Data

Tällä sivulla on mittausdataa Maapallon lämpötilasta, jäämeren jäätilanteesta, merenpinnan korkeudesta jne. graafisessa muodossa.

Lämpötilatietojen lähteenä on käytetty mittaussarjoja GISS, HadCRUT4 ja UAH.

GISS (Goddard Institute for Space Studies) on Nasan tuottama yhdistetty maan- ja meren pintalämpötiloihin perustuva indeksi (Land-Ocean Temperature Index), joka alkaa vuodesta 1880.

HadCRUT4 on Hadley Centren tuottama sarja, joka alkaa vuodesta 1850. HadleyCentre on Met Officen alaisuudessa toimiva tutkimusyksikkö Isossa-Britanniassa.

UAH (University of Alabama in Huntsville) on Alabaman yliopiston ylläpitämä satelliittimittauksiin perustuva sarja, joka alkaa vuodesta 1979.

Kaaviot päivitetään noin kerran kuukadessa.

Kaavioissa olevien lyhenteiden selitykset:

  • GL = Global (koko Maapallo)
  • NH = Northen Hemisphere (pohjoinen pallonpuolisko)
  • SH = Southern Hemisphere (eteläinen pallonpuolisko)
  • 5y Mean = 5-year Mean (viiden vuoden liukuva keskiarvo)
  • 11 Mean = 11-year Mean (yhdentoista vuoden liukuva keskiarvo)

Kaavioita klikkaamalla ne aukeavat omassa ikunassa. Voit kopioida URL:in ja käyttää kuvia vapaasti muualla netissä.

Kuukausien minimit, maksimit ja keskiarvot kymmenen ja kolmenkymmenen vuoden ajalta, sekä kuluva vuosi ja kaksi edellistä vuotta.

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 3.

Globaalilämpötilan kuvaaja sekä yhdentoista vuoden liukuvan keskiarvon kuvaajat globaali-, pohjoisen- ja eteläisen pallon puoliskon mittauksista.

Alla olevissa kuvaajissa käytetään kuluvan vuoden arvona viimeisen 12 kuukauden keskiarvoa. Se saattaa muuttua vielä vuoden loppua kohti suuntaan tai toiseen.

Kuva 4.

Kuva 5.

Kuva 6.

Globaali- sekä pohjoisen- ja eteläisen pallonpuoliskon lämpötilakuvaajat viimeisen 30 vuoden ajalta. Mittaussarjat sekä viiden vuoden liukuvat keskiarvot.

Kuva 7.

Kuva 8.

Kuva 9.

Kaikkien kolmen mittaussarjan globaalilämpötilan sekä niiden yhdentoista vuoden liukuvan keskiarvon kuvaajat sarjojen koko pituudelta.

Kuva 10.

Kaikkien kolmen mittaussarjan globaalilämpötilan sekä niiden viiden vuoden liukuvan keskiarvon kuvaajat viimeisen 30 vuoden ajalta.

Kuva 11.

Alla olevat kaaviot tulevat suoraan ko. lähteestä. Kuvien käyttäminen muualla on pääsääntöisesti sallittu lähde mainiten.

Merijään pinta-ala

Pohjoinen jäämeri – jään ulottuvuus

JAXA – https://ads.nipr.ac.jp/vishop/vishop-extent.html?N

vishop_sic_extent

Kuva 1.

”A simplified way to think of extent versus area is to imagine a slice of swiss cheese. Extent would be a measure of the edges of the slice of cheese and all of the space inside it. Area would be the measure of where there is cheese only, not including the holes. That is why if you compare extent and area in the same time period, extent is always bigger. A more precise explanation of extent versus area gets more complicated.”

Pohjoinen jäämeri – jään ulottuvuus

NSIDC – http://nsidc.org/data/seaice_index/

n_stddev_timeseries

Kuva 13.

