Greenpeace ei ymmärrä, mitä on bioenergia ja mistä sitä saadaan

Kuva 1. Biotaloustyöpaikka.

Hallitusohjelma alkaa hahmottua ja sitä kommentoidaan mediassa ahkerasti. Uutisvirrasta sattui silmiin Greenpeacen ristiriitainen kannanotto hallituksen energialinjauksiin otsikolla Sipilän hallitus tuhosi metsänsuojelun, energiapolitiikassa pilkottaa toivonkipinä Otsikko on hämmentävä, koska se sisältää sekä syyn että seurauksen, mutta ei näe niiden välistä yhteyttä.

On hienoa, että hallitus on lisäämässä uusiutuvaa energiaa.

En tiedä, mitä Greenpeace haluaa. Minä haluan kustannustehokasta ja mahdollisimman nopeaa päästöjen vähentämistä. Nopeudella tarkoitan lyhintä mahdollista aikaa, jossa päästöt voidaan pudottaa nollaan tai lähelle sitä. Tällä en nyt tarkoita lyhyellä aikavälillä aikaansaatavia toimia, jotka ovat vain ”askeleita oikeaan suuntaan”. On osattava nähdä koko reitti perille asti, koska muuten on vaarana ajautua umpikujaan. Nyt käynnistettävien toimien on oltava sellaisia, jotka voivat jäädä pysyviksi, ovat aidosti parannuksia vanhaan eivätkä muodostu esteiksi myöhemmin matkalla kohti nollapäästöjä. Jos päämääränä on päästä Kuuhun, ei kannata lähteä liikkeelle lentokoneella, joka kyllä vie oikeaan suuntaan, mutta ei  perille asti. Askeleita oikeaan suuntaan voidaan ottaa myös väärin, jolloin on ennen pitkää palattava taaksepäin. Havainnollistetaan asiaa kärjistäen: Rakennetaan nyt joku energiainfra x, jolla päästöön eroon fossiilisista, mutta leikkaa päästöistä vain 50 %. Kun se on tehty, ja pitää jatkaa kohti 100 % päästövähennystä, pitää vastarakennettu infra korvata kokonaan jollain infralla y, jolla tavoite saavutetaan. Infran x rakentamisen mielekkyys on syytä kyseenalaistaa. Järkevämpää olisi raketaa suoraan infra y, vaikka se edellyttäisi enemmän suunnittelua ja hitaampaa liikkeelle lähtemistä.

Kärkihanke hiilestä luopumiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi ei kuitenkaan onnistu tehottoman päästökaupan keinoin.

Tavoitteena uusiutuvien lisääminen on loogisesti virheellinen, koska se ei yksinään takaa hiilestä luopumista, saati päästöjen vähenemistä. Varoittavana esimerkkinä tästä jälleen kerran Saksa, joka on energiavallankumouksellaan sitonut itsensä hiileen hamaan tulevaisuuteen saakka, koska ydinvoimaa lukuun ottamatta tekniikkaa sen korvaamiseksi ei ole olemassa. Päästökauppa on EU:n yhteinen sopimus siitä, miten päästöjä vähennetään. Päästökauppa on kiintiöjärjestelmä, jossa päästöt on kiintiöity ja ne vähenevät suunnitelmien mukaisesti. Jos ne pienenevät enemmän kuin kiintiöt sallisivat, päästöoikeuksien hinta romahtaa, kuten nyt on käynyt. Se ei ole järjestelmän vika. Jos päästöjä vähennetään muilla ohjaustavoilla kuin päästökaupalla, päästöoikeuksien hinta pysyy jatkossakin mitättömänä, eli juuri nämä rinnakkaiset ohjaustoimet vesittävät päästökaupan. Politiikka voisi aivan hyvin jättää koko pästökauppasektorin sikseen ja keskittyä päästökauppasektorin ulkopuolisiin päästöihin, jotka muodotavat noin puolet kaikista päästöistä. Takaisin tiedotteeseen. Uusiutuvan energian lisäämistavoitteita kiitellään. Uusiutuvia ovat tuuli ja aurinko, mutta yksinään ne eivät voi olla se raketti, jolla päästään Kuuhun. Niitä voidaan käyttää, mutta lisäksi tarvitaan fossiilisia, biomassaa tai ydinvoimaa, tai niitä kaikkia. Jos uusiutuvia tavoitellaan, loogista on valita näistä biomassa ja hylätä muut. Jos päästöttömyyttä tavoitellaan, epäloogista on jättää ydinenergia käyttämättä. Ongelmana tässä on biomassa, jota pidetään täysin päästöttömänä, vaikka se ei sitä ole. Näin ollen hallitusohjelma sisältää ilmiselvän virheen sanoessaan:

Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen.

Tiedotteessaan Greenpeace kritisoi, aivan aiheesta, metsien suojelun heikentämistä, ymmärtämättä kuitenkaan, että se on looginen seuraus uusiutuvan energian käytön lisäämisestä. Greenpeacella, kuten monella järjestölläkin, on tässä pattitilanne, koska metsiä ei voida suojella ja polttaa samanaikaisesti. On valittava jompi kumpi.

Kaikista fossiilisista polttoaineista luopuminen on aloitettava välittömästi.

Niin, jos pitää mielekkäänä lähteä välittömästi taittamaan kuumatkaa lentokoneella. Saksan päätön säntäily osoittaa ”välittömän luopumisen” riskit.

Suomi ei tarvitse energiantuotantoonsa turvetta, ja hallituksen on etunenässä näytettävä tietä kohti sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla toimivaa Suomea.

