Hiilidioksidi ja ilmastoherkkyys

Hiilidioksidi on ilmastonmuutoksen kannalta merkittävin kasvihuonekaasu. Ihminen on lisännyt määrällisesti eniten juuri hiilidioksidia, ja sen säteilypakote on kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista suurin, 1,66 W/m2.

Hiilidioksidin lämpösäteilyä absorboiva vaikutus on mitattu laboratoriossa jo 1800-luvulla. Siitä asti se on myös tiedetty kasvihuonekaasuksi ja oletettu, myöhemmin tiedetty, että sen lisääntyminen ilmakehässä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.

Käsite ilmastoherkkyys ilmaisee, miten paljon ilmasto lämpenee jos hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä kaksinkertaistuu. Yleensä ilmastoherkkyyden tarkastelussa hiilidioksidipitoisuuden arvoina käytetään esiteollisen ajan 280 ppm, ja 560 ppm.

Ruotsalainen tiedemies Svante Arrhenius laski ilmastoherkkyyden jo vuonna 1896 ja sai tulokseksi 5,5 astetta. Laskenta on myöhemmin todettu virheelliseksi, mutta se on siltikin hämmästyttävän lähellä nykyisiä arvioita.

Tällä sivulla

http://bartonpaullevenson.com/ClimateSensitivity.html

on lueteltu 61 tutkimusta, joissa ilmastoherkkyys on pyritty määrittelemään. Sieltä löytyy lisäksi havainnollista materiaalia tulosten analysoinnista. Tulosten keskiarvo on 2,9 astetta. Sivulla on myös lueteltu 25 ilmastomallin arviot ilmastoherkkyydestä. Keskiarvo on 3,1 astetta.

Huomionarvoista luettelossa on tutkimusten vuosiluvut, joista vanhin on siis vuodelta 1896, kaksi muuta vuosilta 1931 ja 1938. 50-luvulta yksi, 60-luvulta kaksi ja 70-luvulta jo 12. Ilmaston lämpeneminen hiilidioksidin vaikutuksesta ei siis ole mikään uusi keksintö, vaan sitä on ainakin osattu epäillä jo yli sata vuotta sitten.

Toinen merkittävä seikka tutkimustuloksissa on se, että ne kaikki ennustavat ilmaston lämpenevän. Yksikään tulos ei osoita ilmaston jäähtyvän tai edes lämpötilan pysyvän samana. Näin ollen hiilidioksidin lisääntymisen on viimeistään 70-luvulla tiedetty vaikuttavan ilmastoa lämmittävästi.

IPCC:n raportissa vuoden 2007 helmikuulta

http://www.fmi.fi/kuvat/ipcc_ar4_spm_suomennos.pdf

ilmastoherkkyyden todetaan olevan todennäköisesti 2 ja 4,5 asteen välissä, parhaan arvion ollessa 3 astetta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Climate_sensitivity

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s