Eteläinen jäämeri – jään ulottuvuus

NSIDC – http://nsidc.org/data/seaice_index//

Kuva 14.

Koko Maapallon merijään pinta-ala
The Cryosphere Today NSIDC – http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/

Kuva 15.

Koko Maapallon merijään pinta-ala
SUNSHINE HOURS – https://sunshinehours.files.wordpress.com/

Kuva 15.

Arktinen oskillaatio (AO)

Selostus Ilmatieteenlaitoksen sivulla

http://www.cpc.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/ao_index.html

Kuva 16.

Pidempi aikasarja täältä:

http://www.cpc.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/month_ao_index.shtml

ENSO-indeksi (Multivariate ENSO Index, MEI)

Indeksi kuvaa ENSOn tilaa

NOAA – http://www.esrl.noaa.gov/psd/people/klaus.wolter/MEI/mei.html

Kuva 17.

The Pacific Decadal Oscillation (PDO)

PDO on pohjoisen Tyynenmeren oskillaatio, joka vaikutata ilmaston lämpötilaan. Indeksi kuvaa PDO:n tilaa.

NOAA – http://www.ncdc.noaa.gov/teleconnections/pdo/

Kuva 18.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus

NOAA – http://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/trends/

Kuva 19.

Merenpinnan korkeus

University of Colorado – http://sealevel.colorado.edu/

Kuva 20.

Vanhempi data vuodesta 1880: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Recent_Sea_Level_Rise.png

 Maapallon lämpötilakartta

NOAA – http://www.esrl.noaa.gov/psd/map/images/fnl/sfctmpmer_01b.fnl.html

Kuva 22.

Kartassa sekä absoluuttiset lämpötilat (yläkuva) että poikkeamat (alakuva)

Aurinko tänään

NASA – http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime/hmi_igr/512/

Kuva 23.

Uusiutuva energia

Lähes reaaliaikainen näkymä tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoon Euroopassa.

http://mylly.hopto.me/windineurope/

Kysyttävää tai toivomuksia? Jätä kommentti tähän:

 

47 ajatusta artikkelista “Data”

  2. Osaisiko joku kertoa, mikä on Hadley Centren sivuilta löytyvä ”variance adjusted” -versio HadCRUT3v? Eli miten tuo eroaa HadCRUT3:sta ja onko jommankumman käyttämiselle toisen sijaan jotain hyviä perusteita?

    Tykkää

    Vastaus

  3. En osaa tarkkaan tuosta kertoa, mutta tässä hiukan tietoa siitä:

    Ensin googlailemalla löytyi tämä sivu:
    http://www.cdc.noaa.gov/data/gridded/data.hadcru3.html

    ”A version that is variance corrected (HADCRUT3V) is available. The technique for the variance adjusted dataset can be found at Jones et. al (2001).”

    Jones et al. (2001) on sitten tämä (valitettavasti siitä on ainoastaan tiivistelmä ilmaiseksi tarjolla):
    http://www.agu.org/pubs/crossref/2001/2000JD900564.shtml

    Näyttäisi mielestäni siltä, että tuo ”variance adjusted” versio olisi todennäköisesti lähempänä totuutta.

    Tykkää

    Vastaus

  5. Kaj Luukko:

    Loistava taulukko, jota on hyvä käyttää lähteenä. Tuo kuva 10. tosin on minusta aavistuksen sekava, voisiko sitä jotenkin yrittää saada selkeämmäksi kun nyt siinä on liikaa dataa, että siitä olisi helposti eroitettavissa itse asia. Esim jättäisi vain tuon 11 year meanin…?

    Tykkää

    Vastaus

  6. Kaj Luukko:

    Toinen muutos joita toivoisin sinun graafeihin olisi, että laittaisit ne samalle mittakaavalle. Nyt osa grafiikoista käyttää pystyakselilla 1.0 asteen asteikkoja ja osa 0.8 asteen asteikkoa. Jotta noita olisi hyvä vertailla olisi helpompaa jos asteikot olisivat samat.

