Päästöhuijaus à la Volkswagen – ja energiapolitiikka

Das Auto - der Skandaal.

Das Auto – der Skandal.

Olen yrittänyt saada jotain tolkkua Volkswagenin diesel-skandaalista, siinä toistaiseksi täysin onnistumatta. Lyhyesti, asia on yksinkertainen: VW asensi diesel-autoihinsa moottorinohjaussoftan, joka ohjaa moottoria eri tavalla normaalin ajon ja päästötestien aikana. Näin siksi, jotta autot läpäisisivät päästömittaukset JA kykenisivät täyttämään ne suoritusarvot ja kulutuslukemat, mitä asiakkaat odottavat. Ilmeisesti näiden kahden saavuttaminen samanaikaisesti on mahdotonta, koska muutenhan mitään huijausta ei olisi tarvittu.

Nykyaikainen tietokoneella ja kymmenillä mittausantureilla varustettu auto ei ole vaikea ohjelmoida ”tietämään”, milloin ajetaan maantiellä ja milloin testipenkissä. Jos rattia ei käännellä, polkimia ei paineta, vain vetävät pyörät pyörivät jne. jne. vaihtoehtoja on lukuisia, tietokone tulkitsee auton olevat testipenkissä ja asettaa päästöasetukset sen mukaisesti, jotta testi läpäistään. Liikenteessä sitten viis veisataan päästöistä, mutta annetaan kuljettajalle kaikki vääntö ja tehot käyttöön, jotta auto tuntuu hyvältä. Lisääntyneet päästöt eivät kuitenkaan ole aistinvaraisesti todettavissa, joten välitöntä kiinnijäämisen riskiä ei ole. Typenoksidit ovat kasvuhuonekaasuja, terveydelle haitallisia sekä aiheuttavat suurkaupungeissa savusumua. Peukaloituja autoja on liikenteessä 11 miljoonaa kappaletta, ongelma ei ole mitätön.

VW narahti testeissä, jotka standardista poiketen tehtiin normaalin ajon aikana. Typenoksidien päästöt olivat 10…40 kertaiset testituloksiin verrattuna. Myöhemmin paljastui, että ”ongelma” koski VW-konsernin muitakin merkkejä, Audia, SEATia ja Skodaa, ja mahdollisesti muitakin merkkejä.

Hyvä tietopaketti löytyy tästä yhdestä Auto Expressin artikkelista. Juuri enempää ei asiasta toistaiseksi tiedetä.

VW emissions scandal: latest news on EA 189 engine recalls

Hyvää tietoa tarjoaa myös Quora:

How exactly does the Volkswagen emission fraud work?

Mitä sitten tapahtuu, jos huijaussofta on käytössä myös normaalissa ajossa? Tässä artikkelissa todetaan:

According to CR, both cars added less than a second in the 0 to 60 mph time. The Jetta saw fuel economy drop from 53 to 50 mpg, and the Sportwagen went from 50 to 46 mpg.

Sivulta löytyy myös videopätkä, jossa testaajat uskovat onnistuneensa kytkemään päästöhuijauksen päälle ajon ajaksi.

Kiihtyvyys nollasta 95,6 km/h heikkeni noin sekunnin, ja kulutus kasvoi 4,44 litrasta sadalla 4,70 litraan. Kasvua oli siis 0,27 l/100 km, eli 6 %. Ovatko nämä niin suuria eroja, että niiden takia kannatti huijata? Tuossa kokeessa käsittääkseni ei mitattu päästöjä ajon aikana, joten epäselvää edelleen on, kykeneekö auto täyttämään vaaditun päästötason muualla kuin testipenkissä.

Aikanaan selviää, miten VW aikoo tilanteen korjata, pystyykö se ylipäätään sen tekemään, mitä se maksaa, ja kuka korvaa auton todennäköisesti nousseet polttoainekustannukset.

Miten tähän tilanteeseen on tultu? Asia juontaa juurensa vuosien taakse. Liikenteen päästöjä on haluttu vähentää, ja vaatimukset ovat luonnollisesti kohdistuneet autoteollisuudelle, jolla on kaikesta päätellen ollut vaikeuksia vastata asetettuihin haasteisiin. Tässä artikkelissa sanotaan, että polttoainejärjestelmiä valmistava Bosh varoitti huijaussoftan käytöstä tuotantoautoissa jo vuonna 2007.

Vuonna 2011 julkaistu vertaisarvioitu tutkimus selvitti liikenteen todellisia päästöjä ja vertasi niitä raportoituihin päästöihin. Tiivistelmässä sanotaan näin:

We find that there are significant discrepancies between current UK/European estimates of NOx emissions and those derived from the remote sensing data for several important classes of vehicle.

