Helsingin Sanomat 24.8.2010 toteaa Kiviniemen virkonneen Helsingin energiantuotannosta seuraavalla tavalla:
”Me tiesimme jo kymmeniä vuosia sitten, että on hyvä käyttää kotimaisia polttoaineita, koska se luo työtä ja toimeentuloa Suomeen, mutta myös ilmastopolitiikan vuoksi päästöjä pitää vähentää. Täällä on tehty vihreiden, SDP:n ja kokoomuksen johdolla hiilenmustaa energiapolitiikkaa vuosikausia”, Kiviniemi sanoo STT:n haastattelussa.
Ja siksi siis Helsinki joutuu nyt ”karvaasti maksamaan” siitä, ettei pääkaupungissa ole noudatettu keskustalaista energiapolitiikkaa. Jos ja kun hallituksen ehdotelma energiaveroksi toteutuu.
Mitä ovat Kiviniemen tarkoittamat kotimaiset polttoaineet? Metsähaketta Suomessa on käytettävissä enintään 25 terawattituntia. Helsingin tarve on puolet tästä. Tarkempi selvitys aiheesta artikkelissa Metsäbiomassan energiapotentiaali Suomessa.
Entä turve? Sitä kyllä riittää, mutta se ei ilmastoystävällisyydessään vedä vertoja edes hiilelle, jota Helsingin käyttämästä energiasta on 33 %, loput on maakaasua + vesi- ja ydinvoimaosuuksia. (Tuotantoseloste)
Tästä aiheesta käytiin erittäin hyvä keskustelu hiljattain Osmo Soininvaaran blogissa otsikolla Helsingin lämmitys.
Mitä muuta keskusta ”tiesi jo kymmeniä vuosia sitten”. Esim. silloin, 1994, kun edellisen keskustalaisen pääministerin masinoimana torpattiin ydinvoima?
Oleellisinta on ymmärtää päästökaupan merkitys. Vuodesta 2013 lähtien päästökauppasektorin päästöt lasketaan EU:n päästöiksi, ei Suomen päästöiksi. Päästökauppasektorin, johon energian tuotanto kuuluu, päästöjä hallitaan päästöoikeuksilla käytävällä kaupalla. Liikkeelle lasketaan tietty määrä päästöyksiköitä, eikä päästöjä voi toteutua enempää kuin on yksiköitä. Jos Helsingissä vähennetään päästöjä, vastaava määrä yksiköitä vapautuu markkinoille, ja joku muu käyttää ne. Päästöjä kannattaa vähentää vain, jos vähentäminen maksaa vähemmän kuin yksiköiden ostaminen. Muussa tapauksessa kannattaa ostaa yksiköitä. Liikkeelle laskettavien päästöyksiköiden määrä vähenee vuosittain, jolloin päästötkin vähenevät. Tämä mekanismi ohjaa päästöjen vähentämisen sinne, missä se on halvinta. Piiskaamalla itseämme päällekkäisillä ohjauskeinoilla, energiaveroilla, emme todellisuudessa vähennä päästökauppasektorin päästöjä lainkaan.
Päästökauppasektorin ulkopuoliset päästöt lasketaan kansallisiksi päästöiksi, joille EU:ssa on asetettu erikseen vähennysvelvoitteet, kullekin maalle erikseen. Päästökauppaan kuuluvan energiantuotannon päästöjen vähentäminen ei vaikuta kansallisiin päästöihin, eikä kansalliseen velvoitteeseen millään tavalla. Se voi tehdä siitä vaikeampaa, jos suuria määriä metsäbiomassaa käytetään päästökauppasektorilla, jolloin se on poissa kansallisia päästöjä vähentävästä käytöstä. Hakkeen rahtaaminen Helsinkiin myös lisää liikenteen päästöjä, joita kansallisen velvoitteen mukaisesti tulisi vähentää.
