”Saksa yrittää suostutella Vattenfallia pitämään kiinni hiilestä”

Hiili-tuulivoima

Saksa tarvitsee hiiltä jatkossakin.

Näin otsikoi Taloussanomat 11.11.2014. Saksan talous- ja energiaministeri Sigmar Gabriel matkustaa Tukholmaan suostutellakseen Vattenfallia perumaan Saksassa sijaitsevien hiilivoimaloidensa ja –kaivostensa myyntiaikeet. Syynä on yksinkertaisesti se, että Saksa on massiivisesta uusiutuvan energian ohjelmastaan huolimatta täysin riippuvainen hiilestä, kuten Sigmar Gabriel kirjoittaa muistiossaan:

Ei ydinvoimasta ja hiilestä voi luopua samaan aikaan.

Maailman ehkä tunnetuin ilmastotutkija James Hansen kertoo kirjassaan Storms of my grandchildren (2010) vierailustaan Saksassa Sigmar Gabrielin ollessa ympäristöministerinä. Hansen keskusteli Gabrielin kanssa ja halusi tietää, miksi Saksa rakentaa hiilivoimaa, vaikka siitä pitäisi nimenomaan päästä eroon. Lopulta Gabriel paljasti syyn:

Then, in the final minutes of our meeting, the underlying story emerged with clarity: Coal use was essential, Minister Gabriel said, because Germany was going to phase out nuclear power. Period. It was a political decision, and it was not negotiable.

Tämä on todiste edellisen artikkelin Saksan energiavallankumous mahdottoman edessä paikkansapitävyydestä. Jatkaessaan nykyistä energiapolitiikkaansa Saksa ajaa itsensä yhä syvemmälle fossiilienergian suohon, josta irrottautuminen käy tulevaisuudessa jatkuvasti vaikeammaksi. Kuten Taloussanomien artikkelin eräässä kommentissa todetaan: ”Saksan Energiewende on poliittisen munauksien emämunaus.

Lisäys 12.11.2014 klo 19:25

Sigmar Gabrielin ruotsin pääministerille osoittama kirje löytyy tästä linkistä. Kirjeessä sanotaan, että saksa aikoo kyllä luopua hiilestäkin, mutta hitaammalla aikataululla, jotta voidaan jotenkin hallita alasajon seuraukset.

Germany will indeed phase out fossil power as well – but at a gentler speed that can somehow be managed in terms of its consequences.

Tuon voi tulkita miten haluaa. Minä tulkisen sen niin, että Saksalla ei ole hajuakaan miten luovutaan (somehow) sekä ydinvoimasta että fossiilisista polttoaineista. Ei siitä miten se tehdään, eikä semminkään milloin se tulee tapahtumaan.

  1. Taloussanomat: Saksa yrittää suostutella Vattenfallia pitämään kiinni hiilestä
  2. Reuters: UPDATE 1-Germany wants to dissuade Vattenfall from selling lignite assets
  3. German minister warns against quick exit from coal power
  4. Sibmar Gabrielin kirje Ruotsin pääministeri Stefan Lövfenille
  5. Storms of my grandchildren (PDF-kirja)
  6. Saksan energiavallankumous mahdottoman edessä
  7. Uusiutuva energia on siirtymäkauden ratkaisu
  8. Miksi käytämme sähkövaloja

James Hansen: Miksi minun on puhuttava ilmastonmuutoksesta

Rauli Partanen on Kaikenhuippu-blogissaan julkaissut säännöllisesti muiden mielenkiintoisten aiheiden lomassa viikon videoita. Viimeisin viikon video on syytä julkaista laakemmallekin yleisölle. Videolla James Hansen kertoo omasta urastaan, ilmastotutkimuksen havainnoista, sekä kohtaamastaan vastarinnasta, jolla hänet on muutamaan otteeseen yritetty vaientaa. Hän esittää myös Fee and dividend päästöveromallinsa, josta olen aiemmin kirjoittanut täällä.

