EU:n energiatehokkuusdirektiivi poistaa hehkulamput vähitellen markkinoilta. Hehkulampun hyötysuhde valonlähteenä on hyvin huono ja suurin osa lampun käyttämästä sähköstä muuttuu valon sijasta lämmöksi. Päätöksen taustalla on tavoite energiankäytön vähentämiseksi.
Hehkulampun tilalle on jo kauan ollut saatavana ns. säästölamppuja, eli E27- ja E14-kierrekantaisia loistelamppuja. Hehkulamppujen kielto on kohdannut Suomessa kritiikkiä, johon syitä on kolme:
Hehkulampun tuottama lämpö tulee hyödyksi asunnon lämmittämisessä ja niiden korvaaminen vähemmän sähköä kuluttavilla lampuilla lisää lämmitysenergian tarvetta.
Tämä on osittain totta. Asuntoa ei kuitenkaan aina tarvitse lämmittää, joten kaikkea valaistuksen hukkalämpöä ei saada hyödyksi. Sähkön kuluttajahinta on kaikkia muita lämmitysmuotoja korkeampi. Voidaan siis sanoa, että vain suorasähkölämmitteisessä talossa lämmityskaudella saattaa olla yhdentekevää, mitä lamppuja käyttää. Muilla lämmitystavoilla hehkulampuista luopuminen vähentää energiakustannuksia.
Säästölamput eivät sovi joka paikkaan, ne syttyvät hitaasti, valon väri on huono, ne eivät kestä luvattua tuntimäärää, eivät toimi himmentimen kanssa ja pitävät särisevää ääntä. Lisäksi ne ovat kalliita.
Nämä mielipiteet ovat osittain ns. mukavuustekijöitä, osittain tietämättömyyttä ja osittain muodostuneet huonolaatuisten lamppujen tuomista negatiivisista kokemuksista. On säästölamppuja, jotka syttyvät välittömästi, toimivat himmentimen kanssa, eivät pidä ääntä eivätkä sanottavasti eroa hehkulampuista valon laadun suhteen.
Säästölamput sisältävät elohopeaa ja ovat sen vuoksi käytön jälkeen ongelmajätettä.
Tämä ei ole ongelma, mikäli lamput käytön jälkeen toimitetaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Yhden lampun elohopeamäärä on niin vähäinen, alle viisi gramman tuhannesosaa, että lampun särkymisestä ei aiheudu vaaraa, joskin huone on hyvä tuulettaa elohopeahöyryn poistamiseksi. Perinteisiä loisteputkia on kodeissa usein ennestään, ja niissä on enemmän elohopeaa.
Tämä tutkimus paljastaa, miten elohopeaa sisältävien lamppujen käyttäminen voi vähentää ympäristöön joutuvan elohopean määrää. Kivihiilessä on elohopeaa, joka päätyy voimalan savukaasujen ja tuhkien mukana ympäristöön. Hehkulamppu käyttää viisi kertaa enemmän sähköä, jonka tuottaminen hiilivoimalassa tuottaa enemmän elohopeaa kuin säästölamppu sisältää. Tutkimuksessa oletettiin, että sähköstä puolet on tuotettu kivihiilellä.
Kokonaan vaille huomiota keskustelussa ovat jääneet E27- ja E14-kierrekantaiset halogeenilamput (kuvassa), jotka pysyvät myynnissä vielä vuoden 2015 loppuun. Ne vastaavat ulkomitoiltaan ja valaistusominaisuuksiltaan täysin perinteistä hehkulamppua, toimivat himmentimen kanssa, kestävät pidempään ja ovat hinnaltaan edullisempia kuin säästölamput. Halogeenilamppu on hehkulamppu, jonka hehkulanka on halogeenilla äytetyssä kvartsilasikuvussa. Halogeeni estää hehkulankaa höyrystymästä joten lankaa voidaan kuumentaa enemmän kuin tavallisessa hehkulampussa ja se kestää pidempään.
Sanotaan, että halogeenilampun pintalämpötila on korkeampi kuin tavallisella hehkulampulla. Niin onkin, mutta näissä E27- ja E14-kantaisissa halogeeneissa itse polttimo on tavallisen lampun kokoisen suojakuvun sisällä. Niiden pintalämpötila on siten alhaisempi kuin tavallisissa hehkulampuissa.
Nämä lamput tuottavat yhtä paljon valoa:
- Hehkulamppu 60 W
- Halogeenilamppu 42 W
- Säästölamppu 12 W
Tarkastellaan lähemmin eri lamppujen vaikutusta lämmitysenergian tarpeeseen. Lasketaan lämmitysenergian lisäystarve eri lamppujen tehoerojen mukaan. Koska kaikkea lampun lämpöä ei pystytä hyödyntämään, oletetaan, että 70 % saadaan hyödyksi lopun 30 % mennessä hukkaan.
