Modulaarinen 25 MWe ydinvoimala rakenteilla Argentiinassa

Ydinvoima elää voimakasta murroskautta. Valtamedia ei alan kehityksestä kovin paljon kerro, ja länsimaissa vallalla oleva mielipide on sen kaltainen, että ydinvoima on vanhanaikaista ja kannattamatonta, eikä sillä ole tulevaisuutta. Ydinvoima on kuitenkin saanut aivan uuden motiivin, ja se on ilmastonmuutoksen torjunta. Fossiiliset polttoaineet on korvattava päästöttömillä vaihtoehdoilla, ja koska uusiutuva energia ei tähän tehtävään yksin kykene, ydinvoimaa tarvitaan jatkossakin.

CAREM

Kuva 1. CAREM

Tekniikan kehityksestä kiinnostuneet ovat alan järjestöjen oman tiedotuksen, sekä onneksi runsaslukuisten ja korkeatasoisten, blogien varassa. Tietoja joutuu etsimään, mutta niitä kyllä löytää, jos tietää mitä ja mistä etsiä. Ydinenergia on nyt ja tulevaisuudessa tärkeä osa energiantuotantoamme, halusimmepa sitä tai emme.

Yksi paljon puhuttu tulevaisuuden ydinenergiaratkaisu voi olla pieni, modulaarinen voimala, joka rakennetaan valmiiksi moduuleiksi tehtaassa ja kuljetetaan asennuspaikalle, jossa moduulit liitetään yhteen valmiiksi voimalaksi. Aiempi artikkeli tästä aiheesta:

Ydinvoiman paluu juurilleen

Tällä metodilla voimaloiden rakennusaika voidaan minimoida. Betonirakenteet on toki edelleen rakennettava paikan päällä.

Näistä voimalatyypeistä käytetään nimitystä SMR, joka on lyhenne sanoista Small modular reactor, pieni modulaarinen reaktori. SMR-suunnitelmia on lähes kaikilla ydinvoimavaltioilla, kaikkiaan yli kolmekymmentä erilaista. Pari ehkä tunnetuinta ovat jo rakenteilla oleva Venäjän KLT-40 -sukellusvenereaktoriin perustuva, proomuun rakennettu voimala, sekä yhdysvaltalainen NuScale, jossa 45 MW:n moduuleista voidaan rakentaa 45..540 MW:n voimalakokonaisuuksia. NuScale prototyypin rakentaminen alkanee lähivuosina.

Kaikessa hiljaisuudessa Argentiinassa aloitettiin viime vuonna oman CAREM-reaktorin rakentaminen. Se on modulaarinen painevesireaktori, jonka sähköteho on 25 MW.

Esittelyvideo.

Reaktoripaineastia pitää sisällään sydämen, paineistimen ja höyrystimet, eikä siinä ole kiertopumppuja lainkaan, vaan se toimii luonnonkierrolla. Ratkaisun edut nähdään alla olevasta kuvasta, jossa vasemmalla on perinteinen (EPR) rakenne erillisine paineistimineen, höyrystimineen ja pääkiertopumppuineen, oikealla on CAREM.

Kuva 2. Vasemmalla perinteisen, oikealla integroidun painevesireaktorin primääripiiri.

Kuva 2. Vasemmalla perinteisen, oikealla integroidun painevesireaktorin primääripiiri.

Integroimalla kaikki tarvittavat komponentit reaktoripaineastian sisään, rakenteesta tulee huomattavasti kompaktimpi, ja asennuspaikalla tehtävien asennustöiden ja hitsaussaumojen määrä minimoituu. Minimaalinen määrä ulkopuolista putkistoa minimoi myös putkistovaurioiden ja vuotojen riskit.

Ensimmäisen rakennettavan prototyypin sähköteho on 25 MW. Reaktori on tarkoitus ladata vuonna 2017. Piirustuspöydällä on jo isompi 100 tai 200 MWe malli, sekä suurin 300 MWe, joka pienemmistä versioista poiketen on varustettu pääkiertopumpuilla, koska tehotiheyden kasvaessa luonnonkierto ei enää riitä lämmön siirtämiseen. Muilta osin 300 MWe mallin rakenne on samaan tapaan integroitu.