Turpeen tilalle looginen valinta on puu. Puuta saadaan metsästä, jonka suojelemisesta GP on huolissaan. Aivan aiheellisesti onkin, mutta taaskin on valittava, ensin puun ja turpeen väliltä, sen jälkeen metsien polttamisen ja niiden suojelun väliltä. Jos näiden valintojen jälkeen ei jää mitään jäljelle, on palattava lähtöruutuun ja yritettävä päästöjen vähentämistä muilla keinoin, ilman puuta.

Jotta uusiutuva energia voi lunastaa lupauksensa uusista markkinoista ja työpaikoista, tarvitaan tiukat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi ja saastuttavasta energiasta luopumiseksi. Hallituksen on myönnettävä, että fossiilisen energian aika on ohi”, sanoo Greenpeace Suomen maajohtaja Sini Harkki.

Fossiilisen aika ei ole ohi, ennen kuin se voidaan korvata jollakin toisella energialla. Työpaikkoja ei pitäisi sotkea tähän kuvioon ollenkaan.

On huolestuttavaa, että hallitus korostaa biotaloudessa puun käyttöä ja biopolttoaineita.

Mitä tuo lause oikeastaan tarkoittaa? Eihän biotaloutta voi olla olemassa ilman bioa, eli puuta ja biopolttoaineita. Mitä biotaloudessa pitäisi korostaa? Puun polttamisen lisääntyminen on huolestuttavaa, mutta se on väistämätön seuraus Greenpeacen peräänkuuluttamalle fossiilisista luopumiselle, mikäli se halutaan tehdä ilman ydinvoimaa. On myös jossain määrin harhaanjohtavaa sanoa, että fossiilisista pitää ”luopua”. Tupakasta voi luopua, tai karkista, mutta ruuasta ei. Jos yhdestä ruoka-aineesta luopuu, pitää jotain muuta lisätä. Fossiiliset pitää korvata jollain, eikä Greenpeacella nyt näytä olla harmainta hajaukaan siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa, tai mitä sen pitäisi tarkoittaa, jos metsien suojelua samanaikaisesti halutaan lisätä, ja ydinvoima kieltää.

Ei ole mahdollista lisätä puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä ja samalla turvata luonnonsuojelun taso, ellei metsänsuojelun rahoitusta lisätä huomattavasti.

Ei ole ei. Saman voi sanoa toisin sanoin niin, että fossiilisista polttoaineista ei ole mahdollista luopua lisäämättä samalla puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä, ja vielä paljon enemmällä, mikäli fossiilisista halutaan luopua kokonaan. 15 miljoonaa kuutiometriä ei riitä kuin alkuun. Pelkkä liikenne Suomessa kuluttaa puolet metsien kasvun energiamäärästä.

Biotaloushankkeiden myötä rajusti lisääntyvät metsien hakkuut ovat todellinen uhka luonnolle ja maisemille.

Niin ovat. Biotaloushankkeista pitäisi luopua, mikäli metsien suojelua halutaan parantaa. Molempia ei voi saada, pitää valita. Mikä sitten Greenpeacen mukaan olisi hyväksyttävä biomassan lisäys, sitä ei tiedotteessa sanota. Se sanotaan kuitenkin julkaisussa energia [vallan]kumous SUOMEN KESTÄVÄN ENERGIAN NÄKYMÄT Suoraan siinäkään ei sanota, kuinka monta miljoonaa kuutiometriä biomassaa voisi lisätä, mutta tuloksissa, sivulla, 49, Suomi: Energiavallankumousmalli A, taulukko 10.11, näyttää lisäyksen.

Kuva 2. Greenpeace Energiavallankumousmalli A, pirimäärienergian kulutus

Kuva 2. Greenpeace Energiavallankumousmalli A, pirimäärienergian kulutus

Lisäystä vuodesta 2015 vuoteen 2030 on 69 PJ/a. Terawattitunneiksi muutettuna se on 19 Twh vuodessa, mikä puuksi muutettuna vastaa n. 10 miljoonaa kiintokuutiometriä. Onhan se tietenkin vähemmän kuin 15 miljoonaa… Merkillepantavaa taulukossa on myös se, että siinä hiilen käyttö jatkuu vielä vuonna 2050. Että sellaista luopumista. Saksa on uusiutuvien lisäämisellä ja ydinvoimasta luopumisella lukkiutunut hiilen käyttöön. Onko mahdollista, että Suomi lukkiutuisi nykyistä suurempaan metsäenergian käyttöön? Merkit tästä ovat ainakin olemassa. Eilinen uutinen Helsingin Sanomissa: Monia mainintoja hallitusohjelmassa – biotalous voi olla melkein mitä tahansa

Tuleva pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja muut keskustalaiset uskovat, että biotalouteen voi syntyä 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Sipilä on visioinut jopa 200 000 uudesta työpaikasta.

Työpaikkoja on käytetty uusiutuvan energian keppihevosena ennenkin. Sama HS:n artikkeli kuitenkin toteaa:

Kukaan ei ole kertonut, mistä nämä 100 000 tai 200 000 ihmistä värvätään biomassoja korjaamaan. Vaikka työttömyys riivaa Itä- ja Pohjois-Suomea, hakkuukoneiden ja kuormatraktoreiden kuljettajista on jo nyt pulaa.