Olen itse joutunut muuttamaan mielipidettäni biomassan käytön järkevyydestä suuren kokoluokan laitoksissa. Biomassaa ei riitä kaikille, joten se kannattaa käyttää siellä, missä siitä saadaan suurin hyöty; pienissä yksiköissä lähellä tuotantopaikkaa, ja mahdollisesti biodieselin valmistuksessa. Jotta Suomessa voisimme puhua energiapolitiikasta nykyisen populistisen sekoilun sijasta, poliitikkojen tulee perehtyä faktoihin, numeroihin, asioiden mittasuhteisiin ja realiteetteihin, sekä päästökaupan periaatteisiin. Puoluekartalla ei tällä hetkellä ole yhtäkään puoluetta, jonka voisi sanoa hallitsevan kokonaisuuden tässä asiassa, ja tekevän määrätietoista faktaperustaista, ilmastonsuojelun huomioon ottavaa energiapolitiikkaa.
Suurten kaupunkien energiantuotannon päästöttömyydestä on turha haaveilla niin kauan kuin ydinvoima ei ole vaihtoehtojen joukossa.
Gaia 
Kova on luotto anek….eiku päästökauppajärjestelmään. Päästöjähän voi käsittääkseni toteutua enemmän kuin liikkeelle päästettyjen oikeuksien määrä, koska päästökauppaan liittyy niitä joustomekanismeja (metsien suojelu, teknologian siirto ym. itsepetokset). Saahan tästä olla eri mieltäkin, mutta minusta on vain hyvä, jos Suomessa otetaan käyttöön päästökaupan kanssa päällekkäinen CO2-vero.
TykkääTykkää
En puhunut luottamuksesta mitään, vaan esitin sen mekanismin, millä Suomessa käyttämättä jätetyt oikeudet siirtyvät muualle jonkun muun päästettäväksi. Kaikki jaossa olevat päästökiintiöt käytetään, tähän luottamukseni on kova.
Kokonaisuuden kannalta Suomen energiaverotuksella ei ole päästökauppasektorilla yhtikäs mitään merkitystä, muuten kuin valtion tulonlähteenä. Verotus voi olla jopa haitaksi. Päästökauppasektorin ulkopuolella se tietenkin vaikuttaa, toivottavasti positiiviseen suuntaan. Lämpöpumpun muuttumista kaukolämmitystä kannattavammaksi pitää kyllä ihmetellä.
Viittaat muihin hankemekanismeihin, joita Kioto-sopimuksessa on määritelty. Periaatteena niissä on omien päästöjen kompensointi jossakin muualla. Parhaimmillaan toimivat, pahimmillaan ovat yhtä tyhjän kanssa. En nyt muista kuinka suuren osan näillä vippaskonsteilla voi kattaa, mutta ei se kovin iso ole.
Mielipiteeni olen kertonut jo ennenkin, ja minusta ”fee-and-dividend” (keksikää joku suomenkielinen nimi) on päästökauppaa parempi:
Parhaat perustelut löytyvät tälle James Hansenin kirjasta sivuilta 205-222.
Yksi päästökaupan ongelma on sekin, että sen piirissä on vain jotain puolet kaikista päästöistä. Muille päästöille tarvitaan joku muu ohjauskeino. Nyt kun energiavero lätkäistään kaikille polttoaineille, päästökaupan muodostama hintaero sektorin ulko- ja sisäpuolisten energiatuotteiden välillä säilyy, ja osaltaan siitä johtuu esim. kaukolämmityksen kallistuminen lämpöpumppua enemmän. Nyt voi lähitulevaisuudessa käydä vielä niinkin, että hiili muuttuu maakaasua kannattavammaksi. ”Fee-and-dividend” kohtelisi tasapuolisesti kaikkia eikä johtaisi tällaisiin markkinavirheisiin.
Toinen ongelma ja markkinahäiriö on vaihtoehtojen puuttuminen. Politiikkaa tehdään suhteellisen lyhyellä aikajänteellä, joten nykyinen ja ehkä seuraavakin päästökauppakausi voi mennä vielä näennäisesti hyvin. Mutta onko oikeasti näköpiirissä tilannetta, jossa voidaan päästä ratkaisevaan >80 % päästövähennykseen? Nykyisellä vaihtoehtopaletilla väitän ettei ole, mutta kysymys ei ole teknisestä esteestä.
