Asiantuntijoiden mukaan hieman tai erittäin epäilyttävää tiedottamista.
Energia-lehden lukijakysely paljastaa, että valtaosin energia-alan asiantuntijoista koostuva lehden lukijakunta pitää ydinvoimaa selvästi luotettavampana kuin ihmiset keskimäärin. 90 % vastanneista pitää rakenteilla olevaa Olkiluoto 3:a vähintäänkin riittävän turvallisena, ja 75 % pitää TVO:n selvityksiä laitoksen rakennusongelmista luotettavina.
Hankkeen mustamaalaamisessa kunnostautuneen Greenpeacen selvityksiä piti 84 % vastanneista hieman tai erittäin epäilyttävinä.
Ydinvoimatekniikkaa opiskelleena ja OL3 projektin julkisuuskulissien taakse nähneenä voin allekirjoittaa nämä mielipiteet. Kuten viimeisenkin kysymyksen: Kuinka monta reaktoria Suomeen rakennetaan vuoteen 2050 mennessä: Ei yhtään – vastausprosentti 6,24, yhdestä kolmeen 47,84 %. Loput vastajat, vielä enemmän. Katso uutinen tästä.
Gaia 
Tässä on asia mikä meiltä suomalaisilta on jäänyt huomioimatta energia- ja ilmastoasioissa.
Monessa yhteydessä olen kuullut sanottavan, että Suomen päästöt ovat niin pieni kärpäsen p**ka, että ainoa miten voimme todella vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan, on vihreän teknologian kehitys ja vienti muualle. JOS Suomen kallioperä on tutkitusti hyvä loppusijoituspaikka ydinjätteelle (tai välivarasto tulevaisuuden prosessointia varten), niin mielestäni ei ole mitään estettä ruveta tämän matalien CO2-päästöjen ydinsähkön myymiseen myös ulkomaille. Toki loppusijoituksen ja ydinvoimalatoiminnan riskeistä täytyy olla hyvin selvillä, mistä (myös vähän ydinvoimatekniikkaa opiskelleen näkökulmasta) Suomessa todellakin ollaan.
Tällä voidaan saavuttaa kasvihuonekaasupäästöjä myös Suomen rajojen ulkopuolella ja samalla parantaa Suomen vaihtotasetta saamalla vientivoittoja tuotetusta sähköstä. Toki voittojen pitää ohjautua verojen tai valtio-omistuksen kautta koko yhteiskunnan hyödyksi. Näin Suomen toimesta voidaan vähentää globaaleja CO2-päästöjä myös muuten kuin teknologiaa viemällä.
Usean ydinvoimalan rakentamisella on myös sellainen mukava etu kuluttajan kannalta, että se voi korvata kaiken kalliin lauhdevoimantuotannon. Tällöin sähkön kuluttajahinta Suomessa auttamatta romahtaa, CO2-ominaispäästön rinnalla. Suomen kansantalous ja globaali ilmasto kiittää.
TykkääTykkää
En jaksais ihan hirveästi tässä muuten loistavassa blogissa napista ydinvoiman promoamisesta. Ydinvoima ei kuitenkaan ole suomalaisen teollisuuden tai suomalaisen kansantalouden etu.
Ydinvoiman puolesta puhuvat isojen teollisuus- ja energiayritysten energia-alan _vaikuttajat_. Kokonaisuutena ydinvoiman rakentaminen ja ydinsähkön vieminen ulkomaille ei tuottaisi samaa hyötyä tekniikan ja talouden kehityksessä kuin nyt vielä pienten teknologisten ratkaisujen tuottajien tukeminen. Miten voisikaan tuottaa? Ydinvoimatekniikka ei ole tänne nyt rakennettaessa kotimaista, ei tosin myöskään ydinpolttoaine, jota reaktoreissa käytetään.
TykkääTykkää
Minusta taas ydinvoima on vain vihdoin otettava keskusteluun yhdeksi tasapuoliseksi vaihtoehdoksi uusiutuvien rinnalle, myös ympäristöarvoja korostavissa piireissä. Tasapuolisella tarkoitan sitä, että niin ydinvoimasta kuin uusiutuvista myönnetään rehellisesti hyvät ja huonot puolet ja sitten punnitaan vaihtoehtoja tosiseikkojen perusteella. Esimerkiksi Greenpeacen kaikille tukijäsenilleen jakama Green [R]evolution -dvd sai minut ympäristö- ja energia-alalle saamani koulutuksen vuoksi näkemään punaista. Ennakkoon oli päätetty mitä energiamuotoja halutaan promota ja mitä väheksyä, ja sen mukaan kerrottiin linjassa vain hyviä tai huonoja puolia. Katso vaikka itse. Ei näin.