Ilmasta mitatut NOx-tasot olivat korkeampia kuin raportoitujen päästöjen perusteella olisi pitänyt olla. Raportoidut päästöt perustuvat liikennemääriin ja autojen teoreettisiin päästöihin, jotka siis huijauksen takia ovat vain murto-osa todellisista päästöistä. Tutkimuksessa todettiin poikkeamaa myös vanhempien bensiiniautojen kohdalla:

Current emissions of NOx from early technology catalyst-equipped petrol cars (Euro 1/2) were also found to be higher than emission inventory estimates – and comparable with NOx emissions from diesel cars.

Tässä toisessa tutkimuksessa, vuodelta 2013 todetaan samansuuntaisesti:

We conclude that the European diesel car boom did not cool down the atmosphere. Moreover, toxic NO x emissions of diesel cars have been underestimated up to 20-fold in officially announced data.

Tämä artikkeli taasen valottaa poliittisia kiemuroita autojen yhä tiukentuvien päästönormien takana. Teksti on paikoitellen vähän turhan provokatiivista, mutta kertoo kyllä selkeästi, miten monimutkaisesta systeemistä ja päätöksentekoketjusta on kysymys.

Mielenkiintoista myös, että tässä tekstissä Satu Hassi haukkuu autoteollisuuden lobbareita, puhuu CO2-päästöistä, mutta ei mainitse typen oksideista saati dieseleiden nokipäästöistä mitään.

Yhteenvetona voidaan todeta, että autojen päästövaatimukset ovat jo niin tiukat, että perinteisellä polttomoottoriteknologialla, ainakin dieselillä, on todellisia vaikeuksia saavuttaa ne. Todennäköisesti tilanne on sellainen, että jos NOx -vaatimukset täytetään, kulutus, eli CO2-päästöt ylittyvät, ja päinvastoin. Molempien saavuttaminen samanaikaisesti on ehkä mahdotonta.

Standardin mukaiset testimenetelmät ovat myös varsin puutteelliset. Ne antavat mahdollisuuden huijauksiin, eivätkä ilmeisesti muutenkaan vastaa todellista ajotilannetta. Esim. auton ilmastointilaitteen vaikutusta kulutukseen ja päästöhin testit eivät huomioi lainkaan.

Päästörajat ja testimenetelmät ovat poliittisesti sovittuja asioita. Tämä politiikka on nyt epäonnistunut pahemmat kerran. Vaikka ennusmerkit oli tutkimuksessa nähty jo ainakin neljä vuotta sitten, kaikki näytti hyvältä siihen asti, kunnes joku tänä vuonna meni mittaamaan autojen päästöt ihan oikeassa liikenteessä ja koko karmea totuus paljastui. Se olikin vain ajan kysymys.

Nyt voidaan perustellusti esittää kysymys; mitä muita katastrofeja nykyinen päästöpolitiikka aiheuttaa? Uusiutuvan energian politiikkaa tehdään tavoitellen päästövähennyksiä, ja peräti niiden lopettamista kokonaan tämän vuosisadan aikana. Itse tavoite on oikea. Uusiutuvan energian ongelmat ja rajallisuudet tiedetään, niihin ei ole ratkaisua olemassa, mutta politiikassa ei siitä ole välitetty, vaan miljardeja ja miljardeja on investoitu tekniikkaan, jolla toistaiseksi ei ole mahdollista saavuttaa asetettuja tavoitteita. Politiikka perustuu (parhaimmillaan) oletukseen, että nämä ongelmat saadaan joskus jollain tavalla ratkaistua, mutta mitään varmuutta asiasta ei ole. Kun tämä matolaatikko aikanaan avautuu, käsillä on VW-skandaali kertaa tuhat. Sitä odetellessa…

YLE 2013: Päästöpihit autot aiheuttavat päänsärkyä EU-maille

Idea- vai idioottiparkit?

Paikallislehti Karkkilan Tienoo kirjoitti 29.10.2008 ilmestyneessä numerossa otsikolla ”Pääministeri Vanhanen antoi tukensa Ideaparkille.” Vihdissä vaalitilaisuudessa vieraillut pääministeri antoi varauksettoman tukensa ideaparkille. Hänen mielestään kaupallisia suuryksiköitä pitää saada rakentaa muuallekin kuin Helsingin keskustaan tai rautateiden varsille. Vihdin Ideapark tarjoaisi Vihdille ja kehyskunnille hyvän mahdollisuuden kasvattaa työpaikkaomavaraisuuttaan.