Oletetaan, että ne ihmiset löytyvät jostain. Ihmiset, jotka ovat valmiita opiskelemaan uuden ammatin, ja jotka ovat valmiita tekemään työtä usein kaukanakin kotoa, koska metsäpalstathan sijaitsevat eri puolella Suomea, eikä samalla alueella olla kovin kauan aikaa kerrallaan töissä. Seuraava pullonkaula on konekanta. Nykyinen metsäkonekanta ei riitä alkuunkaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Eikä kuljetuskalusto. Oletetaan, että ne hankitaan. (Onko kukaan selvittänyt, kuinka kauan tarvittavan konekannan hankkimiseen menee ja mitä se maksaa?) Jos sitten syntyy 200 000 ihmisen joukko, jonka elinkeinona on biotalous, eli metsien kaataminen. Heillä on yhdistysten kautta paljon valtaa työmarkkinoilla. Jos sitten tulevaisuudessa myönnetään se, että metsäenergia on ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta haitallista, ja siitä halutaan ”luopua”, tämä 200 000 ihmisen joukko tietenkin taistelee oman toimeentulonsa puolesta, eikä alan alas ajaminen ole mikään läpihuutojuttu. Näin voi tapahtua lukkiutuminen biotalouteen. Sama ilmiö on yksi merkittävä hidaste myös fossiilisista luopumisessa. Liian monen ihmisen toimeentulo on alasta riippuvainen.

Teollisuuden laskelmien mukaan Itä-Suomessa kaikki koulusta valmistuvat ikäluokat pitäisi kouluttaa metsätöihin, jos biotavoitteet halutaan saavuttaa.

Niinpä. Metsätyöt ovat myös pääosin ns. matalan koulutustason työpaikkoja, joille on vaikea saada tekijöitä jo muutenkin, ja joiden suosiminen ei oikein tunnu nykymaailmassa mielekkäältä. Ehkäpä ”tehdä Nokiat” jatkossa tarkoittaakin siirtymistä matkapuhelimista takaisin vessapaperin valmistamiseen.

Edit: Sattumoisin samaan aikaan ja samasta asiasta on kirjoittanut myös Pssiivi Identiteetti otsikolla

Kaksilla rattailla ajamista

Jani on laskenut GP:n biomassalisäyksen eri vuodesta ja siten vähän isommaksi, asia josta mietin itsekin, kumpaa vuotta pitäisi käyttää. Päädyin GP:n kannalta armollisempaan vuoteen.

18 thoughts on “Greenpeace ei ymmärrä, mitä on bioenergia ja mistä sitä saadaan

  1. Päivitysilmoitus: Kaksilla rattailla ajamista | PassiiviIdentiteetti

  2. Energia-asiat tosiaan ovat hankalia. Tulin eilen lentäen Suomeen, enkä voinut olla ihmettelemättä metsien määrää. Intuitio sanoo, että Suomessa kestävä biomassa täytyy voida jalostaa energiaksi ja muiksi tuotteiksi. Kehitetään teknologiaa / korkean jalostusasteen tuotteita ja viedään sitä maailmalle, kuten on ollut kasvun resepti tähänkin saakka. Mitä suurempi jalostusaste, sitä parempi. Aina on pidettävä mielessä, että puhdas luonto on Suomelle tärkeä sekä meidän itsemme että imagon kannalta, eikä sitä saa tuhota, kävi miten kävi. Biotalous ja luonnonsuojelu on sovitettava elämään rinnan.

    Haluan haastaa Kaj ajatustasi: Minusta kustannustehokas ja mahdollisimman nopea päästövähennys Suomessa ei ole globaalin ilmastonmuutoksen kannalta välttämättä paras tavoite. Miksi? Koska Suomi on pieni maa, ja meidän päästöt ovat pieni osa globaalista hiilitaseesta. Voisiko ajatella, että paras tapa auttaa globaalilla tasolla on kehittää uusia, ei välttämättä ensi alkuun tehokkaimpia, tekniikoita ilmastonmuutoksen torjuntaan? Entä jos tästä syystä Suomen päästövähennykset viivästyvät joitain vuosia, mutta samalla me kehitämme itsellemme etulyöntiaseman markkinalla, joka ratkaisee globaalin ongelman tietyllä segmentillä?

    Kuten itse sanot, kannattaa käyttää ensin hieman enemmän aikaa ratkaisun kehittämiseen, jotta päästään maaliin saakka. Minusta tavoitteen lisäksi kannattaa miettiä, mitkä voisivat olla vielä ratkaisemattomia haasteita globaalissa energiantuotannossa / taloudessa ja voisiko Suomen vahvuuksilla olla annettavaa näille markkinoille. Meillä nyt vain on suuri määrä metsää tarjolla, ja paljon siihen liittyvää osaamista. Esimerkiksi öljyintensiivisten muovituotteiden korvaaminen biopohjaisilla ratkaisuilla kuulostaa minusta erittäin hyvältä.

    Tykkää

  3. Saksa ei ole hiilestä riippuvainen. Vaan päinvastoin vuonna 2015 Saksassa poltettiin vähiten hiiltä 25 vuoteen. Ja trendi on edelleen laskeva. Saksan Ruskohiiliteollisuus menee kokonaisuudessaan konkurssiin noin vuoteen 2018 ja 2023 aikahaarukassa, koska perusvoiman tuotanto ei vain ole kannattavaa samassa verkossa uusiutuvan energian kanssa. Jo nykyinen alle 20 prosentin osuus on ajanut perusvoiman tuottajat saksassa ahdinkoon ja uusiutuvien tuplaaminen vain ajaa perusvoiman tuottajat syvään konkurssiin ja miljoonat saksalaiset energiayhtiöihin sijoittaneet eläkesäästäjät menettävät säästönsä.

    http://phasenpruefer.info/ende-grundlast/

    Greenpeace aliarvioi jyrkästi maalämmön roolia kaukolämmön tuotannossa, joten käytännössä biomassaa tarvitsee polttaa vain alle puolet nykytasosta noin vuonna 2030, koska suurin osa lämmityksen tarpeesta voidaan tuottaa suoraan geotermisellä energialla tai sitten maalämpöpumpuilla.

