13 väärinkäsitystä ilmastonmuutoksesta

Ilmastoaiheet tässä blogissa ovat jääneet viime aikoina vähemmälle huomiolle. Ilmastonmuutos kuitenkin etenee ns. ”käsikirjoituksen mukaan”, vuoden 2015 ollessa lämpimin koskaan mitattu, niin maailmalla kuin meillä Suomessakin.

Säävuosi 2015 toi mukanaan useita ennätyksiä Suomessa ja muualla maailmalla
Vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin

Ilmastoskeptikot vielä jossain määrin jatkavat omaa hömppäänsä, mutta tämä omituinen ilmiö näyttäisi hyvää vauhtia pienenevän kuin pyy maailmanlopun edellä. Siltä varalta, että tähän keskusteluun vielä vahingossa jossain törmää, voi tästä videosta kerrata keskeisimmät, vahingossa tai tahallaan väärinymmäretyt asiat ilmastonmuutoksen teoriasta ja havainnoista.

Historiassa on toki muitakin esimerkkejä siitä, miten tieteen teoriat on otettu aluksi varsin penseästi vastaan, kunnes ne on lopulta jouduttu hyväksymään. Tunnetuin esimerkki tästä lienee Galileo Galilein tuomitseminen kotiarestiin vuonna 1633 hänen puolustaessaan Kopernikuksen sata vuotta aiemmin esittämää teoriaa Aurinkokeskisestä maailmankuvasta. Ilmastoskeptikoiden hörhöily on tämän päivän versio tuosta episodista, aihe vain on toinen. Silloin oli vastakkain tiede ja kirkko. Nyt olivat vastakkain tiede ja … jaa, ketkähän olivatkaan? Ainakin omaa liiketoimintaansa puolustava fossiiliteollisuus, sekä muut, jotka vain luulivat tietävänsä paremmin.

  1. Aiempia kirjoituksia ilmastoskeptismistä
  2. Muuta huuhaata

2015 in review

Hyvää uutta vuotta blogin lukijoille!

The WordPress.com stats helper monkeys prepared a 2015 annual report for this blog.

Here’s an excerpt:

The Louvre Museum has 8.5 million visitors per year. This blog was viewed about 150,000 times in 2015. If it were an exhibit at the Louvre Museum, it would take about 6 days for that many people to see it.

Click here to see the complete report.

Ekomodernismi 2016: mitä se on, mitä se ei ole

Jatkan vieraskynälinjalla. Tässä Janne Korhonen kertoo, mitä on ekomodernismi, mitä se ei ole, ja miksi se on tärkeää.

SUOMEN EKOMODERNISTIT

Ekomodernismi on uusi ja uudenlainen ympäristöliike. Sen on perustanut vuonna 2015 joukko ympäristön tilasta huolestuneita ihmisiä, jotka haluavat toimia ympäristön hyväksi mutta kokevat olevansa epätoivottuja vieraita perinteisen ympäristöliikkeen toiminnassa. Monilla keskeiset syyt haluttomuuteen toimia olemassaolevissa liikkeissä löytyvät näiden 1980-luvun ympäristöajattelusta ammentavien liikkeiden ehdottoman kielteisestä suhtautumisesta ydinvoimaan ja geenimuunteluun. Toisille tärkeänä syynä on perinteisen ympäristöliikkeen ihmiskuva, jonka he ovat kokeneet liian pessimistiseksi tai rajoittuneeksi. Ekomodernistiksi julistautumiselle on kuitenkin yhtä monta syytä kuin on julistautujiakin, emmekä voi tai edes halua lokeroida jäseniämme.