Minustakin on harmillista että Suomi on vihreän energian viennissä jättäytynyt jalkoihin. Se juna meni jo, tanskalaisten ja saksalaisten jo otettua nyt vaikeasti horjutettavan markkinajohtajan aseman. Satu Hassi kirjoitti kesällä aiheesta: http://satuhassi.blogit.uusisuomi.fi/2009/06/04/general-motorsin-konkurssi-on-vihrean-politiikan-antiteesi/
Toivottavasti suomalaiset toimijat (WinWind, Switch, biokattilavalmistajat) kuitenkin löytävät markkinaraon ja jatkavat myyntinsä kasvua. Toivottavasti edes toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotannossa olemme sitten aikanaan ensimmäisten tuottajien ja viejien joukossa.
Eli summa summarum: Low-carbon teknologioiden täytyy levitä nopeasti jos emme halua päästää vaikeita ilmastotavoitteita käsistä. Ydinvoimastakin siis pitää puhua faktaperustein kun etsitään ratkaisuja, ei ainoastaan tunteillen.
TykkääTykkää
Mustavalkoinen suhtautuminen ydinvoimaan on vihreää näkemystä. Siltä ainakin vaikuttaa kun lukee greenpeacen tekstejä.
Itse näkisin ydinvoimatekniikan kehittyneen niin paljon 80-luvulta, että ne jo silloin pienet riskit ovat entisestään pienentyneet ja uudenaikainen ydinvoima on myös ympäristön kannalta kestävä ratkaisu öljy/hiiliriippuvuudesta pääsemiseen. Eli yhden tai kahden voimalan rakentaminen nyt rakenteilla olevan lisäksi olisi mielestäin selvitettävä ilman lukkoon lyötyjä ennakkoasenteita.
Olkiluodon rakentaminen ei kyllä ole oikein vakuuttava esimerkki osaamisesta ja jos oikein huonosti menee voi tuloksena olla jonkin tasoinen fiasko. Mikäli näin pääsisi käymään se vaikuttaisi ydinvoiman rakentamiseen kielteisesti laajemminkin.
TykkääTykkää
Tuomas kirjoitti oikeastaan juuri ne asiat mitkä minäkin ajattelin tähän lisätä. En promoa mitään, mutta peräänkuulutan kyllä oikeudenmukaista ja objektiivista vertailua eri vaihtoehtojen välille. Ydinvoima ei ratkaise ilmastokriisiä, mutta saman voi sanoa mistä tahansa energiamuodosta. Mikään muukaan yksittäinen asia ei sitä ratkaise. Mitään taikatemppuja ei ole, mutta mitään pääsatöttömiä vaihtoehtoja ei myöskään pidä hylätä.
Olkiluodossa mättää nähdäkseni eniten projektinsuunnittelu ja -johto, ja ehkä jonkinlainen krooninen informaatikatkos tilaajan, toimittajan ja viranomaisten välillä. Laadunvarmistus on toiminut, virheet on löydetty ja korjattu. Maailman suurin turbiinilaitos on paremmin aikataulussaan, siitä ei ole julkisuudessa puhuttu yhtään mitään. Ylipäätään se mitä todellisuudessa tapahtuu ja miten media ja ympäristöjärjestöt sen kertovat ei aina osu aivan yksiin. Maailmassa on rakenteilla n. 50 ydinvoimalaa, ja ihan normaali rakentamisaika on viime vuosina ollut 4..5 vuotta. Näin silloin kun projekti on hyvin suunniteltu ja johdettu. Tähän varmasti Arevakin jatkossa pääsisi, virheistään viisastuttaan.
Olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota siihen, että ilmastoänkyröinnillä ja ydinvoiman vastustuksella on hyvin paljon yhteistä. Molemmissa liikkuu paljon dis-informaatiota, niin tahatonta kuin tahallistakin. Ja se, että uutisoidaan ainoastaan Olkiluodosta ja sen ongelmista, vaikka maailmassa on 50 muutakin laitosta rakenteilla, edustaa melkoista kirsikanpoimintaa. Miksi kukaan ei uutisoi niistä projekteista jotka ovat onnistuneet hyvin?
