Greenpeace ei ymmärrä, mitä on bioenergia ja mistä sitä saadaan

Kuva 1. Biotaloustyöpaikka.

Hallitusohjelma alkaa hahmottua ja sitä kommentoidaan mediassa ahkerasti. Uutisvirrasta sattui silmiin Greenpeacen ristiriitainen kannanotto hallituksen energialinjauksiin otsikolla Sipilän hallitus tuhosi metsänsuojelun, energiapolitiikassa pilkottaa toivonkipinä Otsikko on hämmentävä, koska se sisältää sekä syyn että seurauksen, mutta ei näe niiden välistä yhteyttä.

On hienoa, että hallitus on lisäämässä uusiutuvaa energiaa.

En tiedä, mitä Greenpeace haluaa. Minä haluan kustannustehokasta ja mahdollisimman nopeaa päästöjen vähentämistä. Nopeudella tarkoitan lyhintä mahdollista aikaa, jossa päästöt voidaan pudottaa nollaan tai lähelle sitä. Tällä en nyt tarkoita lyhyellä aikavälillä aikaansaatavia toimia, jotka ovat vain ”askeleita oikeaan suuntaan”. On osattava nähdä koko reitti perille asti, koska muuten on vaarana ajautua umpikujaan. Nyt käynnistettävien toimien on oltava sellaisia, jotka voivat jäädä pysyviksi, ovat aidosti parannuksia vanhaan eivätkä muodostu esteiksi myöhemmin matkalla kohti nollapäästöjä. Jos päämääränä on päästä Kuuhun, ei kannata lähteä liikkeelle lentokoneella, joka kyllä vie oikeaan suuntaan, mutta ei  perille asti. Askeleita oikeaan suuntaan voidaan ottaa myös väärin, jolloin on ennen pitkää palattava taaksepäin. Havainnollistetaan asiaa kärjistäen: Rakennetaan nyt joku energiainfra x, jolla päästöön eroon fossiilisista, mutta leikkaa päästöistä vain 50 %. Kun se on tehty, ja pitää jatkaa kohti 100 % päästövähennystä, pitää vastarakennettu infra korvata kokonaan jollain infralla y, jolla tavoite saavutetaan. Infran x rakentamisen mielekkyys on syytä kyseenalaistaa. Järkevämpää olisi raketaa suoraan infra y, vaikka se edellyttäisi enemmän suunnittelua ja hitaampaa liikkeelle lähtemistä.

Kärkihanke hiilestä luopumiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi ei kuitenkaan onnistu tehottoman päästökaupan keinoin.

Tavoitteena uusiutuvien lisääminen on loogisesti virheellinen, koska se ei yksinään takaa hiilestä luopumista, saati päästöjen vähenemistä. Varoittavana esimerkkinä tästä jälleen kerran Saksa, joka on energiavallankumouksellaan sitonut itsensä hiileen hamaan tulevaisuuteen saakka, koska ydinvoimaa lukuun ottamatta tekniikkaa sen korvaamiseksi ei ole olemassa. Päästökauppa on EU:n yhteinen sopimus siitä, miten päästöjä vähennetään. Päästökauppa on kiintiöjärjestelmä, jossa päästöt on kiintiöity ja ne vähenevät suunnitelmien mukaisesti. Jos ne pienenevät enemmän kuin kiintiöt sallisivat, päästöoikeuksien hinta romahtaa, kuten nyt on käynyt. Se ei ole järjestelmän vika. Jos päästöjä vähennetään muilla ohjaustavoilla kuin päästökaupalla, päästöoikeuksien hinta pysyy jatkossakin mitättömänä, eli juuri nämä rinnakkaiset ohjaustoimet vesittävät päästökaupan. Politiikka voisi aivan hyvin jättää koko pästökauppasektorin sikseen ja keskittyä päästökauppasektorin ulkopuolisiin päästöihin, jotka muodotavat noin puolet kaikista päästöistä. Takaisin tiedotteeseen. Uusiutuvan energian lisäämistavoitteita kiitellään. Uusiutuvia ovat tuuli ja aurinko, mutta yksinään ne eivät voi olla se raketti, jolla päästään Kuuhun. Niitä voidaan käyttää, mutta lisäksi tarvitaan fossiilisia, biomassaa tai ydinvoimaa, tai niitä kaikkia. Jos uusiutuvia tavoitellaan, loogista on valita näistä biomassa ja hylätä muut. Jos päästöttömyyttä tavoitellaan, epäloogista on jättää ydinenergia käyttämättä. Ongelmana tässä on biomassa, jota pidetään täysin päästöttömänä, vaikka se ei sitä ole. Näin ollen hallitusohjelma sisältää ilmiselvän virheen sanoessaan:

Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen.