Suomen Ekomodernistit ry (SEM) ei ole ydinvoiman, geenimuuntelun tai minkään muunkaan yksittäisen asian tai ideologian kannatus- tai vastustusjärjestö. Kannatamme tapauskohtaisesti sellaista politiikkaa, toimia, ajatuksia ja teknologioita joiden arvioimme kussakin tilanteessa edistävän kaikkien elollisten lajien kestävää yhteiseloa yhteisessä kodissamme. Ennen kaikkea, tavoitteemme on käyttää harkiten kaikkia ihmisälyn tarjoamia keinoja — niin teknisiä, sosiaalisia, lainsäädännöllisiä kuin poliittisiakin — lievittämään tällä hetkellä ihmiskuntaa ehkä kriittisimmin uhkaavan ongelman, ilmastonmuutoksen, aiheuttamia vahinkoja; nostamaan maailman köyhiä köyhyydestään…

View original post 521 more words

Energiaskenaarioita Lappeenrannasta…miljardeja sinne miljardeja tänne

Tässä yksi hyvä esimerkki siitä, miksi oikeiden päästövähennystoimien valikoiminen on vaikeaa. Kun professoritkin kirjoittavat mitä sattuu, mutta jos sen mukaan kuitenkin toimitaan, menee taas monta vuotta huomata virheet.

PassiiviIdentiteetti

Kesällä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun professori Christian Breyer tuli julkisuuteen kalvonipun kanssa, jossa hän sanoi osoittavansa kuinka pelkästään uusiutuviin nojaava energiajärjestelmä on oikein hyvä ajatus. Ymmärtääkseni työtä ei missään vaiheessa ole oikeasti julkaistu ja pidän arvelluttavana tuollaista ”science by press release” tyyppistä toimintaa.
Tämä postaus tulee kamalasti myöhässä, mutta en ole aikaisemmin jaksanut/ehtiä kirjoittaa huomioitani ylös. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. (Kalvoista on muuten eri versioita. Tässä yksi ja tässä toinen.Niissä on joitain eroja. Esimerkiksi ”low biomass” skenaarion PtG prosessin hyötysuhde on mystisesti muuttunut matkan varrella. Oikeissa julkaisuissa tuollaiset muutokset hoidetaan erratalla.)

Media vastaanottaa Lappeenrannan tutkimusta, joka osoittaa pelkästään uusiutuviin nojaavan energiajärjestelmän loistvaksi ideaksi. Media vastaanottaa Lappeenrannan ”tutkimuksen”, joka osoittaa pelkästään uusiutuviin nojaavan energiajärjestelmän loistavaksi ideaksi. Poimin esityksistä kolme kalvoa, joista voi nähdä joitakin skenaarioiden peruspiirteitä. Ensin kuva asennetuista kapasiteeteista.

Asennetut kapasiteetit eri skenaarioissa. Huomaa massiivinen rooli P2G laitoksille. Niiden kapasiteetti on skenaarioissa suurempi kuin koko maan huippukulutus tällä hetkellä. Asennetut kapasiteetit eri skenaarioissa. Huomaa massiivinen rooli P2G laitoksille. Niiden kapasiteetti on skenaarioissa suurempi kuin koko maan huippukulutus tällä hetkellä.

Sitten kuva primäärienergian tuotannosta.

Primäärienergia Breyer&Child skenaarioissa Primäärienergia Breyer&Child skenaarioissa Huomatkaa kuinka kaikki skenaariot…

View original post 1 323 more words

Ilmastosopimus syntynyt – mitä sitten?

Paris_2015En vielä tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella. Maailmalla juhlitaan, mutta..

Hyvänä puolena, ja jonkinlaisena läpimurtona voitaneen pitää sitä, että ongelma nyt tiedostetaan kaikkialla. Skeptikkorintama on nujerrettu ja se saa jatkaa sekoiluaan ihan keskenään. Tiede on voittanut, ja politiikka on tieteen puolella.

Hyvin suunniteltu on kuitenkin vielä kokonaan tekemättä. Taistelu on käynnissä, mutta sitä ei voiteta ilman tehokkaita aseita. Onko niitä? Onko jo nyt muutosta tosissaan tavoitelleen maat saavuttaneet jotain merkittävää? Tulokset ovat olleen laihanpuoleisia.

Teen ennustuksen, osittain intuition pohjalta, ja osittain kokemuksen pohjalta. Toivon kuitenkin, että ennustukseni menee pieleen. Haluan olla väärässä. Edellisessä ennustuksessani olin oikeassa, vaikka toivon silloinkin olevani väärässä.

