Pakkasta ja lumisateita toukokuussa

Koska Suomen viime päivien kylmät ilmat ja lumisateet motivoivat jälleen kerran monet ”kotitarvetieteilijät” keskustelemaan ilmaston lämpenemisestä, kannattaa edelleen muistaa, että puhutaan koko Maapallon lämpenemisestä. Se säätila mikä milloinkin ikkunasta näkyy, ei ole ilmasto.

Alla olevan kartan yläosa näyttää lämpötilat eri puolella Maapalloa.

Maapallon lämpötilat ja poikkeamat keskilämpötilasta 9.5.2017

Alaosa näyttää poikkeamat hetkelliseen pitkän aikavälin keskiarvoon. Siinä nähdään tummansininen alue Pohjois-Euroopan sekä läntisen Venäjän päällä. Lämpötilat ovat alueella tällä hetkellä liki kymmenen astetta keskiarvojen alapuolella. Sama tilanne näkyy olevan pienellä alueella Pohjois-Amerikan itäosissa sekä Kaliforniassa.

Vastaavasti lämpimämpää on vihreillä ja keltaisilla alueilla suuressa osassa muuta Amerikkaa ja Aasiaa. Etelämantereella on punaista väriä, mikä on 20 astetta keskiarvoa lämpimämpää.
Säännöllisesti päivittyvä lämpötilakartta löytyy tästä linkistä.

Mainokset

2 thoughts on “Pakkasta ja lumisateita toukokuussa

  1. Muutenkin aika normaalia jos talvi on lauha niin jossain vaiheessa keskilämpötila hakeutuu about samaan uomaan, jolloin kevät, kesä tai syksy on viileä.

    Tykkää

  2. Nuo lämpötilat ovat satelliittiin sijoitetulla lämpökameralla mitattuja pintalämpötiloja. Jos maassa on kilometri (tai edes metri) lunta, on melkein samantekevää onko sen pakkaslumen pintalämpötila -20 vai -60 astetta. Sama tilanne on täysin kuivan pakkasilman kohdalla. Pakkaslumikerroksen alla oleva luonto ei tiedä yhtään mitään ympäröivästä maailmasta ja joku 2 viikon -40C pakkasjakso ei kasvata lainkaan jään paksuutta Perämerellä. Ilman lunta tilanne olisi täysin toinen.

    Toisaalta jos ollaan päiväntasaajalla, alla on kilometri vettä ja ilma on kosteaa, voi melko pienikin pintalämpötilanmuutos tarkoittaa erittäin suuria lämpömääriä. Faasimuutokset sitten sotkevat tilannetta entisestään.

    Millähän maailmanlopun yhtälöllä voitaisiin oikeasti laskea, miten noita lämpötiloja pitäisi painottaa todellisen saadun nettolämmön arvioimiseksi?

    Jonkun arvion todellisesta muutoksesta saisi mittaamalla valtamerien ja maaperän lämpötiloja eri syvyyksillä riittävän monessa kohdassa. Se on tietenkin myöhäistä tässä vaiheessa, kun kunnollista mittaushistoriaa ei ole. Ehkä maailman jäätiköiden yhteenlaskettu koko olisi sellainen, josta on jotain havaintoja.

    Taitaa käydä niin, että vääntö jatkuu siihen asti kunnes luonto kertoo lopullisen totuuden tavalla jota ei voi ymmärtää väärin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s