PS. Älkää toki unohtako Vitsknurkkaa. Löytyy oikeasta sivupalkista muiden blogisyötteiden alapuolelta. Huumoria ei sentään sovi unohtaa.

Hiilivero James Hansenin mallin mukaan

James Hansen on ehdottanut veromallia, joka muista poikkeavana ansaitsee tulla esitellyksi.

Verotus on perinteinen talouden ohjauskeino, jolla voidaan vaikuttaa tuotteiden hintoihin ja sitä kautta ohjata markkinoiden käyttäytymistä. Päästökaupan (Cap-and-Trade) sijaan markkinoita voitaisiin ohjata vähähiiliseen suuntaan erityisellä hiilidioksidiverolla. Esimerkiksi kivihiilen ja maakaasun valmistevero toimiikin tämän periaatteen mukaisesti.

Vaihtoehtoisessa Fee-and-Dividend -mallissa fossiilisilta polttoaineilta kerätään vero heti kun ne ensimmäisen kerran vaihtavat omistajaa, tai kun ne ylittävät markkina-alueen rajan. Hiilivuodot tukittaisiin asettamalla hiilitulli niille tuotteille, joiden tuotannon pakeneminen markkina-alueen ulkopuolelle olisi muuten todennäköistä. Hiilivuotoa pidetään yhtenä päästökaupan suurimpana riskinä. Tullia ei perittäisi niistä maista tulevilta tuotteilta, jotka myös noudattavat Fee-and-Dividend -mallia.

Vero vaikuttaisi suoraan polttoaineiden hintoihin, ja niillä tuotetun energian ja tuotteiden hintaan. Toisin kuin verovarat yleensä, maksetut hiiliverot eivät menisi valtion pohjattomaan kassaan, vaan kaikki rahat palautettaisiin täysimääräisinä ja tasapuolisesti kansalaisille, jokaiselle yhtä paljon. Rahana suoraan tilille kerran kuukaudessa, ei veronkevennyksinä, jotta jokainen oikeasti tuntee saavansa rahallista hyötyä.

Järjestelmällä on etuja perinteiseen verotukseen verrattuna.

  • Keskimääräisen summan hiiliveroa maksava kansalainen saa palautuksena yhtä paljon takaisin kuin on maksanutkin, eli vero ei muodosta taloudellista rasitetta.
  • Keskimääräistä vähemmän veroa maksava saa palautuksena enemmän kuin on maksanut.
  • Keskimääräistä enemmän maksava häviää, koska maksaa enemmän kuin saa.

Koska verotus nostaa tuotteiden hintoja suorassa suhteessa tuotannossa syntyviin päästöihin nähden, kallistuvat paljon päästöjä aiheuttavat tuotteet enemmän kuin vähän, tai ei ollenkaan päästöjä aiheuttavat tuotteet. Markkinoille näin muodostuvat hintaerot ohjaavat kulutusta vähäpäästöisempään suuntaan. Yksinkertaisesti valitsemalla halvempia tuotteita kuluttaja voi vähentää maksamansa veron määrää saada rahallista hyötyä takaisin maksettavan veron muodossa.

Mitään ei kielletä, kuluttajia ei pakoteta mihinkään, vaan jokainen voi edelleen itse päättää mitä ostaa ja kuinka paljon. Veroa korottamalla hintaeroja saadaan suuremmiksi. Markkinoille muodostuvat hintaerot runsas- ja vähähiilisten tuotteiden välille eivät voi olla vaikuttamatta sekä kulutuskäyttäytymiseen että tuotantoon, koska tuottajien kannattaa tuottaa vähähiilisiä, eli halvempia tuotteita. Markkinat vastaisivat lisäämällä vähähiilistä tuotantoa.

Veroa korotettaisiin säännöllisesti, jotta päästöjä aiheuttavat tuotteiden hinta nousee niin korkeaksi, että ne poistuvat markkinoilta. Periaatteessa vero voisi olla kuinka suuri tahansa, koska keskimääräinen kuluttaja saa kaiken takaisin.