Vanhanen ottaa kantaa pääkaupunkiseutuun:
”Uudenmaan ongelma kestävän kehityksen näkökulmasta on liian suureksi paisunut pääkaupunkiseutu. Se on olemassa eikä sille enää voi mitään. Pääkaupunkiseudun sisällä tehdään keskimäärin pisimpiä työmatkoja koko maassa.”

Vanhanen on mm. blogissaan puhunut Vihdin Ideaparkin puolesta siitä asti kun suunnitelma tuli keväällä julkisuuteen.

Täysin vastakkaisia lausuntoja on antanut asuntoministeri Jan Vapaavuori. Hänen mielestään Vindin kauppakeskushanke on ilmastopoliittisesti kestämätön, koska sinne pääsisi vain omalla autolla. Hän aikoo estää ympäristösyihin vedoten uuden Ideaparkin rakentamisen Vihtiin. Vapaavuoren mukaan ilmastopoliittiset kysymykset on juhlapuheitten ohella otettava tosissaan myös kaupan suuryksiköitä koskevassa päätöksenteossa.

Hallituksen ilmastopoliittinen neuvonantaja Oras Tynkkynen pitää suurten kauppakeskusten aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä suurina. Lempäälän Ideaparkissa kävi Tynkkysen mukaan viime vuonna seitsemän miljoonaa kävijää, joiden keskimääräinen asiointimatka oli sata kilometriä yhteen suuntaan. Yhtä Ideapark-käyntiä varten ajettiin siis 200 kilometriä autolla.

Tästä voidaan helposti laskea paljonko päästöjä syntyy, jos oletetaan yhdessä autossa matkustavan kaksi ihmistä: Ajokilometrejä vuodessa kertyy 650 miljoonaa, eli 16 275 kierrosta Maapallon ympäri. Polttoainetta kuluu 45 miljoonaa lirtaa, kolme tankkiautollista päivässä. CO2 päästöjä syntyy 117 miljoonaa kiloa vuodessa. Ja tämä vain Ideaparkin asiakasliikenteestä. Lisäksi tulee kauppakeskuksen tavaraliikenne, sähkö- ja lämmitysenergia, ja tietenkin itse rakentamisesta ja maankäytön muutoksesta johtuvat päästöt. Sekä ehkä suurimpana, kauppakeskuksessa myytyjen tuotteiden valmistuksessa syntyneet päästöt. Ilman Lempäälän Ideaparkkia asiakkaat olisivat ajaneet jonnekin muualle ja ostaneet ehkä vastaavat tavarat muualta. Kuinka paljon Ideaparkin kaltainen keskus yllyttää kulutuksen lisäämiseen, sitä ei taida tietää kukaan. Koska ostoksille tullaan kaukaa, saatetaan ostaa jotain vain ostamisen vuoksi.

Sähkönkulutus Suomessa kasvaa nopeimmin juuri palvelusektorilla, johon kauppakeskukset kuuluvat.

Vanhasen kommentti liian suuresta pääkaupunkiseudusta on mielenkiintoinen. Helsingistähän ollaan tekemällä tehty metropolia sekä kaupunki- että valtakunnan politiikassa. Vanhanen oli itse hyväksymässä Sipoon liitosta, jonka tarkoituksena on kasvattaa pääkaupunkiseutua entisestään. Erittäin mielenkiintoinen tieto on se, että pääkaupunkiseudun sisällä tehdään keskimäärin pisimpiä työmatkoja koko maassa. Se sinänsä sotii koko metropoli-ajattelua vastaan, jota ollaan nimenomaan perusteltu yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tarpeella, mm. ilmastopoliittisista syistä.

Kahden ministerin täysin vastakkaiset näkemykset herättävät hämmennystä. Kumpi on oikeassa? Luulen ja pelkään, että kukaan ei tiedä. Mielipiteitä löytyy varmasti molempien näkemysten puolesta ja vastaan. Vihdin ideaparkin noustua keväällä otsikoihin paljastui myös, että vastaavia kauppakeskushankkeita on valmisteilla useita kymmeniä. Esimerkiksi Jyäskylään on tulossa kauppakeskus, joka on kaksi kertaa suurempi kuin Itäkeskuksen kauppakeskus Itä-Helsingissä. Näin, vaikka Itä-Helsingissä taitaa olla enemmän asukkaita kuin koko Jyväskylässä. Voiko joku väittää, että näille kaikille suunnitelluille kauppakeskuksille on olemassa todellinen tarve? Vai onko sittenkin kyse vain nopeasta voiton tavoittelusta?