    Tykkää

    Vastaus

    • Tuota yritin itsekin korjata, mutta Google-spreadsheets, jolla graafeja ylläpidän, ei tottele vaikka siinä on asetus skaalan muuttamiseksi. Se on nyt toistaiseksi noin.

      Kuva 10 on kieltämättä aika ”täynnä”, mutta ehkä siinä näkee oleellisemmat. Kuva 11 on ehkä tärkeämpi.

      Tykkää

  9. Tammikuun UAH anomalia on julkaistu ja näyttäisi olevan hyvin samankaltainen kuin 1998 vuonna. Mahdollista on , että 2010 rikkoo lämpimämmän vuoden ennätyksen tässä sarjassa.

    Onko tuota HadCrut sarjaa enää päivitetty sillä olisi mielenkiintoista katsoa miten se käyttäytyisi.

    GISSillähän ei 1998 ole edes lämpimin vuosi ja se eroaa niin HadCrutista, SSTstä kuin UAHstakin, joten hankala sanoa, että tuleeko siinä sarjalla 2010 lämpimämimmäksi.

    Jotkut ovat epäilleet, että että tämä el nino olisi kaksivaiheinen ja itse asiassa se vahvistuisi vielä tämä vuoden aikana. Tiedäpä häntä…

    Tykkää

    Vastaus

  10. Tammikuu 2010 meni yli 1998 tammikuun, UAH on nyt päivitetty tuonne kuvaan.

    Nasa/Hansen on pari vuotta sitten ennustanut, että uusi ennätys syntynee seuraavan El Niñon aikana. Mitä sitten pitää ennätyksenä, GISSiä, vai satelliittimittauksia, on toinen kysymys. Nehän mittaavat vähän eri asioita, GISS pintalämpötilaa ja satelliitit 4,4 km korkeudelta. Joskin GISS indeksissä taitaa olla satelliittidataa mukana.

    Vaihdan seuraavan päivityksen yhteydessä tällä sivulla olevan GISS-datan tuohon indeksiin, jota Nasa itse käyttää vuosien keskinäiseen vertailuun.

    Itse ENSOn ennustaminen tarkasti on mahdotonta, senkin aika varmaan vielä tulee. Malleja on, mutta ne poikkeavat toisistaan melkoisesti. ENSOhan ei varsinaisesti vaikuta Maapallon lämpötilaan, vaan siirtää lämpöä valtameristä ilmakehään, ja jos seurataan pelkästään ilmakehän lämpötilaa, havaitaan El Niñon aikana lämpenemistä.

    HadCRUT ei ole viime syyskuun jälkeen päivittynyt. Tai sitten se on siirretty jonnekin muualle, en ole löytänyt mistään.

    Tykkää

    Vastaus

  11. Kaj:

    Itse en pidä GISS tavasta laskea dataa , koska sen grid ajattelu ei oikein minusta kuvasta hyvin maapallon lämpötilaa. Tulee liikaa anomalioita kun gridit venyvät harvojen mittausten takia. Toisaalta pintalämpötiloja kiusaa uhi(joskin pidän sitä jokseenkin marginaalisena kokonaisuuden kannalta).

    HadCrut oli parempi johtuen siitä, että tyhjät jätettiin tyhjiksi eikä arvoja laskettu ympäröivistä grideistä, vaikka puutteensa varmasti siinäkin oli. SST, RSS sekä UAH ovat tietysti omalta osaltaan hyviä seurattavia.

    Varmaankin lämpötilaennätyksenä pidän vuoden keskiarvoa , en yksittäistä kuukautta. Se mikä minusta tässä yllätti oli, että UAHn mukaan lämpötilan nousu lähti varsin jälkijättöisesti liikkeelle kun itse odotin sitä syksyllä niin oletin jo sen jäävän alemmaksi… mutta eipä jäänyt.