    Joten nyt olisi kaikkein korkeimpana prioriteettina ajaa Hanasaaren hiilivoimala alas ja korvata se hajautetulla maalämmöllä. Voimalan nykyiset työntekijät voidaan sitten sijoittaa Itä-Suomeen korjaamaan hakkuutähteitä minimipalkalla.

    Tykkää

  4. Puuheppa, itse en osaa Saksaa luke joten en voi sinun lähdetietoja tarkastella. Kuitenkin omien lähdetietojeni mukaan ruskohiilentuotanto on alimpana ollut vuonna 2010 (130.43TWh) ja vuonna 2014 se oli 140.79TWh.

    Tänä vuonna ruskolla on tuotettu 56.2TWh sähköä ja tästä vuodesta on kulunut 148 päivää, tästä saadaan arvio tämän vuoden kulutuksesta (56.2/148)*365 = 138.6TWh , joka tietenkin on täysi väärin koska ei oteta huomioon muuttujia. Haluaisin kuitenkin saada jonkinlaisen tiedon siitä mihin perustat väittämäsi että ruskohiili menee konkurssiin vuosien 2018-2023 välillä. Ja juuri sellaisellä lähdetiedolla jonka tavallinen maallikkokin voi lukea.

    Kivihiilestä vielä, sillä tuotettiin vähiten sähköä viimmeiseen 15 vuoteen vuonna 2009 (92TWh) ja sen kulutus oli vuonna 2014 98TWh.

    Lähteeni on hyvin epävarma koska se on ensimmäinen sivu minkä läysin googlettamalla:
    https://www.energy-charts.de/energy.htm

    Kun tätä Saksan malli kerran otetaan taas esille tuli mieleen, oisko Kaij Luukku mahdollista tehdä kirjoitus aiheesta mitä saksassa olisi kannattanut tehdä toisin? Olen kyllä lukenut paljon kirjoituksiasi siitä mitä on tehty väärin, mutta en ole tarkkaa ehdotusta siitä mitä olisi pitänyt tehdä lukenut. Itse ainakin huomasin että ydinvoima on vuodesta 2002 vähentynyt 64TWh ja sillä ois saanut 3/7 ruskohiilentuotannosta korvattua.

    Tykkää

  5. Mielenkiintoista asiaa. Pari kommenttia.

    1. Greenpeace ei ehkä liene se kaikkein uskottavin ympäristöjärjestö. Kuten tämäkin kirjoitus osoittaa, he ilmeisesti tarkoittavat biotaloudella lähinnä luomuviljelyä. Itse asiassa Greenpeacen linjaukset ovat sellaisia, että he vastustavat kaikkea voittoa tuottavaa taloudellista toimintaa systemaattisesti. Siirtyminen luomuviljelyyn alentaisi sekin Suomen maatalouden kokonaistuotantoa. Luomun brändiarvo tuskin kompensoisi rahallisia menetyksiä.

    Olen välillä niin kyllästynyt tähän biovouhotukseen, että haluaisin perustaa blogin/kotisivut nimeltä manuaalimaatalous, jolla olisi tarkoitus parodisoida tätä ilmiötä. En kuitenkaan taida saada sitä aikaiseksi, joten ideaa saa vapaasti käyttää.

    2. Biotalous sinänsä ideana ei ole kuitenkaan täysin huono. Luultavasti Sipilä ja hallitus näkevät käsitteen laajemmin, kuin GP. Biotaloushan voi pitää sisällään myös mm. bioteknologiaa ja lääketeollisuutta, joilla on korkea jalostusarvo.

    3. Sinänsä puun poltto voisi olla hyvä energiaratkaisu Suomelle. Haittapuolet olisivat, että puun poltto ei ole hiilineutraalia lyhyellä aikavälillä, ja toisekseen se ei ole yhteensopiva ratkaisu täydellisen metsiensuojelun kanssa. Laskelmissa tarvittavat puumäärät ovat kuitenkin yllättävän vähäisiä verrattuna Suomen metsävaroihin. Tarkistin nopeasti muuntokertoimen, ja se näyttää oikeansuuntaiselta: 10 miljoonasta kiintokuutiosta näyttäisi saavan noin 20 TWh lämpöenergiaa. Ja mikä parasta, tämä on ns. kovaa lämpöä, jota on ilmeisesti mahdollista muuttaa sähköksi hyvällä hyötysuhteella. Tämän perusteella hiilivoimalat pitäisi välittömästi korvata puuvoimaloilla. Pitkällä aikavälillä puun massapoltto voinee korvata jopa ydinvoiman.

    4. On kuitenkin maalikkona todella vaikea sanoa, miten suuria ongelmia puun polton lisääminen aiheuttaa. Aiheuttavatko pienhiukkaset terveyshaittaa? Luultavasti paljon vähemmän, kuin hiilivoimalan piipusta tulevat. Ja sitten se toinen ongelma, suojelunäkökulma. Miten suuren jäljen 10 miljoonan ”ylimääräisen” kuution hakkaaminen jättäisi Suomen luontoon? Tähän kaipaisi Suomen etevien biologien kommentteja.

