entropia on ja pysyy. Sen takia ydinvoima tulee aina voittamaan uusiutuvat tehokkuudessa, fossiiliset tietenkin ehtyvät aikanaan.

    Se mitä löysin paljon vähemmän, olivat hyökkäykset fossiilienergian kannattajia kohtaan.

    Kävisikö tämä:

    http://wp.me/pbZwh-vV

    Ja muutenkin, organisoitu ilmastoskeptismi on osa fossiiliteollisuutta, jota vastaan totta vie olen hyökännyt. Lähden kuitenkin siitä, että energiaa on tuotettava, koska ihmiset haluavat sitä. Koska en tiedä miten ihmiset saa haluamaan jotain muuta, eikä näytä kukaan muukaan tietävän, annan asian olla keskittyen siihen, miten se voidaan tehdä fiksummin.

    Missä ovat vaatimukset EU:n ilmastositoumuksen kiristämisestä 30 %:iin? Missä ovat vaatimukset sitovista energiatehokkuusnormeista? Missä protestit pohjoisten napa-alueiden öljynporausta vastaan?

    Ehkä vähän liikaan odotettu minun yksin vapaa-aikanani pitämältäni blogilta, ja antaa nyt muidenkin tehdä jotain. Ilmastositoumuksen kiristämistä voin kannattaa, jos siihen annetaan keinot. Niin kauan kuin vaaditaan tulipalon sammuttamista, mutta ilman vettä, sopimuksia ei synny, tai ne eivät pidä.

    Jos 2002 olisi päätetty satsata energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, kuinka paljon päästöjä olisi onnistuttu vähentämään vuoteen 2013 mennessä, kun Olkiluoto 3:n pitäisi käynnistyä?

    Minä en näe näitä erillisinä vaihtoehtoina, energiatehokkuus, uusiutuvat ja ydinvoima yhdessä voivat ehkä, ehkä onnistua selittämään fossiiliset. Minä en yksinkertaisesti löydä tarpeeksi energiaa mistään, ilman fossiilisia JA ydinvoimaa:

    http://wp.me/pbZwh-zh

    Missä se piileksii? Mikä on tarpeeksi on tietenkin toinen kysymys, mutta tarvittavat vähennykset ovat niin rajuja, että ei tule onnistumaan.

    Petteri Karvinen:

    Järkevä ihminen sopeutuu maailmaan, järjetön ihminen yrittää sitkeästi sopeuttaa maailmaa itseensä. Sen takia kaikki kehitys riippuu järjettömästä ihmisestä.

    Mistä näkökulmasta tuota pitäisi ajatella? Onko niin, että meidän on sopeuduttava järjettömään maailmaan ja annettava sille se mitä se pyytää? Vastaavasti pelkkää uusiutuvaa energiaa ja kulutusleikkauksia halajava yrittää sitkeästi sopeuttaa maailmaa oman tahtonsa mukaiseksi?

    Mutta siis ymmärsin mitä tarkoitit, ja sitä olen tässä itsekin koittanut vähän väliä sanoa. En luota siihen, että maailma taipuisi jaloihin ajatuksiin. Laivaa ei voi pysäyttää, mutta sitä voi ohjata turvallisemmille vesille.

    Mielestäni molemmat asenteet ovat mahdollisia samanaikaisesti: olla sekä voimakkaasti säästämisen ja uussiutuvien kehittämisen kannalla, että vahvasti sitä mieltä, että ydinvoimalla voi olla osuutensa ilmastokriisin hoitamisessa…

    Taas samaa mieltä. Kuka pöhkö nyt haluaisi ydinvoimaa muun takia? Kyllähän hiiltä riittäisi vielä 300 vuotta. Ja pitää todellakin muistaa, että kehittyvät maat Kiina etunenässä tavoittelevat meidän tasoamme. Ei heitä mikään pysty estämään. Muistan miten joskus jo peruskoulussa vuonna 1 ja 2 vitsailtiin, että sitten kun kaikki kiinalaiset haluavat oman jääkaapin, olemme kusessa. Se päivä on koittanut.

    Tykkää

  56. Tapio Laakso kirjoittaa: ”Jos 2002 olisi päätetty satsata energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, kuinka paljon päästöjä olisi onnistuttu vähentämään vuoteen 2013 mennessä, kun Olkiluoto 3:n pitäisi käynnistyä?”

    Tätähän me emme tiedä. Olen muuten aikoinani vastustanut OL3:a juuri tuosta syystä. Ja muuttanut mieleni, koska meillä ei ole aikaa odottaa että uusiutuvat lunastavat niille asetetut odotukset.

    Mutta käsi sydämelle, jos OL3:lle ei olisi annettu lupaa niin olisivatko kaikki nuo miljardit menneet uusiutuviin energianlähteisiin vai olisivatko TVO:n osakkaat pystyttäneet lisäksi fossiilista voimaa?

    Ylipäätään keskustelu on väärällä raiteella kun verrataan investointeja ydinvoimaan ja uusiutuviin. Pitää verrata investointeja fossiilisiin ja päästöttömiin, millään muulla ei tällä hetkellä ole väliä.

    Kaikki kunnia ympäristöliikkeelle, mutta te taistelette väärää vihollista vastaan.

    Tykkää

  57. Minua ihmetyttää, miksi jokin energiantuottomuoto pitäisi sulkea pois vain koska se pelottaa. Miksi pitäisi, kuten Jari Ihonen toivoo, myöntää ydinenergian olevan lyhyen aikavälin ratkaisu.

    Tätä minä en ymmärrä.

    Ei se sitä ole ja yksinkertaisesti siitä syystä, että kaikki energia on lähtöisin ydinreaktioista. Olenkohan haaveilija koska uskon, täysin varmasti, että ydinenergia on hallittavissa ja sitä riittää niin kauan kuin haluamme sitä käyttää. Käytännössä ikuisesti.

    Ihminen ajattelee yleensäkin aivan liian pienesti ja vihreät eivät ilmeisesti nykyään ajattele ollenkaan.

    Tykkää

  58. Minua kummastuttaa miksi Geotermistä energiaa ei lasketa näihin mukaan? Sitä kun ei voi oikein millään perusteella torpata kumoon. Sen ympäristövaikutukset yms on ydinvoimaa paremmat eikä edes onnettomuustilanteissa tarvitse evakuoida ihmisiä useiden kymmenien kilometrien säteellä tai pitää varalta rahastoa jos ydinvoima onnettomuus sattuisi tapahtumaan.

    Ei tarvittaisi uraaninlouhintaa, rikastamista, kuljetusta, lauhdeveisä sisään taikka ulos (n.60m3/sek joka vastaa jo hyvän kokoisen joen virtaumaa) = kalasilppuri + rehevöityminen yms.