    ”…Maapallon lämpötilaan, vaan siirtää lämpöä valtameristä ilmakehään, ja jos seurataan pelkästään ilmakehän lämpötilaa, havaitaan El Niñon aikana lämpenemistä.”

    Eikös tämä tarkoita, että se jäähdyttää merien lämpösisältöä? Sekä lämmittää hetkellisesti(1 – 2 vuotta) ilmaa. Sinällään olet oikeassa, että niin el nino kuin la nina kai eivät juuri vaikuta ilmastonmuutokseen sillä ne antavat piikkejä puoleen tai toiseen. Joskin jos jostain syystä ENSO menee epäsymmetriseksi eli tulee monia la ninoja tai el ninoja peräkkäin niin tokihan ne vaikuttavat keskilämpötilaan ja varsin paljon.

    Itse en käsitä miksi HadCrutia ei päivitetä, puutteistaan huolimatta olisi ns. IPCCn virallinen mittaus ihan hyvä pitää mukana. Korjatkoot sitten jos virheitä löytyy.

    Nyt mielenkiintoinen on kuitenkin tämä yhtälö, että PDO ja NAO ovat menossa miinukselle joten mitenkähän tuo UAH käyttäytyy silloin kun el nino loppuu tai jopa la nina tulee?!? tuleeko todella syvä piikki alaspäin vai mitenhän näkyy?

    Tykkää

    Vastaus

  12. Kaj:

    Tyhmä kysymys, mutta tuosta UAH sarjasta niin Spencerin sivulla tuo 1998 on samaa luokkaa kuin tämän vuoden arvo, mutta sinulla ne ovat eri korkeudella. Joten miten nuo tuossa sinulla lasketaan? Eli lasketko tuon tammikuun arvon tuossa koko 2010 arvoksi vai miksi se eroaa nyt noin paljon tuosta 1008sta?

    Tykkää

    Vastaus

  13. Jos tarkoitat kuvia 6 ja 9, viimeinen piste on kuluvan kelenterivuoden kuukausilukemien keskiarvo. Nyt kun siinä on vasta tammikuu, koko vuosi saa saman arvon. Vuoden mittaan se siitä asettuu.

    Tykkää

    Vastaus

  14. Kaj:

    Jeps , kiitoksia. Tuota epäilin, mutta aivan varma en ollut. Oma arvaukseni on muuten, että helmi ja maaliskuu kertovat sen, että onko meillä tulossa UAHssa uusi ennätys vai ei. Spencerin sivuilla piti käydä lukemassa ja ilmeisesti nyt ennätys lämpö johtuu merien lämmöstä. Maa-alueet eivät ole niin lämpimiä. Jotkut Tiede palstalla ovat epäilleet, että HadCrut tai GISS land eivät näyttäisi samanlaista nousua, mutta saapas nähdä.

    Kaj, voiko tuota el ninon voimakkuutta mitenkään vielä nykyteknologialla ennustaa vai onko se aina arvausta?

    Tykkää

    Vastaus

  16. No huhhuh, verratkaapas lukijat tuota Luukon versiota UAH:sta Spencerin (joka siis ylläpitää UAH:ia!!!) sivuilta löytyvään graafiin.

    Luukon versiossa 1998 kalpenee nykyisen rinnalla mutta virallinen versiopa näyttää toista.

    Mikä on siis tämä Luukon käyttämä fudge factor, copypastetitko climategate-koodeista?

    Tykkää

    Vastaus

  18. Metodisi on virheellinen ja tilastomatemaatikot naulaisivat sinut ristille jos tietäisivät.

    Alkuvuoden anomalioiden käyttäminen koko loppuvuoden anomalioina on pelkkää arvailua ja kyse on siis sinun oman päänsisäisen ilmastomallisi projektio joka ei ota huomioon jo syntymässä olevaa La Ninaa.