Ympäristöliikkeen ydinvoimavastaisuus on kaikkea muuta kuin rationaalista, ja sellaisena siitä on ympäristölle enemmän haittaa kuin hyötyä. Aika absurdia minusta. Järjestöjen uskottavuus on silmissäni ropissut melkoisesti tämän tapauksen myötä. Kuin pisteenä iin päällä on vielä ko. tahojen harrastama arrogantti ja ylimielinen kirjoitustyyli ja naurettavat tempaukset.
TykkääTykkää
Menee sivuun ydinvoima puolesta/vastaan -keskustelusta, mutta linkitänpä tämän:
http://www.motiva.fi/taustatietoa/energiatehokkuustoimikunta/
Tuolla löytyvästä Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman Energiatehokkuustoimikunnan mietinnöstä voi lukea, että energiansäästön avulla lämmon, sähkön ja polttoaineiden kulutuksessa energiaa voi vuoteen 2020 mennessä vähentää 36,4 TWh, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä 9,3 milj. tonnia. Eli tuo on se suunta, mistä pitäisi lähteä liikkeelle.
Energiansäästö on myös kustannustehokkainta. IEA:n arvion mukaan maailmanlaajuisesti energiaperäisten päästöjen puolittamiseen tähtäävistä toimista noin kolmannes voidaan tehdä sellaisilla konsteilla, jotka eivät maksa mitään tai säästävät rahaa. Tähän toisen käden lähde: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_70_2009_vp_3_73_109_p.shtml
TykkääTykkää
Simo:
Suomen hiilidioksidipäästöt ovat n. 60 milj. tonnia josta 9,3 milj on 15 %. Tarvittava päästövähenemä lähivuosikymmenien aikana on 50..80 %, joten energian käytön tehostaminen kattaa tästä vain pienen osan.
TykkääTykkää
Itse kyllä korostaisin ympäristöjärjestöjen tarpeellisuutta, ne kun ovat vähän kuin liike-elämän oppositio. Ne ovat saaneet historiassa paljon hyviä asioita aikaan – asioita joihin poliittiset päättäjät eivät (esimerkiksi nyt Suomessakin pinnalla olevien kytkösten vuoksi) kykene puuttumaan. Niissä on paljon osaamista ja tietoa, joskin myös sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys voitaisiin mielestäni ottaa toiminnassa paremmin huomioon. Kestävä kehitys perustuu kaikkien kolmen tukijalan kestävyyteen.
Tässä ydinvoima-asiassa vaan järjestöjen kanta on mielestäni jotenkin lukkiutunut menneeseen. Energiansäästöllä ja uusiutuvalla energialla ei yksin saavuteta riittäviä päästöleikkauksia. Kuten ei myöskään yksin ydinvoimalla, mitä Kaj jo edellä kirjoittikin. Realismia nyt vain on, että kaikki mahdolliset keinot täytyy ottaa käyttöön täysimääräisinä tai tavoitteet karkaavat käsistä. Erittäin suuria päästövähenemiä ei muuten saada aikaan myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Minä en näe tässä tilanteessa ydinvoimaa ja vaikkapa energiansäästöä millään tavalla vastakkaisina vaihtoehtoja, molempia kun tarvitaan niin paljon ja niin nopeasti kuin mahdollista.
Tämän talouden hiili-intensiivisyyden leikkaamisen vaihtoehtona päästövähenemien tavoittelussa nähdään usein globaalit elintason rajoitustoimet. Pakkokeinot elintason pudottamiseksi kun kuitenkin johtavat takuuvarmasti levottomuuksiin, joiden seuraukset yhteiskunnalle voivat olla pahimpien ilmastonmuutosskenaarioiden veroisia. Se ei ole minusta realistinen, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä tavoite. Ihminen on liian itsekäs eläin joten se ei ole minusta millään tavalla realismia.
TykkääTykkää
Ja olen Simo kanssasi samaa mieltä siitä, että edullisimmista päästövähennystoimista [€/CO2-vähenemä) täytyy lähteä ensimmäisenä liikkeelle – taloudellinen kestävyys mielessä. Energiatehokkuustoimet tuovat jopa kustannussäästöjä, joten niiden täytyy olla ilman muuta ensimmäisten toimien joukossa.
Työni puolesta tähän aiheeseen perehtymisen jälkeen olen myös sitä mieltä, että ydinvoima vaan on yksi muista edullisimmista toimista tällä hetkellä. Myös kaikkia uusiutuvia tarvitaan ja niille onneksi alkusysäykseksi ollaan syöttötariffeja vihdoin Suomeenkin saamassa.