Ennustan, että tämän sopimuksen juhlinta päättyy melko lyhyeen. Se johtuu siitä, että siinä ei sovittu miten tehdään, ainoastaan mitä tehdään, tai oikeastaan vain, mitä halutaan tehdä. Se on itsessään hyvä asia, erittäin hyvä asia, vaikka tuleekin 27 vuotta myöhässä. Syytä juhlimiseen en kuitenkaan vielä osaa nähdä. On paljon helpompi päättää jotain, kuin toimeenpanna päätökset. Yhteinen tahtotila on kyllä juhlimisen arvoinen, ei vielä mikään muu.

Päästövähennyksiä on jo nyt ihan tosissaan yritetty, laihoin tuloksin. Näitä muutoksia ajaneet tahot saavat nyt vettä myllyynsä, ja tulemme näkemään voimakkaita yrityksiä tehdä enemmän ja nopeammin niitä toimia, joita nyt on jo tehty. Laihat tulokset eivät johdu yrityksen puutteesta, vaan siitä, että valitut keinot ovat riittämättömiä.

Ensimmäinen YK:n ilmastokokous järjestettiin Berliinissä 1995. Siitä on 20 vuotta aikaa. Niin kauan kesti, ennen kuin tieteen viesti ratifioitui sopimukseksi, jotai ilmeisesti voi pitää onnistuneena. Ennustan, että kuluu vielä noin kymmenen vuotta, ennen kuin riittävän tehokkaista päästövähennyskeinoista päästään yhteisymmärrykseen. Jotkut yksittäiset maat voivat löytää ne jo aikaisemmin, mutta valtavirtaa niistä tulee noin kymmenen vuoden kuluttua.

Miksi juuri kymmenen? Se vain tuntuu sopivalta ajalta, koska se on puolet siitä ajasta, mikä yhteisymmärryksen saavuttaminen itse tavoitteesta kesti. Vauhti voi nyt kiihtyä. Kymmenen vuotta saattaa riittää siihen, että myös sopimuksen toimeenpanoon tarvittavia keinoja aletaan valitsemaan tieteellisin perustein. Tähän asti ideologia on ollut määräävässä asemassa, ja tässä yhteydessä ideologia on yhtä vahingollista kuin ilmastoskeptikot olivat nyt aikaansaadulle sopimukselle.

  1. Historiallinen ilmastosopimus hyväksytty – Yle seurasi tapahtumia hetki hetkeltä
  2. Global Warming Has Begun, Expert Tells Senate

Eija-Riitta Korholan ilmastohaihattelua – ihmistoiminnan osuus lämpenemisestä

Eija-Riitta Korhola kirjoitti 5.12.2015 blogiinsa otsikolla Ilkeä ongelma.

Siinä hän sanoo esimerkiksi näin:

Toistaiseksi emme tiedä, mikä viime vuosisadalla tapahtuneessa lämpötilan nousussa on ollut luonnon osuus ja mikä ihmisen osuus.

Ja..

Vielä seitsemänkymmentäluvulla varoiteltiin, että ilmasto viilenee, jollemme ryhdy toimiin sen ehkäisemiseksi.

Onko todella näin?

Skeptikot tarjoavat vaihtelevia ”luonnollisia” selityksiä sille, miksi ilmastomme on lämmennyt noin asteen vuoden 1880 jälkeen. Vaihtoehtoisesti skeptikot sanovat, että emme tiedä, miksi on lämmennyt, tai emme tiedä, mikä ihmisperäisen vaikutusten osuus lämpenemisestä on.

Yhteistä näille skeptikkoväitteille on se, että ne ovat väärässä. Ilmaston lämpötilan muutoksiin vaikuttavia tekijöitä on tutkittu todella paljon, ja niistä on varsin hyvä käsitys olemassa.

Seuraavassa on lyhyt ja yleistajuinen yhteenveto ilmaston lämpötilaan vaikuttavista tekijöistä.

Orbitaaliset tekijät

Maan pyörimisakselin suunta vaappuu hyrrän tavoin. Ilmiö vaikuttaa Auringon säteilyn jakautumiseen Maapallolla. Milankovićin sykleinä tunnetut ilmiöt ovat nykyisen teorian mukaan syynä Maan lähihistoriassa toistuneille jääkausille. Vuoden 1880 jälkeen tämän ilmiön vaikutus ilmastoon on kuitenkin ollut olematon, kuten alla oleva kuva osoittaa.