Järjestelmä voisi onnistua saamaan kansalaisten tuen taakseen, jolloin tulevien hallitusten olisi vaikea poistaa sitä käytöstä. Näin voitaisiin onnistua saamaan järjestelmä, jolla on edellytyksiä toimia riittävän pitkän ajan, vuosikymmeniä, joka muutokseen tarvitaan.

En tiedä, onko vastaavaa verotusmenettelyä ikinä käytetty. Perinteisesti verotuksen kiristäminen aikaansaa ihmisissä ymmärrettävän vastareaktion. Miten vastaanotettaisiin vero, jonka kertymä luvataan palauttaa täysimääräisenä ja josta saatuun hyötyyn voisi itse vaikuttaa vähentämällä omaa kulutustaan ja muuttamalla sitä vähähiiliseen suuntaan?

Järjestelmä voisi aluksi kattaa kaikki fossiiliset polttoaineet. Siihen olisi myöhemmin helppo lisätä muita merkittäviä kasvihuonekaasuja aiheuttavia tuotteita sitä mukaa kun katsotaan tarpeelliseksi. Järjestelmä voisi ratkaisevasti vähentää pelätyn ydinvoiman, ja kalliin uusiutuvan energian vastustusta.

Järjestelmä muistuttaisi henkilökohtaista päästökauppaa, mutta päästöjen todentamiseen, päästökiintiöiden laskentaan ja niillä kaupankäyntiin tarvittavia hyvin monimutkaisia ja raskaita järjestelmä ei tarvittaisi lainkaan. Valtio ei nettoa mitään, joten kukaan ei pääse katkeroitumaan valtion loputtomasta ahneudesta. Suuryitykset eivät pääse keinottelemaan ja rikastumaan päästöoikeuksilla. Köyhät vähän kuluttavat saisivat suoraa rahallista hyötyä.

Kaikista kuulemistani vaihtoehdoista päästöjen hinnoittelemiseksi markkinoille tämä kuullostaa parhaalta. Se voitaisiin ottaa käyttöön nopeasti, ilman raskaita neuvotteluja päästökiintiöiden alkujaosta yms. yritysten päästökauppaa vaivaavia ongelmia. Koska tavallinen kansalainen pääsisi itse vaikuttamaan maksamansa veron määrään ja sitä kautta saavuttamaansa rahalliseen hyötyyn, tälle järjestelmälle luulisi olevan helppoa saada kansalaisten hyväksyntä. Se myös, henkilökohtaisen päästökaupan tapaan, sitouttaisi jokaisen henkilökohtaisesti ”ilmastotalkoisiin”, koska pohjimmiltaan päästövähennyksissä on kysymys jokaisen ihmisen asenteista ja henkilökohtaisista valinnoista. Ne eivät riittävässä määrin muutu ilman sopimuksia ja lupauksia siitä, että kaikki muuttavat tapojaan.

Hansenin omien tekstien ja muutamien aihetta käsittelevän uutisen lisäksi en ole kuullut puhuttavat tästä veromallista. Tästä pitäisi nyt keskustella ja saada ihmiset ajattelemaan, mitä vero heidän kohdallaan voisi tarkoittaa.

Lähteitä:

Katso myös:

Polttava kysymys, osa 4 – Terveisiä Kööpenhaminaan

Jatkoa aikaisempaan tekstiin Polttava kysymys – osa 3.

Yleisön joukossa oli myös Pasi Toiviainen Yleisradion tiedetoimituksesta. Hän toi omassa yleisöpuheenvuorossaan terveisiä suomalaisilta ilmastotutkimuksen edustajilta.

Seminaarin tauolla vetäisin Taalasta hihasta. Pyysin häntä antamaan IPCC-raporttien tyyliin jonkin todennäköisyyden 2 asteen tavoitteessa pysymiselle. Hän arvioi, että se on noin 5 prosentin luokkaa. Mainitsin asiasta eräälle toiselle IL:n auktoriteetille, joka puolestaan totesi, että oikeasti se on kyllä vielä pienempi. 

