Vaikka ilmaston lämpeneminen näyttää hidastuneen vuosituhannen vaihteen jälkeen, on pohjoisen merijään väheneminen jatkunut. Ennätysvuosi 2007 näyttää jääneen tilapäiseksi hyppäykseksi alaspäin, jonka jälkeen jään hupeneminen on palautunut entiselle trendilleen.
Jään pinta-ala seuraa luonnollisesti vuodenaikojen vaihtelua. Tässä kuvassa näemme pohjoisen merijään pinta-alan vuosina 2002..2009.
Kuva 1.
Kuvan lähde: http://www.ijis.iarc.uaf.edu/en/home/seaice_extent.htm
Jään pinta-ala on alhaisimmillaan syyskuussa. Vuosi 2007 (keltainen käyrä) on tähänastinen ennätys. Sen jälkeen jää on lisääntynyt kahtena vuotena peräkkäin. Syyskuun pinta-alan trendi nähdään selkeämmin seuraavassa kuvassa.
Kuva 2.
Kuvan lähde: http://nsidc.org/data/seaice_index/
Jään syyskuinen pinta-ala on tarkastelujakson aikana vähentynyt 11,2 % vuosikymmenessä. Jos väheneminen jatkuu lineaarisena, pohjoisnapa olisi kesällä jäätön 70 vuoden kuluttua.
Alla olevasta kuvasta nähdään Pohjoisnavan jäätilanne tämän vuoden heinäkuun alussa. Vuosien 1979-2000 keskimääräinen merijään pinta-ala samalta ajalta on merkitty oranssilla viivalla.
Kuva 3.
Kuvan lähde: http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/
Seuraavasta kuvasta nähdään jään pinta-ala eri vuodenaikoina vuodesta 1900 tähän päivään.
Kuva 4.
Kuvan lähde: http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/
Viime vuosisadan alkupuolen tietojen oikeellisuutta on syytä vahvasti epäillä. Etenkin syksyn trendi on vuosisadan puoliväliin saakka niin tasainen ettei se voi pitää paikkaansa. Kovin tasaiselta vaikuttaa myös talven trendi. Loppua kohti tiedot tarkentuvat, kun mittaukset lentokoneista ja satelliiteista ovat korvanneet laivoista tehdyt mittaukset.
Alla olevan kuvat tiedot ovat luotettavia. Kuvaaja esittää jään pinta-alan poikkeamaa vuosien 1978..2000 keskiarvoon verrattuna. Kuvaajassa nähdään selvä notkahdus 2000-luvun alun tuntumassa. Sen jälkeen pinta-alan pieneneminen on ollut nopeampaa kuin ennen sitä. Ennätysvuoden 2007 jälkeen poikkeama on heitellyt voimakkaasti.
Kuva 5.
Kuvan lähde: http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/
Nasa on mitannut jään paksuutta satelliitista käsin. Paksuuden ja pinta-alan perusteella on voitu laskea jään tilavuus.
Kuva 6.
Kuvan lähde: http://www.nasa.gov/topics/earth/features/icesat-20090707.html
Vuosina 2005..2008 jään talviajan tilavuus väheni 900 km3 vuodessa. Jään tilavuus vuonna 2008 oli n. 14000 km3. Nyt havaittu vähenemä 900 km3 vuosittain tarkoittaisi sitä, että jää olisi kokonaan kadonnut kuudessatoista vuodessa. Talvinen merijää pohjoisnavalla ei sentään ole katoamassa, mutta vertailu osoittaa havainnollisesti, miten nopeasta tilavuuden vähenemisestä on kysymys.
Vuosien 1957..1976 jäätilanteesta mainitaan paperissa
Thinning of the Arctic Sea-Ice Cover (D.A. Rothrock, Y. Yu, and G.A. Maykut, 1999)
Sukellusveneistä tehtyjen havaintojen perusteella todetaan jään keskimääräisen paksuuden vähentyneen 42 % vuosien 1957..1976 keskiarvosta 1990-luvun keskiarvoihin. Tämän tarkempaa tietoa vastaavalta ajalta Pohjoisnavan merijään historiasta ei liene olemassa.
Jään väheneminen tuskin etenee lineaarisesti jatkossakaan, vaan loppua kohti kiihtyen. Pinta-alan ja tilavuuden vähenemisen suuri ero voisi olla merkki tästä. Tilannetta voi verrata lumihangen sulamiseen keväisin. Ensin hanki ohenee, jonka jälkeen vasta sen pinta-ala alkaa nopeasti vähentyä.