Lämmitystarve lisääntyy seuraavasti:
- Halogeenilamppu: (60W – 42W) x 0,7 = 12,6 W
- Säästölamppu: (60W – 11W) x 0,7 = 34,3 W
Laskelmissa käytetyt sähkön ja lämmitysenergian hinnat:
- Sähkö: 0,11 €/kWh
- Öljylämmitys: 0,07 €/kWh (vastaa öljyn hintaa 0,67 €/l)
- Kaukolämmitys: 0,06 €/kWh
- Lämpöpumppu: 0,036 €/kWh (Lämpöpumpun COP-arvolla 3)
- Sähkölämmitys: 0,11 €/kWh
- Ei mitään: Tässä vaihtoehdossa oletetaan, että lampun hukkalämpöä ei saada lainkaan hyödyksi, kuten esim. pihavalaistuksessa.
Lasketaan ensin eri lamppujen käyttämän sähköenergian hinta kahdeksan tuhannen käyttötunnin aikana:
Todetaan, että hehkulampun kuluttama sähkö maksaa 53 €, halogeenin 37 € ja säästölampun 10,60 €
Seuraavassa kaaviossa on säästölampun tuoma säästö, kun huomioidaan vähentyneen hukkalämmön korvaaminen eri lämmönlähteillä oletuksella, että lampun hukkalämmöstä voidaan hyödyntää 70 %.
Sama kaavio halogeenilampulle.
Lamppujen hankintahintoja ei ole otettu huomioon, mutta kaaviosta voidaan helposti arvioida, milloin esim. säästölamppu maksaa itsensä takaisin. Jos lamppu maksaa 5 € ja talossa on öljylämmitys, säästölamppu säästää ostohintansa ensimmäisen 2000 tunnin aikana. Sen jälkeen se tulee halvemmaksi kuin hehkulamppu. Lämpöpumppulämmityksessä takaisinmaksuaika on n. 1200 tuntia ja sähkölämmityksessäkin 3000 tuntia. Jos laskelmaan ottaa huomioon vielä hehkulampun ostohinnan, tilanne on säästölampulle vielä edullisempi.
Lamppujen vaihtamisen hyöty on sitä suurempi mitä vähemmän lämmitystarvetta on. Eteläisemmässä Euroopassa säästöpotentiaalia on selvästi enemmän kuin Suomessa.
Hehkulamppukielto on kannustin lampputeollisuudelle kehittää entistä parempia korvaajia hehkulampulle. Jo nyt on saatavana käyttökelpoisia LED-kohdevaloja sekä 40W hehkulampun korvaavia E27-kantaisia LED-lamppuja. Siirtyminen LEDeihin on haaste ja mahdollisuus valaisinvalmistajille. LEDien ansiosta valaisimet voidaan muotoilla entistä vapaammin, tai valaistus voidaan integroida osaksi muuta sisustusta. Kiinteistöjen valaistuksen virranjakelu voitaisiin hoitaa 12V, 24V tai 48V suojajännitteellä, mikä parantaa turvallisuutta ja vapauttaa kalustevalmistajat nykyisistä 230V:n turvamääräyksistä.
Hyötysuhteeltaan LEDit ovat lähellä loistelamppuja, ne eivät sisällä elohopeaa ja niiden käyttöikä on pidempi. Hinnat ovat toistaiseksi korkeita, mutta tulevat aikanaan alas. Jos siihen asti haluaa välttää ”elohopealamppuja”, voi käyttää halogeeneja. Perinteisten hehkulamppujen ”hamstraamista” ei voine millään järkisyyllä perustella.
- Osram – lampputietoa, hintalaskuri, tuoteluettelo yms.
- Airam / Megaman –lampputietoutta Huonojen kokemusten takia (Huonoa tuuria kahden lampun osalta?? ) en uskalla suositella Megaman-lamppuja, mutta muuten sivulla on asiallista informaatiota. Löytyy myös säästölaskuri, sekä mielenkiintoinen, DorS-himmennysteknologiaan perustuva säästölamppu, jota voidaan himmentää tavallisella valokatkaisimella!
- Halogeenilamppuja IKEA:n tuoteluettelossa
- Comparison of Life-Cycle Analyses of Compact Fluorescent and Incandescent Lamps Based on Rated Life of Compact Fluorescent Lamp
- Hehkulampuista ja MOT:n ohjelmasta vaihteeksi taas.
- Erilainen mielipide samasta asiasta
- Toinen samanmoinen (8.9.2010)
Gaia 
Idea, että siirrytään hehkulampuista eteenpäin on järkevä, mutta laki on väärä. Ongelma minusta on, että nuo energiansäästölamput eivät todellakaan kestä sitä mitä on luvattu ja että niiden hinta on varsin korkea suhteessa hehkulamppuihin.
Minusta ratkaisu olisi pitänyt olla fiksumpi kuin kieltää hehkulamput kokonaan. Sillä nyt energiansäästölamppujen valmistajilla ei ole tarpeeksi incentiiviä parantaa laatua sekä laskea hintaa.
Muuten ihan päteviä lamppuja ovat ja itselläni noin puolet tiloista on pitkään jo ollut valaistu energiansäästölampuilla, kunhan tuo hinta ja laatu nyt paranisivat.