    Geotermistä energiaa on joka paikassa. Toisissa paikoissa se on pinnassa ja toisissa hieman syvemmällä, mutta sitä on ja se ei lopu ihmiskunnan elinaikana.

    Lainaan wikipediaa:

    ”2006 vuoden MITin raportti geotermisestä energiasta kertoi, että 13 000 zetajoulea energiaa on tällä hetkellä saatavilla maassa, josta 2 000 ZJ:a voidaan ottaa käyttöön parannetulla teknologialla. Kaikkien maapallon valtioiden yhteinen energian kulutus on noin 0,5 zetajoulea, joten tällä metodilla ihmisten energian käyttö pystyttäisiin turvaamaan seuraavat 4000 vuotta. Maan lämmöntuotanto uusiutuu jatkuvasti, eli tämä energian muoto on käytännössä rajaton.”

    Jefferson Tester on pitkän linjan tutkia tällä alalla.
    Yksi video vuodelta 2007 (varmasti on uudempaakin materiaalia)

    Video Testerin esitelmästä:
    http://techtv.mit.edu/videos/67-jefferson-tester

    Oma puheenvuoroni:
    jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/65813-uusi-energiamalli-suomeen-ajatuksia

    Tykkää

  59. Geoterminen energia, jos sillä halutaan sähköä tuottaa, tarvitsee jäähdytystä aivan kuten mikä tahansa höyryvoimala.

    David MacKay on kirjassaan omistanut kokonaisen luvun geotermiselle energialle:

    http://www.inference.phy.cam.ac.uk/withouthotair/c16/page_96.shtml

    Sen mukaan geotermisen energian merkitys Briteissä voi parhaimillaankin olla melko pieni. Suomen energiankulutus on Britanniaa pienempi, mutta mannerlaatta täällä hyvin paksu. Kuinka syvälle pitäisi mennä, jotta riittävän kuumaa löytyy? Paljonko reikä maksaa, esim. suhteutettuna saatuun sähkömegawattiin? Kuinka kauan yhtä reikää voi käyttää ennen kuin se jäähtyy käyttökelvottomaksi?

    Energiamäärä on todellakin ”rajaton”, mutta niin se on auringossakin. Vaikeutena molemmissa on energian talteen kerääminen sopivaan hintaan. Geotermisessä myös riittävän syvien reikien poraaminen. Joissakin paikoissa, kuten Islannissa, se ei ole ongelma. Silti islannissa tehdään enemmän sähköä vesivoimalla kuin geotermisellä.

    Mutta mahdollisuus on mielenkiintoinen, ja sen kehitystä on syytä seurata.

    Tykkää

  60. Miltä vuodelta kirja on?

    tarpeeksi syvälle kun mennään ja riittävästi painetta = ylikriittinen vesi joka sitoo 5 kertaa enemmän energiaa kuin normaali vesi

    suomessa uudenmaan alueella 6km riittäisi ja loviisa, kouvola lappeenranta akselilla 5km niin päästään päälle 140 asteen lämpötiloihin (syvemmälle mentäessä suurempiin).

    Lainaus eräästä kirjoituksesta:
    ”Suomen syvin kairausreikä porattiin 2005 Outokummussa. Se on 2,5 km syvä, ja poraaminen maksoi 7 miljoonaa euroa. Reiän alapäässä kallion lämpötila on 40 astetta. Mitä mahtaisi maksaa rinnakkaisreikien poraaminen geotermiselle voimalalle riittävään syvyyteen? Jos vaikkapa sadalla miljoonalla saisi tämmöisen laitoksen aikaan, niin yhden ydinvoimalan hinnalla niitä poraisi jo kolmekymmentä. Ehkä kannattaisi yrittää?”

    Otetaan huomioon, että ylläoleva reikä on porattu ERITTÄIN epäedulliseen paikkaan suomen maaperällä, mutta huomaa kustannus. Geotermisen voimalaitoksen suurin kustannus on yleensä porausreikä!

    epäedullisuus löytyy tämän linkin 3 karttakuvasta:

    http://www.geothermie.de/fileadmin/useruploads/wissenswelt/Materialien/Tagungen/EGC07/082-Antics_Sanner_EGC2007_BSA.pdf

    Geoterminen energialaitoksen reikä ei koskaan jähdy käyttökelvottomaksi, ainakaan ihmiskunnan elinaikana.

    Geoterminen voimalaitos muistaakseni samalla paikalla voi toimia noin 30v kun tuotanto paikka pitää muuttaa hetkellisesti (n5v) eri paikkaan jolloin lämpö on palautunut alkuperäiseen paikkaan takaisin.

    Isalnnissa käytetään 3 kertaa enemmän energiaa asukasta kohden mitä suomessa. silti hiilijalanjälki 63% kun suomessa 138%. Islannissakin saataisiin koko saari pyörimään geotermisen energian voimin jos haluttaisiin . Sinnehän myös tuodaan säköä mikä on aika hullunkurista kun tiedetään millaiset resurssit siellä on geotermiselle ja vesivoimalle. Näidenkin esteenä taitaa olla raha😉

    Islannissahan suurin energiamenekki on alumiinin ja rautaseoksen tuottoon menevä energia.

    Tykkää

  61. Miltä vuodelta kirja on?

    2008. Kirjoittaja on fysiikan professori, Britannian hallituksen neuvonantaja. Kannattaa lukea koko kirja, siitä saa todella hyvän käsityksen sekä energian kulutuksesta että uusiutuvan energian ongelmista. Asioiden mittasuhteet ovat monelta hukassa, ja tässä MacKay on mielestäni onnistunut hienosti selittämään ”rautalangan” avulla, mihin energiaa tarvitaan, kuinka paljon, ja mitä sen tuottaminen uusiutuvista lähteistä merkitsee. Tarjolla olevan uusiutuvan energian määrähän on biomassaa lukuunottamatta valtava, ja ongelma on vain sen talteen kerääminen. Mutta se ei ole pieni ongelma, eikä siihen ole teknistä läpimurtoa odotettavissa. Valitettavasti.

    suomessa uudenmaan alueella 6km riittäisi ja loviisa, kouvola lappeenranta akselilla 5km niin päästään päälle 140 asteen lämpötiloihin (syvemmälle mentäessä suurempiin).

    140 astetta ei riitä sähkön tuotantoon, pitäisi päästä mieluusti vähintään 300 asteeseen jotta voidaan puhua minkäänlaisesta tehokkuudesta. Kuinkahan syvälle silloin pitäisi mennä? Lämmön tuotantoon 140 riittäisi mainiosti. Sekin olisi iso apu.