Pienin muutoksin tällainen laitos voitaisiin rakentaa ilman turbiinia pelkästään kaukolämmön tuotantoon. Pieni koko mahdollistaa nopean rakennusajan, sekä soveltuvuuden kaiken kokoisiin kaukolämpöverkkoihin. Rakanteilla olevan CAREMin lämpöteho on 100 MW. Suunnitteilla olevan suuremman 100 sähkömegawatin (MWe) reaktorin lämpöteho (MWt) olisi n. 300 MW, tai vähän yli. Kolme sellaista voisi korvata kaiken hiilikaukolämmön Helsingissä, täysin ilman päästöjä. Muita päästöttömiä lämmönlähteitä tähän tarkoitukseen ei ole olemassa.

  1. CAREM
  2. List of small nuclear reactor designs
  3. Construction of CAREM underway
  4. Argentina pours nuclear grade concrete for CAREM, a 25 MWe SMR
  5. Argentina carries torch for SMR construction
  6. CAREM – An Innovative, Small PWR
  7. CAREM: AN INNOVATIVE-INTEGRATED PWR
  8. Small Nuclear Power Reactors
  9. List of small nuclear reactor designs
  10. STATUS OF SMALL AND MEDIUM SIZED REACTOR DESIGNS

2 thoughts on “Modulaarinen 25 MWe ydinvoimala rakenteilla Argentiinassa

  1. Hyvä kirjoitus, kiitos, jatkan hieman tärkeän aiheen parissa.
    E-Korea rakentaa saudeihin suolanpoistoon, likaveden puhdistukseen sekä sähköntuotantoon SMART voimaloita.
    GEHitachi tarjoaa PRISM voimalaa mm brittien ase-plutoniumin tuhoamiseen- miekat auroiksi siis.

    Monilla valmistajilla on vastaavia mm satojen ydinkäyttöisten sukellusveneiden ja pinta-alusten voimanlähteeksi.
    Ranskalla, briteillä, USAn, Venäjän,.. laivastoilla on voimanlähteitä, joita suht helposti voisi käyttää myös kauppalaivoissa- nehän olisivat erinomainen rikitön, KHK päästöt nolla.
    Ja erittäin turvallisia.

    Näitä pieniä modulaarisia ydinvoimaloita voisi käyttää pienempienkin kaupunkien sekä teollisuuden, kaivosten jne lämmön ja sähkön lähteinä.
    Samoin esim pohjoisen,arktisen maatalouden, kasvihuoneiden, eläinsuojien sähkön ja lämmön tekijänä. Kesäaikaan ne voisivat tehdä pääasiassa sähköä ja lopulla lämmöllä lämmittää isoa lämpövarastoa maan alla, jota sitten voitaisiin purkaa kylmään aikaan laajojenkin hedelmä- vihanneskasvihuoneitten, viinitarhojen(!) lämmitykseen.
    Hyvinkin edullista energiaa on mahdollista niistä saada, sillä
    – vähäisen polttoainemäärän takia niillä ei tarvitse olla moninaisia aktiivisia jälkijäähdytys järjestelmiä vara-, ja varan vara-järjestelmineen. Kun ydinvoimala sammutetaan, niin jälkiteho on aluksi n 1% max-tehosta.
    – jäähdytys ja turvallisuus perustuu passiivisiin menetelmiin- ilman ihmisen tai koneen aktiivisia toimia. Painovoima, tiheyserot, Doppler-ilmiö, jne
    – yksinkertaisuus vähentää putkien, venttiilien, säätösysteemien, yms tarvetta n 90%
    – tehon hinta tippuu tasolle 1-10 € / MWh
    – yksinkertaisuus ja standardi-rakenne vähentää myös STUKin ym. turvallisuusanalyysien jatkuvaa tarvetta- mikä nykyään viivästyttää vuosilla ja miljardeilla isojen ydinvoimaloiden vrt OL3, jonka viiveet johtuu moninkertaisten päällekkäisten turvasysteemien vaatimuksista. Samalla kun tuhansia ihmisiä kuolee hiilivoimaloiden pienhiukkasiin, kasvihuone ilmiö karkaa käsistä, yms…

    Mielestäni myös suomalainen teollisuus (Fortum, Wärtsilä, ABB,…) voisivat alkaa (alkuun) lisenssillä valmistaa ko pienydinvoimaloita esim jäänmurtajiin, kauppalaivoihin,.. sekä kaupunkien ja teollisuuslaitosten tarpeisiin?
    Miksei, kertokaapa ekomystikot ja viherfundit?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s