Nykyisen tiedon valossa näyttää hyvin todennäköiskelta, että pohjoisnapa tulee olemaan tulevaisuudessa kesäisin jäätön. Milloin, siitä arviot vaihtelevat muutamasta vuodesta muutamaan kymmeneen vuoteen. Jään käyttäytymistä on mahdotonta tarkasti mallintaa, siksi arviot heittelevät. Trendi on kuitenkin selvä, eikä kukaan tosissaan ennusta laskevan trendin kääntyvän nousevaksi. Jään ohentuessa sen pinta-ala voi lopussa vähentyä nopeasti. Mahdollisesti pohjoisnavan merijään sulaminen on jo lähtenyt liikkeelle niin voimakkaana, että se ei enää pysähdy, vaikka kaikki päästöt lopetettaisiin. Jäätön Pohjoisnapa olisi ensimmäinen konkreettinen osoitus ilmaston lämpenemisen aiheuttamista suurista muutoksista Maapallolla.
Jään vähentyessä Maan albedo vähenee. Valkoinen jää säteilee suurimman osan auringon säteilystä takaisin avaruuteen. Sulavan jään alta paljastuva tumma meri hejastaa vähemmän, imee enemmän säteilyä itseensä ja lämpenee. Pohjoisen merijään katoamisella voi olla arvaamattomia ja nopeita seurauksia pohjoisen pallonpuoliskon säähän. Se on myös yksi ilmastonmuutoksen palauteilmiöistä.
Gaia 
Taas hieno artikkeli, kiitos.
Pistin sivulleni linkin energiatekniikan opiskelijoiden nähtäväksi.
Markku J
TykkääTykkää
”Ennätysvuosi 2007 näyttää jääneen tilapäiseksi hyppäykseksi alaspäin, jonka jälkeen jään hupeneminen on palautunut entiselle trendilleen.”
Sori vaan jos en oikein ymmärrä, mutta mikä se sellainen hupenemistrendi on, jos jäätä on ollut enemmän kumpanakin vuonna 2007 jälkeen?. Otsikkokin on, että pohjoisen merijää hupenee. Tarkoitatko kenties kesäaikaista sulamista näin ilmiönä yleensä vertaamatta sitä muihin vuosiin laisinkaan vai tulkitsetko käyriä mahdollisesti käsinseisonnassa?.
TykkääTykkää
Miksu:
Katsoitko sinä ollenkaan tuon lainaamasi lauseen alapuolella olevaa kirjoitusta ja kuvia?
TykkääTykkää
Kysymys Miksulle:
Katso tätä kuvaa:
1 – Kuinka monta jaksoa löydät, jolloin kesäjään pinta-ala on kasvanut kahtena peräkkäisenä vuotena?
2 – Arvioi näiden jaksojen merkitystä kokonaisuuden kannalta.
TykkääTykkää
”1 – Kuinka monta jaksoa löydät, jolloin kesäjään pinta-ala on kasvanut kahtena peräkkäisenä vuotena?
2 – Arvioi näiden jaksojen merkitystä kokonaisuuden kannalta.”
Käppyrältä löytyy neljä jaksoa. Niin mikä on kokonaisuus?. Kaksi vuotta sulaminen on vähentynyt, niin sen verran paljon se merkitsee, että otsikkosi on yksinkertaisesti väärä. Nokia ilmoitti juuri satojen miljoonien tappioista, mutta PRO-nokialaisena varmaanki hehkuttaisit blokissasi, kuinka Nokia tekee erinomaisen vahvaa tulosta samalla kun esittelisit pakkasen puolella olevia käppyröitä. Havaittavissa on siis selvää ristiriita. Tiesinhän minä, että jotakin tämän tyyppistä venkoilua tässä on takana;D.
TykkääTykkää
Tehtävä 1 oikein.
Tehtävä 2 – et ymmärtänyt kysymystä, taidatkin olla talousmies. Ei se mitään, selitän vähän hitaammin.
Kysymyksen voi muotoilla näinkin:
2a – Tarkoittaako Nokian tappio, että pörssiosakkeisiin ei kannata sijoittaa?
2b – Paljonko Nokian tappio tulee vaikuttamaan pörssin pitkän aikavälin 7 %:n tuottoon?
TykkääTykkää
Talousmies en ole vaan tavallinen tyhmä insinööri. Älä siis suotta hidastele, vaan kirjoita selvemmin ja yksiselitteisemmin. Jos juhannuksena sataa lunta, niin:
a) toteat, että lunta ei sada, vaan kyseessä on tilastoharha, koska pitkäaikaisen trendin mukaan lunta ei juhannuksena sada.
b) otat lapion kauniiseen käteen ja tunnustat tosiasiat sen kummemmin venkoilematta.
TykkääTykkää
Tilastojen mukaan on todennäköisempää, että lunta sataa jouluna kuin juhannuksena. Mikäli lunta kuitenkin sataa juhannuksena, se ei tätä todennäköisyyttä ihan heti muuta miksikään.
Erota sää ja ilmasto. Sää on hetkellinen ilmiö, ilmasto on siitä tilasto.
Mikä tässä ajattelutavassa on vaikeaa ymmärtää? Väistelysi alkaa vaikuttaa tahalliselta. Trollaatko?
TykkääTykkää
”Tilastojen mukaan on todennäköisempää, että lunta sataa jouluna kuin juhannuksena. Mikäli lunta kuitenkin sataa juhannuksena, se ei tätä todennäköisyyttä ihan heti muuta miksikään.”
