Kestävän energian viikko

Arkitehti haastoi minut EU:n kestävän energian viikon johdosta. Vastaan saamaani haasteeseen myöhässä, kahdesta syystä. En tiennyt koko viikosta mitään ennen haastetta. Vaikka yritän seurata alan tapahtumia herkeämättä, niin informaatiopimentoon voi näköjään siitä huolimatta joutua. No, mitä Google ei tiedä, sitä ei tarvitsekaan tietää. Näin luulin, mutta pikaisen googletuksen jälkeen olin edelleen yhtä tietämätön. Mikä viikko?

Vuosien 2007 ja 2008 viikoista löysin jotakin, mutta en tästä vuodesta.

Lopulta löysin, ja lohdutuksekseni huomasin, että tässä tekstissä sanotaan:

 It will take place in Brussels, Belgium, and in other cities across Europe from Monday 9 to Friday 13 February 2009, although many side events are foreseen during the weeks immediately before and after.

Tämä on kirjoitus sitten sellainen “side event after”.

Toinen syy saamattomuudelleni oli viime viikon muut ohjelmat, mm. kaksipäiväinen voimalaitosseminaari. Ei kestävän energian viikkoa sielläkään. Sen sijaan muutamia tulevaisuudennäkymiä:

Energian kysyntä maailmassa lisääntyy vuoteen 2030 menenssä 55 %, vuoteen 2050 mennessä 109 %.

Jos pysytään nykyisessä tuotantorakenteessa lisääntyvät CO2-päästöt vastaavasti vuoteen 2030 mennessä 57 % ja 2050 mennessä 137 %.

Kivihiiltä riittää jopa 2000 vuodeksi, joten se siitä.

IPCC:n kanta päästövähennystavoitteeksi vuoteen 2050 mennessä on 50-85 %, EU:n tavoite 60-80 %. Näkyvissä on jo merkkejä, että nämäkään vähennykset eivät riitä. Lienee itsestään selvää, että tämä ”Business as Usual” -skenaario tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa. Näissä luvuissa, ennusteissa ja tavoitteissa, on niin järkyttävän kokoinen gäppi, että tekisi mieli jättää koko homma sikseen ja lähteä vaikka oluelle. Mutta se ei käy, koska se EI KÄY!

Hommiin siis. Kun noita lukuja katsoo, ymmärtää varmasti jokainen, että lamppuja vaihtamalla ja digiboxit sulkemalla tavoitteita ei saavuteta. Omat hehkulamppuni vaihdon säästölampuiksi jo toistakymmentä vuotta sitten, enkä vähättele henkilökohtaisia tekoja, ne ovat tärkeitä. Varsinkin oman asenteensa kehittäminen sellaiseksi, että haluaa tehdä vähiten energiaa kuluttavan valinnan, on kaiken A ja O.

Toistaiseksi on puhuttu ilmastotalkoista. Suunnitelmat lähtevät siitä, että oikeastaan mistään ei tarvitsisi luopua. En tiedä voiko se toteutua niin. Ikään kuin koko asiaa ei olisi vieläkään oikein ymmärretty. Vai mitä sanotte ilmaisista päästöoikeuksista? Päästöjen hinnoittelun tarkoituksenahan on nimenomaan vähentää paljon päästöjä aiheuttavan toiminnan kannattavuutta. Esimerkiksi teräksen ja sementin hinnan pitäisi tässä systeemissä nousta, jolloin niitä esimerkiksi kannattaisi korvata rakentamisessa puulla. Puurakenteisiin sitoutuisi samalla paljon hiiltä pitkiksi ajoiksi, joka olisi poissa kierrosta. Kaksi kärpästä samalla iskulla. Teräs-, sementti- ja betoniteollisuudessa tulisi ruumiita, mutta ei voi mitään, vahingollista toimintaa ei pidä jatkaa.

Entä muoti sitten? En tiedä siitä juuri mitään, koska en ole sen perässä ikinä juossut. Käytän vaatteita niin kauan kuin ne kestävät. Meillä on maailmassa kokonainen teollisuudenala, joka aktiivisesti kasvattaa volyymiään kertomalla ihmisille, että heidän viime vuonna ostamansa vaatteet ovat nyt aivan out ja vain idiootit käyttävät niitä enää. Nyt tarvitaan uudet vermeet, jotta ei olisi out, eikä idiootti. Eikä vaateteollisuus ole toki ainoa, jossa pelataan mielikuvilla. Kulutuksen ruokkiminen erilaisia mielikuvia ja tarpeita luomalla on minusta silti aina ollut totaalisen out ja idioottia. Jos tällaisesta mielikuvamarkkinoinnista ja turhanpäiväisestä kuluttamisesta ei voida luopua, niin sitten voimme varmaan unohtaa koko homman. Seuraavalla planeettamme valtiaalla on varmaankin turkki omasta takaa joka tapauksessa.

Huomaamme, että kaikki toiminta käyttää energiaa. Tottumuksiaan muuttamalla voi säästä paljon energiaa. Kun jättää jotakin ostamatta, jonkun muun ei tarvitse käyttää energiaa sen valmistamiseen.

Kestävä energia, mitä se oikeastaan on? Logiikkani mukaan se on kestämättömän energian vastakohta. Energian käytöstähän sinänsä ei ole haittaa, mutta tuotantotavat ovat haitallisia, mikä enemmän mikä vähemmän.

Kuluttajina voimme vaikuttaa suoraan kulutustottumustemme kautta. Kansalaisina voimme vaatia poliitikoita tekemään jotakin. Kiireellisin muutettava asia on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Katsotaan jälleen noita lukuja tuolla ylempänä, mutta ei vieläkään lähdetä oluelle. Öljy, hiili ja maakaasu pois ja jotakin muuta tilalle. Se on juuri niin yksinkertaista. Eli resepti on:

• Energiankäytön tehostaminen ja vähentäminen IN
• Tuhlaus ja muut turhuuden OUT
• Fossiilienergia OUT
• Uusiutuva energia IN
• Ydinvoima IN
• Hiilidioksidin talteenotto, jaa’a, ehkä sen oltava IN.

Tarvitaan radikaaleja, massiivisia, tehokkaita ja toimiviksi todistettuja toimenpiteitä. Ruumiita tulee varmasti, ja kiukkuisia ihmisiä, mutta ei voi mitään. Kysymys on sukupolvirikoksesta. Kyllä me selvitämme omat elämämme kunnialla, vaikka kaivaisimme maasta kaikki hiilet ja polttaisimme ne, mutta meidän jälkeläisemme eivät enää selviä. Heidän planeettansa tulisi olemaan ihmiselämälle vihamielinen paikka.

Ydinvoiman statusta en suostu reseptissä muuttamaan, koska en usko, että keitos ilman sitä tulee onnistumaan. Reseptin pitää olla uskottava, muuten lähden oluelle. Ydinvoima ei ratkaise kaikkea, mutta ei sitä tee mikään muukaan, kaikkia tarvitaan.

Nyt koko ongelma voidaan lopuksi kiteyttää yhteen: Ihmisen ahneudella ei ole rajoja. Ahneus on varmasti historiassa ollut lajimme selviytymisen kannalta välttämätön ominaisuus. Nyt se on kääntynyt meitä vastaan. Onnistummeko ottamaan hallintaamme evoluution meille vuosimiljoonien aikana kehittämän lajityypillisen ominaisuutemme seuraavien vuosikymmenten aikana? Se tulee ratkaisemaan kohtalomme.

http://www.eusew.eu/

http://arkitehti.wordpress.com/2009/02/07/eusew/