    Metodisi virheellisyyden todistaa jo, jos käyriä vertaillaan virallisiin: esim UAH pomppaa reilusti 1998:aa korkeammalle vaikka UAH:n mukaan 120 ensimmäistä vuorokautta vuodesta 2010 olivat viileämpiä kuin referenssivuotena

    Olen keskustellut jo Ilmastofoorumilla käyristäsi Tuomas Helinin kanssa ja tässä viimeisin postaukseni:
    http://www.ilmastofoorumi.fi/foorumi/viewtopic.php?f=3&t=999&p=10763#p10763
    Suosittelen ottamaan virheestä vaarin ja korjaamaan graafisi. Voit käyttää vuodelle 2010 vaikkapa kuukausianomalioita pisteinä tai sitten vaihtaa tasoitukseksi 1kk anomaliat. Näin käyrien informaatiosisältö ei muutu sellaiseksi mille lähdeaineistosi ei anna tukea.

    ”Spencerin sivulta löytyy datat, voit itse tehdä samat käyrät ja vahvistaa tai todistaa minun käyräni virheellisiksi.”

    Tein sen jo ja täysin ilman datoja.

    Tykkää

    Vastaus

    • Tein sen jo ja täysin ilman datoja.

      Mutta tekstiä et lukenut edelleenkään? Siellä sanotaan:

      Kaikissa alla olevissa kuvaajissa on mukana myös kuluvan vuoden kaavion julkaisukuukauteen mennessä mitattu keskiarvo. Se saattaa muuttua vielä vuoden loppua kohti suuntaan tai toiseen.

      Metodini on tämän mukainen ja siis oikea.

      Tästä näet

      miten Roy Spencer itse noudattaa periaatettasi ”Näin käyrien informaatiosisältö ei muutu sellaiseksi mille lähdeaineistosi ei anna tukea.”

      Jos jotain voisi tehdä toisin, niin ehkä näyttää käyrän viimeisenä pisteenä 12 edellisen kuukauden keskiarvon. Google SpreadSheetin mahdollisuudet ovat rajalliset, mutta tämä onnistuisi kyllä.

      Tykkää

  19. Ei se kyllä oikea tapa ole miten sen väität, koska siinä edelleenkin arvataan lämpötilat.

    Mutta meinasinkin ehottaa tuota pisteiden laskemista ”väärästä päästä”, ehkä tässä löytyikin nk konsensus?

    Tykkää

    Vastaus

  20. Vähän pidemmähkönlainen maallikon ajatuksenvirta trendeistä ja kuvaajista aasinsilloin varustettuna, toivottavasti jaksat Kaj ajatuksella lukea:

    Kommentoidakseni linkissäsi ollutta kuvaajaa, niin ensimmäiseksi minun täytyy todeta että kyse ei ollut kyse Spenceristä vaan sinusta ja metodeistasi.

    Mutta kommentoidakseni sumuverhoasi, tarkoittanet tuota Spencerin käyrän ”trendiviivaa”? Millä tavalla se muuttaa kuvan informaatiosisältöä? Ei mitenkään. Päinvastoin se lisää sitä, kerronpa miksi:

    Jos katsotaan kuvaajan kehitystä, niin siinähän näkyy selvästi että alussa oltiin vähän minkalla ja sen jälkeen enimmäkseen plussalla – eli kuvaajassa näkyy lämpenemistrendi, käyrä ei sitä piilota. Anomalioita en jaksa tarkastaa mutta ne mitä luultavimmin ovat oikein.
    Kuvaajan näyttäisi päättyvänkin samoihin aikoihin kun se on uploadattu joten siinäkin kohtaa kaikki toistaiseksi kunnossa.