    Geoterminen energialaitoksen reikä ei koskaan jähdy käyttökelvottomaksi, ainakaan ihmiskunnan elinaikana.

    Eikö? MacKay kertoo, että jäähtyy, ja kertoo syynkin siihen. Tietysti, jos lämpöä otetaan vain sen verran kuin reikää ympäröivästä kivestä johtuu tilalle, silloin se ei lopu. Eli rajattomasti tehoa yhdestä reiästä ei voida ottaa.

    Kaivelin joskus tietoja geotermisestä energiasta. Löysin joitakin mittauksia käytössä olevien geotermisten voimalaitosten tehon muutoksesta vuosien mittaan, ja niissä teho hiipui vuosien mittaan reiän jäähtyessä. Se on vain mitoituskysymys, mutta asettaa rajan laitoksen kapasiteetille. En tullut ottaneeksi linkkejä talteen, pitää joskus kaivella uudestaan.

    Tiedätkö minkä kokoinen se Suomessa porattu 2,5 km reikä on?

    Tykkää

  62. Kannattaa katsoa tuo Jefferson Testerin esitelmä.

    On MIT:n proffa ja todella pitkän linjan geotermisen energian tutkia. Hän kertoo myös ettei syvyys ole ongelma koska kalusto kehittyy kokoajan ja mm öljynporauksessa käytetävä tekniikka menee jo yli 10km syvyyksiin. ainoa ongelma on sivuttaissuuntaan saatavat halkeamat/reiät, mutta siihenkin on uusia tekniikoita kehitetty.

    Suurin ongelma on ettei tiedetä noissa syvyyksissä mitä kivimateriaaleja siellä on edessä ja ei varmuudella tidetä onko reijän poraaminen hutikuti vai täytyykö lähistölle tehdä uusi, mutta öljynporaus hommista on tullut siihenkin asiaan tietoa joka helpottaa asioita.

    Sitten lämpötilat. Tietenkin on parempi mitä lämpimämpää (syvemmälle mennään) tehokkuuden takia.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Geothermal_electricity

    ”The binary cycle power plant was first demonstrated in 1967 in Russia and later introduced to the USA in 1981.[9] This technology allows the use of much lower temperature resources than were previously recoverable. In 2006, a binary cycle plant in Chena Hot Springs, Alaska, came on-line, producing electricity from a record low fluid temperature of 57°C (135°F).”

    ”Dry steam power plants
    Dry steam plants are the simplest and oldest design. They directly use geothermal steam of 150°C or more to turn turbines.”

    ”Flash steam power plants
    Flash steam plants pull deep, high-pressure hot water into lower-pressure tanks and use the resulting flashed steam to drive turbines. They require fluid temperatures of at least 180°C, usually more. This is the most common type of plant in operation today.”

    ”Binary cycle power plants
    Main article: Binary cycle
    Binary cycle power plants are the most recent development, and can accept fluid temperatures as low as 57°C.[11] The moderately hot geothermal water is passed by a secondary fluid with a much lower boiling point than water. This causes the secondary fluid to flash to vapor, which then drives the turbines. This is the most common type of geothermal electricity plant being built today.[23] Both Organic Rankine and Kalina cycles are used. The thermal efficiency is typically about 10%.”

    Geotermiselle energialle tehty kaivo ei todellakaan jäähdy kokonaan. Sieltä kyllä katoaa ajansaatossa lämpö, mutta kun annetaan reiän olla niin lämpö palautuu (maan uumenista tulevan sulan kivimassan ja radioaktiivisen hajoamisen vuoksi). Joten reikä on käytettävissä noin 5v päästä uudelleen.

    Outokummun reikä on ison miehen nyrkin kokoinen noin..
    http://arkisto.gtk.fi/oku/060_geochemistry/060_1143_03_mk_1980.pdf

    Tykkää

  63. Päivitysilmoitus: Lapsesi ei äänestä vihreitä - blogit - Tiede.fi

  64. Mä kyllä kaipaisin Tapiolta tähän J.M.Korhosen kyssäriin vastausta:

    Edelleen tiedustelen, 1) mikä on järjestönne mielipide, onko päästöjen vähentäminen a) hitaampaa vai b) nopeampaa, jos uusiutuvien täytyy korvata fossiilisten lisäksi myös ydinvoima – ja 2), miten kuvittelet poliittisen prosessin päästökiintiöiden leikkaamiseksi etenevän, jos vaihtoehtoja on vähemmän?

    Tykkää

  65. Juhani Piri: kiitos muuten noista linkeistä, tarkoitukseni on perehtyä niihin ihan ajan kanssa (kunhan vain sitä aikaa löydän). Olen ollut siinä käsityksessä, että geotermisen energian käyttäminen sähköntuotantoon on jonkin verran hankalaa, ja saattaa vaatia esim. fracturing-menetelmän käyttöä (millä taas on arvaamattomia ympäristövaikutuksia, epäillään jopa maanjäristyksiä). Voin hyvin olla väärässä, ja olen mielelläni tähän suuntaan väärässä.

    Toistaiseksi tämäkään ei kuitenkaan ole mielestäni syy vastustaa ydinvoimaa, koska nähdäkseni edelleen pätee, että enemmän päästötöntä energiaa on parempi kuin vähemmän päästötöntä energiaa. Ydinvoiman vastustamisen syy voisi olla jokin energianlähde, joka olisi skaalattavissa koko maailman tarpeisiin enintään 20 vuoden aikana. Tai jotain sinnepäin.

    Tykkää

  66. Ydinvoimatuotanto on ihan ketjun alkupäästä ketjun loppupäähän haitallista. Lisäksi ydinpolttoainetta ei kierrätetä (vaikka sen voisi kierrättää jopa 60 kertaa), tällöin säästyttäisiin isolta määrältä louhimista, rikastamista ja loppusijoituspaikkaan jumalattomalta koolta sekä sinne tuupattava tavaramäärä olis pienempi. Silti edelenneen jäljelle jäävät lauhdevesiongelmat jotka periaatteessa olisi ratkaistavissa lauhdetorneilla, mutta tekniikka ei ole yhtä tehokas kuin lauhdevesi… Lauhdevesi taas merkitsee ympäristö ongelmia sekä kymmeniä tonneja silputtua kalaa lauhdevesisiivilöihin.

    Miksi siis ei rakenneta ydinvoimalaitoksia joiden ympäristövaikutukset toiminnan aikana olisivat minimaaliset?
    Kyse on rahasta, vain ja ainoastaan rahasta.