Lue koko teksti Pasi Toiviaisen blogista Kuumat paikat.

Pasi toi esiin myös sen mahdollisuuden, että hiilidioksidia jouduttaisiin poistamaan ilmakehästä. Esim. James Hansen on määritellyt ilmakehän turvalliseksi hiilidioksidipitoisuudeksi 350 ppm, joka on jo ylitetty.

En tiedä, tarkoittiko Taalas lausunnollaan sitä, että suunnitellut päästövähennykset ovat riittämättömiä, vai pitikö hän niiden saavuttamista epätodennäköisenä? Kysymys on enemmän politiikasta kuin luonnontieteestä. Paitsi jos IPCC:n tuoreinta raporttia pidetään uuden tutkimustiedon valossa liian optimistisena.

Risto Isomäki luettelee kirjassa 34 tapaa esittää maapallon ylikuumeneminen kirjan nimen mukaisesti 34 tapaa torjua ilmastonmuutosta poistamalla ilmakehästä hiilidioksidia, lisätä Maan heijastavuutta, sekä tuottamalla energiaa päästöttömästi. Mielenkiintoista luettavaa. Kuten tietysti myös Pasi Toiviaisen Ilmastonmuutos. Nyt. 

Suomen ilmatieteenlaitos ei ole ainoa, joka on muuttanut ennustettaan pessimistiseen suuntaan, kuten olen kirjoittanut tässä ja tässä.

Politiikka kulkee pahasti jäljessä. Ilmastonmuutoksen torjunta, päästöjen vähentäminen ja energiankulutuksen tehostaminen on lähtenyt hyvin liikkeelle. Nykyinen etenemisvauhti riittäisi ehkä hyvin, jos meillä olisi 30…50 vuotta aikaa tavoitteeseen pääsemiseksi. Nyt, kun tieteen ensimmäisiä varoituksia ei otettu politiikassa millään tavalla huomioon, aikaa on ehkä alle kymmenen vuotta.

Tilaisuudessa toivottiin myös terveisiä vietäväksi Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. 

Miettikää näitä

Kasvihuonepäästöjen hinnoittelu markkinoille on välttämätöntä, mutta onko monimutkainen päästökauppajärjestelmä tähän oikea tapa? Päästöoikeuksien hinta määräytyy markkinoilla, eikä ole ennustettavissa. Olisiko selkeä ja yksinkertainen päästövero tehokkaampi? Paljon puhuttu hiilivuoto voidaan tukkia hiilitulleilla. Markkinavoimilta voi odottaa paljon ongelman hoitamisessa, mutta vain, jos hiilipäästöille saadaan tuntuva hinta. Mitä kovempi, sen parempi. Hiiliveromalli, jossa veron tuotto palautetaan kokonaisuudessaan yksityisille kansalaisille toimisi samalla eräänlaisena henkilökohtaisena päästökauppana. Kirjoitan tästä joskus myöhemmin lisää.

Tarvitaanko kansainvälinen, riippumaton asiantuntijaelin? Ilmastonmuutoksen torjuminen on vain osittain poliittinen tehtävä, enimmäkseen se on fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa, ja käytännön toimiin tarvitaan rahaa. Lisäksi ihmiset pitää saada ymmärtämään mitä tehdään ja miksi. Siksi tarvitaan eräänlainen ”totuuskomissio”, jonka tehtävä on politiikasta riippumatta arvioida ja laskea erilaisten päästövähennys- ja muiden toimenpiteiden tehokkuus ja kannattavuus, täysin riippumatta aatteista ja minkään teollisuuden toimialan intresseistä tms.