    5. Suomen koko energiankulutusta ei kuitenkaan pystytä kattamaan puun poltolla, tai sitten metsäteollisuus pitää lakkauttaa. Suomen energiankulutus on vuodessa noin 235 TWh. Puuksi muutettuna tämä olisi luokkaa 115 miljoonaa kiintokuutiota, eli vähän enemmän, kuin metsävarojen vuotuinen lisäys. Tässä ei oteta huomioon sitä, että puusta ei voi valmistaa polttoainetta tai sähköä 100 % hyötysuhteella. Toisaalta *koko* energiankulutuksen kattaminen puulla ei ole tietenkään mielekäs tavoite. Lämpöpumpuilla, auringolla ja tuulella on tietenkin oma paikkansa. Samoin mielestäni vesivoimalla.

    Saankohan nähdä elinaikanani Suomen, joka pyörii kokonaan uusiutuvalla energialla? Jännäksi menee.

    Tykkää

  6. Puuheppa:
    ”Jo nykyinen alle 20 prosentin osuus on ajanut perusvoiman tuottajat saksassa ahdinkoon ja uusiutuvien tuplaaminen vain ajaa perusvoiman tuottajat syvään konkurssiin”

    Käytä nyt vähän järkeä. Mitähän siellä Saksassa tapahtuu, jos tuotannon noustessa 40% nykyisestä, kaikki loppu menee konkurssiin?

    Toisin sanoen, mitä tapahtuu
    a) sähkön hinnalle
    b) kulutukselle
    mikäli 60% tuotannnosta poistuu?

    On ihan selvää että tuossa tapauksessa joko Saksan valtio tekee jotain radikaalia pitääkseen tuotannon käytössä, tai sitten vaihtehtoisesti Saksan (tai kyseisen markkina-alueen, en tiedä kuinka suuri yhtenäinen sähkömarkkina-alue) sähkön kulutusesta leikkaantuu vastaava määrä pois. Ja jos ei tuule eikä paista aurinko, niin *koko* Saksa pysähtyy sähkön puutteessa.

    Lisäksi nyt on mennyt kannattavuus ja liiketaloudellinen kannattavuus sekaisin. Kyllähän tukia maksamalla voidaan saada vaikka minkälaisia lopputulemia aikaiseksi, mutta eivät ne ole todellisia kustannnuksia. Ne todelliset kustannukset ovat olemassa vaikka valtion kautta alalle virtaisikin miljardeja euroja tukiaisina.

    Tykkää

  7. Syltty, käytännössä jos Saksan ruskohiili-, maakaasu- ja ydinvoiman tuottajat menevät konkurssiin, niin perusvoiman täyttämä aukko korvataan lähinnä tuuli- ja aurinkovoimalla sekä akuilla. Kivihiilen (hard coal) tuotantoa ehkä kannattaisi lisätä myös säätövoiman tarpeisiin, mutta en tiedä onko sille kysyntää, koska kivihiili on Saksassa pääosin tuontitavaraa. Lisäksi päästörajat tiukkenevat kokoajan, joten uusien hiilivoimaloiden rakentaminen on hyvin riskialtista, koska kukaan ei voi ennustaa kuinka energiamarkkinat ja niiden sääntely kehittyy Saksassa.

    Hajautetut akut kuitenkin jyrää Saksassa, koska verkkosähkön korkean hinnan vuoksi Teslan hajautetut akkuratkaisut ovat taloudellisesti erittäin kannattavia. Lisäksi Tesla alkaa noin vuonna 2016 rakentamaan toista akkutehdastaan (Gigafactory) Saksaan, ja sen hajautettujen akkujen vuosituotanto liikkuu jossain 30 gigawattitunnissa. Saksan gigafactoryn akkujen vuosituotanto ylittää siis koko maailman litiumakkujen vuosituotannon vuonna 2013.

    Uusiutuva energiateknologia on jo paljon halvempaa kuin perinteinen energiatalous. Ainoa hidaste asiassa on, että sähkönjakeluinfrastruktuuri pitää suunnitella uudelleen. Mutta perusvoiman tuottajien konkurssiaalto kyllä vauhdittaa erittäin paljon asioita.

    Tykkää

  8. Fossiilisista luopuminen on ihan loogista ilman korvaavaa, jos romantisoi esiteollista aikaa ja vastustaa ”kapitalismia” ja muuta ”ilkeää”. Kaikki muuttavat asumaan omavaraisiin hippiluomukommuuneihin. Jos kommuunin tuulimylly ei juuri satu pyörimään, niin blogipostauksen voi kirjoittaa myöhemminkin. Samoin kun lihan syönnin kovan vastustamisen ymmärtää paremmin, kun vertaa tuotantoeläinten oloja disneymaailmaan.

    puuheppa, Hiili sopii säätövoimaksikin ja uusiutuvien (lue: aurinko, tuuli) osuuden kasvaessa säätövoiman tarve ja hinta kasvaa. Se kompensoi hiilen kokonaiskulutuksen vähenemistä. Lisäksi syöttötariffit sotkevat laskuja. Ne on kuitenkin tarkoitettu väliaikaisiksi ja niiden vaikutus poistuu.

    Akut voivat olla kannattavia, jos sähkön hinta on tarpeeksi korkea, mutta sitä en ymmärrä miksi ne olisivat Teslan lithium akkuja. Lyijyakut ovat kiinteissä asennuksissa halvempia ja eiköhän joku kehitä niistäkin näppärän näköisen paketin, jos kysyntää löytyy.

    Tykkää

  9. Puuhepalla on nyt kyllä suuria ajatusvirheitä.

    ”Syltty, käytännössä jos Saksan ruskohiili-, maakaasu- ja ydinvoiman tuottajat menevät konkurssiin, niin perusvoiman täyttämä aukko korvataan lähinnä tuuli- ja aurinkovoimalla sekä akuilla.”