    Jos mietitään mitä kuvaajassa on sellaista, mitä normaali trendikuvaaja ei kerro, on että siinä näkyy myös lyhytjaksoiset kausittaiset vaihtelut eli milloin on tapahtunut eniten lämpenemistä ja milloin mahd viilenemistä. Eli kuvan informaatiosisältö on perinteistä trendikuvaajaa PAREMPI. Siitä voidaan mm. hieman päätellä auringon aktiivisuuden hiljattaisen hiipumisen sekä merien oskillaatioindeksien vaikutusta ilmaston lämpötilaan. Sehän ei tietenkään alarmisteille kertakaikkiaan sovi.

    Eli mikä tuossa Spencerin käyrässä sitten oli muuta vikana kun että trendikuvaajaa ei käytetty (sen suunta käy kyllä kuvaajasta ilmi)?

    Perinteinen trendikuvaajahan ei kerro kausittaista vaihtelua joten pelkän trendin perusteella ei esim pystytä erottamaan ihmisperäisiä signaaleja muista, ja siksi nimenomaan esim Realclimatessa halutaan aina tuijottaa vain ja ainoastaan trendiä. Tasoitetut kuvaajat ovat yksinkertaisesti parempia kuin trendit.

    Toki on olemassa metodi saada pelkällä trendikuvaajalla informaatiosisältöä kuvaajasta. Kerron yhden: vertaillaan trendiä ENSO-huipusta ENSO-huippuun eli 1998 vs 2010, molemmat olivat ONI -indeksiin todella korkealla (http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/lanina/enso_evolution-status-fcsts-web.pdf). Tällöin saadaan mahdollisimman vertailukelpoiset välit trendikuvaajan käytölle, ja mikäli trendi tuolla aikavälillä on nouseva, on syynä tod näk ihmisperäiset päästöt. Jos tuo trendi on tasainen, tai laskeva, on syytä olettaa että teoria positiivisesta palautekytkennästä ei pidä paikkaansa ja hiilidioksidin merkitys ilmaston lämpötilalle huomattavasti IPCC:n arvioita pienempi.

    Mutta koska haluat sitä trendiä, niin katsotaanpa äskeisen metodin mukaan trendi kaikilla 4 kuvaajalla:
    http://www.woodfortrees.org/graph/gistemp/from:1998/trend/plot/hadcrut3vgl/from:1998/trend/offset:0.017/plot/uah/from:1998/trend/offset:0.2/plot/rss/from:1998/trend/offset:0.145

    Kas kummaa, eniten uutisoitu ja alarmistien jatkuvasti siteeraama GISS on ainoa mikä esittää lämpenemistrendiä jatkuvaksi edelleen (mikä muuten jatkuu GISS:llä edelleen samana kuin 1979-1998), kun muut eivät näytä niin tilastollista viilenemistä kuin lämpenemistäkään, vaan voimme suht varmasti puhua tasangosta. Tiedämme myös, että anomaliat tippuvat syksyllä lähelle nollaa ellei jopa pakkselle, sillä La Ninan on ennustettu olevan tulossa, ENSO pamahti jo pakkasille. Eli ei lämpenemistrendiä 12 vuoteen, vaikka voimakas El Nino riehui taas, ja sitten hiipui. Nyt alkaa oikeasti pojat olemaan kiire saamaan sitä lämpenemistä, jos NYT, tänä vuonna, ei oikeasti pamahda ennätystulos!

    Ainiin, teillähän on RealClimate ja GISS, jossa Gavin Schmidt (GISS, RC) palvoo omaa kuvaajaansa (ylläri), joka näyttää että lämpenee, varsinkin arktisilla alueilla. Nyt tullaankin erittäin surkuhupaisaan juttuun, sillä myös GISS arvailee lämpötiloja, ja nimenomaan arktisille alueille. Toisinsanoen laajentavat 1200km säteellä olevien mittarien peittävyysaluetta. Meininki on heidän sivuillaan olevan haastattelun mukaan ”ihan robust” vaikka divergenssit satelliittimittausten kanssa ovat huolestuttavia, reilusti yli asteen luokkaa, eikä DMI:kään GISS:n arvauksia tue.