    Siltikään vaikka uraaniydinvoimala ja kaikki siihen liittyvä olisi tehty mahdollisimman ympäristöystävälliseksi ei poista sitä tosi seikkaa, että ”jos” jotakin tapahtuu, niin mitäs sitten.

    Suomessa tulisi mielestäni keskittyä hajautettuihin järjestelmiin (omakoti-, rivi- ja kerrostaloihin asennetaan aurinkopanelit, tuulivoimageneraattorit ja maalämpöpumput) lisäksi uudet rakennukset tulisi olla matalaenergiataloja tai nollaenergiataloja.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Matalaenergiatalo
    Poiminta:
    ”VTT:n tekemien laskelmien (arvioiden) mukaan rakennustavan muutoksella voitaisiin helposti pienentää koko Suomen energiantarvetta. Mikäli kaikki uudet asuinrakennukset tehtäisiin matalaenergiataloiksi vuoden 2000 normien sijaan, niin 25 vuoden päästä kulutuksen vuotuinen pieneneminen vastaisi Loviisan ydinvoimalan tuottamaa energiamäärää.”

    Kuinka nopeasti ja paljonkohan säästö olisi esim 10v sisällä jos ihmisiä kannustettaisiin hankkimaan oma tuulivoimala, aurinkoenergia ja maalämpöjärjestelmät talouksiin jotka eivät ole matalaenergia taloja.

    Itselläni ainakin kiinnostaisi nähdä suomessa vaikka yksi koevoimala geotermiselle energialle joka on sijoitettu oikeaan paikkaan. Myös tarjouskilpailun laskelmat kiinnostaisivat nähdä ja eri ratkaisut eri yritysten välillä.

    http://www.vaihtoehtoenergia.fi on minun ja kaverini tekemät sivut, sieltä löytyy lisätietoa geotermisestä energiasta.

    Tykkää

  67. Juhani:

    Siltikään vaikka uraaniydinvoimala ja kaikki siihen liittyvä olisi tehty mahdollisimman ympäristöystävälliseksi ei poista sitä tosi seikkaa, että “jos” jotakin tapahtuu, niin mitäs sitten.

    Aina kun näistä puhutaan, niin soisin muistettavan myös sen, että hiilivoima toimiessaan normaalisti ON se katastrofi, jossa tulee kysyä, että mitäs sitten. Sitten kun olemme saaneet hiilivoiman käytännössä pois, on mielestäni järkevämpää alkaa miettimään näitä muita ja niiden huonoja puolia. Tällä hetkellä 47 % uudesta sähköntuotannosta rakennetaan hiilivoimaksi.
    http://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/04/11/iea-clean-energy-progress-report-perattuna-ja-paistettuna/

    Suomessa tulisi mielestäni keskittyä hajautettuihin järjestelmiin (omakoti-, rivi- ja kerrostaloihin asennetaan aurinkopanelit, tuulivoimageneraattorit ja maalämpöpumput) lisäksi uudet rakennukset tulisi olla matalaenergiataloja tai nollaenergiataloja.

    Juuri vähän aikaa sitten asiasta Jari Ihosen, joka käsittääkseni tietää tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista jonkin verran, keskusteltiin täällä. Hän sanoi jotakuinkin näin kommentoidessaan omia mahdollisia aikeitani hankkia pihalle oma tuulivoimala:
    ”Kannattaa ostaa ison valmistajan malli, koska niillä on parempi jälleenmyyntihinta jos/kun tulet pettymään tuottoon.

    Tuo ei varsinaisesti innostanut lähtemään investoimaan esim 15 000 euroa omaan parin KW:n tuulimyllyyn. Sainkin viestistä käsityksen, että tuulivoimassa on sitä enemmän järkeä, mitä isompia voimalat ovat, ja se järki alkaa vasta jossain megawatin tuolla puolen.

    Kannatan passiivi/matalenergia-rakennuksia, varsinkin jos niitä on tekemässä sellainen taho, joka osaa hommansa (eli että niistä ei tule esim homeisiä). Mediasta olen saanut sen (kenties vääristyneen) kuvan että näissäkään kaikki ei toimi aina ihan niinkuin pitäisi. Uusiin rakennuksiin myös maalämpö vaikuttaa erittäin lupaavalta. Olemassaoleviin kohteisiin se voi olla monesti kohtalaisen kova investointi.

    Tykkää

  68. Itse en hiilivoimasta ole puhunut ja tässä keskustelussa puhun suomen mittakaavassa olevista ratkaisuista tai ainakin helpotuksesta energia onglemiin. Yleensähän kun energiaa tuotetaan ekologisesti tarpeeksi niin suuripäästöiset yksiköt täytysi ajaa alas (näin ainakin minun logiikallani). Näissäkin tietenkin riippuu tehtaan rakennus vuosista yms…

    En suosittele ketään ottamaan pelkästään yhtä pienenergiatuotantomuotoa itselleen, vaan suosittelisin isompaan järjestelmään jolla pystyy kattamaan energiansaannin ja lämmön lähes 100%

    Mutta mutta, kuienkin nämä toimet mitä olen tässä ja edelläolevissa kommenteissa maininnut niin vaikuttaisi aika suurelta osin suomen energiaomavaraisuuteen. Lisäksi etuna omavaraisessa energiantuotannossa on se, että jos kantaverkon energiansaanti katkeaa jostakin syystä niin ihmiset eivät jää ilman sähköä taikka lämpöä (turvallista kovilla pakkasilla myös esim vanhuksille).

    Tykkää

  69. Juhani Piri:

    Ydinvoimatuotanto on ihan ketjun alkupäästä ketjun loppupäähän haitallista.

    Kaikki teollinen toiminta voidaan määritellä haitalliseksi. Arviointi pitää tehdä vertaamalla yhtä tuotantomuotoa muihin vaihtoehtoihin.

    Silti edelenneen jäljelle jäävät lauhdevesiongelmat

    Ihan vastaava lauhdutustarve koskee geotermistä energiaa.

    Miksi siis ei rakenneta ydinvoimalaitoksia joiden ympäristövaikutukset toiminnan aikana olisivat minimaaliset?
    Kyse on rahasta, vain ja ainoastaan rahasta.

    Enemmän se on kiinni politiikasta. Ydinvoiman kehitystä on jarrutettu monella tavalla, sillä seurauksella, että kaupallisella asteella ei ole mitään muuta kuin perinteinen kevytvesireaktoritekniikka. Marginaalisena myös Candu, ja periaatteessa Venäjältä voisi ostaa nopean reaktorin, jossa uraanin voi käyttää 100 kertaa tehokkaammin.