Itseltä ei ole koskaan jäänyt yksikään tavara ostamatta sen takia, etten olisi löytänyt kauppaa missä sitä myydään. Koska Nummelassa on jo ainakin Citymarket ja Prisma, en usko, että Vihdissä olisi myöskään tätä ongelmaa. Huonekaluostoksilla voi käydä vähän pidemmälläkin, silloin harvoin kun se on tarpeen. Ideaparkkia onkin perusteltu enemmän työpaikkojen lisäämisellä. Sopii siis kysyä, onko työpaikkojen lisääminen kulutusta ja päästöjä lisäävällä konseptilla kestävän kehityksen mukaista ja hyväksyttävää nykyisessä tilanteessa, jossa kulutusta ja päästöjä pitäisi vähentää? Ja jos tässä ei ostata valita ilmastopoliittisesti oikeaa ratkaisua, miten ikinä osataan tehdä niitä paljon radikaalimpia päätöksiä mitä ilmastonmuutoksen torjunta tullee edellyttämään?

Johtopäätöksiä

Näyttää siltä, että tätä politiikkaa tehdään mielipiteiden ja ehkä paikallisten etujen nimissä. Mielipiteet vaihtuvat riippuen siitä, keneltä kysytään. Esitin tuossa muutamia yksinkertaisia ja pelkistettyjä laskelmia, mitä Lempäälän Ideaparkin vaikutukset ovat, ja mitä päästölähteitä kauppakeskuksen rakentamisessa ja ylläpidossa syntyy. Poliittisen argumentoinnin sijaan tällaisten hankkeiden vaikutukset pitäisi LASKEA. Ei esittää mielipiteitä ja mutu-kommentteja, vaan kylmän rauhallisesti LASKEA, jonkun puoluettoman tahon toimesta. Samaan tapaan kuin teollisuuslaitokset velvoitetaan tekemään YVA, eli ympäristövaikutusten arviointi. Päätökset tehtäköön LASKETTUJEN tietojen perusteella, ei äänestämällä. Päätöksen tekoa on vietävä nykyistä selvästi analyyttisempään suuntaan. Tästä hyvänä varoittavana esimerkkinä on bio-polttoaineiden valmistaminen syötäväksi kelpaavista raaka-aineista, josta asinatuntijat varoittivat ja joka on nyt osoittautumassa epäonnistuneeksi päätökseksi. Vai onko ongelma kenties siinä, että oikeiden päätösten tekemiseen ei tarvitakaan politiikkaa, vaan erilaisten syy-seuraus-suhteiden analyyttistä määrittämistä ja faktoissa pysymistä?

Alkava lama taitaa joka tapauksessa vähintään siirtää näitä megalomaanisia ostoshelvetti-hankkeita pitkälle tulevaisuuteen.

Vihdin Ideapark, kuten monet muutkin Sukarin vastaavat hankkeet, ovat rakennuslain ja maakuntakaavan vastaisia.

Vanhansen blogi:
http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Matti/Paivakirja.iw3?showmodul=149&newsID=f8474886-b401-496a-b2b8-ea82056f87ba

Ideapark-kriitiikki kiihtyy:
http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2008/05/16/ideapark-kriitiikki-kiihtyy/200813433/12

Sukari ja Vapaavuori ilmiriidassa Ideaparkista
http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2008/05/08/sukari-ja-vapaavuori-ilmiriidassa-ideaparkista/200812681/12

Vapaavuori saa kiitosta kurinpalautuksesta
http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2008/05/08/vapaavuori-saa-kiitosta-kurinpalautuksesta/200812774/12

Vanhanen puolustaa Vihdin Ideaparkia
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2008/05/12/vanhanen-puolustaa-vihdin-ideaparkia/200813009/12

Kumpula-Natri ihmettelee Vanhasen Ideapark-lausuntoja
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kumpula-Natri+ihmettelee+Vanhasen+Ideapark-lausuntoja/1135236331249

Vanhasen Ideapark-kommentti repii hallitusta
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/23522-vanhasen-ideapark-kommentti-repii-hallitusta

Kiimingin Ideapark vastatuulessa
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/31417-kiimimgin-ideapark-vastatuulessa

Ideapark salattiin ympäristökeskukselta
http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2008/08/06/ideapark-salattiin-ymparistokeskukselta/200820292/12

Salassa valmisteltu Ideapark kismittää Vapaavuorta
http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2008/08/05/salassa-valmisteltu-ideapark-kismittaa-vapaavuorta/200820215/12

Asuntoministeri Jan Vapaavuori: Ideapark on vain jäävuoren huippu
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=288144

EkoAKE – uuden auton kulutus- ja päästötiedot
http://www.ake.fi/AKE/Ympäristö/EkoAKE/

/1/Karkkilan Tienoo 29.10.2008 – Nro85