TykkääTykkää
Puhumattakaan siitä logistisesta painajaisesta,jonka täysperävaunullinen puuhakerekka joka viides minuutti ympäri vuorokauden Helsinkiin aiheuttaisi, hieman dieselin
päästöjäkin lisää … Marin murinat ovat pelkkää kepulipolitiikkaa vailla vähäisintäkään todellisuuspohjaa !
TykkääTykkää
Kivihiilen käyttö näyttää olevan kovassa myötätuulessa. Helsingistä löytyy sankoin joukoin innokkaita ’kivihiililobbareita’ ja Suomessa sitä kulutettiin alkuvuodesta kolmannes viime vuotista enemmän.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article491928.ece?s=r&wtm=-26082010
Hiilen kulutuksen kasvuun vaikutti osaltaan huono vesivoimatilanne. Tänä vuonna altaat eivät ole täyttyneet edes viime vuotiseen tahtiin. Viime talvisen vesireservitilanteen vuoksi vesivoimaa jouduttiin alkuvuonna vähentämään 25 %. Nykyisellä menolla kivihiilellä tulee jälleen olemaan suurta kysyntää.
TykkääTykkää
”En puhunut luottamuksesta mitään, vaan esitin sen mekanismin, millä Suomessa käyttämättä jätetyt oikeudet siirtyvät muualle jonkun muun päästettäväksi. Kaikki jaossa olevat päästökiintiöt käytetään, tähän luottamukseni on kova.”
Jep, eli mä en oikein usko, että päästökaupasta huolimatta Suomessa päästöjen vähennys johtaisi päästöjen kasvamiseen muualla. Jos me vähennetään päästöjä, ulkomailla voivat ostaa meiltä käyttämättä jääneet oikeudet, jos taas emme vähennä, he ostavat YK:n ilmastokirkolta aneita, joiden tuotto käytetään uusien, ”ympäristöystävällisten” hiilivoimaloiden rakentamiseen banaanivaltioihin (tällaisesta oli juttu Guardianissa hiljattain). Ai miten niin olen muka pessimisti? 😉
Tosin, kuten ensimmäisessä lauseessa vähän viittasinkin, tämä tosiaan taitaa perustua enemmänkin uskomukseen kuin kovaan faktatietoon. Oikeesti uskon kyllä että varmaan meidän päästöoikeuksien käyttämisellä tai käyttämättä jättämisellä joku pieni vaikutus on ulkomaillakin, mutta en vaan mitenkään voi uskoa, että se on 1:1 niin kauan kun järjestelmä sisältää kaikki ne porsaanreiät, joista Hansenkin kirjassaan kirjoitti.
TykkääTykkää
Hansen muuten arvostelee Guardianissa tänään tällä kertaa Norjan hallitusta, ja ihan syystä
http://www.guardian.co.uk/environment/cif-green/2010/aug/26/james-hansen-climate-change
Tulipahan vaan mieleen, että hänellä voisi olla muutama ei-kovin-kaunis sana sanottavana kotimaisen kepulin turvepolitiikasta, jos jotain kautta sattuisi aiheeseen perehtymään…
TykkääTykkää
Joe oli myös huomioinut Hansenin uusimman:
http://climateprogress.org/2010/08/26/hansen-activist-global-warming/
Rommilla on aikaisemmin ollut vähän kummallisia mielipiteitä:
http://climateprogress.org/2009/05/05/james-hansen-waxman-markey-carbon-tax-cap-and-trade/
http://climateprogress.org/2009/07/09/nasas-james-hansen-pushes-false-misleading-and-pointless-attack-on-u-s-climate-action/
Taitaa olla niin, että tiedemiestä politiikassa on eräiden vaikea sulattaa, vaikka olisi miten oikeassa. NIH-syndrooma – Not Invented Here, vai miten se nyt oli.
TykkääTykkää
Paluuviite: Viikon 34 uutiset/linkit – TOP5