    Se on täysin mahdotonta, ellei sähkönkulutus todellakin niiaa niinä päivinä, kun ei tuule eikä paista aurinko. Eli toimii, mikäli Saksa on valmis ajamaan maansa aina silloin tällöin alas. Vähän epäilen sitä.

    Mitä tulee Teslan akkuihin, niin kannattaa kyllä lukea tässä blogissa tehdyt laskuharjoitukset ja laskeskella vaikkapa itse, paljonko sähkön varastointi akkuihin oikeasti maksaa. Maailman litiummvarannot loppuvat kesken paljon ennen kuin Saksan kokoinen maa voi pyöriä tarpeeksi kauan akuilla.

    Ihan selvästikin et ole arastanut minkäänlaista laskeskelua, vaan vedät puhtaasti hatusta.

    Tykkää

  10. Syltty, minän laskin. Investointi akkuihin kannattaa jo pelkestään sillä että syötetään sähköä verkkoon verkkohäiriöiden aikana. Esimerkiksi kevään auringonpimennyksen aikana sähkön keskihinta Saksassa nousi 950 euroon per MWh kahden tunnin ajan. Jos sinun yrityksellä olisi ollut 100 kWh:n Tesla PowerPack, joka maksaa noin 22 000 euroa, niin olisit tienannut sillä noin 200 euroa. Eli pelkästään yhden verkkohäiriön aikana olisit saanut noin prosentin investointikustannuksista takaisin.

    Mutta tämä on koska sinä luultavasti et varmaan edes tiedä mitä verkkohäiriöä tarkoittaa ja kuinka niitä pyritään ehkäisemään. Tämän vuoksi on vähän turhauttavaa, koska väität vastaan, vaikket tiedä asiasta yhtään mitään. Saatika että osaisit analysoida mikä on verkkohäiriöiden taloudellinen merkitys.

    Tykkää

  11. puuheppa
    En minä väittänyt etteikö akkuja kannattaisi hankkia, jos energiahuolto on sellaista että vuodessa on useita tuhansien eurojen hintapiikkeja. Sanonpa vain ettei semmoista energiahuoltoa yleensä kauaa katsella, kyllä se niin kalliiksi tulee.

    ” Eli pelkästään yhden verkkohäiriön aikana olisit saanut noin prosentin investointikustannuksista takaisin. ”

    Itse siis kovasti todistelet, että verkkohäiriöt tulevat Saksan taloudelle aika kalliiksi. Jos et huomannut niin sitä minäkin sanoin. Se hinta nousee niin paljon, että kulutus leikkaantuu tuotannon tasolle, kun akkuteknologia ei riitä ja sillä sipuli. Jos koko maailman litiumtuotanto käytettäisiin vain saksalaisten sähköakkuihin, niin se riittäisi juuri ja juuri auringonpimennyksen klaaraamiseen, olettaen että tuulee hyvin. Jos megawattitunti maksaa 1000e, niin kyllä siinä kannattaa melko moni tehdas ajaa alas.

    Mitäpä luulet tapahtuvan, kun saksalaiset äänestäjä vihdoin ja viimein tajuavat tuon? Hankkivatko he maailman kaikki litiumvarat vai…?

    ”Mutta tämä on koska sinä luultavasti et varmaan edes tiedä mitä verkkohäiriöä tarkoittaa ja kuinka niitä pyritään ehkäisemään. ”

    Minulle riittää vallan hyvin tieto, että akut ovat kalliita tuohon hommaan. Eli mikäli joku tapa tuottaa energiaa saa akut verkkohäiriötilanteiden vuoksi kannattaviksi, niin se tapa on muuten ihan älyttömän kallis tapa tuottaa energiaa.

    Voi toki olla että saksalaiset ovat valmiita lapioimaan loputtomasti rahaa uusiutuville ja sen jälkeen vielä rahaa verkkoihin ja senkin jälkeen vielä lisää akkuihin ja lopuksi pahimpina aikoina leikkaamaan kovalla kädellä sähkönkulutusta. Itse en vain siihen usko.

    Liked by 1 henkilö

  12. Tuomas, kyllä ja ei. Jos noin ajatellaan, suurin osa maailman maista ovat ”pieniä”, joiden tekemisellä ei ole niin väliä. Jos taas maailma jaetaan Suomen väkiluvun kokoisiin osiin, olemme tässä joukossa aika suuri, joten tuota veruketta en osta. Olen jossain määrin skeptinen ”uusien tekniikoiden” kehityksen suhteen. Energia-alalla on hyvin todennäköisesti kaikki oleellinen jo keksitty. Biotekniikassa voisimme ehkä olla edelläkävijöitä jatkossakin. Enkä nyt tarkoita biomassan polttamisesta, sen osaavat kaikki, mutta biomassan käyttö kemian raaka-aineena voi osoittautua tärkeäksi öljyn korvikkeeksi. Siksikään en kannata sen polttamisen lisäämistä.