Jep jep, mutta jos lunta sataa, niin sitä sataa. Vaikka takana olisi tuhat lumetonta juhannusta, niin lunta sataa siltikin. Toivottavasti myös muistat otsikoissasi mainita, että tarkastelu on pelkästään tilastollinen, eikä edusta viime vuosien kehitystä.
”Erota sää ja ilmasto. Sää on hetkellinen ilmiö, ilmasto on siitä tilasto.”
”pohjoisen merijää vähenee”. Otsikkosi luo kuvan nykyhetkestä ja alla esittämäsi käppyrät taas kumoavat otsikkosi. Ihmettelin vain, miten ihmeessä otsikoit tuolla tavalla.
TykkääTykkää
Jos kirjoitetaan ilmastoon liittyvästä ilmiöstä, on itsestään selvää, että tarkastelu on tilastollinen. En tullut ajatelleeksi, että siitä pitäisi erikseen mainita.
Ilmaston kehityksen tarkastelu parin viime vuoden sään perusteella on kirsikan poimintaa, tai wattsuppia, miten vain. Huuhaata joka tapauksessa.
Näistä kommenteistasi ymmärrän ehkä aikaisempaa vähän paremmin, miksi maailmassa on niin paljon wattsuppia. Minä oletin, että ilmasto on pitkän aikavälin tilasto säästä. Sinä oletit, että asiaa voidaan tarkastella parin viime vuoden perusteella.
TykkääTykkää
Sori vaan jos en oikein ymmärrä, mutta mikä se sellainen hupenemistrendi on, jos jäätä on ollut enemmän kumpanakin vuonna 2007 jälkeen?
Miksun käyttämällä logiikalla sinun Kaj ilmeisesti pitäisi kirjoittaa nyt juttu blogiisi otsikolla ”lokakuut ovat viilenneet”, koska tämän vuoden lokakuu on (mitä ilmeisimmin ainakin Suomessa) viileämpi kuin viime vuoden. Mitä sitä nyt jutuissasi pitkän aikavälin trendejä tiirailemaan:
http://spreadsheets.google.com/pub?key=tAS4lz_eRfrjUUX7_ur3sgA&oid=9&output=image
Tikulla silmään sitä joka vanhoja muistelee, vai miten se meni 😉
TykkääTykkää
Edellisessä viestissä pätkä :
”Sori vaan jos en oikein ymmärrä, mutta mikä se sellainen hupenemistrendi on, jos jäätä on ollut enemmän kumpanakin vuonna 2007 jälkeen?”
on siis lainaus Miksun ensimmäisestä viestistä. Jostakin syystä quote-tagit eivät toimineet
Viitsisitkö Kaj laittaa jonnekin pysyvästi näkyviin ohjeet lainausten, kursiivien jne. käytöstä kommenteissa. Vaikka jonnekin ’about’ -välilehdelle tms.
TykkääTykkää
”Jos kirjoitetaan ilmastoon liittyvästä ilmiöstä, on itsestään selvää, että tarkastelu on tilastollinen. En tullut ajatelleeksi, että siitä pitäisi erikseen mainita.”
On hieman ristiriitaista jos jäätilannetta ei saisi tarkastella lyhyemmällä perioodilla, samalla kun laitat sivullesi käppyröitä, jotka osoittavat sulamisen VUOSITTAISET muutokset. Jos vuosittaiset muutokset eivät ole merkitseviä, niin miksi ne käppyröissäsi selvästi näkyvät?. Huomasin ristiriidan otsikoinnissasi ja esittämässäsi datassa. Kaikki eivät asiaa vaan huomaa ja olettavat, että jäät sittenkin sulavat ”kaikkia ennusteita nopeammin”.
”Näistä kommenteistasi ymmärrän ehkä aikaisempaa vähän paremmin, miksi maailmassa on niin paljon wattsuppia. Minä oletin, että ilmasto on pitkän aikavälin tilasto säästä. Sinä oletit, että asiaa voidaan tarkastella parin viime vuoden perusteella.”
Jää sulaa, vettä sataa, tuulee kovaa. Otsikointisi ei liittynyt mitenkään tilastojen tarkasteluun, vaan kuvasi nykytilaa tai korkeintaan lähitulevaisuutta. Tottakai wazuppia tulee riittämään niin kauan kuin mustaa väitetään valkoiseksi, viilenemistä lämpenemiseksi, jäätymistä sulamiseksi jne.
TykkääTykkää
Katsoit siis pelkästään otsikon ja ensimmäisen kuvan. Heti toinen kuva on jo täysin otsikon mukainen.
TykkääTykkää
”Katsoit siis pelkästään otsikon ja ensimmäisen kuvan. Heti toinen kuva on jo täysin otsikon mukainen.”
Toisessa kuvassa näkyy ”trendiä” kuvaava katkoviiva, mutta siinä näkyy myös kuukauden jäätilanne eri vuosilta.
TykkääTykkää