Tarvitaan eri alojen asiantuntijoita, luonnontieteistä, tekniikasta ja taloudesta. Tämä siksi, että meillä ei ole varaa hyvässä tarkoituksessa tehtyihin suuriin virheisiin, kuten biopolttoainhypetys oli. Politiikka tulee tässä alistaa tieteelle. Poliitikot eivät rakentaneet atomipommia eivätkä lennättäneet ihmistä kuuhun. Ne molemmat tehtiin, koska tekemiseen valittiin alan parhaat asiantuntijat, joille annettiin riittävästi resursseja. Politiikan pitää antaa ilmasto parhaiden asiantuntijoiden hoidettavaksi, ja antaa tehtävään riittävästi resursseja. Sen jälkeen sen pitää toimeenpanna asiantuntijoiden laatimat suunnitelmat. Kyselemättä. Puhumalla ei tätä ongelmaa hoideta.

Jos IPCC:n skenaariot pitävät todella paikkansa, ja jos korjaavissa toimenpiteissä ei onnistuta, voi seuraava vaihtoehto joskus tulevaisuudessa olla sotatila. Lievä pakottaminen nyt taitaa kuitenkin olla helpompi vaihtoehto.

Lopuksi ennustus

EU:n ilmastosopimus on ensimmäinen laatuaan, mutta aika hatara ja tarpeettomasti vesitetty kyhäelmä. USA oli kahdeksan vuotta täysin pihalla koko asiasta, mutta on nyt ryhdistäytynyt ja käärinyt hihat. Jos ei EU saa vahvempaa otetta itsestään ja määrätietoisempaa politiikkaa aikaiseksi, tulee USA ottamaan johtoaseman tässä kysymyksessä. Myös Kiina tulee ohittamaan EU:n. Kiinalla on jotain, mitä ei ole USA:lla eikä EU:llä. Kiinan yhteiskuntajärjestelmä on sellainen, että se voi aikaansaada suuria muutoksia hyvin nopealla aikataululla. Kiinaa todennäköisesti vähitellen alkaa motivoida tieto siitä, että ilmastonmuutos tulee kohtelemaan sitä keskimääräistä kovemmalla kädellä. USA:ssa ja Kiinassa on sellaista johtajuutta, joka EU:sta puuttuu. 

Sarjan muut artikkelit:

Ilmastonihilismiä alá Backman

Ajattelin, etten puutu koko asiaan, koska mm. Tuukka on omassa blogissaan jokunen viikko siten esitetyn MOT:n jo ansiokkaasti jyrännyt. Koska kumminkin olen jo useammalta ihmiseltä kuullut, viimeksi eilen, että ”telkkarista tuli dokumentti jossa sanottiin, ettei ilmasto lämpenekään, ne oli jotain Nasan tutkijoita”, ajattelin sittenkin esittää oman kannanottoni tähän asiaan.

Martti Backmanin toimittama MOT, otsikolla ”Kylmää vettä kasvihuoneeseen”, yritti jälleen kerran epämääräisellä tavalla todistella jotakin vallitsevan ilmastoteorian vastustamiseksi, lähinnä tuomalla esiin joitakin yksittäisiä asioita ja toisaalta esittämällä asioita asiayhteydestään irrotettuna, kuten ko. toimittajan tapoihin kuuluu.

Lainaan tähän tekstiä ohjelman käsikirjoituksesta. Lainaukset lihavalla kursiivilla, omat kommenttini tavallisella fontilla:

Backman ohjelmassa haastatelluista tiedemiehistä:

Spiikki:

He myös ovat siitä harvinaisia ilmastotutkijoita, että heidän työnsä perustuu mittauksiin todellisesta maailmasta, ei tietokonesimulointeihin virtuaalimaailmassa.

Tulevaisuutta ei voi mitata. Simulointi on ainoa työkalu ilmaston kehityksen ennustamiseksi.

Backman:

Tärkeimpien tietokonemallien mukaan ihmisen toiminnan seurauksena ilmaston olisi pitänyt lämmitä näin: (Punaiset käyrät) Mutta Britannian ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan ilmasto on todellisuudessa kehittynyt näin: (Vihreä käyrä)

Näillä sanoilla selostettiin alla olevaa kuvaa.