    Tämä oli tietysti kova väite ja varmasti hankala pureskella joten esitänpä todistusaineiston:
    GISS:

    GISS-UAH:

    GISS-RSS:

    Raakadatat:
    http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/ZonAnn.Ts+dSST.txt
    http://www.remss.com/data/msu/monthly_time_series/RSS_Monthly_MSU_AMSU_Channel_TLT_Anomalies_Land_and_Ocean_v03_2.txt
    http://vortex.nsstc.uah.edu/data/msu/t2lt/uahncdc.lt
    Näin niitä lätkämailakuvaajia tekee ihan ”huipputiedemiehetkin” ja ihan puhtaasti arvaamalla.

    Luulen, että tiedostat edellisissä kappaleessa esittämäni pointit ja siksi sinulla on kova tarve osoittaa että 2010 on 1998 lämpimämpi, ja siksi mm. kyseenalaiset metodit esim UAH -käyrässä, jotenkin toiveajattelun makua tms. Niinhän se Phil Joneskin sähköpostissaan kertoi tutkijakolleegalleen toivovansa ilmaston lämpenevän vain jotta tiede voitaisiin osoittaa oikeaksi.
    Kysynpä, jos nyt olisikin La Ninan vuosi, et luultavimmin samanlaista metodia käyttäisi, se on varma. Koska käyrähän suorastaan sukeltaisi.

    Tykkää

    Vastaus

  22. Käyrä päättyy pisteeseen, joka on kuluvan kalenterivuoden kyseiseen ajanhetkeen mennessä mitattu keskilämpötila. Se on tekstissä sanottu ja niin se on laskettu.

    Luulot halustani liioitella lämpenemistä ovat silkkaa kuvitelmaa. Vuoden lopussa nähdään mihin tämä vuosi asettuu.

    Katsokaa kuvia 1-3 jos kaipaatte tarkempaa vertailua.

    Tykkää

    Vastaus

  23. Voisi muuten lisätä SSTn vielä tähän lisäksi, eikö totta?

    Tuosta vuosikäyrästä on kovasti täällä keskusteltu ja kritiikki on varmasti oikein sillä tuollainen laskentatapahan vääristää tätä viimeistä vuotta ja siten kuvaajaa. Jos kuitenkin olen Kaj ymmärtänyt oikein se on helpoin tapa piirtää kuvaaja noilla työkaluilla. Tietysti se, että kannattaako piirtää sitä keskeneräistä vuotta kun sitä voi sitten katsoa tuolta kuukausi anomalia puolelta.

    Tykkää

    Vastaus

  24. Onko sinulla ehdottaa jotakin pätevää, globaalia SST-aikasarjaa, joka löytyy valmiiksi kuvana?

    Tuo kuluvan vuoden kummallinen keskiarvo nyt vaan on sellainen, johon kannattaa tottua. Punainen teksti ei pitäisi jäädä huomaamatta.

    Tykkää

    Vastaus

  26. Bob Tisdalen käyriä olen minäkin seurannut, mutta ne eivät päivity samaan kuvaan, vaan aina eri kuvaan, eli niitä ei voi linkittää tänne.

    Noita karttoja löytyy esim. NOAA:lta, mutta aikasarjaa valmiina kuvana en ole löytänyt. Pitää katsoa, jos löytyisi data ja tekisi käyrän itse.

    Tykkää

    Vastaus

  27. Moi Kaj,

    pitäisikö muuten tuohon UAHlle olla vertailuksi vielä RSS vai onko sen datan saannissa ongelmia? Satelliitti data ilman toista on kuitenkin ilman vertailuparia.

    GISS ja HadCrut ovat taas hyvät vertailuparit vaikka vähän eri tekniikkaa käyttävätkin.