    Lähde, mitäkö Saksan olisi kannattanut tehdä toisin? En tiedä, enkä usko, että kukaan muukaan tietää. Se tiedetään, että ainakaan noin se ei onnistu, kuten nyt tekevät, vaikka enemmistöhän ei tiedä sitäkään. Minä tekisin nämä kaksi asiaa. Voi olla, että ne riittäisivät eikä politiikan ikinä tarvitsisi tehdä enää muuta asian hyväksi:

    1. CO2-päästöille pitää saada riittävän kova hinta, jotta se ohjaa toimintaa vähähiilisempään suuntaan. Pidän Hansenin päästömaksumallia parhaana, koska uskon, että se savuttaisi enemmistön varauksettoman kannatuksen, jonka jälkeen (tyhmät) poliitikot eivät pystyisi sitä enää poistamaan.
    https://planeetta.wordpress.com/2009/05/23/hiilivero-james-hansenin-mallin-mukaan/

    2. Kaikki hiilettömät energianlähteet pitää saattaa tasavertaiseen asemaan. Ei tukea millekään, eikä mielivaltaisia rajoituksia millekään. Fossiilienergian nousevan hinnan pitää riittää ohjaamaan markkinat vähähiilisempään suutaan. Markkinat tekevät sen nähdäkseni kustannustehokkaammin kuin mihin politiikka ikinä pystyy.

    Syltty, kiitokset älyttömyyksien alasampumisesta! Uskon kyllä, että puuhepan kirjoittelu on jonkinlaista parodiaa. Ei kukaan voi olla noin pihalla. Eihän?

    Tykkää

  13. Kaj, olen erittäin paljon samaa mieltä siitä, että varmin pitkän aikavälin muutoksen ajuri, jolle on mahdollista saada laaja kansallinen ja kansainvälinen tuki, on nimenomaan CO2-hintaan perustuva ohjaus kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.

    Sen sijaan tämä teknologian kehitykseen viittaava kommenttisi on minusta historian valossa hieman erikoinen. ”Energia-alalla on hyvin todennäköisesti kaikki oleellinen jo keksitty.” Tämä ei yksinkertaisesti tule pitämään paikkaansa. Lupaan syödä housuni, jos jäädessäni joskus toivottavasti eläkkeelle, ei mitään uutta ja merkittävää ole keksitty energiatekniikan saralla.

    Itse asiassa muuan Charles Holland Duell, Yhdysvaltain patenttikomissaari sanoi jo 1890-luvulla: ”Everything that can be invented has been invented.”

    Itse asiassa Wikipedian mukaan hänkin (tai hänen edeltäjänsä) todellisuudessa tarkoitti, että nykytekniikka tulee jäämään niin pahasti uuden tekniikan jalkoihin, että aimmilla keksinnöillä ei juuri niiden rinnalla ole merkitystä.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Charles_Holland_Duell

    Onhan meillä tätä big dataa, nanotekniikkaa, kylmäfuusiota, ja kaikki ne innovaatiot joista me ei vielä osata edes uneksia? Toki elämän edellytys, aurinko, on kaikessa kantavassa roolissa, mutta missä muodossa energiaa käytetään, varastoidaan ja tuotetaan vuosisadan kuluttua… Se lienee mysteeri.

    Tykkää

  14. Tuomas
    Kyllähän tekniikka edelleen kehittyy, mutta se tarkoittaa että tuulimyllyihin tulee vuosittain pari-kolme prossaa tehoa lisää ja ydinvoimalaitokset pienenevät tai jotain vastaavaa. En usko että joku keksii tavan käyttää pimeää energiaa ja tekee sen 10x tehokkaammin, mitä nykyiset energiantuotantotavat.

    Esimerkiksi 100v sitten ydinvoimaa tai aurinkovoimaa nykymodossaan ei oltu edes keksitty. En todellakaan usko, että jostain putkahtaa vastaavia täysin uusia tapoja tuottaa energiaa. Fuusiovoima taitaa olla ainut putkessa oleva.

    – Syltty

    Tykkää

  15. Okei… Jospa vähemmän höyrötettäisiin varastoinnin ihanuudesta ja miten se ratkaisee ongelmat satunnaistuotannon kanssa ja selitettäisiin että miten ratkaistaan varastojen täydentäminen! On yhdentekevää kuinka paljon varastoa on, jos tuotanto ei kykene luotettavasti ja jatkuvasti tuottamaan energiaa niin paljon, että sitä voidaan varastoida.

    Jos otetaan vaikkapa yksi vuosi mittajanaksi ja oletetaan vuosien olevan veljiä keskenään, tulee tuotannon olla sen vuoden aikana positiivinen varastoinnin häviöt huomioiden tai ollaan ureapitoisessa nesteessä. Ja jos jonkun pitää kysyä että miksi, niin syy on siinä ettei varasto tuota mitään. Jos ensimmäisen vuoden alussa varasto on 100% täysi, mutta vuoden aikana tuotanto ei kykene tuottamaan kuin 90% kulutuksesta, on seuraavan vuoden alussa varasto vajaa. Sanotaan 90% ihan että pidetään luvut yksinkertaisina.

    Jos toinen vuosi on samanlainen, on kolmannen vuoden alussa varastossa enää 80%. Tietysti jossain vaiheessa tulisi hyvä vuosi, mutta mikä on hyvien ja huonojen vuosien suhde?
    Entäs jos varasto ei ollutkaan tapissaan ensimmäisenä vuonna?
    Juu, tekemällä lisää voimaloita nostetaan tuottoa, mutta ongelmahan on, että nuo voimalat eivät ole kannattavia jos sähkön hintaa ei nosteta huikeasti. Joka taas tietää talouteen isoja ongelmia, koska ihmisten pitäisi saada rahoillaan muutakin kuin sähköä. Mitä enemmän tuloista pitää käyttää sähköön, sitä vähemmän jää muuhun, joka taas näivettää kotimaan kysyntää. Tai sitten pitää palkkojen nousta huimasti.
    Vienti kärsii myös energian hinnasta. Samoin kuin jatkuvasta palkkaan kohdistuvasta nostopaineesta että työntekijät pystyisivät elämään!