Tiedotteessaan Greenpeace kritisoi, aivan aiheesta, metsien suojelun heikentämistä, ymmärtämättä kuitenkaan, että se on looginen seuraus uusiutuvan energian käytön lisäämisestä. Greenpeacella, kuten monella järjestölläkin, on tässä pattitilanne, koska metsiä ei voida suojella ja polttaa samanaikaisesti. On valittava jompi kumpi.

Kaikista fossiilisista polttoaineista luopuminen on aloitettava välittömästi.

Niin, jos pitää mielekkäänä lähteä välittömästi taittamaan kuumatkaa lentokoneella. Saksan päätön säntäily osoittaa ”välittömän luopumisen” riskit.

Suomi ei tarvitse energiantuotantoonsa turvetta, ja hallituksen on etunenässä näytettävä tietä kohti sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla toimivaa Suomea.

Turpeen tilalle looginen valinta on puu. Puuta saadaan metsästä, jonka suojelemisesta GP on huolissaan. Aivan aiheellisesti onkin, mutta taaskin on valittava, ensin puun ja turpeen väliltä, sen jälkeen metsien polttamisen ja niiden suojelun väliltä. Jos näiden valintojen jälkeen ei jää mitään jäljelle, on palattava lähtöruutuun ja yritettävä päästöjen vähentämistä muilla keinoin, ilman puuta.

Jotta uusiutuva energia voi lunastaa lupauksensa uusista markkinoista ja työpaikoista, tarvitaan tiukat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi ja saastuttavasta energiasta luopumiseksi. Hallituksen on myönnettävä, että fossiilisen energian aika on ohi”, sanoo Greenpeace Suomen maajohtaja Sini Harkki.

Fossiilisen aika ei ole ohi, ennen kuin se voidaan korvata jollakin toisella energialla. Työpaikkoja ei pitäisi sotkea tähän kuvioon ollenkaan.

On huolestuttavaa, että hallitus korostaa biotaloudessa puun käyttöä ja biopolttoaineita.

Mitä tuo lause oikeastaan tarkoittaa? Eihän biotaloutta voi olla olemassa ilman bioa, eli puuta ja biopolttoaineita. Mitä biotaloudessa pitäisi korostaa? Puun polttamisen lisääntyminen on huolestuttavaa, mutta se on väistämätön seuraus Greenpeacen peräänkuuluttamalle fossiilisista luopumiselle, mikäli se halutaan tehdä ilman ydinvoimaa. On myös jossain määrin harhaanjohtavaa sanoa, että fossiilisista pitää ”luopua”. Tupakasta voi luopua, tai karkista, mutta ruuasta ei. Jos yhdestä ruoka-aineesta luopuu, pitää jotain muuta lisätä. Fossiiliset pitää korvata jollain, eikä Greenpeacella nyt näytä olla harmainta hajaukaan siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa, tai mitä sen pitäisi tarkoittaa, jos metsien suojelua samanaikaisesti halutaan lisätä, ja ydinvoima kieltää.

Ei ole mahdollista lisätä puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä ja samalla turvata luonnonsuojelun taso, ellei metsänsuojelun rahoitusta lisätä huomattavasti.

Ei ole ei. Saman voi sanoa toisin sanoin niin, että fossiilisista polttoaineista ei ole mahdollista luopua lisäämättä samalla puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä, ja vielä paljon enemmällä, mikäli fossiilisista halutaan luopua kokonaan. 15 miljoonaa kuutiometriä ei riitä kuin alkuun. Pelkkä liikenne Suomessa kuluttaa puolet metsien kasvun energiamäärästä.

Biotaloushankkeiden myötä rajusti lisääntyvät metsien hakkuut ovat todellinen uhka luonnolle ja maisemille.

Niin ovat. Biotaloushankkeista pitäisi luopua, mikäli metsien suojelua halutaan parantaa. Molempia ei voi saada, pitää valita. Mikä sitten Greenpeacen mukaan olisi hyväksyttävä biomassan lisäys, sitä ei tiedotteessa sanota. Se sanotaan kuitenkin julkaisussa energia [vallan]kumous SUOMEN KESTÄVÄN ENERGIAN NÄKYMÄT Suoraan siinäkään ei sanota, kuinka monta miljoonaa kuutiometriä biomassaa voisi lisätä, mutta tuloksissa, sivulla, 49, Suomi: Energiavallankumousmalli A, taulukko 10.11, näyttää lisäyksen.