Hyvää luettavaa päästövähennystoimien potentiaalista ja kustannustehokkuudesta on McKinsey & companyn raportti, jonka saa ladattua rekisteröitymistä vastaan täältä:
http://www.mckinsey.com/clientservice/ccsi/pathways_low_carbon_economy.asp
TykkääTykkää
Jep. Huomautuksena, että tuossa raportissa puhutaan toimista vuoteen 2020. Raporttikin mainitsee tavoitteeksi vähentää edelleen energiankulutusta vuoteen 2050 mennessä vähintään kolmanneksella. Tässä VTT:n paperissa on kai tiukempiakin lukuja myös energiatehokkuudelle löydettävissä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2433.pdf
TykkääTykkää
Taitavatpa olla itseasiassa vuoteen 2030. Raportista löytyy kylläkin tiedot myös lähitulevaisuuteen 2015, sivulta 31. Energian säästön merkittävää roolia korostetaan kappaleessa 4, s. 38->
Eli energiatehokkuustoimet ovat yksi merkittävimpiä keinoja (bout 30% koko potista), siinä olen kanssasi samaa mieltä. Muttei tutkimieni lähteiden perusteella yksin (tai edes uusiutuvien kanssa) riitä. Tämän valitettavasti muuten arvostamani ympäristöjärjestöt tuntuvat unohtavan.
Muuta lukemista:
IEA World Energy Outlook 2008 (ja pian 2009)
IPCC AR4 WG3
lukuisat muut VTT:n tutkimukset, jotka myös korostavat, että ydinvoima on osa palettia
TykkääTykkää
En haluakaan yleisemmin kritisoida ympäristöliikkeitä. Niiden vaikutus yhteiskuntamme tahtotilaan on ollut merkittävä, ja ilman niitä olisimme vielä suuremmassa kuusessa kuin nyt. Joissakin asioissa liikkeet menevät pahasti metsään, ja siitä on haittaa. Koska ”oppositio” on yhä merkittävämmässä määrin myös päättämässä asioista, haitta voi muodostua vaaralliseksi.
Pitäisi puhua enemmän yhteiskuntajärjestyksen säilyttämisestä. Olisihan se kivaa kieltää ihmisiä tekemästä yhtä sun toista, tai vaikeuttaa elämää nostamalla mielivaltaisesti saastuttamisen kustannuksia, mutta sellainen ei yhteiskuntajärjestys säilyttäen ole mahdollista. Kiinassa se voi toimia paremmin. Demokratia ei kykene tekemään päätöksiä, jotka rajoittavat ihmisten vapauksia kohtuuttomasti. Se on mahdotonta. Ja mikä on kohtuutonta, riippuu monesta asiasta, mutta se pitäisi osata tunnistaa.
TykkääTykkää
Tuomas Helin, viittasin itse tuohon Energiatehokkuustoimikunnan raporttiin ja Kaj´n aiempaan kommenttiin tarvittavista päästövähennyksistä. Meni vähän päällekkäin.
TykkääTykkää
Ja vielä yksi (sinänsä epäoleellinen) viilaus Kaj.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat n. 80 Mt,CO2eqv/a. Tässä valossa energiansäästön potentiaalin prosenttiosuus olisi vieläkin pienempi, mikä kuulostaa kyllä liian pieneltä. Valitettavasti kaukana 100 %:sta kuitenkin 🙂
http://www.tilastokeskus.fi/til/khki/2007/khki_2007_2009-04-24_tie_001_fi.html
Kirjoitit kylläkin hiilidioksidista, en tiedä selittääkö se tuon 20 Mt eron. KHK-päästöt kokonaisuudessaan toki ovat se merkittävä asia.
TykkääTykkää
Jep, itse asiassa minulla oli myös nuo ekvivalenttitonnit kirjoitettuna kommenttiin, mutta pyyhin pois ettei mene liian monimutkaiseksi. Niitähän olisi kyllä tärkeämpi seurata, mutta jos puhutaan energiantuotannon päästöjen vähentämisestä, voidaan vaikuttaa vain 60 MT siivuun. Tai jos puhutaan biomassan tuotannon lisäämisestä tulee kyllä siitäkin päästöjä, sekä typpioksiduuli että metaani, jossakin määrin.
TykkääTykkää