Punaiset käyrät ovat malliennusteita, vihreä kuvaa mitattua lämpötilaa. Mitattu jakso on kahdeksan vuotta pitkä, ja ero kylmimmän ja lämpimimmän mittauksen välillä on n. 0,2 astetta. Tuolla kuvalla Bakcman väittää, että ilmastomallit eivät vastaa todellisuutta. Kuva on kieltämättä dramaattisen näköinen.

MOT:n omilta sivuilta löytyy kuitenkin myös tämän näköinen kuva:

Täysikokoinen kuva: http://ohjelmat.yle.fi/files/ohjelmat/u3219/liite5_paivitetty_rahmstorf.jpg

Kun verrataan kahta yllä olevaa kuvaa toisiinsa voidaan todeta, että TV:ssä näytetty ylempi kuva on vain pieni pätkä alemman käyrän lopusta. Kuvasta näkee maallikkokin, että lämpötilatrendi (musta viiva) on ollut tasaisessa nousussa koko ajan, eikä nykyinen notkahdus alaspäin muuta sitä vielä miksikään. Samanlaisia hetkittäisiä viilenemisiä löytyy tuosta käyrästä muitakin. Aallonpohjat ovat kääntyneet säännönmukaisesti nousuun, ja pitkän aikavälin trendi on pysynyt nousevana. Näin ollen ilmastoa ei pidä edes yrittää ennustaa muutaman viimeisen vuoden trendin perusteella. Tämän tietävät kaikki asiaan vähänkin perehtyneet.

Voiko tällainen kuvilla temppuilu ja osatotuuksien esittäminen olla muuta kuin tahallista harhaanjohtamista?

Ohjelman alussa todetaan:
Christy, 100 %: ”Meneillään on kylmimpiä havaitsemiamme kausia. On viileämpää kuin vuonna 1979, jolloin aloimme pitää kirjaa
Backman: Sadan vuoden aikana lämpömittareihin kertynyt 0,7 asteen lämmönnousu on kuin pyyhkäisty pois 16 kuukaudessa.

Yllä oleva kuva kumoaa molemmat väitteet. Nyt ei ole viileämpää kuin 1979, eikä sadan vuoden lämpenemistä ole pyyhkäisty pois, koska edes kuvan tarkastelujakson 38:n vuoden lämpenemistä ole pyyhkäisty lähimainkaan pois. MOT:n sisältö voidaan siis kumota ohjelman omalta nettisivulta löytyvällä datalla!

Backman:

Hiilidioksidin kaksinkertaistuminen ilmakehässä riittää sinällään aiheuttamaan vain vajaan yhden asteen lämpenemisen. Se olisi vielä helposti siedettävissä.

Tässä viittaan omaan aikaisempaan kirjoitukseeni, Hiilidioksidi ja ilmastoherkkyys.

Mihin Backmanin väite yhdestä asteesta perustuu, se ei käy ilmi.

Christy:
Ilmastomallit eivät ole ennustaneet tätä voimakasta sahausliikettä.

Eivät olekaan, koska satunnaisvaihteluita ei voida mallintaa. Malli voi kyllä tuottaa oman satunnaisvaihtelun, mutta se ei seuraa todellista ilmastoa.

Backman:

Tärkeä syy siirtää lämpötilamittauksia avaruuteen, oli maanpäällisen mittausverkoston saastuminen ns. kaupunkilämmön vuoksi. Siitä hyvä esimerkki löytyy Alabaman Huntsvillen yliopiston takapihalta. Sääaseman vanhan lämpömittarin viereen on syntynyt mustan asfaltin peittämä paikoitusalue, joka imee itseensä auringonlämpöä. Se vääristää mittarin lukemat ylöspäin.

Backman on muistaakseni ennenkin verrannut asfaltin ja nurmikon päältä mitattuja lämpötiloja toisiinsa, ja todennut niiden perusteella ilmaston lämpenemisen mittausvirheeksi, joka johtuu kaupunkilämmöstä. Mutta Nasan satelliittimittauksia ei kaupunkilämpö hämää, ja eniten lämpenemistä on mitattu pohjoisella napa-alueella -kaukana kaupungeista ja asutuksesta.