Kuva 2. Greenpeace Energiavallankumousmalli A, pirimäärienergian kulutus

Lisäystä vuodesta 2015 vuoteen 2030 on 69 PJ/a. Terawattitunneiksi muutettuna se on 19 Twh vuodessa, mikä puuksi muutettuna vastaa n. 10 miljoonaa kiintokuutiometriä. Onhan se tietenkin vähemmän kuin 15 miljoonaa… Merkillepantavaa taulukossa on myös se, että siinä hiilen käyttö jatkuu vielä vuonna 2050. Että sellaista luopumista. Saksa on uusiutuvien lisäämisellä ja ydinvoimasta luopumisella lukkiutunut hiilen käyttöön. Onko mahdollista, että Suomi lukkiutuisi nykyistä suurempaan metsäenergian käyttöön? Merkit tästä ovat ainakin olemassa. Eilinen uutinen Helsingin Sanomissa: Monia mainintoja hallitusohjelmassa – biotalous voi olla melkein mitä tahansa

Tuleva pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja muut keskustalaiset uskovat, että biotalouteen voi syntyä 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Sipilä on visioinut jopa 200 000 uudesta työpaikasta.

Työpaikkoja on käytetty uusiutuvan energian keppihevosena ennenkin. Sama HS:n artikkeli kuitenkin toteaa:

Kukaan ei ole kertonut, mistä nämä 100 000 tai 200 000 ihmistä värvätään biomassoja korjaamaan. Vaikka työttömyys riivaa Itä- ja Pohjois-Suomea, hakkuukoneiden ja kuormatraktoreiden kuljettajista on jo nyt pulaa.

Oletetaan, että ne ihmiset löytyvät jostain. Ihmiset, jotka ovat valmiita opiskelemaan uuden ammatin, ja jotka ovat valmiita tekemään työtä usein kaukanakin kotoa, koska metsäpalstathan sijaitsevat eri puolella Suomea, eikä samalla alueella olla kovin kauan aikaa kerrallaan töissä. Seuraava pullonkaula on konekanta. Nykyinen metsäkonekanta ei riitä alkuunkaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Eikä kuljetuskalusto. Oletetaan, että ne hankitaan. (Onko kukaan selvittänyt, kuinka kauan tarvittavan konekannan hankkimiseen menee ja mitä se maksaa?) Jos sitten syntyy 200 000 ihmisen joukko, jonka elinkeinona on biotalous, eli metsien kaataminen. Heillä on yhdistysten kautta paljon valtaa työmarkkinoilla. Jos sitten tulevaisuudessa myönnetään se, että metsäenergia on ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta haitallista, ja siitä halutaan ”luopua”, tämä 200 000 ihmisen joukko tietenkin taistelee oman toimeentulonsa puolesta, eikä alan alas ajaminen ole mikään läpihuutojuttu. Näin voi tapahtua lukkiutuminen biotalouteen. Sama ilmiö on yksi merkittävä hidaste myös fossiilisista luopumisessa. Liian monen ihmisen toimeentulo on alasta riippuvainen.

Teollisuuden laskelmien mukaan Itä-Suomessa kaikki koulusta valmistuvat ikäluokat pitäisi kouluttaa metsätöihin, jos biotavoitteet halutaan saavuttaa.

Niinpä. Metsätyöt ovat myös pääosin ns. matalan koulutustason työpaikkoja, joille on vaikea saada tekijöitä jo muutenkin, ja joiden suosiminen ei oikein tunnu nykymaailmassa mielekkäältä. Ehkäpä ”tehdä Nokiat” jatkossa tarkoittaakin siirtymistä matkapuhelimista takaisin vessapaperin valmistamiseen.

Edit: Sattumoisin samaan aikaan ja samasta asiasta on kirjoittanut myös Pssiivi Identiteetti otsikolla

Kaksilla rattailla ajamista

Jani on laskenut GP:n biomassalisäyksen eri vuodesta ja siten vähän isommaksi, asia josta mietin itsekin, kumpaa vuotta pitäisi käyttää. Päädyin GP:n kannalta armollisempaan vuoteen.