    Eniten kehitystä näyttää tapahtuvat Kiinassa.

    ..uudet rakennukset tulisi olla matalaenergiataloja tai nollaenergiataloja.

    Matalaenergiatalot ovat ok, mutta nollaenergiataloissa ei ole mitään mieltä. Ideahan niissä on se, että ne tuottavat yhtä paljon energiaa kuin kuluttavat, eli nettokulutus on nolla. Tuotantoon tarvitaan aurinkopaneeleita tai tuulimyllyä, joka pienessä mittakaavassa ei kannata. Parempi tulos saadaan, kun nollaenergia-ratkaisuihin tarvittavat rahat kerätään yhteen ja niillä rakennetaan kunnon iso tuulimylly jonnekin. Saadaan paljon parempi vastine rahoille kuin talokohtaisilla laitteilla. Nollaenergiavaatimusten ajaminen rakennusmääräyksiin iso virhe.

    Tykkää

  70. ”Ihan vastaava lauhdutustarve koskee geotermistä energiaa.”

    Puhutaan geotermisessa energiassa hieman eri määristä vettä kuin ydinvoimalassa.
    Geotermisessä taisi olla 120l/sek (0.12m3) tehokkaassa geotermisessä järjestelmässä ja se on PIKKASEN eri asia ku ydinvoiman 60m3/sek. Tämä on aivan järjetön ero!

    Itse en nojaisi pelkästään yhteen tuotantomuotoon.
    Tuulivoima + aurinkoenergia + maalämpö. Nämä varaavat myös akustoa, eli jos tulee tilanne, että ei tuule tai aurinko paista viikkoon niin ei ole hätää.

    Tykkää

  71. Puhutaan geotermisessa energiassa hieman eri määristä vettä kuin ydinvoimalassa.
    Geotermisessä taisi olla 120l/sek (0.12m3) tehokkaassa geotermisessä järjestelmässä ja se on PIKKASEN eri asia ku ydinvoiman 60m3/sek. Tämä on aivan järjetön ero!

    Järjetön on väitekin, kuka noin on väittänyt? Geoterminen laitos käyttää täsmälleen samaa 1800-luvulla keksittyä Rankine-prosessia kuin ydin- tai vaikkapa terminen aurinkovoimala, ja tarvitsee täsmälleen saman verran jäähdytystä. Lämmönlähde, kuuma kallio, tuli tai fissio, ei vaikuta jäähdytyksen tarpeeseen.

    Oletko varma että muut tietosi geotermisestä energiasta ovat oikeita?

    Tykkää

  72. Akkujärjestelmiä olen joskus miettinyt. Jos kotitalous-tasolla otetaan jonkinlaisia akustoja käyttöön varavoimaksi, niin hinta on kova. Nykyakustojen käyttöikä ei ole kauhean pitkä, joten aurinkokenno+tuulivoima+maalämpö jossa on akustot, ei ehkä maksa itseään ihmisiässä takaisin, sillä akustot joutuu uusimaan muutaman vuoden välein ja ne eivät ole kauhean halpoja (tietysti kapasiteetista ja teknologiasta riippuen).

    Toki kehitys kehittyy jne, mutta uuden tekniikan akut ovat aina kalliimpia, joten kiinteistökäyttöön uusi teknologia valuu aika hitaasti.

    Itse harkitsisin tuota parista syystä:
    – Sähköverkon ulottumattomuus, eli off grid-elely (yleensä mökki).
    – Romahdus, eli jos asuu syrjäseudulla ja nytkin linjojen korjaus voi viedä päiviä tai viikkoja, niin jatkossa se voi viedä vielä rajusti kauemmin, kun yhteiskunnan hoivavietiltä viedään työkalut. Toisaalta, tässä skenaariossa on myös akkujen saatavuus uhattuna, ainakin halpojen. Tässä tapauksessa akusto voi kuitenkin maksaa itsensä helposti takaisin, jos esim muutama sata litraa pakastettua ruokaa ei pilaannu.

    Tykkää

  73. http://www1.eere.energy.gov/geothermal/enhanced_systems.html

    ”The fluid flows along permeable pathways, picking up in situ heat, and exits the reservoir via production wells. At the surface, the fluid passes through a power plant where electricity is generated. Upon leaving the power plant, the fluid is returned to the reservoir through injection wells to complete the circulation loop (Figure 2). If the plant uses a closed-loop binary cycle to generate electricity, none of the fluids vent to the atmosphere.”

    Animaatio:
    http://www1.eere.energy.gov/geothermal/egs_animation.html

    Tykkää

  74. Kaj Luukko:

    nollaenergiataloissa ei ole mitään mieltä.

    Uusiutuvia energiamuotoja on kritisoitu niiden vaatimasta maapinta-alasta. Eikö silloin ole parempi sijoittaa tuotanto valmiiksi rakennettuun ympäristöön?

    Nollaenergiavaatimus vuositasolla on täysin saavutettavissa ilman tuulimyllyjäkin, aurinkolämpö- ja sähkökeräimet sekä lämpöpumppu riittävät. Keräimet on järkevää sijoittaa talojen katoille tai parkkipaikkojen yhteyteen.

    Tykkää

  75. Juhani Piri:

    If the plant uses a closed-loop binary cycle to generate electricity, none of the fluids vent to the atmosphere.

    Tuo tarkoittaa sitä, että neste jolla lämpö tuodaan maasta ylös, ei päädy ilmakehään. Mutta se osa lämmöstä, 65..75 %, jota turbiini ei kykene muuttamaan sähköksi, se on saatava jonnekin, käytännössä ilmaan kuumana ilmana, höyrynä tai lämpönävesistöön. Lämpövoimakone ei voi toimia muulla tavalla.

    Kalevi Härkönen:
    Kokonaisuus ratkeisee: http://pirila.fi/energia/2010/10/27/nollaenergiarakentaminen-ei-sovi-suomeen/

    Tykkää

  76. Juhani, sain käsityksen että tuo EGS ei ole vielä tuotannossa, ainakaan tällä hetkellä. Hyvä tietysti että tuollaisia kehitetään, sillä ilmeisesti se avaisi laajemmat mahdollisuudet geotermisen energian käyttöön. Ja ilmeisesti tuota on tässä jo testattukin, raportti on osoitteessa:

    http://www1.eere.energy.gov/geothermal/pdfs/evaluation_egs_tech_2008.pdf

    Lähtökohtaisesti on kuitenkin hedelmällisintä vertailla tuotannossa olevia tapoja keskenään, ja sitten tulevaisuuden tapoja taas keskenään. Tuossa raportin excecutive forewordissa ainakin sanotaan (en ehdi nyt kahlata koko raporttia läpi), että laajamittaista (100 000 MW vuoteen 2050 mennessä Jenkeissä) tuotantokäyttöä varten tarvitaan vielä paljon kehitystyötä monella EGS:n osa-alueella.