Alla satelliittimittauksiin perustuva kuva vuoden 2007 lämpötilapoikkeamista Maapallolla:

Lähde: http://www.giss.nasa.gov/research/news/20060925/

Alabaman Huntsvillen yliopiston takapihan mustan asfaltin peittämä paikoitusalue ei kuvassa näy.

Seuraavakin väite on ristiriidassa todellisuuden kanssa:

Christy:

Lämpenemisen pitäisi olla voimakkainta tropiikissa. Kun tutkimme ilmastomallien arviot todennäköisestä kehityksestä ja vertasimme niitä havaintoihin, ero oli huomattava. Ilmasto ei näytä kehittyvän ilmastomallien mukaan, jos kasvihuonekaasut vaikuttavat niin voimakkaasti kuin väitetään.

Kyllä mallit ennustavat eniten lämpenemistä juuri arktisille alueille, ja mittaukset osoittavan näin myös tapahtuneen.

Backman:

Tuore kreikkalaistutkimus selvitti mallien osuvuutta kahdeksalla sääasemalla maailman eri puolilla. Todellisuuteen verrattuna mallien ennustuskyky havaittiin lähes olemattomaksi.

Vuonna 1988 maailman yksi arvostetuimpia ilmastotutkijoita, James Hansen, teki malleihin perustuvan ennusteen tuleville vuosille. Tulos on tässä:

Eri skenaariot tarkoittavat erilaisia CO2-päästöjä, ja koska päästöjen kehittymistä Hansen ei tietenkään tiennyt, hän mallinsi kolme erilaista skenaariota joista vihreä käyrä, skenaario B, vastaa toteutunutta päästöjen kehitystä. Musta käyrä on mitattu lämpötila. Kuten tästäkin kuvasta nähdään, malliennuste ja mitattu lämpötila eivät seuraa toisiaan vuositasolla, mutta vuosikymmenen ja sitä pidemmän tarkastelujakson tasolla ne seuraavat erittäin hyvin.

Hansen lisäsi malliinsa jopa yhden suuren tulivuorenpurkauksen vuodelle 1995. Todellisuudessa se sattui vuonna 1991, kun Pinatubo purkautui. Purkauksen vaikutus näyttäytyy kuvassa hyvin samanlaisena kuin malliennusteessa, mutta se sattui neljä vuotta aikaisemmin kuin Hansen arvasi.

Ilmastomalleilla ei voi ennustaa säätä, eikä epäonnistuminen jonkin alueen paikallisen ilmaston ennustamisessa muuta yllä olevassa kuvassa osoitettua mallin ja todellisuuden yhdenmukaisuutta miksikään.

Backman:

Ja näin toimii luonnon oma ilmastointilaite:

– auringon paahtamasta maapallon pinnasta nousee lämmintä kosteaa ilmaa
– vesihöyryn tiivistyessä vapautuu lämpöä, joka nostaa ilmaa yhä ylemmäksi. Pisaroiksi tiivistynyt vesihöyry sataa alas vetenä.
– Yläilmakehässä lämpöä poistuu avaruuteen, ja viilentynyt sekä kuivunut ilma palaa takaisin ilmakehän alakerroksiin.

Heureka! Martti kuvasi juuri veden kiertokulun ilmakehässä; haihdunta ja sitä seuraava jäähtyminen, tiivistyminen ja lopulta sataminen. Mekanismilla on aivan oleellinen merkitys varsinkin tropiikin sademetsien lämpötilansäätelyssä. Mutta miten se voisi estää ilmaston lämpenemisen, sitä ei tiedetä. Eikä myöskään ohjelmassa esitettyjä yläpilviteorioita tunneta riittävän hyvin, jotta niistä voi vetää mitään johtopäätöksiä. Jos ne joskus opitaan tuntemaan ja todetaan niillä olevan merkitystä, ne luonnollisesti ohjelmoidaan ilmastomalleihin mukaan. Vielä näin ei ole, ja siksi ei tiedetä, miten ne vaikuttavat.