TykkääTykkää
Niin ja unohtui tuo lämmityksen oletettu säästö. Itse olen kyllä sitä mieltä, että tuo säästö on suuressa osassa tapauksia marginaallinen. Varsinkin kun se lampun lämpö tulee monesti katosta niin sen lämmitys vaikutus ei välttämättä ole kovin optimaallinen. Tähän tietysti vaikuttaa myös millainen talo on kyseessä.
Vielä led valoista voin todeta, että itselläni on terassin valaistuksessa käytetty tunnelman antamiseen ledejä ja ne ovat siihen tarkoitukseen erinomaisia. Varsinkin sähkönkulutus on pientä, mutta taitaa vielä jonkin aikaa mennä, että niistä saisi riittävän valaisevia.
TykkääTykkää
Jos kustannuksia lähdetään laskemaan, niin ne pitäisi laskea oikein. Nyt tuosta esityksestä puuttuvat mm. valaisinten vaihdon kustannukset, pääomakustannukset ja niiden korot ja ero lamppujen käyttötavassa (pienloistelamput jätetään palamaan jatkuvasti, koska ne syttyvät hitaasti).
Kun nämä otetaan huomioon, niin havaitaan että pienloistelamput ovat kalliimpia kuin hehkulamput.
Ei siis pidä puhua mistään (energian)säästölampuista.
Hehkulamppu on lämmittimenä optimaalinen, koska lämpö tulee infrapunasäteilynä iholle ja tuottaa lämpösaistimuksen.
Sama subjektiivinen lämpötilavaikutelma vaatii paljon suurempaa lämpötehoa perinteisellä patterilämmityksellä.
Pienloistelamput heikentävät sähkön laatua ja aiheuttavat paljon loisvirtaa. Lähivuosina kaikkiin kiinteistöihin on asennettava kompensaattorit, mikä tulee kuluttajalle todella kalliiksi.
On naurettavaa kuvitella, että kaikki pienloistelamput palautettaisiin kierrätyspisteisiin. Osa rikkoutuu käytössä ja iso osa heitetään surutta roskiin. On suuri ero sillä vapautuuko elohopea hiilen poltossa korkean savupiipun kautta vai leviääkö se asuinhuoneen ilmaan. Jälkimäisessä ihmisen altistuminen on miljoonia kertoja suurempi.
TykkääTykkää
Valaisinten vaihdon? Lamppuja tässä ollaan vaihtamassa. Pääomakustannuksista ja koroista pääsee hehtaarille kun katsoo toisesta kaaviosta vaikka kaikkein huonoimmankin vaihtoehdon, sähkölämityksen, joka säästää lampuin hinnan 3000 tunnissa, eli kahden tunnin päivittäisellä käytöllä neljässä vuodessa.
Laske, katsotaan sitten. Väitän lisäksi, että säästölamput ovat kannattavampi investointi kuin hehkulamppujen hamstaaminen ja pääoman sitominen niihin. Mitä muuta kannattaisi hamstrata? VHS-kasetteja, diskettejä, LP-soittimen neuloja vai elektroniputkia radion varaosiksi? Ehkä.
Lämmitysvaikutus on osittain totta. Säteilyefektiä ei tosin ole, jos lamppu on varjostimessa. Loistehon kompensaattori kaikkiin kiinteistöihin meneekin jo huuhaan puolelle. Onko säästölamppu induktiivinen vai kapasitiivinen kuorma?
TykkääTykkää
Loistava artikkeli, tosin viherpipertäjän näkökulmasta ja laskentamallilla. Hienoa työtä.
TykkääTykkää
”Hehkulamppu on lämmittimenä optimaalinen, koska lämpö tulee infrapunasäteilynä iholle ja tuottaa lämpösaistimuksen.”
Meillä ainakin lämmittimen pitää olla ikkunan alla ettei tule vedon tunnetta.
TykkääTykkää
Osa rikkoutuu käytössä ja iso osa heitetään surutta roskiin. On suuri ero sillä vapautuuko elohopea hiilen poltossa korkean savupiipun kautta vai leviääkö se asuinhuoneen ilmaan. Jälkimäisessä ihmisen altistuminen on miljoonia kertoja suurempi.
Markku: Parempi, että se elohopea vapautuu sen kämppään, joka on ryssinyt sen lampun, kuin savupiipun kautta ympäri maailman. Ottakoot ihmiset vastuun omista teoistaan, eikä kaikkea pistetä kollektiiviseen säkkiin.
TykkääTykkää
Suhteellisuudentaju kannattaa silti säilyttää. Yhdessä kilossa haukea tai ankeriasta saa EU-säädösten mukaan olla 1 mg/kg elohopeaa, kun yhdessä säästölampussa sitä on 3 mg. Syömällä kolme kiloa kalaa, tulee siis syöneeksi yhden säästölampullisen elohopeaa. Enemmänkin, jos kala on itse pyydettyä.
Lähteet:
http://www.rktl.fi/kala/itameritutkimukset/haitalliset_aineet_ekotoksikologia/kalojen_myrkyt/muiden_haitallisten_aineiden.html
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=67533
Click to access 55_519_301.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Energians%C3%A4%C3%A4st%C3%B6lamppu
TykkääTykkää