    Toivon silti erittäin lämpimästi että tätä kehitystä saadaan eteenpäin vauhdilla (kenties on jo saatu, raportti on vuodelta 2008).

    Tykkää

  77. Mielestäni Pirilä sotkee asioita. Hän sanoo ettei huomioi lämpöpumppuja, kun taas laskentaperusteet, joita hän kritisoi, nimenomaan perustuvat lämpöpumppujen hyödyntämiseen.

    Tuulivoiman skaalaedusta hän on toki periaatteessa oikeassa. Olkoonkin, että on tapauksia, joissa pientuulivoimala on suoraan kytketty boilerin yhteen vaiheeseen. Takaisinmaksuaika noin 10 vuotta. No, ne ratkaisut sopii lähinnä taajamien ulkopuolelle.

    Aurinkolämmön keräämisessä mitään skaalaetua ei ole. Käyttöveden lämmitykseen aurinkokeräimet sopiikin hyvin ja on ihan oikein, että niiden käyttöä suositaan.

    Joten jäljelle jää kritiikki aurinkosähköä kohtaan. Ydinvoimamiehen mielestä aurinkosähkö tietenkin on näpertelyä. Mutta jos lähtökohta on, että aurinkosähköä kerätään, on ne keräimet järkevämpää sijoittaa rakennuksiin kuin vaikkapa ruoanviljelyyn sopivalle maa-alalle.

    Tykkää

  78. Kalevi:

    ”Mielestäni Pirilä sotkee asioita. Hän sanoo ettei huomioi lämpöpumppuja, kun taas laskentaperusteet, joita hän kritisoi, nimenomaan perustuvat lämpöpumppujen hyödyntämiseen.”

    Tämä meni minulta nyt täysin ohi??? Voisitko hieman täsmentää ja vääntää vaikka rautalangasta, että tällainen tyhmempikin kaveri ymmärtää mitä tarkoitetaan.

    Tykkää

  79. J.M. Korhonen tiedustelee Tapiolta:

    Edelleen tiedustelen, 1) mikä on järjestönne mielipide, onko päästöjen vähentäminen a) hitaampaa vai b) nopeampaa, jos uusiutuvien täytyy korvata fossiilisten lisäksi myös ydinvoima – ja 2), miten kuvittelet poliittisen prosessin päästökiintiöiden leikkaamiseksi etenevän, jos vaihtoehtoja on vähemmän?

    Tuohon mielestäni erittäin tärkeään kysymykseen ei ole vielä Tapiolta tullut vastausta tai kannanottoa. Toivottavasti se vielä tässä saadaan.

    Tykkää

  80. Päivitysilmoitus: Inhoan Lobbareita « Kaikenhuipun blogi

  81. Blogin pitäjä muistutti ystävällisesti vastaamaan:

    ”Edelleen tiedustelen, 1) mikä on järjestönne mielipide, onko päästöjen vähentäminen a) hitaampaa vai b) nopeampaa, jos uusiutuvien täytyy korvata fossiilisten lisäksi myös ydinvoima – ja 2), miten kuvittelet poliittisen prosessin päästökiintiöiden leikkaamiseksi etenevän, jos vaihtoehtoja on vähemmän?”

    Päästöjen vähentäminen on nopeampaa, kun tehdään selkeä päätös myös ydinvoimasta luopumisesta. Suomihan on tästä erinomainen esimerkki. Ydinvoimapäätöksen vuoksi kaikki muut toimet päästöjen vähentämiseksi on jätetty vähille nyt jo 10 vuoden ajaksi, koska halutaan uskoa, että ydinvoima sen hoitaa. Olkiluoto 3:n hiilijalanjäljeksi pitäisikin laskea ne päästöjä vähentävät toimet, jotka olisi kymmenessä vuodessa ehditty tekemään.

    Kun Saksa kesällä tekee päätöksen luopua ydinvoimasta nopeutetussa aikataulussa, se tulee tarkoittamaan energiatehokkuuden ja uusiutuvien todellisen vallankumouksen käynnistymistä Saksassa. Se nopeuttaa alan tutkimus- ja tuotekehitystyötä, keksintöjen kaupallistamista ja nopeaa käyttöönottoa.

    Tapahtuuko tämä itsestään? Ei tietenkään. On myös mahdollista, että Saksa päättää rakentaa tuhat hiilivoimalaa, mutta juuri nyt kaikkien ilmastonmuutosta vastustavien voimien pitääkin keskittyä siihen, että Saksa tekee tämän suuren harppauksen kestävään energiantuotantoon.

    Tykkää

  82. Kiitos vastauksesta. Olemme asioista eri mieltä, mutta sehän on vielä toistaiseksi demokratiassamme sallittua. Toivoa todella sopii, että Saksalaiset rakentavat jotain muuta kuin hiilivoimaa (tällä hetkellä minulla on käsitys että he rakentavat vanhojen hiilivoimaloiden ja poistuvien ydinvoimaloiden tilalle pääosin lisää hiilivoimaa). Ottaen huomioon, että siellä on jo nyt about maailman rohkaisevin uusiutuvien tukipolitiikka, niin on mielenkiintoista nähdä miten paljon niiden rakentaminen vielä nopeutuu, ja miten toimiviksi ne lopulta osoittautuvat. Tanska ei ole kovin rohkaiseva esimerkki, ja he sentään voivat käyttää tuulivoimansa säätövoimana päästötöntä vesivoimaa norjasta ja ruotsista (jolle toki olisi varmaan muutakin käyttöä).

    Käsittääkseni Suomessa on tehty kyllä ihan kohtalaisesti toimia päästöjen vähentämisen eteen. Suomessa on maailman korkeimpia polttoaineverotuksia henkilöautoille, ja autoilu on muutenkin melko isosti verotettua hommaa. Lisäksi Suomen päästöihin perustuva autovero oli ainakin pari vuotta sitten maailman kehittynein tai kehittyneimpien joukossa. Tämä ei ole mielestäni siis edennyt mitenkään hitaasti.

    Myös sähkön hinta on kivasti nousussa verotuksen ansiosta, joka varmasti rohkaisee säästämään energiaa, varsinkin pienituloisia joiden tuloissa ja hyvinvoinnissa se tuntuu eniten (mutta joilla toisaalta on vähiten varaa investoida esim. energiaa säästäviin toimenpiteisiin). Omalla kohdallani verotus ei ole ollut ratkaiseva tekijä, mutta toki toiminut lisäkannustimena, esimerkiksi aurinkolämpökeräimien hankinnassa.