Spiikki:

Auringon osuus on juuri nyt erityisen jännittävä. Aurinko säteili voimakkaasti silloin kun maapallo lämpeni ja nyt sen viilentyessä on auringon säteily heikompaa kuin koskaan sinä 30 vuoden aikana, kun sitä on mitattu satelliiteista.

Ilmaston lämpötilan kehitys on jossain määrin seurannut Auringon aktiivisuutta aina 70-luvulle saakka. Sen jälkeen Auringon aktiivisuuden kasvu pysähtyi, mutta lämpeneminen jatkui nopeampana kuin koskaan. Tätä ei Backman maininnut. Auringon vaikutus on ilmastomalleissa huomioitu, eikä se riitä selittämään jo tapahtunutta lämpenemistä.

Kirjoitusta voisi vieläkin jatkaa, mutta eiköhän tässä ollut riittävästi. Virheellisiä väittämiä, asiaa asian vierestä ja harhaanjohtavalla tavalla asiayhteydestään irrotettuja yksityiskohtia. Minä kutsun tällaista valehteluksi. Tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta kun MOT syyllistyy vastaavaan.

Jos MOT:n ja etenkin Juhani Backmanin aikaisempiin tekemisiin haluaa tutustua, suosittelen lukemaan vaikka nämä tekstit:

Backmanin motiiviksi paljastuukin jokin aivan muu kuin halu tehdä asiantuntevaa tiedeohjelmaa. Lainaus Pasi Toiviaisen kirjasta ”Ilmastonmuutos. Nyt.”


Oman ilmastoskeptisyytensä motiivit Backman sen sijaan paljasti pitämässään esitelmässä varmasti täysin rehellisesti : ”Näen kasvihuoneilmiön lietsomisen ennen kaikkea hyökkäyksenä länsimaista elämänmuotoamme vastaan, ja siinä se liittyy jonoon, jossa on jo useita samaan päämäärään tähdänneitä totalitäärisiä liikkeitä. Siksi en usko siihen, ja siksi mielestäni sen torjumiseenkaan ei nykytiedon valossa pidä uhrata penniäkään” [Martti Backmanin alustus ympäristöpäivillä 4.11.1998]. Kaikki mukatieteelliset argumentoinnit hänen MOT-ohjelmissaan ovat siis olleet pelkkää kulissia.

On siis niin, että Backman ensin päättää miten asiat ovat. Sen jälkeen hän etsii mielipidettään tukevat lausunnot asiansa tueksi. Jos vastapuolelle annetaan puheenvuoro, tehtävään valitaan joku jonka esiintyminen on vähemmän vakuuttavaa, tai sitten lausuntoja leikellään muotoon joka saa ne näyttämään epäilyttäviltä. Tästä ovat monet haastateltavat ohjelman nähtyään valittaneetkin.

Pekka Raukon sanoja lainatakseni:

Tiedän vain, että Backman on joko patologinen valehtelija, tai täysin ammattitaidoton journalisti.

Haluaisin kuulla Ylen johdon vastauksen kysymykseen: Millä perusteella Backmanin toistuvasti harjoittama väärän tiedon levittäminen sallitaan julkisin varoin kustannetulla TV-kanavalla, jonka tarjoamaan tietoon ihmisillä pitäisi olla oikeus luottaa? Tämä siis aikana, jolloin dis-informaation levittämistä lmastonmuutoksesta on jopa vaadittu kriminalisoitavaksi.

Jos tälle sivulle lainaamani tekstit ja kuvat rikkovat ohjelman tekijöiden tai jonkun muun tekijänoikeuksia tms. todettakoon, että maksamani lupamaksurahojen käyttäminen tällaisen potaskan tuottamiseen loukkaa minua ja minun moraalikäsityksiäni. MOT.

Lähteitä: