Ison Britannian halitus ajaa sähkön pientuottajien syöttötariffijärjestelmää. Samanlaista, joka on Saksassa ollut käytössä kymmenen vuotta. Rahaa on aikomus käyttää 8,6 miljardia puntaa! Tällä saadaan aikaan päästövähennyksiä hintaan 430 £/hiilidioksiditonni.
Tässä lyhykäisyydessään Guardianin kolumnistin George Monbiotin uusimman blogimerkinnän sisältö. Monbiot on kirjoittanut lukuisia ilmastoaiheisia kirjoituksia, jotka kaikki ovat laatutavaraa. Uusin teksti jatkaa samalla linjalla.
Monbiot käy asiaa läpi perusteellisesti, mutta yksinkertaisella tavalla. Tässä vapaamuotoinen referaatti oleellisimmista osista:
Hallitus esittelee huhtikuun 1. päivä syöttötariffijärjestelmänsä. Sen tarkoituksena on velvoittaa sähköyhtiöt ostamaan pientuottajien tuottamaa sähköä ja maksamaan siitä takuuhintaa omasta pussistaan. Näin ollen raha tulee sähköyhtiöiden asiakkailta. Toimintamalli olisi järkevä, ellemme tietäisi, että pientuotannon teknologiat ovat naurettavan tehottomia.
Suurten tuuli- ja vesivoimaloiden sähkö tuottaa 4,5 pennyä kilowattitunnilta. Pientuulivoimaloiden sähköstä maksettaisiin 34 pennyä ja aurinkopaneeleiden sähköstä 41 pennyä kilowattitunnilta. Hallitus siis myöntää, että kustannustehokkaat tuotantotavat ovat seitsemästä yhdeksään kertaa pientuotantoa tehokkaampia.
Ohjelman odotetaan tuottavan päästövähennyksiä seitsemän miljoonaa tonnia vuoteen 2020, ja 20 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Koko ohjelman hintaan 8,6 miljardiin puntaan suhteutettuna tämä tekee noin 430 puntaa/CO2-tonni.
Viime vuonna konsulttiyhtiö McKinsey julkaisi kustannusvertailutaulukon. Siinä sanotaan, että päästövähennys toteutettuna geotermisellä energialla maksaa 3 £/tonni ja ydinvoimalla 8 £/tonni. Julkisten rakennusten eristäminen ei maksa mitään, se päinvastoin tuottaa 60 £/tonni. Hehkulamppujen korvaaminen LED-lampuilla tuottaa 80 £/tonni. Hallituksen tuottoarviot 8,6 miljardin punnan päästövähennysinvestoinnille olisi hiilidioksidin markkinahinnan mukaan 420 miljoonaa puntaa. Siinäpä tuottoa investoinnille kerrakseen.
Korkeat kustannukset johtuvat aurinkopaneeleista. Ne ovat hyviä, jos sattuu asumaan eteläisessä Kaliforniassa, mitta mitä kauemmas päiväntasaajalta mennään, sitä vähemmän niissä on järkeä. Kyse ei ole pelkästään paneelien tuottaman sähkön määrästä, ne myös tuottavat se väärään aikaan. Lämpimissä maissa, joissa ilmastointi nielee paljon sähköä, kulutushuippu osuu auringonpaisteen aikaan. Briteissä se osuu talvi-iltoihin kello 15 ja 17 välille. Tarvitseeko selittää?
Meillä on paljon ilmaista energiaa, mutta sitä ei löydy ihmisten katoilta. Ainoa järkevä politiikka uusiutuvien tukemiseksi on rakentaa suuria laitoksia sinne missä energiaa on tarjolla, korkeille paikoille ja avomerelle, ja tuoda sähkö sieltä kuluttajille. Mutta nyt hallituksen suunnitelmat tuhlaavat rahaa sinne, missä resurssit ovat vaatimattomat ja taloudellisuus mittasuhteiden vuoksi on mahdottomuus.
Seurauksia ei tarvitse arvailla, Saksan hallitus teki saman virheen kymmenen vuotta sitten. Vuoteen 2006 mennessä sen vihreä syöttötariffijärjestelmä oli kustantanut aurinkopaneelit 230.000:lle katolle 1,2 miljardin euron hintaan. Paneelit tuottivat 0,4 % koko maan sähköstä. Niiden tuottama päästövähenemä on nolla. Tämä johtuu päästökaupasta. Joidenkin toimijoiden käyttämättä jätetyt päästöoikeudet antavat mahdollisuuden muille toimijoille lisätä omia päästöjään. Joko päästökauppa toimii, jolloin syöttötariffit ovat merkityksettömiä, taikka se ei toimi, jolloin se pitää uudistaa. Hallitus ei voi saada molempia yhtä aikaa.
Viikko sitten Saksan hallitus päätti leikata aurinkopaneeleista maksettavaa syöttötariffia kovalla kädellä, koska se on rahan tuhlausta. Juuri kun Saksa on korjaamassa monumentaalista virhettään, me Britit olemme tekemässä sen uudelleen.
Aurinkopaneelin ostaminen on paras sijoitus minkä talon omistaja voi tehdä. Syöttötariffi takaa sijoitukselle 5-8 % indeksiin sidotun verottoman vuotuisen koron, joka on taattu 25 vuodeksi tulevaisuuteen. Jos sama raha olisi käytetty eristyksen parantamiseen ja ikkunaremonttiin, se olisi vähentänyt polttoaineiden kulutusta ja tuottanut päästövähennyksiä. Hallitus on päättänyt olla velvoittamatta ihmisiä parantamaan talonsa eristystä, he voivat rauhassa asentaa aurinkopaneelit katolle, vaikka katossa ei olisi yhtään eristettä.
Mikään ei myöskään estäisi pikkurikollisia kytkemästä sisään tulevia johtoja ulos meneviin. Ostamalla sähköä 7 pennyllä ja myymällä 44 pennyllä, tekisi 600 % voittoa.
Kuka vastustaa tällaista hulluutta? Hyvä kysymys. Konservatiivit, liberaalit, demokraatit, Maan ystävät ja Greenpeace ovat yhdessä rintamassa arvostelleet hallitusta liiasta kitsastelusta.
Jos ihmiset haluavat tuhlata rahansa, tehköön sen, mutta sinun ja minun ei pitäisi joutua maksumiehiksi. Harvoin on nähty vastaavaa julkista puhallusta tehtävän tällaisessa hiljaisuudessa. Yritämmekö pysäyttää nämä suunnitelmat, vai annammeko huiputtaa itseämme?
Tämä on sitä hyväuskoista hölmöilyä parhaimmillaan.
Gaia 
Tuohon tapaan laskeskelin kun harkitsin talooni aurinkokeräimen hankkimista. Suunnittelin sen kytkemistä lämminvesivaraajaan. Aika kallis oli sekin.
Sähköä tuottava aurinkpaneeli taitaisi olla vähintäänkin yhtä kallis ratkaisu.
TykkääTykkää
Paluuviite: Kotitaloudet ja ilmastokriisin ratkaisu – osa 1 « Ymparistolupaus
Ei ollut tarkoitus suorittaa kehäviittausta. Miten lie tuo syntyikään? Ovatkohan nämä koneet alkaneet ajatella itse?
Joka tapauksessa mielenkiintoinen kirjoitus Yrjöltä ja vaikka se vähän kirpaiseekin näin viherhörhöä, on hyvä pitää aina mielessä millä keinoilla ilmastokriisiin vastataan tehokkaasti.
Itse olen kyllä kiinnostunut kiinteistökohtaisistakin ratkaisuista. Jotenkin jää hieman kaivelemaan Yrjön kategorinen tuomio kaikille kiinteistökohtaisille aurinko-tuulienergiantuottojärjestelmille. Täytyypi tutustua onko niistä näillä leveysasteilla muuhunkin kuin harvojen harrastukseksi.
TykkääTykkää
Nämä blogisovellukset seuraavat toisia blogeja ja jos siellä viitataan jonhonkin kirjoitukseesi, siitä tulee tuollainen kommentti blogipostauksen kommenttiosioon.
TykkääTykkää
Suomessa n. 500 000 pientaloa. Itsellä ollut 4 vuotta aurinkokeräimiä katolla 12,5 neliötä. Antaa nelihenkiselle perheelle lämpöisen käyttöveden toukokuusta syyskuulle. Aurinkosähköpaneleita ei vielä ole, mutta on harkinnan alla. Suomi ei maksa mitään sähkön tuottamisesta auringolla, mutta onhan se kuitenkin jotain tähän jatkuvaan energian kulutuksen kasvuun, jos pystyisi esim. 5000kWh vuodessa tuottamaan. Aina ei kaikkia tarvitse laskea euroissa. Yksi lomareissu ulkomaille vastaa ko. investointia, että ei nyt niin paha.
TykkääTykkää
Lämpimän veden tuottaminen Auringosta onkin eri asia kuin sähkön tuottaminen. Laitteet ovat edullisempia, ja lämmön varastointi on huomattavasti helpompaa kuin sähkön varastointi. Jos vaihtoehtona on fossiilisilla polttoaineella tuotettu lämpö, aurinkovaihtoehdossa voi olla järkeä. Alueella, jossa on vastapainevoimalasta syötetty kaukolämpöverkko, järkeä ei välttämättä enää ole. Jokainen tapaus on arvioitava erikseen.
Hajautettu sähköntuotanto tulee aina kalliimmaksi kuin keskitetty. Edullisinta on kerätä rahat ”yhteen laariin” ja investoida ne siitä mahdollisimman edulliseen päästöttömään tuotantoon sen sijaan, että jokainen hankkii itse omat laitteet. 5000 kWh:n tuottaminen vuodessa vaatii varovastikin arvioiden reilusti yli 10000 €:n investoinnin, liki 20 €/W, joka on yli kymmenen kertaa kalliimpaa kuin tuulivoima. Jos sen joku haluaa maksaa, mikäpäs siinä, mutta laajamittaisena ratkaisuna se on auttamattomasti tehoton. Esimerkkinä käynee juuri tekstissäkin viitattu Saksan syöttötariffijärjestelmä. Säästetylle hiilidioksiditonnille tulee hirvittävä hinta.
Voin selittää arvioinneissa käyttämiäni laskelmia jos kiinnostaa.
TykkääTykkää