    Myös uudet rakennusmääräykset ovat käsittääkseni melko energiansäästöön tähtäävät. Jää nähtäväksi miten järkeviksi ne osoittautuvat pidemmällä tähtäimellä, toivottavasti rakennusteollisuus ylittää itsensä ja emme huomaa parinkymmenen vuoden päästä asuvamme edelleen homehtuvissa asunnoissa jotka eivät hengitä johtuen liiallisesta tiiviydestä. Hieman huolestuttaa myös vanhojen asuntojen remontointi, jos pitää paikkansa saamani käsitys, että niitä voi jäädä merkittävästi tekemättä johtuen energiatehokkuussäädösten lisäämistä remonttikustannuksista (siinä vaiheessa jos/kun näitä aletaan sinne soveltamaan).

    Pointtini on, että Suomalaiset ovat mielestäni edenneet näissä hommissa varsin reippaasti, ydinvoimasta huolimatta. Ja onpa esimerkkejä, joissa hätäilemällä synnytettyjä ratkaisuja on jouduttu katumaan ja korjailemaan ja niiden seurauksena on kärsimystä ja kuolemaakin saatu aikaiseksi. Esimerkkinä vaikka globaali bioetanoli-hätäily ja siitä johtunut ruoan hinnan karkaaminen käsistä ja sen myötä mellakat ja muut levottomuudet.

    Tapahtuuko tämä itsestään? Ei tietenkään. On myös mahdollista, että Saksa päättää rakentaa tuhat hiilivoimalaa, mutta juuri nyt kaikkien ilmastonmuutosta vastustavien voimien pitääkin keskittyä siihen, että Saksa tekee tämän suuren harppauksen kestävään energiantuotantoon.

    Tuo tuossa huolestuttaakin. Se vaikuttaa minusta siltä, että leikataan juoksijalta toinen jalka pois, että voidaan keskittyä oikein kunnolla yhdellä jalalla kinkkaamiseen. Toivon että olen väärässä, mutta Toivo on usein vain ensimmäinen askel pettymysten tiellä.

    Tykkää

  83. Kaikenhuippu:

    Käsittääkseni Suomessa on tehty kyllä ihan kohtalaisesti toimia päästöjen vähentämisen eteen

    On aika yleinen väite, että Suomalaiset olisivat jotenkin erinomaisia ekotehokkuudessa, ja että meidän ei tarvitse enää muuta tehdä kuin odottaa että muut saavat meidät kiinni. Tekijöitä tällaisen mielkuvan luomisessa ovat ainakin kaukolämmön suosiminen (mikä toki on mainio asia, vaikka se usein johtaa johtopäätökseen että lämpöä ei tarvitsisi säästää), uusiutuvien suuri osuus energiantuotannossa (mikä on onnekas metsäteollisuuden aikaansaamaa sattuma eikä tietentahtoisen ohjauksen tulos) sekä silkka propaganda tiettyjen poliitikkojen ja eturyhmittymien taholta.

    Autoja toki verotetaan korkeasti, mutta perusteena on ollut valtion kirstun täyttäminen eikä ympäristöohjaus (paitsi ihan viime aikoina).

    Kotitaloussähkö on edelleenkin meillä halpaa. Sähkölämmityksen ja -saunojen suosiminen on ollut kovin lyhytnäköistä.

    Uudet rakennusmääräykset antavat toivoa, ellei joku populisti niitäkin kohta pääse vesittämään. Energiasaneerauksessa nostaisin esille rakennusautomaatiolla saatavan säästöpotentiaalin, tehokkuuden parantaminen ei läheskään aina edellytä eristeiden lisäämistä siitä aiheutuvine riskeineen ja esteettisine haittoineen.

    Mielestäni suurin kehityksen jarru Suomessa silti on yleinen asenneilmapiiri, eikä sitä muuta tosiasia, että muut nousivat jo junaan ja me jäimme asemalle seisomaan.

    Tykkää

  84. Kalevi, kiitos pointeista. Kuten sanoin, kyseessä olivat vain omat käsitykseni, eikä minulla ollut varsinaisia tutkimustuloksia tai lukuja niitä perustelemaan.

    Enkä tosiaan ole sitä mieltä että voisimme jäädä lepäilemään ja odottelemaan. Mutta lienee turha sanoa myöskään, että emme ole asian eteen mitään tehneet. Nykyisenkaltaisessa kohtalaisen monimutkaisessa yhteiskunnassa kun kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin hätiköityjen ratkaisujenkaan tekeminen ei välttämättä johda ollenkaan positiiviseen lopputulokseen.

    Sauna voi olla monelle suomalaiselle kova paikka luopua. Minulle ainakin. Pyrin tosin siirtymään käyttämään puulämmitteistä saunaa, mutta energiaa siihenkin menee. Voi olla haasteellista päästä eduskuntaan, jos kieltää suomalaisilta saunomisen, vaikka se energiankäytön (ja nimenomaan vaikkapa sähkönkulutuspiikkien ja siten tarvittavan maksimitehon) kannalta melko järkevää olisikin.

    Yhtenä toimena tuli vielä mieleen itsekin hakemani ARA-tuki investointeihin jotka lisäävät uusiutuvien käyttöä, ja toisena tietysti vielä kotitalousvähennys, jonka voin tehdä sitten aurinkokeräinten asennuksesta kun käytän siihen jotain muuta kuin harmaata työvoimaa.

    Soisin silti esim. sähköautoille jonkinlaisia tukitoimenpiteitä, sillä nykyhinnoilla vaikkapa Think Cityn ostajana tuntisin itseni lähinnä kusetetuksi, en edelläkävijäksi. Ja tuota fiilistä tuskin moni itselleen haluaa.

    Tykkää

  85. Kiitos, Tapio, että vaivauduit vastaamaan.

    Mutta onko nyt ihan varmasti ihan totta, että nimenomaan uuden ydinvoiman vuoksi on hidasteltu näiden päästövähennysten kanssa? Jos näin, miksi ihmeessä Saksa on vähentänyt päästöjään niin hitaasti? Tai Tanska? Ettei vaan tässä olisi muutama muukin pikku ongelma taustalla?

    Minun on vähän vaikea uskoa kauniita sanoja, kun tilastot kertovat aika lailla toista. Missä näyttö?