Musta käyrä tässä ja muissa kuvissa osoittaa mitatun lämpenemisen.

Kuva 1.

Kuva 1. Orbitaalisten tekijoiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Aurinko

Tämä on skeptikoiden kestosuosikki: Kaiken takana on Aurinko. Vai onko? Ei ole. Auringon aktiivisuutta voidaan mitata hyvin tarkasti, ja sen menneiden aikojen aktiivisuutta voidaan tutkia mm. monenlaisista biologisista aikasarjoista. Kaikki tämä tutkimusdata yhdessä osoittaa, että Auringon vaikutus on 1880 jälkeen ollut olematon.

Kuva 2.

Kuva 2. Auringon vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Tulivuoret

Suuret tulivuorenpurkaukset vaikuttavat ilmastoon viilentävästi. Tämä johtuu tulivuorten ilmakehään syöksemistä massiivisista pöly- ja rikkipilvistä, jotka leviävät koko ilmakehään ja vähentävät maanpintaan osuvaa Auringon säteilyä. Suuret purkaukset vaikuttavat muutaman vuoden ajan, kunnes tuhka ja rikki vähitellen poistuvat ilmakehästä.

Skeptikot syyttävät toisinaan tulivuoria myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noususta. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Ihmiskunta päästää ilmakehään sata kertaa enemmän hiilidioksidia kuin tulivuoret.

Tulivuorten vaikutus nähdään seuraavassa kuvassa.

Kuva 3.

Kuva 3. Tulivuorten vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Luonnolliset tekijät yhdessä

Kolme yllä kuvattua vaikutusta ovat ilmastoon vaikuttavia luonnollisia tekijöitä, joiden suuruutta ei mm. Korholan mielestä tiedetä. Korhola on väärässä, luonnollisten tekijöiden vaikutus vuoden 1880 jälkeiseen lämpenemiseen on alla olevan kuvan mukainen.

Kuva 4.

Kuva 4. Luonnollisten tekijoiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Luonnollisten tekijöiden lisäksi ilmastoon vaikuttaa joukko ihmisten aikaansaannoksia.

Maankäytön muutokset

Maankäytön muutokset, joista suurin on metsien hävittäminen, vaikuttaa ilmastoon viilentävästi. Tämä johtuu siitä, että tummat metsät imevät enemmän Auringon säteilyä kuin vaaleat, metsättömät alueet. Vaikutus on pieni, mutta todettavissa.

Kuva 5.

Kuva 5. Maankäytön muutosten vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Otsoni

Yläilmakehän otsoni suodattaa elämälle vaarallista Auringon ultraviolettisäteilyä. Tämän otsonikerroksen oheneminen on vähän lisännyt säteilyä maanpinnalla. Vastaavasti alailmakehän otsonin määrä on ilmansaasteiden vaikutuksesta vähän lisääntynyt. Otsoni on kasvihuonekaasu. Yläilmakehässä se vaikuttaa maanpintaa viilentäväsi, pinnan lähellä lämmittävästi. Otsonimuutosten yhteisvaikutus on vähän lämmittävä.

Kuva 6.

Kuva 6. Otsonin vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Aerosolit

Aerosolit, eli ilmakehässä olevat kiinteät ja nestemäiset pienhiukkaset, vähentävät maanpintaan osuvan säteilyn määrää, ja näin ollen niiden vaikutus on viilentävä. Aerosoleja on sekä luonnollisia ja ihmisen aiheuttamia. Yllä käsitellyt tulivuoripurkaukset lisäävät ilmakehään aerosoleja. Kasvit erittävät aineita, jotka muodostavat aerosolihiukkasia. Samoin meret, joista ajautuu suolahiukkasia ilmakehään. Ihmisperäisiä aerosoleja syntyy paljon kaikessa polttamisessa. Oli polttoaine mikä hyvänsä, savukaasupäästöt sisältävän aina enemmän tai vähemmän aerosoleja. Suurkaupunkien savusumut ovat äärimmäinen esimerkki aerosolivaikutuksesta.

Ihmisen aiheuttamat aerosolit viilentävät ilmastoa huomattavan paljon. Vaikutus on tämän kuvan mukainen.

Kuva 7.

Kuva 7. Ihmisperäisten aerosolien vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Kun Korhola ja skeptikot väittävät, että 70-luvulla ennustettiin uutta jääkautta, he ovat osittain oikeassa, mutta vain osittain. Osa tutkijoista ilmaisi silloin huolensa yhä lisääntyvien aerosolien viilentävästä vaikutuksesta. Savukaasuja on sen jälkeen järjestelmällisesti puhdistettu, minkä seurauksena aerosolipäästöt eivät kasvaneet niin paljon kuin tutkijat olettivat. Sen lisäksi kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus on tehokkaasti kumonnut aerosolien viilennyksen.

Näiden syiden takia ”jääkausiennusteet” eivät toteutuneet. Kyse ei ollut siitä, että tutkijat eivät olisi 70-luvulla tienneet mistään mitään. Lisäksi vain osa 70-luvulla julkaistuista tutkimuksista ennusti viilenevää suurimman osan ennustaessa jo silloin lämpenevää. Tämä kuva tutkimuksesta Peterson 2008 osoittaa, kuinka moni 70-luvun tutkimuksista ennusti viilenevää, kuinka moni lämpenevää, ja kuinka moni ei kumpaakaan.

Kuva 8.

Kuva 8. Viilenevää (sininen) ja lämpenevää (punainen) ennustaneiden julkaisujen lukumäärä 70-luvulla. Suurin osa julkaistuista tutkimuksista ennustivat lämpenevää jo 70-luvulla. (Peterson 2008).

Lämpenevää ennustavat tutkimukset on kuvattu punaisella, joten Korhola on tässä väitteessään totaalisen väärässä. Lisää asiasta voi lukea vaikka täältä.

Kasvihuonekaasut

Hiilidioksidi, metaani, CFC-kaasut ja vesihöyry ovat kasvihuonekaasuja. Niiden ominaisuutena on absorboida lämpösäteilyä. Kun Auringon säteily lämmittää maanpintaa, osa lämmöstä säteilee pinnasta takaisin. Jos ilmakehässä ei olisi yhtään kasvihuonekaasuja, eikä taivaalla olisi pilviä, kaikki tämä lämpösäteily pääsisi suoraan avaruuteen, pois Maapallolta. Nyt kuitenkin kasvihuonekaasut estävät säteilyä karkaamasta avaruuteen. Säteily ei pääse suoraan avaruuteen, vaan absorboituu ilmakehän kasvihuonekaasuihin, jotka säteilevät sen uudelleen kaikkiin suuntiin. Osa säteilee takaisin maanpintaan ja absorboituu siihen uudestaan. Mitä enemmän kasvihuonekaasuja ilmakehässä on, sitä enemmän säteilyä palautuu takaisin, ja sitä enemmän maanpinta, ja koko ilmastojärjestelmä lämpenee. Tämä ilmiön tunnetaa kasvihuoneilmiönä.

Kaikkia muita kuin CFC-kaasuja ilmakehässä on luonnostaankin. Ilman kasvihuonekaasuja Maan keskilämpötila olisi -18 astetta nykyisen +15 sijaan, eli koko planeettamme olisi jään peitossa. Ihmisen ilmakehään päästämät kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa. Kyse on hyvin tunnetusta ilmiöstä, eikä sitä voi kiistää sen paremmin, kuin esimerkiksi painovoiman vaikutusta. Kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus on alla olevan kuvan mukainen.

Kuva x.

Kuva 9. Ihmisperäisten kasvihuonekaasujen vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Yhteisvaikutus

Kun kaikki yllä esitetyt ilmastoon vaikuttavat ihmisperäiset tekijät summataan yhteen, voidaan havaita, että teoria ja käytäntö ovat lähes yhtenevät. Luonnolliset muutoksen vuoden 1880 jälkeen ovat mitättömät verrattuna ihmisperäisten kasvihuonekaasujen vaikutukseen, joka on selkeästi lämmittävä.

Kuva x.

Kuva 10. Kaikkien ihmisperäisten tekijöiden (sininen) vaikutukset ilmaston lämpenemiseen verrattuna mitattuun lämpenemiseen (musta).

Lämmitysvaikutus olisi vieläkin suurempi ilman aerosolipäästöjä, joten esim. meriliikenteeseen kohdistuvat päästövähennykset eivät ole pelkästään positiivinen asia. Valtameriliikenteen rikkipäästöt viilentävät ilmastoa, eikä niillä sijaintinsa takia ole merkittäviä terveysvaikutuksia. Niitä ei ehkä kannattaisi juuri nyt vähentää.

Yllä olevat kuvat ovat peräisin Bloombergin varsin havainnollisesta animaatiosta, joka löytyy täältä:

What’s Really Warming the World?

Samat tiedot löytyvät tietenkin myös IPCC:n raporteista, joista yksi kokonainen luku käsittelee luonnollisia ja ihmisperäisiä vaikutuksia Maapallon säteilytasapainoon:

Anthropogenic and Natural Radiative Forcing

Raportin sivulla 699 on tämä kuva, josta nähdään samat asiat kuin yllä käsittelimme.

Kuva x.

Kuva 11. IPCC:n raportoimat ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat tekijät.

Yhteenvedossa Summary for Policymakers sivulla 14 on tarkempi kuva näistä kaikista tekijöistä. Tämän kaltaiset tieteelliset tulokset eivät voi olla täysin tarkkoja, mutta epätarkkuus on huomioitu tutkimuksissa myös. Se nähdään tässä kuvassa jokaisen säteilypakotteeseen vaikuttavan tekijän kohdalla.

Kuva 12. Ilmaston lämpenemiseen vakuttavat tekijät ja niiden säteilypakotteet.

Yhteenvetona kuvassa nähdään säteilypakote vuosina 1950, 1980 ja 2011, jolloin se on ollut 1,13…2,33 W/m2 mediaanin ollessa 2,29 W/m2.

Korhola toteaa blogissaan:

Joku voi loukkaantua tästä, mutta tieteellisille tosiasioille ei ole kovin järkevää loukkaantua. Ne voidaan tarkistaa.

Minä juuri tarkistin, ja sen perusteella toteankin, että se mitä Korhola asiasta sanoo, on ihan hevon humppaa ja höpöhöpö-juttua.

Korhola puhuu sen sijaan täyttä asiaa ilmastopolitiikan hölmöilyistä. Siitä olen, ja aika moni muukin on, täysin samaa mieltä. Korholan uskottavuus kommentaattorina nousisi huomattavasti, jos hän jatkossa jättäisi nuo haihattelut pois, keskittyisi ilmastopolitiikkaan, eli siihen missä selkeästi on asiantuntija, ja muissa asioissa luottaisi muiden alojen asiantuntijoihin.

Korjaus 9.12.2015  klo 18:00

Korholan pyynnöstä korjaan tahattomasti tekstiin livenneen nimittelyn ilmastoskeptikoksi. Muutettu lause ”Kun Korhola ja muut skeptikot väittävät, että…” muotoon ”Kun Korhola ja skeptikot väittävät, että…”.

Finnish Ecomodernists marching for climate solutions

En olisi osannut tätä paremmin itse kirjoittaa, joten poikkeuksellisesti varastan valmiin tekstin, ilman lupaa tietty. Asiasta Facebookissa virinnyttä keskustelua voi käydä seuraamassa täällä: https://www.facebook.com/events/685722641564049/permalink/709302749206038/

The unpublished notebooks of J. M. Korhonen

12301565_10206223057196715_9159852688612747975_n Helsinki Climate March, 29th Nov 2015. Photo (c) Meela Leino. One Ecomodernist banner is visible on the right; another one was attacked, unfortunately.

12243281_10153168937041957_2261654246787965770_n Ecomodernists on the move. ”Lisää ydinvoimaa” = ”More nuclear power.” Photo (c) Meri-Tuuli Lauranto

Last Sunday, members of the Finnish Ecomodernist Society participated in the worldwide Climate March in Helsinki. This was probably the first time ecomodernists took part in a demonstration, and as such, a historical moment.

The ecomodernist message is clear: we need all the options at our disposal to stave off the climate crisis. This means, among other things, support for all low-carbon forms of energy, including nuclear power. With the future of our one habitable planet at risk, the stakes couldn’t be higher. Even though renewable energy is showing great promise, it and energy efficiency alone may not be enough. At minimum, we need an insurance policy, a ”plan B,” in case the great…

View original post 454 more words