    Tykkää

  16. Realisti, en nyt hiffaa mitä ajat takaa, mutta ylivoimaisesti halvin varasto on kulutusjousto. Eli jos meillä on vaihteleva sähkönhinta, niin kuluttajat käyttävät sähköä siten miten sitä on saatavilla. Samoin prosessitehtaita suunnitellessa optimoidaa tehtaan kyky mukauttaa tuotannon teho saatavilla olevan sähkön hintaan.

    Ei tämä ole vaikeaa ajatella, mutta smart grid tarvitsee ihan uudenlaista ajattelua taustalleen.

    Hyvä esimerkki kulutusjoustosta: kotitaloudet ja taloyhtiöt voivat hankkia sekä lämmin- että kylmävesivaraajan. Lämminvesivaraajaan varastoidaan lämpöä kun tarvitsee lämmittää ja lämmintä vettä. Kylmävesivarastoon puolestaan voidaan pumpata kylmää, kun tarvitsee jäähdyttää asuntoa ja kylmätiloja. Tämä on aika paljon hyvin edullista kulutusjoustovaraa ihan kotitalouksille.

    Tykkää

  17. Selvästi et hiffaa…
    Sinä puhut kulutusjoustosta, mutta et mieti asiaa loppuun valtakunnallisella taloudella. Se ei ole sinusta vaikeaa ajatella, koska et ajattele kokonaisuutta.

    Ei VOIDA optimoida tehtaita toimimaan sekä kannattavasti että satunnaisesti. Lukemattomat prosessit eivät vain toimi niin, että niitä pätkitään silloin tällöin. Terästehdas ei voi vain ottaa parin tunnin torkkuja ja sitten jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Aikaa ja energiaa palaa jumalattomasti kun järjestelmät ajetaan taas ylös.

    Tuo taas, samoin kuin uusiutuvien järkyttävät hinta ovat suoraan tappiota teollisuudelle. Etenkin, jos työntekijän pitää istua kannikoillaan pimeässä ja kylmässä tyhjänpanttina odottamassa että taas saadaan sähköä. Ei kukaan siellä ilmaiseksi istu. Ja jos lähtevät kotiin, sitten tulee viivettä ylösajoon kun väki pitää kutsua takaisin töihin. Taas menee aikaa hukkaan ennen seuraavaa katkoa.

    Samalla myös työntekijöiden palkan tarve nousee, koska tässä kylmässä ja pimeässä maassa sähkö ja energia eivät ole jotain mitä voidaan vain päättää jättää käyttämättä. Et tunnu myös tajuavan, että nuo varaajatkin ovat vain varastoja. Jos ei ole säännöllistä ylijäämää, varastot vain lykkäävät vääjäämätöntä loppua.

    Jatkaakseni taloudellisesta puolesta… Sinun suunnitelmasi siis tuhoaisi Suomesta kaiken teollisuuden joka toimii parhaiten jatkuvana. Samalla nostettaisiin sähkökuluja kaikille, ja sitä kautta nostettaisiin palkkakuluja tai laskettaisiin kulutusvaraa. Tuo taas tappaa paikallisen kysynnän kun sitä rahaa vain ei ole käyttää. Tämä kaupan päälle käsiin räjähtävän työttömyyden kera, jolloin harvemmilta työtätekeviltä pitäisi saada enemmän irti käteistä huolehtia suuremmasta ja suuremmasta joukosta työtä tekemättömiä. Kulut kun eivät vain tipu yhtä helposti kuin tulot, tässä maassa kun ei ole realistista ajatella että selviämme ilman tuontia. Jo ruoka asettaa ongelmia, koska näillä asteilla ei pysty perhettä elättämään pienellä peltotilkulla ja parilla hedelmäpuulla.

    Ja vaikka osa teollisuudesta voisikin toimia satunnaisella sähköllä, ne häviäisivät kilpailijoille ulkomailla joilla ei olisi tuota rasitetta. Kaikki lisäkulut pitäisi siirtää hintaan, mutta jos joku toinen toimii halvemmalla myynti muuttuu pirun vaikeaksi. Eli kohta nekin firmat lähtevät autuaammille toimintamaille. Itse olisin jo pakannut akan ja kakarat kauan tuota ennen ja hankkiutunut hinnalla millä hyvänsä eroon kaikesta mitä en voi kuljettaa mukana. Norja ja Islanti tulevat ensimmäisenä mieleen määränpäinä.

    Ja kappas, nyt tosiaan sähköä piisaa kun teollisuus ei sitä käytä. Harmi vain, että samalla meiltä lähti käytännössä kaikki tulot. Viimeinen lähtijä sammuttaa valot ja ajaa turhaksi jääneet tuulimyllyt alas, surulliseksi monumentiksi sille, kuinka asioiden ajatteleminen liian vähän johtaa typeryyteen.

    Ja ei, sinä ET pysty tekemään jotain globaalia diiliä jossa kaikki kurjistavat itseään samalla tavoin. Se ei kestäisi kuin hetken. Ensimmäiseksi nimittäin teollisuus menisi halvan ja riittoisan energian maihin, ja sitten muut rikkoisivat sopimusta epätoivoisena yrityksenä estää kaiken tuotannon pako.

    Tykkää

  18. Ainoa ongelma Suomella on että raskasteollisuus siirtyy aurinkoisemmille leveysasteilla, koska mikään energiateknologia ei voi kilpailla aurinkosähkön kanssa pidemmällä aikavälillä.joten teollisuuden suhteen peli on jo menetetty.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s