    Toivottavasti siellä Saksassa onnistuu tämä uusiutuvien vallankumous. Olen useaan otteeseen todennut, että ympäristöliikkeellä voi kyllä olla voimaa torpata ydinvoima, mutta ei hiili- tai kaasuvoimaa. Olisin mielelläni tässä väärässä. Pelkään pahasti, etten ole. Tuo, että laitat painoa vielä keksimättömälle tai kaupallistamattomalle teknologialle, kertoo tälle ex-tuotekehittäjälle enemmän kuin haluaisin tietää.

    Lupaatko, Tapio, yhden asian: jos 5-10 vuoden päästä osoittautuu, että homma ei mennytkään ns. putkeen, harkitset tätä ydinvoimajuttua uudelleen? Minä lupaan, että jos se menee putkeen, harkitsen myöskin.

    Kaikenhuipun vertaus on erittäin hyvä: ettei nyt vaan leikattaisi toista jalkaa pois, jotta voidaan oikein pirusti keskittyä parantamaan sitä yhden jalan hyppelyä.

    Tykkää

  86. Ydinvoiman vastustuksessa ei ole mitään ”vihreää” muualla kuin asioista huonosti perillä olevien ihmisten mielissä. Kyse on yleisinhimillisestä kyvyttömyydestä suhteuttaa intuitiivisesti hyötyihin hyvin pieniä riskejä. Jopa moni tupakoitsija kokee ydinvoiman uhkana, vaikka hän kuolee noin miljardi kertaa todennäköisemmin tupakan aiheuttamiin haittoihin kuin ydinvoiman, samaan aikaan kun tupakasta saatu hyöty on minimaalinen ja ydinvoimasta saatu hyöty suunnaton.

    Kuolonuhreissa tuotettua joulea kohden ydinvoima on ylivoimainen voittaja pienimmällä lukemalla kaikista energiantuotantomuodoista. Uraanikaivosten vastustaminen on todella kummallista; miksei vaikkapa kultakaivoksia vastusteta yhtä innokkaasti? Kaivostoiminnan ympäristöhaitat eivät riipu siitä, mitä sieltä kaivetaan, vaan enemmänkin siitä, kuinka paljon kaivetaan (uraanin tapauksessa suhteellisen vähän) ja kuinka paljon käytetään resursseja kaivosalueen ennallistamiseen kaivoksen sulkemisen jälkeen (länsimaissa nykyaikana avolouhosten ollessa kysessä todella paljon).

    Ydinvoimalla on tiettyjä haittapuolia, mutta ne liittyvät lähinnä siihen, että yksiköistä on pakko tehdä nykyisessä poliittisessa ja markkinatilanteessa valtavan suuria (tietyssä määrin siinä on ulkoisista tekijöistä riippumattomiakin skaalahyötyjä). Ydinvoimalaa ei oikein kannata ajaa alas vaikka sähkön hinta laskisi niin alas että ydinvoima on tappiollista. Sama koskee kyllä esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaakin, ne ovat samalla tavoin hyvin pääomaintensiivisiä energiantuotantomuotoja. Tuuli-, aurinko- ja ydinvoima hyötyvät kaikki maksimaalisesti siitä, että sähkönsiirtoverkkoa laajennetaan ja vahvistetaan.

    Väitän siis, että ydinvoiman vastustus kumpuaa lopultakin kahdesta asiasta, jotka eivät kumpikaan perustu rationaaliseen ajatteluun: Puutteellisesta tiedosta yhdistettynä kyvyttömyyteen tehdä intuition varaisesti järkevää kustannus-hyöty-analyysia.

    Tässä on hyvä luento tuosta, miten intuitioon nojaava turvallisuuden ja uhkien arviointi johtaa virheisiin:

    Tykkää

  87. Tapio Laakso:

    Päästöjen vähentäminen on nopeampaa, kun tehdään selkeä päätös myös ydinvoimasta luopumisesta.

    Nopeinta se olisi, jos tehtäisiin selkeä päätös käyttää järjestelmällisesti kaikkia mahdollisia päästöttömiä energiamuotoja fossiilisten korvaamiseksi. Kuten tämän keskustelun avauksesta nähdään, ydinvoiman potentiaali on hyvin suuri, ja se mahdollisuus on kertaalleen menetetty. Otatteko vastuun siitä, jos se menetetään lopullisesti?

    Saksa on hyvä esimerkki monessa suhteessa. Kymmeniä miljardeja on mm. investoitu aurinkosähköön, joka tuottaa luokkaa prosentin Saksan sähköstä. Sama summa investoituna ydinvoimaan olisi tuottanut moninkertaisesti enemmän. Tästä on kysymys, kustannustehokkuudesta. Ja siitä, että sähkö on vain osa energiasta.

    Vaikka aurinkosähköä saisi ilmaiseksi, se ei voi korvata ydin- JA fossiilituotantoa kuin osittain. Mistä se loppu otetaan? Uusiutuvien kannattajat puhuvat mielellään terawattitunneista, kun sähköverkkoon tarvitaan megawatteja. Siinä on eroa.

    Totuus lienee se, että Saksa ei pysty uusiutuvilla korvaamaan fossiilisia JA ydinvoimaa. Se on fysikaalisesti liki mahdotonta. Aikaa tähän kokeiluun ei olisi. Otatteko siis vastuun, jos tämä kokeilu epäonnistuu?

    Tykkää

  88. Jatkan asian pohdiskelua tuoreessa blogauksessani otsikolla:

    Miksi ympäristöjärjestöt vaikeuttavat ilmastonmuutoksen hallintaa?
    http://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/05/18/miksi-ymparistojarjestot-vaikeuttavat-ilmastonmuutoksen-hallintaa/

    Ja avainsanana tuossa on nyt tuo Miksi. En siis pohdi sitä, tekevätkö ympäristöjärjestöt näin vai eivät, vaan sitä, miksi he näin tekevät, ja miksi he myös ainakin haluavat uskoa toimivansa oikein, vaikka se ei tänne suuntaan järkellisesti kovin rehelliseltä näytäkkään.

    Jo sen, että näin monet, varsin täysjärkisiltä, jopa fiksuilta vaikuttavat ihmiset ovat asian huomanneet, ja huomauttaneet siitä, luulisi soittavan jonkinlaisia itsetutkiskeluun kannustavia kelloja kenessä tahansa.

    Mitä tehdään, laitetaanko pää syvemmälle omaan viihtyisään kuoppaan, vai otetaanko riski ja aletaan suhtautumaan asiaan pragmaattisesti ja neutraalisti. Kenties pohtien miten vaikkapa ydinvoimasta saadaan mahdollisimman turvallista ja haitatonta sekä tehokasta (ja vastaus ei ole nyt ”lopettamalla sen käyttö”, se on sitä pään työntämistä koloon).

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s