    Jos päätät ottaa RSSn mukaan niin voisi luettavuuden kannalta olla niin, että RSS ja UAH vertailtaisiin yhdessä ja toisessa sitten olisivat GISS ja HadCrut. Toki joku graafi voisi keskittyä analysoimaan satelliittien ja maamittausten eroja… ehkäpä havainnollistajana.

    Tykkää

    Vastaus

  28. Lisäksi on olemassa NOAA:n satelliittianalyysi STAR (ja totta kai NOAA:lla on myös oma pintalämpötila-analyysi GHCN – ja pari muutakin pintalämpötila-analyysiä on).

    Tuossa yllä on mainittu Tisdalesta jotain – ei ole mielestäni luotettava lähde, hänen jutuissaan on joskus ollut aivan selvää vääristelyä.

    Tykkää

    Vastaus

  30. Oikein tasoitettu käyrä on siis tammikuuhun ’11. Referenssiksi olisi toki voinut myös laittaa oikein tasoitetun käyrän toukokuuhun ’10.

    Tykkää

    Vastaus

  31. Moi Kaj,

    Eikös nuo kaikki data sarjat ole julkaissut jo tammikuun 2011 tulokset? Ajattlin, että vieläkö päivittelet näitä datoja tänne sivustolle?

    Tykkää

    Vastaus

    • Joo, sain nyt vasta HadCRUT3:n joulukuun kohdalleen. Ehkä huomenna sitten tammikuu. Tulee hauskan näköinen käyrä, kun kaikki sukeltavat tammikuussa, mutta ”hide the decline” ei kuulu tapoihini: 🙂

      Tykkää

  32. No niin, mutta se tulee tasoittumaan vuoden mittaan. Kerroit tuossa aikaisemmin, ettei tuo ohjelma jolla noita käyriä lasket tue kunnolla tuota datan käsittelyä. Mutta onnistuisiko siitä jotenkin värjätä vaikka eri värillä se osa graafista, joka ei täytä kokonaista vuotta? Ainakin noissa missä on pelkästään yksi lämpötila käyrä?

    Tykkää

    Vastaus

  40. Jos oletetaan paineilman tuottamisen hyötysuhteeksi 100%, kuluttaa ilman pumppaaminen veden alle yhtä paljon energiaa kuin sen aikaansaaman nosteen avulla on mahdollista tehdä työtä.

    Tuossa on jonkinlainen ”ketju”, jossa on onttoja kellukkeita. Niihin pumpataan ilmaa, jolloin ne tietenkin saavat ketjun liikkumaan. Kuvitellaanpa asia toisin päin. Pyöritetään ketjua vastakkaiseen suuntaan. Kellukkeet vievät nyt ilmaa alaspäin. Joudutaan tekemään työtä nostetta vastaan. Jos nyt vapautetaan ketju, se pyörähtää takaisin vapauttaen ilman kellukkeista. Lienee kaikille selvä, että ketjun pyörähtäessä tällä tavoin takaisin, se ei tee enempää työtä kuin mitä sen pyörittämiseen käytetiin. On energiataseen kannalta yhdentekevää, millä se ilma kuljetetaan veden alle, komprossorilla tai ketjulla itsellään, energiaa ei tällä tavoin saada syntymään.

    Google löytää uskomattoman paljon erilaisia ikiliikkujasivustoja, kokeile vaikka hakusananoja ”free energy generator”.

    https://www.google.fi/search?q=free+energy+generator&oq=free&aqs=chrome.1.69i57j69i59j69i65l2j0l2.2407j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8

    Tykkää

    Vastaus

  41. Kiitos vastauksesta, jonka apaista odotinkin. Tuohon Roschin hienoon broshyyriin oli eräs nimeltä mainitsematon energiasta kiinnostunut naishenkilö haksahtanut ”karvojaan myöten, enkä oikein tohtinut omien ajatusteni varassa oikaista. Kiitos, tieto menee eteenpäin.

    Tykkää

    Vastaus

Jätä kommentti